Petteri Orpon hallitus

[444]

Oikeuskanslerikin joutunut jo heti ottamaan kantaa. Ei sillä väliä, kun tehdään niin saatanan rationaalista politiikkaa.

Yleisestä asumistuesta annetun lain muuttaminen | Valtioneuvoston oikeuskansleri

oikeuskansleri.fi

Kokoomus kiirehtimässä lakimuutoksia ja joku muka oikeusoppinut rupeaa nillittämään taas turhasta. Oliko tämä edes uutinen, kun sama show käytiin myös viime kerralla läpi?

 

[msg]

En tiedä millä alkeellisella - tai ehkä oikeammin aatteellisella - tasolla tässä ajatuksessa liikutaan

Lukiotason filosofialta vaikuttaa.

 

[Satunnainen]

Texasissa tuloverotus lienee 6%.

Itse asiassa nolla. Siis osavaltion osalta. Liittovaltiolle pitää toki maksaa.

 

[Jymäkkä]

Perustuuko vastikkeellisuus harkittuun, vapaaehtoiseen valintaan, vai johonkin mielivaltaiseen päätökseen verottamisesta? Esimerkiksi menneisyyden painolastiin, aikoinaanhan piti kommunistit pitää tyytyväisinä ja siksi kehitettiin hyvinvointivaltiota.

Kyseinen kommenttini koski verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siis sitä, että ihmisillä on oikeus päättää siitä, mihin heidän rahojaan käytetään. Kummallista on se, että tilanteissa, jossa verottamisen idea on vielä varsin tuore, esimerkiksi Virossa, päädyttiin huomattavan paljon Suomea alhaisempaan tuloveroprosenttiin. Ja tasaverotus on aivan ehdoton oikeudenmukaisuuteen liittyvä periaate. Rikashan joka tapauksessa maksaisi tällöin enemmän veroja kuin köyhä.

Eli toisin sanoen, voi olla että ihmiset päätyisivät yksimielisyyteen joistakin verotukseen liittyvistä periaatteista ja kohteista. Koulutus on yksi niistä alueista, joissa voitaisiin päätyä ilmaisuuteen. Olen varma siitä, että valtion menojen tasapainottaminen onnistuisi helpommin, jos verotuksesta ajateltaisiin aivan eri tavalla kuin nykyään.

Totta kai olemme saaneet valtiolta paljon ilmaisuuksia, mutta ovatko kaikki nämä ilmaisuudet perusteltuja? Jos ihmiset olisivat oppineet enemmän pärjäämään itse, silloin sosiaalihimmelin purkaminenkin olisi helpompaa. Nykyisen systeemin remontointi on huomattavan vaikeaa, koska saavutetuista eduista luopuminen tuntuu aikaansaavan valtavan porun eri puolilla yhteiskuntaa.

Vähän myöhässä vastaus, kun oli töitä, matsia ja muuta: Kyllä minäkin tuon tasaveron miellän sinänsä oikeudenmukaiseksi, jokaisesta tienatusta eurosta menisi kaikilta sama siivu. Toisaalta hyväksyn myös asiallisen progression, ja joiltain osin se on nyt liian jyrkkää ja loiventamisen varaa olisi, vaikka ei luultavasti juuri nyt mahdollista tuon lisäverorajan nostamista enempää.

Aika harvassa maassa on ihan Viron mallisia tasaveroja, ja esimerkiksi USA:ssakin verotus voi olla yllättävän kireää, kun kaikki osavaltio- ja liittovaltioverot summataan. Aika hankala tässä kohtaa olisi tasaveroon siirtyä. Pieni- ja keskituloisille tulisi kohtuuttomat prossat nykypalvelut säilytettäessä ja toisaalta leikkuri laulaisi ihan eri tahtiin kuin nyt, jos prosentti asetettaisiin kohtuutasolle.

 

[IceWalker]

En veronkevennyksiin sinänsä ottanut kantaa. Kommentoin vain väitettä, jonka mukaan veronkevennykset suurituloisille lisää kulutusta ja sitä kautta on kansantaloudelle hyväksi. Tutkimusten mukaan näin ei ole. Kansantalouden kannalta ajateltuna nuo veronkevennykset toimivat parhaiten siten, että lasketaan pieni- ja keskituloisten verotusta ja pidetään suurituloisten verot ennallaan. Onko se sitten reilua, niin en ota siihen kantaa.


Hallituksesta vielä sen verran, että tämän budjettiriihen myötä on nyt sitten "mutku edellinen hallitus" kortti käytetty. Tästä eteenpäin sitä ei enää voi käyttää tekosyynä yhtään millekään.

Selvä, hyötyargumentti toimii silloin, jos ajatellaan, että ihmisten saamat tulot ovat jotenkin yhteistä omaisuutta. Rikkaiden saamat lisätulot menevät aika moninaisiin tarkoituksiin, ylellisyyksiin, erilaisiin sijoituksiin, omaan yritykseen, näistä jokin osa voi hyödyttää yhteisöä. Rikkaat osaavat myös käyttää verosuunnittelua, joten rahojen kiskominen heiltä on valtiolle työläämpää kuin keskituloisilta. Valtio saa ihmisiltä aika paljon ilmaista rahaa, koska ihmiset jättävät käyttämättä pienehköjä mahdollisuuksia verovähennyksiin.

Verot ryöstöä ja jos ihmiset nyt vain olisivat oppineet huolehtimaan itsestään, voitaisiin hyvinvointivaltiomalli purkaa? En tiedä millä alkeellisella - tai ehkä oikeammin aatteellisella - tasolla tässä ajatuksessa liikutaan, mutta historiallisesti tällainen hyvin toimiva "itse pärjäämiseen" perustuva valtiomalli on samanlainen yksisarvinen kuin kommunistinen työläisen paratiisi.

Sen sinänsä voin hyväksyä, että arvovalintana pitää esim. verotusta varkautena riippumatta siitä, mihin seurauksiin tällaiseen ajatteluun perustuva käytännön toteutus johtaisi. Ja arvoja on tietysti monenlaisia, eikä tällainen (onneksi) libertaristinen eetos kovin todennäköisesti nouse demokratiassa niin kannatetuksi, että verotuksesta ja aktiivisesta sosiaalipolitiikasta luovuttaisiin. Uudistaa niitä molempia kyllä voisi.

Huomioitava on se, että on hyvin erilaisia ratkaisuja verotukseen olemassa. Monissa maissa painottuu välillinen verotus, esimerkiksi saatetaan verottaa tavallista enemmän kiinteistöjä tai käytetään haittaveroja merkittävästi. Verotuksesta ei päästä eroon, mutta sen oikeudenmukaisuutta täytyy silti pohtia. Eikä mikään verotusmalli voi olla ennalta poissuljettu vain siksi, että aikaisemmin moista mallia ei ole käytetty.

Tietysti jokainen malli on historiallisen kehityksen tulos. Suomessa ollaan nyt jouduttu suohon, koska näemme itse, millaiseen tilaan valtiotalous on joutunut. Suhdannemuutokset aiheuttavat ns. säästöihin keskittyneen hallituksen budjetissa 1,5 mrd lisäyksen menoihin tuosta vain, kuukaudessa. Hirveää edes ajatella, mitä tapahtuu, jos kv. talous sakkaa pahemmin, tai jos on taas edessä jonkin euroalueen maan hyysääminen.

Kysymys kuuluu, päädyttäisiinkö nykyiseen malliin, jos voisimme valita? Selkeästi on niin, että koko järjestelmämme pitäisi muuttaa, alkaen työelämään liittyvästä lainsäädännöstä. Ihmisten palkkaaminen töihin tai työstä erottaminen pitäisi olla huomattavasti helpompaa. Toisaalta, se edellyttäisi sitä, että työpaikkoja olisi jatkuvasti runsaasti tarjolla ja työnvälitys toimisi nykyistä tehokkaammin. Rusinoiden poimiminen on tietysti tyypillinen tapa suhtautua asioihin: puolueet poimivat toimenpidelistasta vain ne asiat, jotka miellyttävät omia kannattajia. Ei ole olemassa mitään "Tanskan mallia", on olemassa Tanskan kokonaisuus, johon joko siirrytään tai ei siirrytä.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden pohtiminen on välttämätöntä, koska asioita ei voida itsestäänselvyyksinä. Piikki ei ole enää auki ja tästä ajattelusta on päästävä eroon. Tiettyä pakkoa täytyy myös työvoimapolitiikkaan luoda, on täysin kestämätöntä, että valtava joukko nuoria viettää koko elämänsä työtä pakoillen. Joukossa on varmasti paljon työkykyisiä ihmisiä, mutta näitä ei heitetä työelämään tekemään minimipalkalla töitä, vaan viimeiseen asti kierrätetään erilaisten palvelujen piirissä. Jossakin vaiheessa sitten todetaan, ettei oikeastaan enää kannata yrittääkään heitä työllistää.

Oikeudenmukaisuuskysymys on sekin, ettei ole olemassa kullalla silattua tietä hyvään elämään ja varallisuuteen. Valtion velvollisuus ei ole tukea työhaluttomia, vaan osoittaa tie liikkuviin työmarkkinoihin, joissa sitten pitää lähteä luomaan uraa nollapisteestä. Maahanmuuttajat ovat yleensä tässä pisteessä, mutta maassa olijoiden on tähän pisteeseen myös jouduttava. Hyvinvointivaltio ei tarkoita sitä, että voisi koko elämänsä pakoilla työtä sosiaalitätien hoivan saattelemana.

Tähän loppuun pieni anekdootti, koulusta. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa koulussa opettaja sanoi oppilaalle suoraan, että ne jotka eivät tee läksyjään eivätkä siten työtään, joutuvat sosiaalipummeiksi. Tämä on virkistävää sanomaa, koska se haastaa nykyisen ideologian siitä, että yhteiskunnan suojaverkot aina ottavat kiinni, vaikka henkilö ei missään elämänsä osoita kiinnostusta töihin. Uskon, ettei työväenliikkeenkään alkuperäisenä tarkoituksena ollut luoda mitään tällaista järjestelmää. Tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri.

 

[Lynx_j]

Perustuuko vastikkeellisuus harkittuun, vapaaehtoiseen valintaan, vai johonkin mielivaltaiseen päätökseen verottamisesta? Esimerkiksi menneisyyden painolastiin, aikoinaanhan piti kommunistit pitää tyytyväisinä ja siksi kehitettiin hyvinvointivaltiota.

Kyseinen kommenttini koski verotuksen oikeudenmukaisuutta. Siis sitä, että ihmisillä on oikeus päättää siitä, mihin heidän rahojaan käytetään. Kummallista on se, että tilanteissa, jossa verottamisen idea on vielä varsin tuore, esimerkiksi Virossa, päädyttiin huomattavan paljon Suomea alhaisempaan tuloveroprosenttiin. Ja tasaverotus on aivan ehdoton oikeudenmukaisuuteen liittyvä periaate. Rikashan joka tapauksessa maksaisi tällöin enemmän veroja kuin köyhä.

Eli toisin sanoen, voi olla että ihmiset päätyisivät yksimielisyyteen joistakin verotukseen liittyvistä periaatteista ja kohteista. Koulutus on yksi niistä alueista, joissa voitaisiin päätyä ilmaisuuteen. Olen varma siitä, että valtion menojen tasapainottaminen onnistuisi helpommin, jos verotuksesta ajateltaisiin aivan eri tavalla kuin nykyään.

Totta kai olemme saaneet valtiolta paljon ilmaisuuksia, mutta ovatko kaikki nämä ilmaisuudet perusteltuja? Jos ihmiset olisivat oppineet enemmän pärjäämään itse, silloin sosiaalihimmelin purkaminenkin olisi helpompaa. Nykyisen systeemin remontointi on huomattavan vaikeaa, koska saavutetuista eduista luopuminen tuntuu aikaansaavan valtavan porun eri puolilla yhteiskuntaa.

Hieno ajatus! Tällähän ratkeaisi monta asiaa, kun täällä vaan päätettäisiin pärjätä itse. Kyllä sitä kirkassilmäisenä saunassa syntyneenä peruskoulun aloittavana 7-vuotiaana osaa itsensä ruoassa pitää, voi käydä vaikka koulun ohella töissä.
Ja voihan sitä sanoa synnynnäisen sydänvian omaavalle, että tule pois leikkausjonosta, pärjäät kyllä itse. Mikseikö sitä tavan työssäkävijällä olisi parikymppisenä jo satoja tuhansia laittaa leikkaukseen, kun on töitä tehnyt 15 vuotta.

Paljon olisi korjattavaa verotuksessa ja verojen ohjaamisessa oikeisiin kohteisiin, mutta kyllä tämä verottaminen vaan on hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpiä tukipilareita. Tokihan tukiensaajien joukossa on systeemin hyväksikäyttäjiä, mutta verotuloilla ja tukien maksamisella ostetaan myös yhteiskuntarauhaa. Täysin omillaan ”pärjäävällä” 0€ kuukaudessa tienaavallakin on kuitenkin perustarpeet, eli ravinnon hankkiminen. Ja siihen keino taitaisi olla varastetun puukon kanssa lähikauppaan meno, metsätettävää riistaakaan kun ei kaikille riitä.
Verotuksen ja verojen kohdistamisen oikeellisuudesta väännetään hallituksesta toiseen, mutta aikalailla pää perseessä saa kulkea nämä omillaan pärjäävät, jotka ajattelevat kaiken tienatun rahan kuuluvan automaattisesti heille.

 

[Tuusa]

Meinaatteko sijoittaa nuo bensan hinnan alennuksesta (7snt/l) säästyvät rahat korkeakorkoiselle tilille?

 

[Murskaaja]

Aina yhtä huikeat argumentit korkean verotuksen puolesta. En usko että kukaan matalamman verotuksen kannattaja leikkaisi lasten sairaanhoidosta jne.

Oikeastihan korkea verotuksemme johtuu esim. tästä Yhteystiedot - Sitra

Tästä johtuu myös korkeasti koulutettujen työvoimapula ja sitä myötä talouskasvun kehno kehitys, kun ulkomailta ei saada tarpeeksi tekijöitä. Suomi on julkisrahoitteisten mukaprojektien luvattu maa.

Mielestäni joku 600/kk nostava työtön on nappikauppaa tähän verrattuna

 

[Wiljami]

Meinaatteko sijoittaa nuo bensan hinnan alennuksesta (7snt/l) säästyvät rahat korkeakorkoiselle tilille?

Kyllä se on pistettävä kun OP:lta saa ainakin jo 3,3% vuosikorkoa jos sinne bensasäästöjä saa pistettyä yli 50k€. Toivotaan nyt vaan hartaasti ettei jakelija satu olemaan sen verran rahanhimoissaan että pistäisi veroalen povariin vaikka pensa-Mauri lupasi että näkyy pumpulla ja tuntuu!

 

[Jymäkkä]

Aina yhtä huikeat argumentit korkean verotuksen puolesta. En usko että kukaan matalamman verotuksen kannattaja leikkaisi lasten sairaanhoidosta jne.

Oikeastihan korkea verotuksemme johtuu esim. tästä Yhteystiedot - Sitra

Tästä johtuu myös korkeasti koulutettujen työvoimapula ja sitä myötä talouskasvun kehno kehitys, kun ulkomailta ei saada tarpeeksi tekijöitä. Suomi on julkisrahoitteisten mukaprojektien luvattu maa.

Mielestäni joku 600/kk nostava työtön on nappikauppaa tähän verrattuna

Olisikin noin, että tämä 10 mrd olisi ihan helppo säästää noista turhakkeista. Oikeasti kun asia ei vaan noin ole, vaan suurin osa menee peruspalveluihin/toimintoihin sekä erilaisiin tukiin ja eläkkeisiin. Kaikki muu on sitten nappikauppaa, jolla ei kestävyysvajetta ratkaista.

 

[IceWalker]

Hieno ajatus! Tällähän ratkeaisi monta asiaa, kun täällä vaan päätettäisiin pärjätä itse. Kyllä sitä kirkassilmäisenä saunassa syntyneenä peruskoulun aloittavana 7-vuotiaana osaa itsensä ruoassa pitää, voi käydä vaikka koulun ohella töissä.
Ja voihan sitä sanoa synnynnäisen sydänvian omaavalle, että tule pois leikkausjonosta, pärjäät kyllä itse. Mikseikö sitä tavan työssäkävijällä olisi parikymppisenä jo satoja tuhansia laittaa leikkaukseen, kun on töitä tehnyt 15 vuotta.

Suora lainaus Ice Walker: "tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri." Voisiko mainittua sydänvikaista pitää jälkimmäiseen ryhmään kuuluvana?

Yksi suomalaisen yhteiskunnan puutteista on se, että sosiaaliset verkostot eivät toimi kuten monessa muussa maassa. Eli että sukulaiset tukevat toisiaan. Tämän vuoksi myös sosiaalipalveluja tarvitaan. Eli tarkoittaa sitä, että joudutaan tukemaan erityisesti vähävaraisten lapsia. Kouluruokailu on asia, josta ei voida tinkiä.

Väistämättä kuitenkin realiteetti, ts. kapitalismin kehitys johtaa siihen, että länsimaat joutuvat tinkimään sosiaalivaltioihin liittyvistä eduista ja lähentymään Kaakkois-Aasian eteenpäin pyrkiviä maita. Meidän on muutettava ajatteluamme ihan pelkästään selviytymisen vuoksi. Korkeaa elintasoa, johon ei liity ajatustakaan työnteosta, ei voida pitää enää itsestäänselvyytenä.

Koska kotien arvomaailmaan on vaikeampi vaikuttaa, kouluissa tietysti pitää reagoida tilanteeseen ja opettaa elämän tosiasioita lapsillekin ja nuorille eritoten. Onko liikaa vaadittu, että jokainen terve 18-vuotias jo ymmärtää, että seuraava etappi on joko työelämä tai sitten opiskelu.

 

[Lynx_j]

Suora lainaus Ice Walker: "tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri." Voisiko mainittua sydänvikaista pitää jälkimmäiseen ryhmään kuuluvana?

Yksi suomalaisen yhteiskunnan puutteista on se, että sosiaaliset verkostot eivät toimi kuten monessa muussa maassa. Eli että sukulaiset tukevat toisiaan. Tämän vuoksi myös sosiaalipalveluja tarvitaan. Eli tarkoittaa sitä, että joudutaan tukemaan erityisesti vähävaraisten lapsia. Kouluruokailu on asia, josta ei voida tinkiä.

Väistämättä kuitenkin realiteetti, ts. kapitalismin kehitys johtaa siihen, että länsimaat joutuvat tinkimään sosiaalivaltioihin liittyvistä eduista ja lähentymään Kaakkois-Aasian eteenpäin pyrkiviä maita. Meidän on muutettava ajatteluamme ihan pelkästään selviytymisen vuoksi. Korkeaa elintasoa, johon ei liity ajatustakaan työnteosta, ei voida pitää enää itsestäänselvyytenä.

Koska kotien arvomaailmaan on vaikeampi vaikuttaa, kouluissa tietysti pitää reagoida tilanteeseen ja opettaa elämän tosiasioita lapsillekin ja nuorille eritoten. Onko liikaa vaadittu, että jokainen terve 18-vuotias jo ymmärtää, että seuraava etappi on joko työelämä tai sitten opiskelu.

Tästä ehdottomasti samaa mieltä, ainakin omassa vastauksessa oli mukana kärjistämistä.
Asioiden juurisyihin puuttuminen olisi jälleen kerran ratkaisun aloittaminen. Konkretiaa näissä toimissa ei vain ole.
Merkittävän vähän kouluissa opetetaan elämän perustaitoja, työelämässä mm. näkee todella paljon nuoria, jotka eivät verotuksessa tiedä bruton ja neton eroa. Verokorttikin on vain paperi, joka annetaan työnantajalle ja palkasta lähtee sitten jotakin rahaa pois.
Olisiko tähän sitten ratkaisu ammattikoulu/lukiotasolla yhteiskuntaopin lisääminen? Ainakin elämän perussäännöt olisi hyvä opettaa työelämään tuleville.
Vaikeampi pulma ratkaistavaksi on sitten nämä pyörästä putoajat, jotka eivät peruskoulun jälkeen hakeudu mihinkään kouluun, vaan elämä alkaa vetämään väärille raiteille jo teini-iässä.
Aika näyttää auttaako oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen tähän vaivaan.

Harva peruskoulua päättävä tietää mitä haluaisi tehdä ja jos opiskelu ei kiinnosta tai onnistu, niin ammatillisen koulutuksen pitäisi saada näitä haalittua kouluihinsa. Olisiko sitten jonkilainen tutkinto+työpaikka lupaus mahdollinen?
Tokihan tämä vaatisi työnantajiltakin panostusta, esim. että koulun kautta olevat työharjoittelut suoritetaan yhtiössä X (ei ent. Twitter) ja tästä sitten paperit saatuaan työllistyisi tähän firmaan. Vähän kuin oppisopimuskoulutus laajemmassa mittakaavassa. Tokihan suhdanteet vaihtelevat, eikä firmatkaan voi nähdä rekrytointitarvetta pitkälle tulevaisuuteen. Ja kannattaako sitä nuorta kouluttaa ja työllistää, jos tämä lähteekin valmistumisen jälkeen muualle töihin. Malli voisi toimia pienemmillä paikkakunnilla, jossa ei työmahdollisuuksia ole niin paljon.

Lisäksi työelämä kaipaa suuria muutoksia molemmin puolin pöytää. Jos nuoren ensimmäinen työpaikka on vuokrafirman kautta tehtävä 20h/vko sopimus ja palkka 10€/h, tämä johtaa työelämään pettymiseen ja passivoitumiseen. Ei se nuori välttämättä vielä ymmärrä, että löytyy hyviäkin työnantajia, jotka maksavat reilun korvauksen antamastasi ajasta.
Pätkätyöt ja paikasta toiseen heittelyt murentavat uskoa työelämään.

Siinä mielessä hallitus tekee oikein, että johonkin asti se töihin patistaminen auttaa, mutta Tampereen asukasluvun verran olevassa ihmismäärässä (työttömien lukumäärä osapuilleen) löytyy runsas määrä eri ihmisiä.
Kyllä se duunarille palkka määrittää työinnostuksen.
Vielä kun työnantajapuoli muistaisi maksaa sellaista liksaa, millä tulisi toimeen ja millä viitsisi itse tehdä töitä joita tarjoaa.

 

[olkikuukkeli]

Verotuksen oikeudenmukaisuuden pohtiminen on välttämätöntä, koska asioita ei voida itsestäänselvyyksinä. Piikki ei ole enää auki ja tästä ajattelusta on päästävä eroon. Tiettyä pakkoa täytyy myös työvoimapolitiikkaan luoda, on täysin kestämätöntä, että valtava joukko nuoria viettää koko elämänsä työtä pakoillen. Joukossa on varmasti paljon työkykyisiä ihmisiä, mutta näitä ei heitetä työelämään tekemään minimipalkalla töitä, vaan viimeiseen asti kierrätetään erilaisten palvelujen piirissä. Jossakin vaiheessa sitten todetaan, ettei oikeastaan enää kannata yrittääkään heitä työllistää.

Oikeudenmukaisuuskysymys on sekin, ettei ole olemassa kullalla silattua tietä hyvään elämään ja varallisuuteen. Valtion velvollisuus ei ole tukea työhaluttomia, vaan osoittaa tie liikkuviin työmarkkinoihin, joissa sitten pitää lähteä luomaan uraa nollapisteestä. Maahanmuuttajat ovat yleensä tässä pisteessä, mutta maassa olijoiden on tähän pisteeseen myös jouduttava. Hyvinvointivaltio ei tarkoita sitä, että voisi koko elämänsä pakoilla työtä sosiaalitätien hoivan saattelemana.

Puhut viestissäsi niin monesta toisistaan erillään olevasta asiasta, etten voi kaikkeen ottaa kantaa, mutta kovasti tekstissäsi toistuu teema työhaluttomista valtioriippuvaisista, joita on ilmeisesti valtava määrä ja jotka kansantalouttamme romuttavat ja pitävät veroastetta korkeana. Tieto tällaisista suurista työhaluttomien lusmureiden joukoista on kuitenkin täysin anedoktaalista. Todellista dataa siitä, että mikään merkittävä osa n. 300 000 suomalaisesta työttömästä olisi tällaista porukkaa, ei ole. Faktaperäistä tietoa on käytännön työkyvyttömyydestä, maantieteellisestä ja osaamisen kohtaanto-ongelmasta.

Verotuksen oikeudenmukaisuus sinänsä on oikeastikin iso kysymys, sen takia siitä puhutaan niin paljon. Toisin kuin tekstistäsi voisi päätellä, tukiverkottomat järjestelmät eivät tuota moniongelmaisista nuorista kuitenkaan mitään jämeriä minimipalkkaisia työntekijöitä vaan ongelmat kanavoituvat esim. rikollisuuteen ja päihdeongelmiin, kuten pienemmässä mittakaavassa meilläkin. Isolla osalla ihmisistä on joitain perinnöllisiä tai ympäristötekijöistä kumpuavia tekijöitä, joiden vuoksi heistä ei käytännössä ikinä ole tuottaviin töihin. Ns. yhteiskuntasopimusta ja -mallia miettiessä yksi asia onkin ratkaista, miten heihin suhtaudutaan.

Tähän loppuun pieni anekdootti, koulusta. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa koulussa opettaja sanoi oppilaalle suoraan, että ne jotka eivät tee läksyjään eivätkä siten työtään, joutuvat sosiaalipummeiksi. Tämä on virkistävää sanomaa, koska se haastaa nykyisen ideologian siitä, että yhteiskunnan suojaverkot aina ottavat kiinni, vaikka henkilö ei missään elämänsä osoita kiinnostusta töihin. Uskon, ettei työväenliikkeenkään alkuperäisenä tarkoituksena ollut luoda mitään tällaista järjestelmää. Tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri.

Aivan jäätävää settiä lukea tämä näin lukion lehtorina. Tuollainen opettaja pitäisi ottaa tiukkaan puhutteluun ja laittaa esittämään anteeksipyyntö "virkistävästä sanomastaan". Hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, millaiseen kotiin oppilas koulupäivän päättyessä lähtee tai millaisten ongelmien kanssa hän painii. Puhumattakaan siitä, että läksyjen tekemättä jättämisellä olisi suora yhteys "sosiaalipummiksi" ajautumiseen (jo itsessään melkoisen latautunut termi).

Aina se jaksaa hämmentää, miten nämä libertaristisimmat puheenvuorot ovat niin epäinhimillisiä ja todellisuudesta irrallaan. Onko kyse sitten pystyvyysharhasta vai yksinkertaisesti edustamamme lajin ominaisuuksien huonosta tuntemisesta, liekö tuolla merkitystäkään.

 

[Oadie]

Meinaatteko sijoittaa nuo bensan hinnan alennuksesta (7snt/l) säästyvät rahat korkeakorkoiselle tilille?

Voisi laittaa samalle tilille jossa jo "vappusatanen" muhii. Se on vaan paisunut niin suureksi, että pankit ovat laittaneet tilit kiinni.

 

[Patarouva]

Tähän loppuun pieni anekdootti, koulusta. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa koulussa opettaja sanoi oppilaalle suoraan, että ne jotka eivät tee läksyjään eivätkä siten työtään, joutuvat sosiaalipummeiksi. Tämä on virkistävää sanomaa, koska se haastaa nykyisen ideologian siitä, että yhteiskunnan suojaverkot aina ottavat kiinni, vaikka henkilö ei missään elämänsä osoita kiinnostusta töihin. Uskon, ettei työväenliikkeenkään alkuperäisenä tarkoituksena ollut luoda mitään tällaista järjestelmää. Tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri.

Kerron myös tosielämän anekdootin. Yläasteen rehtori haukkui niitä, joista ei koskaan tule mitään. Yksi parjattu poika joka oli tottelematon ja menestyi koulussa huonosti perusti menestyvän korjaamon ja sanoi joskus, että kyllä hänen toisinaan on tehnyt mieli sanoa tuon rehtorin nähdessään, että sä näköjään ajat edelleen tuolla samalla vanhalla autolla.

Se, ehkä 80-luvun koululaisten lohtuna oli, että huonosti koulussa menestyvä saattoi tehdä työtä käden taidoillaan.

 

[douppi]

Verot ryöstöä ja jos ihmiset nyt vain olisivat oppineet huolehtimaan itsestään, voitaisiin hyvinvointivaltiomalli purkaa? En tiedä millä alkeellisella - tai ehkä oikeammin aatteellisella - tasolla tässä ajatuksessa liikutaan, mutta historiallisesti tällainen hyvin toimiva "itse pärjäämiseen" perustuva valtiomalli on samanlainen yksisarvinen kuin kommunistinen työläisen paratiisi.

Sen sinänsä voin hyväksyä, että arvovalintana pitää esim. verotusta varkautena riippumatta siitä, mihin seurauksiin tällaiseen ajatteluun perustuva käytännön toteutus johtaisi. Ja arvoja on tietysti monenlaisia, eikä tällainen (onneksi) libertaristinen eetos kovin todennäköisesti nouse demokratiassa niin kannatetuksi, että verotuksesta ja aktiivisesta sosiaalipolitiikasta luovuttaisiin. Uudistaa niitä molempia kyllä voisi.

Kukaan ei tällaista aja, koska hyvinvointivaltio tarvitsee vahvat ja toimivat julkiset palvelut/järjestelmät (terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutus, poliisit, palokunnat, Kela, oikeusapu ja niin monet monet muut), joita veroillakin tuetaan. Verotus suomessa on erittäin progressiivinen, eikä siihen olla kajoamassa, ei edes monen vihaama Kokoomus. Veronkevennys 0,7% on todella pieni kevennys, ja kun suurin osa suomalaisista kuitenkin kuuluu siihen keskituloisten laajaan veropohjaa kannattelevaan ryhmään, niin kyllähän se verohyöty sinne rahallisesti isoimmin tippuu kuitenkin kokonaisuudessaan.

 

[Cobol]

Hallituksen budjettiesitykseen liittyen, "solidaarisuusveron" alarajan nosto oli paikallaan. Edellisten hallitusten aikana Suomi putosi B-sarjaan huippuasiantuntijoiden verotuksessa. Verotamme eniten Pohjoismaihin, Baltiaan, Saksaan ym verrattuna. Suomen maantieteellisen sijainninkin kannalta pitäisi olla vetovoimaa ja heikoin nettopalkka ei sitä ole.

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Indeksijäädytyksiä olisi voinut tehdä fiksumminkin. Eläkeläisten luokkaa 5.5 prosentin korotus olisi vaan pitänyt uskaltaa vetää alas esimerkiksi eläkekeskituloisista osin ja suuremmista enemmän tai kokonaan. Vaikka oppositio olisi käyttänyt Kimmo Kiljusesta lähtien tämänkin hallituksen lyömiseen ja vaikka seuraavissa vaaleissa olisi tullut ongelmia kannatukseen.

Jatkossa verotus kiristyy. Purra tämän sanoi ääneenkin ja helppo olla samaa mieltä kun katsoo uutena otettavan velan määrää 2024-2025 ja kestävyysvajeen kasvua. Verotuksen kiristäminen pohditaan toivottavasti tarkkaan. Miten paljon voidaan kiristää yritysverotusta (= poistaa yritysten verohelpotuksia) ja miten paljon voidaan kiristää ympäristöä saastuttavaa verotusta.

Ansiotuloverotusta ei tule missään nimessä kiristää keski- ja suurituloisilta kansainvälisessä kilpailuasetelmassa (kts taulukko alla). Sen sijaan pääomien verokohtelua voisi järkevöittää. Esimerkiksi säätiöiden ja ay-liikkeen verokohtelu on suhteessa liian kallista yhteiskunnalle ja listaamattomien yhtiöiden osinkoja voisi myös miettiä. Pääomien verokohtelu Suomessa on kokonaisuudessaan lievempää kuin monissa muissa maissa.

Työperäiseen maahanmuuttoon tulisi ihan oikeasti panostaa paljon alkaen maakuvan markkinoimisesta valituissa maissa ja edelleen riivaavan byrokratian purkamisessa.

 

[Ressa]

Voisi laittaa samalle tilille jossa jo "vappusatanen" muhii. Se on vaan paisunut niin suureksi, että pankit ovat laittaneet tilit kiinni.

Hauskaa tämä "ei tunnu tämä kukkarossa" huutelu. En ole vielä nähnyt yhtään veronalennusta joka:

A) näkyy oikeasti kukkarossa ja
B) ei vaikuta valtiontalouteen

Koska tällaista yksittäistä alennusta ei ole koska verotus koostuu monista puroista. Kun monesta verosta saa pienen alennuksen, alkaa se lopulta näkyä kukkarossa.

 

[Lynx_j]

Tähän loppuun pieni anekdootti, koulusta. Eräässä nimeltä mainitsemattomassa koulussa opettaja sanoi oppilaalle suoraan, että ne jotka eivät tee läksyjään eivätkä siten työtään, joutuvat sosiaalipummeiksi. Tämä on virkistävää sanomaa, koska se haastaa nykyisen ideologian siitä, että yhteiskunnan suojaverkot aina ottavat kiinni, vaikka henkilö ei missään elämänsä osoita kiinnostusta töihin. Uskon, ettei työväenliikkeenkään alkuperäisenä tarkoituksena ollut luoda mitään tällaista järjestelmää. Tukiverkot on tarkoitettu niille, jotka ovat kadottaneet työkykynsä. Tai niille, joilla on ollut elämässään harvinaisen huono tuuri.

Todella ”virkistävää” totta tosiaan. Entä jos sanomisen kohteena oleva tuleekin ”sosiaalipummi” yksinhuoltajan kodista, tällainen sanominen saattaa aiheuttaa inhoa koko yhteiskuntaa kohtaan, koska muilla on paremmat olot ja itsellä melkoinen näköalattomuus edessä. Tokihan tästä voi saada kimmokkeen näyttää epäilijöille, mutta taitaa sanoman vaikutus olla päinvastainen, eli hälläväliä-asenne jatkuu.

Samanlaista sanomaa kuulin itsekin yläasteella hieman vilkkaampana pojanviikarina. Seiskaluokalla jo kerrottiin, ettei minusta mitään tule, rikollinen korkeintaan.
Harvapa sitä 13-14-vuotiaana koululaisena miettii yhteiskunnallista asemaansa ja kun peruskoulussa pärjääminen ei korreloi suoraan myöhempään elämään.
Ihan yhteiskuntakelpoinen minustakin kasvoi ilvesläisyydestä huolimatta. Koulut on käyty, töitä on kokoajan ollut ja tulotasokin on reilusti korkeampi kuin tällä opettajalla.

Aikaa on kulunut jo parisenkymmentä vuotta, mutta edelleen tuon muistaa. Varmasti asiasta opettajalle mainitsisin, jos jossain näkisin.
Kaikkia ei elämä kohtele yhtä hellällä kädellä, eikä onni potki työ- tai koulumarkkinoilla, mutta läksyjä laiminlyövä yläastelainen ei ole automaattisesti tuleva rikollinen tai sossupummi.

Toivon todella, ettei tätä ajatusmaailma ole ainakaan suurelta osin päättävissä elimissä.

 

[Tuuletin]

Se, ehkä 80-luvun koululaisten lohtuna oli, että huonosti koulussa menestyvä saattoi tehdä työtä käden taidoillaan.

Kyllä niitä käsillä tehtäviä töitä edelleen on jos olet valmis oikeasti tekemään töitä ja laittamaan itsesi likoon. Koulut ei koskaan itselleni maistunut mutta töitä on aina riittänyt ja nykyään palkkakin alkaa olemaan ihan kiva, tosin joudun myös tekemään paljon töitä sen eteen, mutta en valita. Alallani on näkynyt paljon nuoria jotka tulevat dollarinkuvat silmissä hommiin mutta toteavat ettei raskas fyysinen työ maistu hyvällä palkallakaan.

 

[IceWalker]

Puhut viestissäsi niin monesta toisistaan erillään olevasta asiasta, etten voi kaikkeen ottaa kantaa, mutta kovasti tekstissäsi toistuu teema työhaluttomista valtioriippuvaisista, joita on ilmeisesti valtava määrä ja jotka kansantalouttamme romuttavat ja pitävät veroastetta korkeana. Tieto tällaisista suurista työhaluttomien lusmureiden joukoista on kuitenkin täysin anedoktaalista. Todellista dataa siitä, että mikään merkittävä osa n. 300 000 suomalaisesta työttömästä olisi tällaista porukkaa, ei ole. Faktaperäistä tietoa on käytännön työkyvyttömyydestä, maantieteellisestä ja osaamisen kohtaanto-ongelmasta.

Ensinnäkin jälleen kerran, pitää huomata konteksti. Nyt otin esimerkiksi nuoret, 18-30.v, joilla saattaa jopa ammattikoulutus puuttua tai joilla ei ole mitään työkokemusta. Kohtaanto-ongelma kyllä tiedetään. Oheisessa kirjoituksessa ei esitetä mitään väitteitä työttömistä noin kokonaisuutena. Aivan ilmeisestikin ne, joilla on työkokemusta ja ammattikoulutus, myös pyrkivät työhön parantaakseen toimeentuloaan. He ovat toisin sanoen jo tehneet jotakin työllistymisensä eteen.

Verotuksen oikeudenmukaisuus sinänsä on oikeastikin iso kysymys, sen takia siitä puhutaan niin paljon. Toisin kuin tekstistäsi voisi päätellä, tukiverkottomat järjestelmät eivät tuota moniongelmaisista nuorista kuitenkaan mitään jämeriä minimipalkkaisia työntekijöitä vaan ongelmat kanavoituvat esim. rikollisuuteen ja päihdeongelmiin, kuten pienemmässä mittakaavassa meilläkin. Isolla osalla ihmisistä on joitain perinnöllisiä tai ympäristötekijöistä kumpuavia tekijöitä, joiden vuoksi heistä ei käytännössä ikinä ole tuottaviin töihin. Ns. yhteiskuntasopimusta ja -mallia miettiessä yksi asia onkin ratkaista, miten heihin suhtaudutaan.

Käsitellyt kysymykset eivät ole yksiulotteisia ja helppoja ratkaista. Rikollisuus on pysyvä ongelma kaikkialla maailmassa. Tie helppoon ansioon on houkuttava, yleensä seurausta koko lapsuuden ja nuoruuden kestäneistä vääristä valinnoista. Mutta tästä huolimatta on pyrittävä siihen, että nuorillekin avataan se, että yhteiskunta edellyttää jokaisen hankkivan itselleen työpaikan. Jos et ole opiskellut mitään, on turha ajatella, että voisi saada itselleen hyväpalkkaisen siistin sisäduunin.

Aivan jäätävää settiä lukea tämä näin lukion lehtorina. Tuollainen opettaja pitäisi ottaa tiukkaan puhutteluun ja laittaa esittämään anteeksipyyntö "virkistävästä sanomastaan". Hänellä ei ole mitään käsitystä siitä, millaiseen kotiin oppilas koulupäivän päättyessä lähtee tai millaisten ongelmien kanssa hän painii. Puhumattakaan siitä, että läksyjen tekemättä jättämisellä olisi suora yhteys "sosiaalipummiksi" ajautumiseen (jo itsessään melkoisen latautunut termi).

Varmaan opettaja myös käytti huumoria tässä tilanteessa. Omat muistoni hyvistä opettajista olivat niitä, joilla oli jotakin sanottavaa ja osasivat sanoa sen sopivalla sarkasmilla.

Aina se jaksaa hämmentää, miten nämä libertaristisimmat puheenvuorot ovat niin epäinhimillisiä ja todellisuudesta irrallaan. Onko kyse sitten pystyvyysharhasta vai yksinkertaisesti edustamamme lajin ominaisuuksien huonosta tuntemisesta, liekö tuolla merkitystäkään.

Viimeisin budjetti oli asia, jonka pitäisi herättää puolestaan jokaisen vihervassarin miettimään omia ajatuksiaan. Aika hiljaisiksi kyseinen budjettiesitys väkisinkin vetää. Todellisuudesta irrallaan olemista en nyt millään libertanismiinkaan yhdistä. Pikemminkin yhdistän sen vastakkaiseen ajatusmaailmaan. Tämän ajatusmaailman mukaan voimme jatkuvasti elää yli varojemme ja meidän ei tarvitse välittää, minkälaiseen kuntoon taloutemme jätämme. Nytkin oikeistohallitus oli lähes kädetön menojen hallinnassa, vaikka sentään yritti toimeenpanna leikkauksia.

Edustajamme lajin edustajia on muuten aivan h-i kehittyvissä maissa ja länsimaiden ulkopuolella. Heidän taas olisi aivan järjettömän vaikea käsittää, miten länsimaissa ihmisillä on korkea elintaso, vaikka he eivät ole jatkuvasti töissä. Lajimme ominaisuuksiin kuuluu myös sitkeys, pärjätä hyvin erilaisissa olosuhteissa ja yhteiskunnissa.

 

[Patarouva]

Kyllä niitä käsillä tehtäviä töitä edelleen on jos olet valmis oikeasti tekemään töitä ja laittamaan itsesi likoon. Koulut ei koskaan itselleni maistunut mutta töitä on aina riittänyt ja nykyään palkkakin alkaa olemaan ihan kiva, tosin joudun myös tekemään paljon töitä sen eteen, mutta en valita. Alallani on näkynyt paljon nuoria jotka tulevat dollarinkuvat silmissä hommiin mutta toteavat ettei raskas fyysinen työ maistu hyvällä palkallakaan.

Ei elämää helpota, jos ympäristö antaa kuvan, että rahaa virtaa helposti persettään pyllistämällä tai hassuja videoita julkaisemalla. Siinä tavalliset ammatit tuntuvat tylsiltä ja saatu raha kuluu nopeasti, eikä riitä kaikkeen kivaan, mitä näyttää somessa kaikilla muilla muka olevan.

 

[Leicester]

Edeltävät pääministerit olivat tajunneet, että etu on aiheeton ja moraaliton eivätkä sitä käyttäneet hyväksi. Sanna ajatteli, että business as usual laittaa avustaja kauppaan valtion luottokortin kanssa ostamaan perheelle aamupalaa.

Sun viestit ovat kyllä loistava esimerkki poliittisesta keskustelusta, eli lauotaan mielipiteitä värilasit päässä ilman objektiivisuuden häivääkään. Lämmin kiitos siitä sinulle.

 

[Tadu]

Sun viestit ovat kyllä loistava esimerkki poliittisesta keskustelusta, eli lauotaan mielipiteitä värilasit päässä ilman objektiivisuuden häivääkään. Lämmin kiitos siitä sinulle.

Päinvastoin. Olen tuominnut molempien Sannan ja Petterin toimet. Samaa ei voi sanoa Sannan faneista. Se onkin ero äänestäjän ja fanin välillä.

Lainaamassasi viestissä ei ollut mitään subjektiivista vaan puhdasta faktaa, mikä toki näyttää ärsyttävän syystä X.

Tänne kirjoittaa vasemmistolaisia ja oikeistolaisia, jotka kannattavat varauksetta oman puolueensa tekoja ja tuomitsevat "vastustajan" teot ihan sama mistä on kyse. Sitten on kirjoittajia kuten minä, jotka ainakin pyrkivät objektiivisuuteen ja arvioivat itse asiaa. Tokihan olen oikeistolainen ja Kokoomuksen äänestäjä, mikä varmasti näkyy. Kukaan ei ole täydellisen objektiivinen ihminen. En kuitenkaan kiellä tai puolustele silloin kun "omat" mokailevat.

 

[IceWalker]

Kerron myös tosielämän anekdootin. Yläasteen rehtori haukkui niitä, joista ei koskaan tule mitään. Yksi parjattu poika joka oli tottelematon ja menestyi koulussa huonosti perusti menestyvän korjaamon ja sanoi joskus, että kyllä hänen toisinaan on tehnyt mieli sanoa tuon rehtorin nähdessään, että sä näköjään ajat edelleen tuolla samalla vanhalla autolla.

Se, ehkä 80-luvun koululaisten lohtuna oli, että huonosti koulussa menestyvä saattoi tehdä työtä käden taidoillaan.

Opettajan ei ikinä tule syyllistää ketään yksilöä, tässä tietenkin astutaan rajan ylitse. Sen sijaan on monia tapoja herättää ajatuksia siitä, että omaa elämistään ei voi perustaa toisten tuen varaan. Elämän tosiseikkojen korostaminen on taas mielestäni nuorille palvelus. Varmaan on niitäkin opettajia, joiden mielestä lopultakin yhteiskunta ratkaisee kaikki toimeentuloon liittyvät ongelmat: oppilaat totutetaan siihen, että on ihan ok siirtyä palvelusta toiseen ilman mainittavaa kiinnostusta eteenpäinmenoon.

Kädentaitojen korostaminen on erinomainen asia: varsinkin poikien kiinnostusta asiaan pitäisi herättää. Vanha työläiskulttuuri luonnostaan työnsi nuoria enemmän amikseen ja oli hieno asia asia seurata isänsä jälkiä vaikkapa raksalle tai puusepäksi. Pojilla on tyttöjä enemmän ongelmia koulunkäynnissä jo siksi, että lukeminen ei kiinnosta. Tarvitaan siis jokin muu asia, käsillä tekeminen esimerkiksi, joka voisi motivoida koulunkäyntiin ja työelämään. Valitettavasti käsillä tekeminen usein rajoittuu nykyisin kännykän räpläämiseen.

Ihmeellistä ei ole se, että helppo tapa ansaita rahaa kiinnostaa eniten. Nuorilla tämä ilmenee siten, että erilaisten pelien kehittäminen ja siitä seuraavat jättitulot ovat monen unelmana. Kuitenkin vain murto-osa nuorista omaa riittävästi lahjakkuutta moiseen. Tarvittaisiin esimerkiksi ammattien esittelykampanjaa, jossa pyrittäisiin positiivisella hengellä luomaan kuvaa eri ammateista. Puuseppänä olet todella asian ytimessä, koska materiaali taipuu käsissäsi ties mihin. Ja pankkitili kiittää. Eipä niitäkään alan osaajia vähän ole, jotka mennen tullen peittoavat ansainnassaan akateemiset pätkäduunarit. Puuseppä ajaa uudella bemarilla kun taas "akateemikko" ajaa 20-vuotta vanhalla Toyotan-romulla.

Tuohon autoon vielä sen verran, että tiedän lukion, jonka kokkarirehtori ajeli vanhalla itäautolla. En tiedä, mikä statement kaverilla oli tuossa autoilussaan. Enkä sitäkään, kuittailiko kukaan hänelle siitä, epäilen.