Petteri Orpon hallitus

[Flyingbird]

Kallion lukio vallattu

Lukiolaiset osoittavat mieltään hallituksen opiskelijapolitiikkaa vastaan.

www.iltalehti.fi

Kallion lukiossa osoitetaan myös mieltä hallitusta vastaan.

 

[huhheijaa]

Tämä on se kohta, mikä itseäni aina ihmetyttää. Tai siis tiedän, että yritystukia kyllä jaellaan, mutta mitä sieltä nyt pitäisi leikata tahi olla lisäämättä?

Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.

Ei sitä kannata ihmetellä. Vasemmistoliitto näistä rummuttaa, koska kannattajilleen on helppo myydä yritykset paha -mantraa loputtomiin. Tässä pitää muistaa, että yritystukien osalta aina huudellaan, että miksi isoille yrityksille maksetaan mitään, kun totuus on, että isot yritykset vain maksavat lievästi vähemmän kuin muuten. Yritystuet ovat siis pääosin täysin laskennallisia eriä. Riippuu mitä kaikkea pitää sitten "tukena". Voihan sitä toki pitää valtion tukena, että yritykset eivät esim. maksa vaikka 50 % veroa tuloksesta. Tämän takia yritystukien laskennallinen määrä vaihtelee jostain 3 miljardista melkein 10 miljardiin. Yhtä lailla laskennallisesti voitaisiin todeta, että palkansaajille maksetaan miljardeja työntekijätukia esim. kunnallisveron tulonvähennysten, automaattisten tulonhankkimisvähennysten, kotitalousvähennysten sekä asuntovelkojen korkovähennysten muodossa.

Yritystuista suurin osa on siis oikeasti verohelpotuksia. Osa näistä liittyy taas kustannustehokkuuteen esimerkiksi huoltovarmuuden osalta (on halvempaa antaa yritykselle veroale, että tekevät jotain vs. tehdä itse). Lisäksi monesti jotkut sähköveron tuet ovat sellaisia, että jos niitä et tarjoa, niin ei tarvitse pohtia tuleeko se konesali Suomeen, kun kaikki muut sitä verotukea tarjoavat ja osa aloista on vain niin energiaa vieviä, että yhtälö ei oikein muuten toimi. Yritystukikentässä niin kuin kaikessa muussakin on toki korjaamista, mutta nekään ei ole ihan niin yksinkertainen rahasampo kuin monesti puhutaan. Ongelma on sama kuin listaamattomien osingoissa. Vasemmistopuolueiden mielestä yrittäjiä pitäisi verottaa kuin palkansaajia ja oikeisto ei halua, että uudistus nostaisi yrittäjien verotusta. Oikeasti järjestelmä pitäisi lähinnä yksinkertaistaa ilman varsinaisia verovaikutuksia pl. tiettyjen verosuunnittelumahdollisuuksien poistaminen. Uudistusta ei vain saada ikinä ajettua läpi, koska puolueiden näkemykset poikkeavat liikaa toisistaan, eikä tarve ole riittävän akuutti.

Lisäksi pitää muistaa, että osa tuista on sopimusperusteisia, eikä niitä edes voi noin vain poistaa. Lisäksi esim. suurin tukien saaja UPM maksaa kuitenkin yli kymmenkerran veroina vs. mitä "saa" tukina. Lisäksi aika merkittävä tekijä Suomen taloudessa ylipäätään, joten omalta osin näihin ei haluta puuttua myöskään sen takia, että näiden yritysten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Merkittävin yksittäinen tuki lienee edelleen se, että meidän teollisuus maksaa aika vähän sähköstä veroa. Investointipäätöksessä tuo on aika helposti laskettavissa oleva kustannus, millä voi herkästi jopa tietyillä teollisuudenaloilla olla merkitystä. On oikeastaan aika mahdoton arvioida, miten suuri merkitys noilla on Suomeen tehtävien miljardi-investointienkin osalta. Ehkä osa jäisi tekemättä ehkä ei. Sähkötuessa lie myös vahva, koska muuallakin ajatus.

Noissa on varmasti leikattavaa, mutta summat ovat pienempiä kuin mediassa liikkuu ja monet suorien tukien leikkauskohteet tuskin lopulta innostaisivat noita leikkauksia vaativia. Nuo suorien yritystukien saajat taas ovat olleet viime aikoina jotain tuulivoimayrityksiä. Lisäksi toki risteilyillä käyvät matkustelevat pitkälti valtion rahoilla. Iso osa suorista yritystuista on muutenkin vihreään siirtymään liittyvää. Kompensoidaan tuota erittäin nerokasta päästökauppa sun muuta järkevää. Ei ole vihreys ollut kovin haluttu leikkauskohde viimeaikoina.

Veronkierto on myös ikuinen kohde, mistä joidenkin mielestä voi vain nyhtää loputtomasti rahaa. Olen työskennellyt veronkierron parissa (pääasiassa estämisen osalta, ettei jää epäilystä) ja haluaisin kyllä kuulla miten siitä taikaseinästä printataan rahaa. Veronkiertoon puuttuminen Suomen tasolla on kustannuksiin nähden suhteellisen yhtä tyhjän kanssa. Tai sanotaan, että resursseja lisäämättä veronkiertoon ei pahemmin puututa ja tällä hetkellä lisäresurssit eivät välttämättä suurta tulosta tuo käytettyä euroa kohden. Lisäksi taas verosuunnittelu, mitä jotkut pitävät veronkiertona on omalla tavallaan ihan toivottua ja sitä tekee melkein kaikki jossain määrin. Verotuksellisesti merkittävät suunnittelut sisältävät pääomien liikuttelua ja siihen ei oikein Suomen tasolla puututa, koska EU. Toki OECD:n ja EU:n tasolla noihin jossain määrin yritetään tällä hetkellä puuttua, mutta en pidättäisi hengitystä.

 

[douppi]

Talouden näkymät heikkenivät sitten kevään ja talouspoliittiseksi linjaksi valittiin palkansaajien ostovoimaa lisäävä, elvyttävä budjetti. Järkevä valinta, sillä esimerkiksi ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi syventänyt ongelmia. Samaa mieltä A-studion kanssa siitä, että työperäisen maahanmuuton mainitsematta jättäminen oli huolestuttavaa.

Näin on. Taitaa vaan olla niin, että ei tämä maa ole leikkauksiin valmis. Esimerkkinä se, että olisi ollut hieman hullunkurinen päätös, jos/kun halutaan työntekoon kannustaa, ja seuraava päätös olisi ollut tuloveron kiristäminen.

Hallitushan on jossain vaiheessa rajoittamassa näitä poliittisia lakkoja ja laittamassa maksuja jokaiselle, joka osallistuu niihin. Vähän siis ollaan kohta tavallaan rajoittamassa vapautta.

Noh, varsinkaan ne älyttömyyksiin paisuneet tukilakot nyt mitenkään hyvä asia ole. Esimerkkinä se AKT:n lakko silloin, joka tuli hyvin kalliiksi, ja kenelle siitä lasku lankesi. Ei lakko-oikeutta hävittää pidä demokratiassa tietenkään, mut että jotain rajausta ja pelisääntöjä siihen on pakko suunnitella varsinkin nyt, kun linja tiukkenee eikä rahaa enää tule seinästä rajattomasti. Muutenhan käy äkkiä niin, että X säästön jälkeen pamahtaakin aina XXX euron tappiot takareiteen yli-isojen lakkojen takia. Ei kannatettavaa.

 

[Wiljami]

korostan tästä lainauksesta tämän kohdan, eli yritystuet.

Tämä on se kohta, mikä itseäni aina ihmetyttää. Tai siis tiedän, että yritystukia kyllä jaellaan, mutta mitä sieltä nyt pitäisi leikata tahi olla lisäämättä?

Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.

Voisiko edes sen turkistarhauksen pakkotukemisen lopettaa kun tuottaa pelkkää persnettoa ja kärsimystä tuotantoeläimille sekä reilun pandemiariskin siitä ilosta että saadaan itänaapurin ja Kiinan markkinoille puskettua siniketun ja minkin nahkoja jos kauppa joskus taas vapautuu? Toki persnettobisnestä tuo on ollut jo siihen aikaan kun terroristitunkiolle sai täysin vapaasti tuotteita tunkea, varmaan omillaan tuottanutta viimeksi joskus 90-luvulla.

Myös ruotsinlaivoilta ja niiltä maakuntalentovuoroilta voi täysin perustellusti tarkastaa tukilaskelmia, vaikka jälkimmäisesti Wallinheimo älähtääkin että millä hän nyt pääsee mukavasti ja tilavasti pää-hesoihin? (Vinkkinä Sinuhelle: Julkisilla, saati omalla autolla, ei juuri pidempään toki mene jos huomioi matka-aikaan myös matkat kentältä ja kentälle, sekä terminaaliodotteluajat. Junassa saattaa toki olla joku muukin matkustaja.) Maanpuolustuksen takia ylläpidettävää lentokenttäverkostoa voi vielä perustellusti tukea, siihen ei kuitenkaan oikein fiksusti ymppäänny tyhjillä siviilikoneilla Jyväskylä-Helsinki välin lentely.

Talouden näkymät heikkenivät sitten kevään ja talouspoliittiseksi linjaksi valittiin palkansaajien ostovoimaa lisäävä, elvyttävä budjetti. Järkevä valinta, sillä esimerkiksi ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi syventänyt ongelmia. Samaa mieltä A-studion kanssa siitä, että työperäisen maahanmuuton mainitsematta jättäminen oli huolestuttavaa.

Missä suhteessa kovapalkkaisten säästyneet veroeurot siirtyvät elvyttämään kotimaista taloutta kulutuksen muodossa? Melkein uskaltaisin itse luottaa tässäkin asiassa tutkimukseen ja sieltä viesti on melko selvä, eli että "trickle down economy" ei toimi ja jos kovapalkkaiselle jää enemmän rahaa käteen, hän käyttää sen mm. sijoituksiin. Suomen talous ei sillä kuitenkaan parane vaikka valmiiksi hyvätuloisella jää taskurahaa ostaa velkaloukkuun tippuneelta asunto alehintaan. Suurin hyöty olisi antaa niille nyt persaukisille kulutusrahaa kun heillä saattaa olla jopa pakollisia hankintoja suunnitteilla, odottamassa kapitaalia. Toki heille voi sanoa että lopettaa työttömyyden ja alkaa tienata ja sijoittaa (tai ottaa kapitaalit poikkiksen pakastinkätköstä, kuten yksikin sisäinen sankari), mutta sitten voisi olla hyvä myös järjestää mahdollisuus siihen työpaikkaan jolla tienaaminen onnistuu. Ja tosiaan tilanteessa jossa ne 100k laskennallista helposti työllistyvää työtöntä ovat saamassa saman verran kohtalotovereita romahtavalta rakennusalalta ja oletettavasti myös muutaman tuhatta omaishoitajista joiden valtiolle lähes ilmainen, mutta terveydenhoidolle helvetin arvokas työpanos halutaan jostain syystä lopettaa.

 

[Mojo]

Noh, varsinkaan ne älyttömyyksiin paisuneet tukilakot nyt mitenkään hyvä asia ole. Esimerkkinä se AKT:n lakko silloin, joka tuli hyvin kalliiksi, ja kenelle siitä lasku lankesi. Ei lakko-oikeutta hävittää pidä demokratiassa tietenkään, mut että jotain rajausta ja pelisääntöjä siihen on pakko suunnitella varsinkin nyt, kun linja tiukkenee eikä rahaa enää tule seinästä rajattomasti. Muutenhan käy äkkiä niin, että X säästön jälkeen pamahtaakin aina XXX euron tappiot takareiteen yli-isojen lakkojen takia. Ei kannatettavaa.

Kaikkien tukilakkoilijoiden isä ja äiti eli AKT pistää satamat kiinni ja siitä kärsivät sitten vientiyritykset kautta linjan, vaikka heillä ei ole osaa eikä arpaa koko soppaan. Noista ne suuret tuhot syntyvät ja siinä vaiheessa eivät auta mitkään positiiviset askeleet, jotka on muuten saatu aikaiseksi. Yksi ryhmä voi pitää koko vientiteollisuutta kahleissa mielensä mukaan. Ei kukaan ole laillista lakko-oikeutta viemässä mihinkään, mutta joku järki tuohon pitäisi saada.

 

[Normandia]

Ei hyvältä näytä. Todennäköisesti nykyinen hallitus ei tähän tarpeeksi reagoi. Eihän Orpo osannut edes aluksi sanoa miten budjettiesitykset mahdollisesti vaikuttavat hänen tuloluokan ihmisiin. Jos todellisuuden ymmärtäminen on tota tasoa, miten ymmärtää Suomen taloutta tarpeeksi.. Kysyisi sadoilta asiantuntijoiltaan, jossei itse ymmärrä. Eduskunta voisi myös osallistua leikkaustalkoisiin.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi elokuussa yli viidenneksen vuodentakaisesta, ja määrä on nyt korkeimmillaan sitten vuosien 2013–14 eurokriisin.

”Konkurssiin haettujen yritysten määrä on kasvanut 12 kuukauden aikana samalle tasolle kuin eurokriisin aikaan 2013–2014, mutta ei kuitenkaan yhtä suureksi kuin finanssikriisissä 2009”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö viraston tiedotteessa.

"Tänä vuonna tullaan päätymään lähelle finanssikriisin lukemia, jolloin konkursseja edellisen ja ainoan kerran tällä vuosituhannella tapahtui yli 3200 kappaletta”, Brotherus arvioi pika-analyysissaan.

Elokuussa konkurssiin haetuista yrityksistä 77 toimi rakentamisen alalla. Eniten konkurssiuhan alle päätyi muiden palveluiden toimialalla toimivia yrityksiä, kaikkiaan 79. Teollisuusyrityksiä konkurssiin haettiin yhteensä 25.

SY:n Brotheruksen mukaan konkurssien määrän kasvun takana ovat korkeammat korot, kohonneet kustannukset ja kitulias kasvu.

Konkurssien määrän kasvu näkyy erityisesti eteläisessä Suomessa. Vuoteen 2019 verrattuna konkurssiin haettujen yritysten määrä on tänä vuona kasvanut 37 prosenttia Varsinais-Suomessa sekä 33 prosenttia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla konkurssien määrä on jopa vähentynyt.

Suhdanne | Suomeen iskemässä pahin konkurssiaalto sitten finanssikriisin

Elokuussa eniten konkursseja laitettiin vireille rakentamisen ja muiden palveluiden toimialoilla.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Erikoista käyttää sanaa valittiin kun työttömyysvakuutusmaksun takia voidaan sanoa elvyttäväksi.

Termi on toki oikea. Valittiin. Olisihan hallitus voinut työttömyysvakuutusmaksuja palauttaa palkansaajille, mutta kiristää verotusta toisaalla. Nyt valittiin elvyttävä linja.

Näin on. Taitaa vaan olla niin, että ei tämä maa ole leikkauksiin valmis. Esimerkkinä se, että olisi ollut hieman hullunkurinen päätös, jos/kun halutaan työntekoon kannustaa, ja seuraava päätös olisi ollut tuloveron kiristäminen.

Vastaavia leikkauksia sosiaaliturvaan ja sitäkin kautta työnteon kannustamista on tehty muissa maissa vasemmistonkin johdolla. Olemme myöhässä ja siksi tilanne on talouden osalta vaikeampi. Sosiaaliturva on myös meillä osin vähemmän velvoittavampi kuin mm. Ruotsissa.

Missä suhteessa kovapalkkaisten säästyneet veroeurot siirtyvät elvyttämään kotimaista taloutta kulutuksen muodossa? Melkein uskaltaisin itse luottaa tässäkin asiassa tutkimukseen ja sieltä viesti on melko selvä, eli että "trickle down economy" ei toimi ja jos kovapalkkaiselle jää enemmän rahaa käteen, hän käyttää sen mm. sijoituksiin.

Tutkimusten mukaan kovapalkkaisten lievemmän verotuksen lisääntyvistä nettotuloista osa siirtyy kulutusveroihin. Suhteessa pienempi osa kuin vaikkapa tulodesiileissä 1-3, mutta esimerkiksi 250k vuosipalkoista pienempikin osuus on määrältään jo merkittävä. Kotitalouksien kulutuksen merkitys on Suomessa monia muita maita suurempi koska sen osuus BKT:sta on muita suurempi.

Ongelma tulee vastaan siinä, jos tukien pienentäminen ei aiheuta riittävää työllisten määrän kasvua. VVM:n 100 000 uuden työllisen tavoite tuntuu erittäin haastavalta ainakin hallituskauden alussa.

 

[Boogey]

Termi on toki oikea. Valittiin. Olisihan hallitus voinut työttömyysvakuutusmaksuja palauttaa palkansaajille, mutta kiristää verotusta toisaalla. Nyt valittiin elvyttävä linja.

Niin valittiin olla kiristämättä verotusta, mutta varsinainen elvyttävyys on suureksi osaksi työttömyysvakuutusmaksun vaikutuksesta, joka ei ollut hallituksen päätös. No mutta nyansseja tämä, olisi voitu tuo 200 miljoonaakin jättää koskematta mutta näillä mennään.

 

[douppi]

Vastaavia leikkauksia sosiaaliturvaan ja sitäkin kautta työnteon kannustamista on tehty muissa maissa vasemmistonkin johdolla. Olemme myöhässä ja siksi tilanne on talouden osalta vaikeampi. Sosiaaliturva on myös meillä osin vähemmän velvoittavampi kuin mm. Ruotsissa.

Näin on, todellakin on tehty. Suomessa kun kovin yleinen "leikkaus" pitkään aikaan on suunnilleen ollut 6min kiky, joka sekin oli liian iso kakku, niin kansa tottuu siihen, että ei leikata käytännössä mistään tai miltään ryhmältä. Sitten sama meno jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen.

Tämä siis enemmänkin heittona, mutta näinhän se oikeastaan on mennyt veronkorotuksia lukuunottamatta. Jos Suomi olisi kertaheitolla siirtynyt pohjoismaiseen malliin hyvässä ja huonossa, niin mitenköhän sitten olisi käynyt. Nyt nämä säästöt tehdään vaiheittain, ja vaikutukset tullaan näkemään hitaammin kun piti, kun yleinen tilanne esim. rakennusalallakin on mikä on.

 

[Cobol]

Näin on, todellakin on tehty. Suomessa kun kovin yleinen "leikkaus" pitkään aikaan on suunnilleen ollut 6min kiky, joka sekin oli liian iso kakku, niin kansa tottuu siihen, että ei leikata käytännössä mistään tai miltään ryhmältä. Sitten sama meno jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen.

Tämä siis enemmänkin heittona, mutta näinhän se oikeastaan on mennyt veronkorotuksia lukuunottamatta. Jos Suomi olisi kertaheitolla siirtynyt pohjoismaiseen malliin hyvässä ja huonossa, niin mitenköhän sitten olisi käynyt. Nyt nämä säästöt tehdään vaiheittain, ja vaikutukset tullaan näkemään hitaammin kun piti, kun yleinen tilanne esim. rakennusalallakin on mikä on.

Yksi iso este on suomalainen koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, jota työperäisen maahanmuuton aiempi matala taso syö. Lisäksi eläkejärjestelmä tulisi uudistaa, mutta siirtyminen vaikkapa mainostettujen Tanskan ja Hollannin malliin ei taida olla mahdollista kuin hyvin pitkällä viiveellä. Perusosa olisi aikaperusteinen (ei palkkaperusteinen) ja erilaisia lisäosia voi ostaa omalla ja työnantajan rahoituksella.

 

[Alfred E Neuman]

Tutkimusten mukaan kovapalkkaisten lievemmän verotuksen lisääntyvistä nettotuloista osa siirtyy kulutusveroihin. Suhteessa pienempi osa kuin vaikkapa tulodesiileissä 1-3, mutta esimerkiksi 250k vuosipalkoista pienempikin osuus on määrältään jo merkittävä. Kotitalouksien kulutuksen merkitys on Suomessa monia muita maita suurempi koska sen osuus BKT:sta on muita suurempi.

Ainakin tämän London School of Economicsin tekemän tutkimuksen mukaan veronkevennykset suurituloisille tekee rikkaista hitusen rikkaampia, mutta kansantaloudelle ne ei tee yhtään mitään.

Keeping tax low for rich does not boost economy

Major reforms reducing taxes on the rich lead to higher income inequality but do not have any significant effect on economic growth, says new LSE research.

www.lse.ac.uk

Ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna, jos tuon 250k vuodessa ansaitsevan veroja kevennetään vaikka 5000 tai jopa kymppitonni vuodessa niin eihän se hänen elämäänsä tee yhtikäs mitään. Sillä joko lyhennetään lainaa tai laitetaan sijoitusrahastoihin. Näin ainakin itse tekisin. Näin ollen tuosta veronkevennyksestä vain häviävän pieni osa menisi kulutukseen.

 

[Cobol]

Ainakin tämän London School of Economicsin tekemän tutkimuksen mukaan veronkevennykset suurituloisille tekee rikkaista hitusen rikkaampia, mutta kansantaloudelle ne ei tee yhtään mitään.

Äkkiseltään löysin tämän Suomen verotuksessa ja kustannuksissa tehdyn Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen. Siinä puhutaan pääomaverotuksesta, joka on siis eri asia, mutta löytyy myös kulutusveron jakautuminen tulodesiileittäin. Omasta kokemuksestanikaan ei voi tulkita niin, että jos tulee veronalennuksia, joku 250k tai enemmän vuodessa tienaava ei laita siitä mitään kulutukseen ja sitä kautta kulutusveroihin.

Myytinmurtajaiset: 12 väitettä verotuksesta osa 2 – kuka hyötyy pääomien veronalennuksista? · Kalevi Sorsa -säätiö

Myytinmurtajaiset-kirjoitussarjan kolmessa kirjoituksessa käsitellään verotusta. Tässä toisessa osassa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér tarkastelee pääomien verotusta koskevia väitteitä. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin verotuksen tarpeellisuutta ja haittoja koskevia väitteitä...

sorsafoundation.fi

Myös Tilastokeskuksen artikkelista voi poimia saman asian: "Jos valtio esimerkiksi alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kokonaiskysynnän kannalta sama. Kysyntä vain kohdistuu eri tavoin. Talouden elvyttämiseksi julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keventäminen."

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa. Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.

Tilastokeskus - Kulutus on tärkein talouskasvun tekijä

www.stat.fi

 

[Alfred E Neuman]

Äkkiseltään löysin tämän Suomen verotuksessa ja kustannuksissa tehdyn Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen. Siinä puhutaan pääomaverotuksesta, joka on siis eri asia, mutta löytyy myös kulutusveron jakautuminen tulodesiileittäin. Omasta kokemuksestanikaan ei voi tulkita niin, että jos tulee veronalennuksia, joku 250k tai enemmän vuodessa tienaava ei laita siitä mitään kulutukseen ja sitä kautta kulutusveroihin.

Myytinmurtajaiset: 12 väitettä verotuksesta osa 2 – kuka hyötyy pääomien veronalennuksista? · Kalevi Sorsa -säätiö

Myytinmurtajaiset-kirjoitussarjan kolmessa kirjoituksessa käsitellään verotusta. Tässä toisessa osassa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér tarkastelee pääomien verotusta koskevia väitteitä. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin verotuksen tarpeellisuutta ja haittoja koskevia väitteitä...

sorsafoundation.fi

Myös Tilastokeskuksen artikkelista voi poimia saman asian: "Jos valtio esimerkiksi alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kokonaiskysynnän kannalta sama. Kysyntä vain kohdistuu eri tavoin. Talouden elvyttämiseksi julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keventäminen."

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa. Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.

Tilastokeskus - Kulutus on tärkein talouskasvun tekijä

www.stat.fi

Tuossa ensimmäisessä linkkaamassasi jutussahan nimenomaan todetaan, että veronkevennykset suurituloisille ei tee kansantaloudelle yhtään mitään, viittaavat vielä siihen samana tutkimukseen jonka jo tänne linkkasin. Jutusta:

Spoileri

Lontoon King’s Collegen tutkijat David Hope ja Julian Limberg tarkastelivat viime vuonna julkaistussa artikkelissaan suurituloisille suunnattujen merkittävien veronalennusten vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen. Heidän tilastollisen analyysinsä osoittaa, että nämä veronalennukset eivät ole kasvattaneet bruttokansantuotetta eivätkä lisänneet työllisyyttä. Sen sijaan ne kasvattivat tuloeroja, kun rikkaimpien tulot kasvoivat ja muiden laskivat. Aineistona Hope ja Limberg käyttävät tilastoja 18 OECD-maasta 50 vuoden ajalta. Tutkimus on yksi monista, jotka vahvistavat niin kutsutun valumaefektin (engl. trickle-down theory) myytiksi.

Toinen linkkaamasi juttu puolestaan menee Tilastokeskuksen juttuun kulutuksesta. En löytänyt sieltä mainintaa siitä, miten nimenomaan suurituloisten veronkevennykset lisäisi kulutusta. Siellä puhuttiin veroista yleensä.

Olen samaa mieltä tämän kanssa:

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa.

Toisaalta,

Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.

Näin toimii keskituloiset, kun saavat veronkevennyksiä. Suurituloiset tekevät nuo toimenpiteet ihan riippumatta siitä, saavatko kevennystä verotukseen vai ei.

 

[Cobol]

Tuossa ensimmäisessä linkkaamassasi jutussahan nimenomaan todetaan, että veronkevennykset suurituloisille ei tee kansantaloudelle yhtään mitään, viittaavat vielä siihen samana tutkimukseen jonka jo tänne linkkasin.

Toki ne tekevät ja tässä kannattaa tarkastella Suomen taloutta ja Suomen verotusta.

Meillä ylimpien tuloluokkien verotus on kireämpää kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa Värnskatt-veron (suurituloisten maksama 5 %-yksikön lisävero) poistamisen itserahoitusaste olisi 56–185 prosenttia ja muutos kaikkein todennäköisimmin olisi lähellä kustannusneutraalia. Vero poistettiin vuosi, pari sitten.

Suomessa Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki arvioivat, että ylimpien rajaveroasteiden laskemisen itserahoitusasteet ovat suuria maltillisillakin oletuksilla, luokkaa 90–120 prosenttia. Näyttää siltä, että Suomessakin ylimpien veroprosenttien alentaminen on verotuottojen näkökulmasta neutraalia tai jopa verotuottoja kasvattavaa.

Pienentääkö veronkevennys aina verotuloja vai voiko se joskus jopa kasvattaa niitä? - Elinkeinoelämän keskusliitto

On intuitiivista ajatella, että tuloveron kiristys ilman muuta kasvattaa verotuloja ja veronkevennys puolestaan automaattisesti tarkoittaa verotulojen pienentymistä. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa kysymystä veroprosentin ja verotuoton...

ek.fi

Myös ylimpien tuloluokkien palkankorotuksilla saattaa olla positiivinen seuraus valtion talouteen. Vähän aikaa sitten tästä oli keskustelua erään uuden tutkimuksen pohjalta.

Näin toimii keskituloiset, kun saavat veronkevennyksiä. Suurituloiset tekevät nuo toimenpiteet ihan riippumatta siitä, saavatko kevennystä verotukseen vai ei.

Toki jokainen voi asettaa rajan mihin haluaa, mutta mainitsemani 250k vuodessa on minulla suurituloinen, ei keskituloinen. Verotuksella on vaikutusta paitsi kulutuskäyttäytymiseen, myös siihen, siirretäänkö tuloja enemmän pääomaverotuksen piiriin.

Ylipäätään rikkaiden veroja kannattaa alentaa maltillisesti ja kaikkien mahdollisuutta rikastua lisätä. Tämä maailma jossa elämme on hyvin erilainen aiemman kanssa. Arvaan, että saamme eteemme enemmän tutkimuksia, jotka puoltavat matalampia veroja ja palkankorotuksia motivaattoreina suuremmissa tuloluokissa.

 

[Mojo]

Hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen kasvattamalla poliisin määrärahoja yli kahdeksalla prosentilla, erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Niin suojelupoliisin kuin poliisinkin toimintamenojen korotuksista valtaosa kohdistetaan henkilöstökustannuksiin aiemmin paisutettujen tilakustannusten sijaan. Oikealla tiellä ollaan edellisen vihervasemmistohallituksen saamattomuuden sekä haluttomuuden jälkeen.

Näin hallitus puuttuu Suomen jengirikollisuuteen – Poliisille yli 73 miljoonaa euroa lisää rahaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan talousarvioesityksessä huomioidaan poliisin resursointi nuoriso- ja jengirikollisuuden tutkinnassa sekä torjunnassa.

www.uusisuomi.fi

 

[Byvajet]

Hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen kasvattamalla poliisin määrärahoja yli kahdeksalla prosentilla, erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.

Tuo on rahan hukkaan heittämistä. Kun ongelmat ovat syntyneet, niitä on hyvin vaikea rajoittaa valvonnalla ja rangaistuksilla. USA on hyvä esimerkki siitä, kuinka tehoton ase rangaistukset ovat. Siellä myös riittää ylenpalttisesti kodittomia ja muita häröilijöitä, jotka on "pistetty ottamaan itsestään vastuu".

Ongelmat tulisi pystyä estämään ennen niiden syntymistä. On järjetöntä politiikkaa leikata palveluista ja tuista, mikä lisää ongelmia, mutta samaan aikaan pyrkiä suitsimaan jo syntyneitä ongelmia.

 

[Mojo]

Tuo on rahan hukkaan heittämistä. Kun ongelmat ovat syntyneet, niitä on hyvin vaikea rajoittaa valvonnalla ja rangaistuksilla. USA on hyvä esimerkki siitä, kuinka tehoton ase rangaistukset ovat. Siellä myös riittää ylenpalttisesti kodittomia ja muita häröilijöitä, jotka on "pistetty ottamaan itsestään vastuu".

Ongelmat tulisi pystyä estämään ennen niiden syntymistä. On järjetöntä politiikkaa leikata palveluista ja tuista, mikä lisää ongelmia, mutta samaan aikaan pyrkiä suitsimaan jo syntyneitä ongelmia.

Emme ole vertailukelpoisia USA:n kanssa, joka poikkeaa pohjoismaisesta mallista, mutta lähivaltioista olemme Ruotsin sekä Tanskan, jotka ovat lopultakin myöntäneet tekemänsä virheet ja muuttaneet kurssiaan, aiemmalla tiellä ja olisi silkkaa tyhmyyttä toistaa heidän tekemiään virheitä. Ei se pelkkä pään silittely ja "ymmärtäminen" autuaaksi tee.

Tietysti ongelmat olisi parasta ratkaista ennen kuin ne ovat syntyneet, mutta näihin nykyisen kaltaisiin jo toimiviin jengeihin ne eivät ole oikea keino, vaan rangaistuksia täytyy koventaa, eikä mennä sieltä valitettavan tutuksi tulleesta asteikon alapäästä. Näiden nuorempien "vaarassa olevien" kohdalla olennaista olisi todellakin luoda olosuhteet, jossa tarjottaisiin aito vaihtoehto jengeilyn aloittamisen sijaan, mutta niiden jo paatuneiden rikollisten oikea paikka on kaltereiden takana.

 

[douppi]

Tuo on rahan hukkaan heittämistä. Kun ongelmat ovat syntyneet, niitä on hyvin vaikea rajoittaa valvonnalla ja rangaistuksilla. USA on hyvä esimerkki siitä, kuinka tehoton ase rangaistukset ovat. Siellä myös riittää ylenpalttisesti kodittomia ja muita häröilijöitä, jotka on "pistetty ottamaan itsestään vastuu".

Ongelmat tulisi pystyä estämään ennen niiden syntymistä. On järjetöntä politiikkaa leikata palveluista ja tuista, mikä lisää ongelmia, mutta samaan aikaan pyrkiä suitsimaan jo syntyneitä ongelmia.

Niin siis tälläkin hetkellä varsinkin pk seudulla pyörii noita jengejä teräaseiden ym. kanssa, ja näiden valitettavien tapausten kohdalla se varhaisen puuttumisen juna vähän niinkun meni jo. Nyt on kiire toimia ennen kun pahoja asioita tapahtuu enää yhtään enemmän ja rikosuhrien määrä kasvaa tästä.

 

[JZZ]

Suomessa Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki arvioivat, että ylimpien rajaveroasteiden laskemisen itserahoitusasteet ovat suuria maltillisillakin oletuksilla, luokkaa 90–120 prosenttia. Näyttää siltä, että Suomessakin ylimpien veroprosenttien alentaminen on verotuottojen näkökulmasta neutraalia tai jopa verotuottoja kasvattavaa.

Myös ylimpien tuloluokkien palkankorotuksilla saattaa olla positiivinen seuraus valtion talouteen. Vähän aikaa sitten tästä oli keskustelua erään uuden tutkimuksen pohjalta.

Vaikka esim Lafferin käyrällä voidaan toki spekuloida siitä, onko verokertymä millä tavoin parhaiten optimoitu, osoittaa jokainen historiallisiin tuloksiin pohjautuva tutkimus kuitenkin, että trickle down economy ei ole koskaan, missään tapauksessa toiminut halutulla tavalla. Toki siihen voi uskoa ja taloustiede nyt muutenkin on lähinnä uskomuspohjaista varsinkin teoria-asteella, mutta jotenkin pelottaa tämä nykysuuntaus jossa ihan suoraan yritetään apinoida jenkkien / UK:n talouspoliittisia virheitä halutaan toistaa koska eturyhmät niin haluavat. Lyhennetysti, jos rikkaat rikastuvat enemmän, siitä ei hyödy kukaan muu. Ei valtiontalous eivätkä muut työntekijät.

 

[Cobol]

Lyhennetysti, jos rikkaat rikastuvat enemmän, siitä ei hyödy kukaan muu. Ei valtiontalous eivätkä muut työntekijät.

Niin, tästä olen täysin eri mieltä. Me olemme Venäjän naapuri - ei ole esimerkiksi saksalaisen asiantuntijan silmin plussa - ja voimme kilpailla kansainvälisistä huippuasiantuntijoista erityisesti palkan ja verotuksen ja sitä kautta nettoansion avulla. Esimerkiksi Ruotsin arviot rikkaiden verotuksen madaltamisen vaikutuksista nähdään seuraavien 5-10 vuoden aikana.

 

[IceWalker]

Ainakin tämän London School of Economicsin tekemän tutkimuksen mukaan veronkevennykset suurituloisille tekee rikkaista hitusen rikkaampia, mutta kansantaloudelle ne ei tee yhtään mitään.

Keeping tax low for rich does not boost economy

Major reforms reducing taxes on the rich lead to higher income inequality but do not have any significant effect on economic growth, says new LSE research.

www.lse.ac.uk

Ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna, jos tuon 250k vuodessa ansaitsevan veroja kevennetään vaikka 5000 tai jopa kymppitonni vuodessa niin eihän se hänen elämäänsä tee yhtikäs mitään. Sillä joko lyhennetään lainaa tai laitetaan sijoitusrahastoihin. Näin ainakin itse tekisin. Näin ollen tuosta veronkevennyksestä vain häviävän pieni osa menisi kulutukseen.

Yrität perustella veronkevennyksien torjumista hyötyargumentilla. Eli veronkevennyksistä pitäisi olla kaikille hyötyä. Tällaiseen ajatteluun me täällä suomenperällä ollaan toki totuttu. Ja poisoppiminen vie aikaa.

Mutta entäpä jos sanottaisiin suoraan, että on yhdentekevää hyötyvätkö muut veronkevennyksistä vai eivät? Verotus itsessään on valtion harjoittamaan ryöstöä ja kaikkea sitä purkavaa toimintaa voidaan tervehtiä myönteisesti.

Koko veronalennuksen periaate on kristallinkirkas. Ihminen, laillisessa työssä, on ansainnut joka sentin eikä ansio ole valtion omaisuutta. Vaan palkansaajan tai yrittäjän.

Jos sitten eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen kautta päätetään, että yksilöitäkin verotetaan tiettyjen yhteiseen hyötyyn perustuvien tavoitteiden mukaan, se toki hyväksytään. Texasissa tuloverotus lienee 6%.

Samaa älyttömyyttä on tulonsiirtokeskustelu. Kun verotusta kevennetään, se on mukamas tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Miten niin? Rikkaat ja varakkaathan maksavat melkoisesti veroja yhteiseen käyttöön, mutta se on heidän ansaitsemaansa rahaa, ei minkään valtion yhteisen potin.

Valtio ei jaa omista varoistaan köyhille ja rikkaille epätasaisesti rahaa. Voisin periaatteessa hyväksyä valtion osuuden, jos meillä olisi vaikkapa suuret öljyvarat, jotka tavallaan olisivat kaikkien suomalaisten omaisuutta ja valtionyritys huolehtisi öljyn tuotannosta, jakelusta ja jalostuksesta. Ja voitot kotiutettaisiin Suomeen. Mutta kun verottaja käy surutta yksityisen kukkarolla, on turhaa selittää mistään tulonsiirroista.

 

[Jymäkkä]

Yrität perustella veronkevennyksien torjumista hyötyargumentilla. Eli veronkevennyksistä pitäisi olla kaikille hyötyä. Tällaiseen ajatteluun me täällä suomenperällä ollaan toki totuttu. Ja poisoppiminen vie aikaa.

Mutta entäpä jos sanottaisiin suoraan, että on yhdentekevää hyötyvätkö muut veronkevennyksistä vai eivät? Verotus itsessään on valtion harjoittamaan ryöstöä ja kaikkea sitä purkavaa toimintaa voidaan tervehtiä myönteisesti.

Koko veronalennuksen periaate on kristallinkirkas. Ihminen, laillisessa työssä, on ansainnut joka sentin eikä ansio ole valtion omaisuutta. Vaan palkansaajan tai yrittäjän.

Jos sitten eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen kautta päätetään, että yksilöitäkin verotetaan tiettyjen yhteiseen hyötyyn perustuvien tavoitteiden mukaan, se toki hyväksytään. Texasissa tuloverotus lienee 6%.

Samaa älyttömyyttä on tulonsiirtokeskustelu. Kun verotusta kevennetään, se on mukamas tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Miten niin? Rikkaat ja varakkaathan maksavat melkoisesti veroja yhteiseen käyttöön, mutta se on heidän ansaitsemaansa rahaa, ei minkään valtion yhteisen potin.

Valtio ei jaa omista varoistaan köyhille ja rikkaille epätasaisesti rahaa. Voisin periaatteessa hyväksyä valtion osuuden, jos meillä olisi vaikkapa suuret öljyvarat, jotka tavallaan olisivat kaikkien suomalaisten omaisuutta ja valtionyritys huolehtisi öljyn tuotannosta, jakelusta ja jalostuksesta. Ja voitot kotiutettaisiin Suomeen. Mutta kun verottaja käy surutta yksityisen kukkarolla, on turhaa selittää mistään tulonsiirroista.

Ja mitään en ole rahoilleni vastineeksi saanut. En koulutusta, en infraa, en turvallisuutta, en palveluita, en mitään. Ihan vaan valtio käynyt ryöstämässä minun ihka omat rahani ja jakanut kaiken köyhille ja laiskoille.

Verotuksesta ja sen oikeudenmukaisuudesta voi keskustella, mutta voisi sen saamapuolenkin noissa jutuissa huomioida.

 

[Patarouva]

Ja mitään en ole rahoilleni vastineeksi saanut. En koulutusta, en infraa, en turvallisuutta, en palveluita, en mitään. Ihan vaan valtio käynyt ryöstämässä minun ihka omat rahani ja jakanut kaiken köyhille ja laiskoille.

Verotuksesta ja sen oikeudenmukaisuudesta voi keskustella, mutta voisi sen saamapuolenkin noissa jutuissa huomioida.

Tulee mieleen yksi edesmennyt tuttu, joka aina julisti, että täytyy pärjätä omillaan. Oli alle parikymppisestä lähtien hyväpalkkaisessa työssä, mutta julistamisesta huolimatta ei yhtään haitannut, että isä ja äiti antoivat ainokaiselleen, vaikka mitä kallista tavaraa ja omaisuutta. Niin pärjättiin omillaan, että surkeampia yksilöitä ihmetytti.

 

[Byvajet]

Toki siihen voi uskoa ja taloustiede nyt muutenkin on lähinnä uskomuspohjaista varsinkin teoria-asteella, mutta jotenkin pelottaa tämä nykysuuntaus jossa ihan suoraan yritetään apinoida jenkkien / UK:n talouspoliittisia virheitä halutaan toistaa koska eturyhmät niin haluavat.

Jenkit ja ehkä myös UK ovat sen verran vetovoimaisia maita, että ne voivat paikata hyväosaisia suosivan politiikkansa osaavan työvoiman tuonnilla. Pahoin pelkään, että Suomella ei tätä mahdollisuutta ole, vaan olemme ottaneet suunnan Itä-Euroopan joukkoon. Niissä ei duunari juhli palkoilla tai tuilla, mutta eipä se näytä nostavan maita kukoistukseen.

Suomen kaltaisen pienen ja syrjäisen maan on mahdotonta pitää yllä korkeaa yleistä elintasoa sillä, että kaikki ovat ahkeria. Vaikka duunari olisi kuinka ahkera, hän ei välttämättä kata hyvinvointiyhteiskunnassa elinaikanaan aiheuttamiaan kuluja.

Jaan oikeiston näkemyksen siitä, että ihmisiä kannattaa kannustaa aktiivisuuteen, mutta todellisuudessa Suomen oikeisto ei pyri kannustamaan ja auttamaan eteenpäin, vaan hyödyntämään heikko-osaisimpien hädän.

Esimerkiksi alle linkattu koulutus, jossa tehdään 49 päivää palkatonta työtä ilman varmuutta jatkosta, on ihan vain ronskia piilotukea yrittäjille. Tämä on Suomen oikeiston ajattelutapa. Suuri osa niin sanotuista oikeistolaisista on piilodemareita, jotka vain hamuavat veronmaksajien rahaa itselleen. On kysymys sitten siitä, että täytyy saada valmiiksi koulutettuja ihmisiä, tai siitä, että halutaan ilmaista työvoimaa.

Myyjän RekryKoulutus, HOK-Elanto, Alepa (nro 715097) - Taitotalo

Voisiko myyjän työ olla sinua varten? Haluaisitko työllistyä monipuolisiin kaupan alan tehtäviin? Myyjän RekryKoulutus HOK-Elanto (Alepa) on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille, joiden tavoitteena on työllistyminen myyjän...

www.taitotalo.fi

 

[Cobol]

Jaan oikeiston näkemyksen siitä, että ihmisiä kannattaa kannustaa aktiivisuuteen, mutta todellisuudessa Suomen oikeisto ei pyri kannustamaan ja auttamaan eteenpäin, vaan hyödyntämään heikko-osaisimpien hädän.

Höpsis. Kokoomuslainen on ollut hallituksessa usein valtiovarainministerinä tai pääministerinä jotain 12 vuotta ennen Rinne/Marinia ja sitä ennen 1990-luvulla Lipposen, Ahon ja Holkerin hallituksissa.

Vaikka tuloerot ovat jonkin verran kasvaneet 1990-luvun jälkeen, Suomessa ovat tuloerot pienentyneet suhteessa muihin maihin ja nykyään olemme Ruotsiakin pienempien tuloerojen maa. Suunta on väärä ja se on tehnyt työn tekemisestä suhteessa tukiin joissakin tilanteissa kannattamatonta.

Tuloerot ovat kasvussa meilläkin ja omaisuustuloilla on tähän iso merkitys.