Petteri Orpon hallitus

  • 1 243 966
  • 15 582

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Hallitushan on jossain vaiheessa rajoittamassa näitä poliittisia lakkoja ja laittamassa maksuja jokaiselle, joka osallistuu niihin. Vähän siis ollaan kohta tavallaan rajoittamassa vapautta.
En ole perehtynyt itse tarkemmin tähän lakko-oikeuden rajoittamiseen. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että laittomien/"aihettomien" lakkojen kynnystä koitetaan kuitenkin nostaa.

Laittomien lakkojen osalta siten, että näistä määrättävät korvaussummat olisivat huomattavasti korkeampia kuin nyt. Nythän niiden taso on todella alhainen.

Sitten nämä "aiheettomat" lakot. Tällä hetkellä käsittääkseni "poliittiset lakot" eivät ole irtisanomisperuste tms. On kuitenkin työnantajalle aika kohtuuton velvollisuus pitää työntekijää palkkalistoilla, vaikkei toveria näkyisi mies muistiin työpaikalla.

Tässä siis tällainen kärjistetty esimerkki. Työnantaja hoitanut kaiken työntekijän suuntaan esimerkillisesti ja ei voi vaikuttaa mitenkään vaikka nyt hallituksen politiikkaan. Silti jos Pena päättää osallistua poliittiseen lakkoon, niin uutta ei voi palkata, koska Penalla on oikeus olla poissa ja palata töihin, kunhan transut on kielletty armeijasta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vähän huono juttu. Olisi voinut kertoa myös, paljon sen leikkauksen jälkeen jää käteen. Nythän tuossa on vain ansiosidonnaisella, aikaisemmin työssä ollut palkka 2,5te ja ostovoima laskee 200€/kk. Paljon se nyt sitten on.

Totta. Orpon hallituksen linjausta kun katsoo, minusta viesti on se, että menkää töihin niin ostovoimanne paranee ja verot ovat aiempaa matalammat. Te tienaatte sillä! Kuten tiedetään, mm. kohtaanto-ongelma vaikeuttaa työllistymistä.

Ay-liikkeeltä tulee lähinnä lakko-oikeuksien vuoksi kova vastaus, mutta varmasti myös ansiosidonnaiseen/tukiin koskeminen herättää marssit ja soppatykit.

Tiukka syksy tulossa, arvaan.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola & Ruudut, Ässien sylkykupit
Huonohan tämä lähtötilanne on ja vielä huonommaksi muuttuu, mikäli liiton pölhöt masinoivat puheidensa mukaisen lakkoaallon syksyksi. Siinä ei taas ajatella edes seuraavaa päivää, eikä johtajiensa nokkia pidemmälle, joiden ainoa tavoite on säilyttää oma valtansa piittaamatta mistään muusta.
En ole liiton pölhö enkä johtaja, mutta kyllä minun tekisi pirusti mieli lakkoilla, viimeksi siihen säädettiin oikein pakkolakejakin. Paskaa puhuttiin vielä päälle perusteeksi. Että hirveästi en tarvitse liiton pölhöjen agitointia motivaattoriksi, enkä ole yksin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat

Tämähän vaikuttaa ihan Kummeli-tason esitykseltä. Eli siis käymisteitse valmistetun lonkeron verotus pysyy ennallaan, mutta etanolipohjaisen saman vahvuisen lonkeron verotus kiristyy. Vaikka mitään tieteellistä alkoholihaittoihin liittyvää perustetta ei erilaiselle verokohtelulle ole, kun puhutaan saman vahvuisesta lonkerosta.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL

Tämähän vaikuttaa ihan Kummeli-tason esitykseltä. Eli siis käymisteitse valmistetun lonkeron verotus pysyy ennallaan, mutta etanolipohjaisen saman vahvuisen lonkeron verotus kiristyy. Vaikka mitään tieteellistä alkoholihaittoihin liittyvää perustetta ei erilaiselle verokohtelulle ole, kun puhutaan saman vahvuisesta lonkerosta.
No oli Kummelia tahi Pahkasikaa, niin jotenkin epäilen jälkien johtavan sylttytehtaalle, eli Kristillisdemokraatteihin. Jeesuskin muutti veden kiljuksi, mutta ei se sentään pontikkaa keittänyt.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Talouden näkymät heikkenivät sitten kevään ja talouspoliittiseksi linjaksi valittiin palkansaajien ostovoimaa lisäävä, elvyttävä budjetti.

Erikoista käyttää sanaa valittiin kun työttömyysvakuutusmaksun takia voidaan sanoa elvyttäväksi.

Toisaalta toki olihan se valinta olla ottamatta enemmän kuin 200 miljoonaa ennätysalijäämää paikkaamaan.

Paljon jää tekemistä luvattuihin sopeutuksiin ja ennakoin varsin paljon mutkuMarinia tulevalle kaudelle jatkossakin.

Kelakorvaukset, yritystuet, veronkierto... Valintojen maailma. Mieleen jäi myös Essayahin kootut selitykset lapsiperheystävälliselle politiikalle.
 
Viimeksi muokattu:

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Kelakorvaukset, yritystuet, veronkierto... Valintojen maailma. Mieleen jäi myös Essayahin kootut selitykset lapsiperheystävälliselle politiikalle.
korostan tästä lainauksesta tämän kohdan, eli yritystuet.

Tämä on se kohta, mikä itseäni aina ihmetyttää. Tai siis tiedän, että yritystukia kyllä jaellaan, mutta mitä sieltä nyt pitäisi leikata tahi olla lisäämättä?

Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.
 

Eesau_65

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Laittomia lakkojahan hallitus haluaa suitsia. Laittomuuksista täytyy toimivassa yhteiskunnassa tulla seuraukset. Mitä muita laittomuuksia mielestäsi Suomessa pitäisi sallia?
Minä en ajattele poliittista lakkoa laittomaksi, mutta sitä kai nyt halutaan sellaiseksi. Kun hallitus heikentää liittojen vaikutusmahdollisuutta, niin siihen pitää vaan tulevaisuudessa tyytyä. Tai saa siis sanoa mielipiteen vaikka jossain A-studiossa, mutta siinä kaikki.
Samalla liittojen tukilakot kielletään. Tämäkin on ollut yksi ase jolla jonkun liiton neuvotteluja on vauhditettu. Nyt sekin halutaan rajata pois.
Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, niin aika paljon halutaan estää ja toisaalta helpottaa irtisanomista.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.

Tässä esim hyvä katsaus asiaan. Tehdään nostona tuo Brotheruksen mainitsema, mutta kannattaa lukea kokonaan.

"Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia."


Voisi ajatella myös, että nyt Olkiluoto 3n ja jatkuvasti kasvavan tuulivoimatuotannon osalta myös ylivoimaisesti suurin alue eli energia on sellainen jota pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Vaikka energia-intensiivisyys kasvaa monessa paikkaa, on mielestäni outoa että jatkuvasti yritystuet on se osa johon ei saada kohdistettua toimia. Tai no tuollahan sitä ongelmaa myös sivutaan. Ärhäkkäät saavutettujen etujen puolustajat nostaa metakan.

Jos päätöksenteon on tarkoitus pohjata tutkittuun tietoon kanta on varsin selvä. Osa on suoraan haitallisia markkinoiden toiminnalle.

Täälläkin on sivuttu useaan otteeseen pro business/pro market asiaa. Toitotetaan että tilanne on vaikea ja leikkauksia on pakko tehdä. Joo, totta. Mutta esim. Kokoomuksen osalta on aivan päivänselvää että Pro business lobbarit on niin syvällä puolueen vaikuttamisessa ettei puolueesta ole kipeisiin päätöksiin asiassa. Vaalirahat virtaa jne. Surullista että ei oikein yhdestäkään puolueesta ole. Liberaaleilla olisi eniten halua mutta ei pärjää vaaleissa.

Meni nyt hiukan loppu sivuraiteille mutta propsit Orpon hallitukselle jokatapauksessa tuosra vaikuttajien avoimmuuden edistämisestä. Se on pieni mutta tärkeä pala yhtälöä parempaan päätöksentekoon.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lisävelkaa otetaan jotta saadaan leipä pois köyhän suusta ja vähemmän veroja rikkaille. Hyvät moraalit teillä oikeisto!
Todellisuudessa lisävelkaa otetaan, koska meillä ei ole lähellekään tarpeeksi työntekijöitä maksamassa veroja nykyisen kaltaiselle yhteiskunnalle. Tosiasiat tosin harvemmin ovat hauskoja.

Se on sitten arvovalinta mistä niitä leikkauksia otetaan.
 

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tämä on se kohta, mikä itseäni aina ihmetyttää. Tai siis tiedän, että yritystukia kyllä jaellaan, mutta mitä sieltä nyt pitäisi leikata tahi olla lisäämättä?

Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.
Ei sitä kannata ihmetellä. Vasemmistoliitto näistä rummuttaa, koska kannattajilleen on helppo myydä yritykset paha -mantraa loputtomiin. Tässä pitää muistaa, että yritystukien osalta aina huudellaan, että miksi isoille yrityksille maksetaan mitään, kun totuus on, että isot yritykset vain maksavat lievästi vähemmän kuin muuten. Yritystuet ovat siis pääosin täysin laskennallisia eriä. Riippuu mitä kaikkea pitää sitten "tukena". Voihan sitä toki pitää valtion tukena, että yritykset eivät esim. maksa vaikka 50 % veroa tuloksesta. Tämän takia yritystukien laskennallinen määrä vaihtelee jostain 3 miljardista melkein 10 miljardiin. Yhtä lailla laskennallisesti voitaisiin todeta, että palkansaajille maksetaan miljardeja työntekijätukia esim. kunnallisveron tulonvähennysten, automaattisten tulonhankkimisvähennysten, kotitalousvähennysten sekä asuntovelkojen korkovähennysten muodossa.

Yritystuista suurin osa on siis oikeasti verohelpotuksia. Osa näistä liittyy taas kustannustehokkuuteen esimerkiksi huoltovarmuuden osalta (on halvempaa antaa yritykselle veroale, että tekevät jotain vs. tehdä itse). Lisäksi monesti jotkut sähköveron tuet ovat sellaisia, että jos niitä et tarjoa, niin ei tarvitse pohtia tuleeko se konesali Suomeen, kun kaikki muut sitä verotukea tarjoavat ja osa aloista on vain niin energiaa vieviä, että yhtälö ei oikein muuten toimi. Yritystukikentässä niin kuin kaikessa muussakin on toki korjaamista, mutta nekään ei ole ihan niin yksinkertainen rahasampo kuin monesti puhutaan. Ongelma on sama kuin listaamattomien osingoissa. Vasemmistopuolueiden mielestä yrittäjiä pitäisi verottaa kuin palkansaajia ja oikeisto ei halua, että uudistus nostaisi yrittäjien verotusta. Oikeasti järjestelmä pitäisi lähinnä yksinkertaistaa ilman varsinaisia verovaikutuksia pl. tiettyjen verosuunnittelumahdollisuuksien poistaminen. Uudistusta ei vain saada ikinä ajettua läpi, koska puolueiden näkemykset poikkeavat liikaa toisistaan, eikä tarve ole riittävän akuutti.

Lisäksi pitää muistaa, että osa tuista on sopimusperusteisia, eikä niitä edes voi noin vain poistaa. Lisäksi esim. suurin tukien saaja UPM maksaa kuitenkin yli kymmenkerran veroina vs. mitä "saa" tukina. Lisäksi aika merkittävä tekijä Suomen taloudessa ylipäätään, joten omalta osin näihin ei haluta puuttua myöskään sen takia, että näiden yritysten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Merkittävin yksittäinen tuki lienee edelleen se, että meidän teollisuus maksaa aika vähän sähköstä veroa. Investointipäätöksessä tuo on aika helposti laskettavissa oleva kustannus, millä voi herkästi jopa tietyillä teollisuudenaloilla olla merkitystä. On oikeastaan aika mahdoton arvioida, miten suuri merkitys noilla on Suomeen tehtävien miljardi-investointienkin osalta. Ehkä osa jäisi tekemättä ehkä ei. Sähkötuessa lie myös vahva, koska muuallakin ajatus.

Noissa on varmasti leikattavaa, mutta summat ovat pienempiä kuin mediassa liikkuu ja monet suorien tukien leikkauskohteet tuskin lopulta innostaisivat noita leikkauksia vaativia. Nuo suorien yritystukien saajat taas ovat olleet viime aikoina jotain tuulivoimayrityksiä. Lisäksi toki risteilyillä käyvät matkustelevat pitkälti valtion rahoilla. Iso osa suorista yritystuista on muutenkin vihreään siirtymään liittyvää. Kompensoidaan tuota erittäin nerokasta päästökauppa sun muuta järkevää. Ei ole vihreys ollut kovin haluttu leikkauskohde viimeaikoina.

Veronkierto on myös ikuinen kohde, mistä joidenkin mielestä voi vain nyhtää loputtomasti rahaa. Olen työskennellyt veronkierron parissa (pääasiassa estämisen osalta, ettei jää epäilystä) ja haluaisin kyllä kuulla miten siitä taikaseinästä printataan rahaa. Veronkiertoon puuttuminen Suomen tasolla on kustannuksiin nähden suhteellisen yhtä tyhjän kanssa. Tai sanotaan, että resursseja lisäämättä veronkiertoon ei pahemmin puututa ja tällä hetkellä lisäresurssit eivät välttämättä suurta tulosta tuo käytettyä euroa kohden. Lisäksi taas verosuunnittelu, mitä jotkut pitävät veronkiertona on omalla tavallaan ihan toivottua ja sitä tekee melkein kaikki jossain määrin. Verotuksellisesti merkittävät suunnittelut sisältävät pääomien liikuttelua ja siihen ei oikein Suomen tasolla puututa, koska EU. Toki OECD:n ja EU:n tasolla noihin jossain määrin yritetään tällä hetkellä puuttua, mutta en pidättäisi hengitystä.
 
Viimeksi muokattu:

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Talouden näkymät heikkenivät sitten kevään ja talouspoliittiseksi linjaksi valittiin palkansaajien ostovoimaa lisäävä, elvyttävä budjetti. Järkevä valinta, sillä esimerkiksi ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi syventänyt ongelmia. Samaa mieltä A-studion kanssa siitä, että työperäisen maahanmuuton mainitsematta jättäminen oli huolestuttavaa.

Näin on. Taitaa vaan olla niin, että ei tämä maa ole leikkauksiin valmis. Esimerkkinä se, että olisi ollut hieman hullunkurinen päätös, jos/kun halutaan työntekoon kannustaa, ja seuraava päätös olisi ollut tuloveron kiristäminen.

Hallitushan on jossain vaiheessa rajoittamassa näitä poliittisia lakkoja ja laittamassa maksuja jokaiselle, joka osallistuu niihin. Vähän siis ollaan kohta tavallaan rajoittamassa vapautta.

Noh, varsinkaan ne älyttömyyksiin paisuneet tukilakot nyt mitenkään hyvä asia ole. Esimerkkinä se AKT:n lakko silloin, joka tuli hyvin kalliiksi, ja kenelle siitä lasku lankesi. Ei lakko-oikeutta hävittää pidä demokratiassa tietenkään, mut että jotain rajausta ja pelisääntöjä siihen on pakko suunnitella varsinkin nyt, kun linja tiukkenee eikä rahaa enää tule seinästä rajattomasti. Muutenhan käy äkkiä niin, että X säästön jälkeen pamahtaakin aina XXX euron tappiot takareiteen yli-isojen lakkojen takia. Ei kannatettavaa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
korostan tästä lainauksesta tämän kohdan, eli yritystuet.

Tämä on se kohta, mikä itseäni aina ihmetyttää. Tai siis tiedän, että yritystukia kyllä jaellaan, mutta mitä sieltä nyt pitäisi leikata tahi olla lisäämättä?

Ihan konkreettisia esimerkkejä kaipaisin. Itsekkään en yritystukia kyllä kannata yleisellä tasolla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti osoitettuja tukia, mitä lähdetään poistamaan.
Voisiko edes sen turkistarhauksen pakkotukemisen lopettaa kun tuottaa pelkkää persnettoa ja kärsimystä tuotantoeläimille sekä reilun pandemiariskin siitä ilosta että saadaan itänaapurin ja Kiinan markkinoille puskettua siniketun ja minkin nahkoja jos kauppa joskus taas vapautuu? Toki persnettobisnestä tuo on ollut jo siihen aikaan kun terroristitunkiolle sai täysin vapaasti tuotteita tunkea, varmaan omillaan tuottanutta viimeksi joskus 90-luvulla.

Myös ruotsinlaivoilta ja niiltä maakuntalentovuoroilta voi täysin perustellusti tarkastaa tukilaskelmia, vaikka jälkimmäisesti Wallinheimo älähtääkin että millä hän nyt pääsee mukavasti ja tilavasti pää-hesoihin? (Vinkkinä Sinuhelle: Julkisilla, saati omalla autolla, ei juuri pidempään toki mene jos huomioi matka-aikaan myös matkat kentältä ja kentälle, sekä terminaaliodotteluajat. Junassa saattaa toki olla joku muukin matkustaja.) Maanpuolustuksen takia ylläpidettävää lentokenttäverkostoa voi vielä perustellusti tukea, siihen ei kuitenkaan oikein fiksusti ymppäänny tyhjillä siviilikoneilla Jyväskylä-Helsinki välin lentely.
Talouden näkymät heikkenivät sitten kevään ja talouspoliittiseksi linjaksi valittiin palkansaajien ostovoimaa lisäävä, elvyttävä budjetti. Järkevä valinta, sillä esimerkiksi ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi syventänyt ongelmia. Samaa mieltä A-studion kanssa siitä, että työperäisen maahanmuuton mainitsematta jättäminen oli huolestuttavaa.
Missä suhteessa kovapalkkaisten säästyneet veroeurot siirtyvät elvyttämään kotimaista taloutta kulutuksen muodossa? Melkein uskaltaisin itse luottaa tässäkin asiassa tutkimukseen ja sieltä viesti on melko selvä, eli että "trickle down economy" ei toimi ja jos kovapalkkaiselle jää enemmän rahaa käteen, hän käyttää sen mm. sijoituksiin. Suomen talous ei sillä kuitenkaan parane vaikka valmiiksi hyvätuloisella jää taskurahaa ostaa velkaloukkuun tippuneelta asunto alehintaan. Suurin hyöty olisi antaa niille nyt persaukisille kulutusrahaa kun heillä saattaa olla jopa pakollisia hankintoja suunnitteilla, odottamassa kapitaalia. Toki heille voi sanoa että lopettaa työttömyyden ja alkaa tienata ja sijoittaa (tai ottaa kapitaalit poikkiksen pakastinkätköstä, kuten yksikin sisäinen sankari), mutta sitten voisi olla hyvä myös järjestää mahdollisuus siihen työpaikkaan jolla tienaaminen onnistuu. Ja tosiaan tilanteessa jossa ne 100k laskennallista helposti työllistyvää työtöntä ovat saamassa saman verran kohtalotovereita romahtavalta rakennusalalta ja oletettavasti myös muutaman tuhatta omaishoitajista joiden valtiolle lähes ilmainen, mutta terveydenhoidolle helvetin arvokas työpanos halutaan jostain syystä lopettaa.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Noh, varsinkaan ne älyttömyyksiin paisuneet tukilakot nyt mitenkään hyvä asia ole. Esimerkkinä se AKT:n lakko silloin, joka tuli hyvin kalliiksi, ja kenelle siitä lasku lankesi. Ei lakko-oikeutta hävittää pidä demokratiassa tietenkään, mut että jotain rajausta ja pelisääntöjä siihen on pakko suunnitella varsinkin nyt, kun linja tiukkenee eikä rahaa enää tule seinästä rajattomasti. Muutenhan käy äkkiä niin, että X säästön jälkeen pamahtaakin aina XXX euron tappiot takareiteen yli-isojen lakkojen takia. Ei kannatettavaa.
Kaikkien tukilakkoilijoiden isä ja äiti eli AKT pistää satamat kiinni ja siitä kärsivät sitten vientiyritykset kautta linjan, vaikka heillä ei ole osaa eikä arpaa koko soppaan. Noista ne suuret tuhot syntyvät ja siinä vaiheessa eivät auta mitkään positiiviset askeleet, jotka on muuten saatu aikaiseksi. Yksi ryhmä voi pitää koko vientiteollisuutta kahleissa mielensä mukaan. Ei kukaan ole laillista lakko-oikeutta viemässä mihinkään, mutta joku järki tuohon pitäisi saada.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Ei hyvältä näytä. Todennäköisesti nykyinen hallitus ei tähän tarpeeksi reagoi. Eihän Orpo osannut edes aluksi sanoa miten budjettiesitykset mahdollisesti vaikuttavat hänen tuloluokan ihmisiin. Jos todellisuuden ymmärtäminen on tota tasoa, miten ymmärtää Suomen taloutta tarpeeksi.. Kysyisi sadoilta asiantuntijoiltaan, jossei itse ymmärrä. Eduskunta voisi myös osallistua leikkaustalkoisiin.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi elokuussa yli viidenneksen vuodentakaisesta, ja määrä on nyt korkeimmillaan sitten vuosien 2013–14 eurokriisin.

”Konkurssiin haettujen yritysten määrä on kasvanut 12 kuukauden aikana samalle tasolle kuin eurokriisin aikaan 2013–2014, mutta ei kuitenkaan yhtä suureksi kuin finanssikriisissä 2009”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö viraston tiedotteessa.

"Tänä vuonna tullaan päätymään lähelle finanssikriisin lukemia, jolloin konkursseja edellisen ja ainoan kerran tällä vuosituhannella tapahtui yli 3200 kappaletta”, Brotherus arvioi pika-analyysissaan.

Elokuussa konkurssiin haetuista yrityksistä 77 toimi rakentamisen alalla. Eniten konkurssiuhan alle päätyi muiden palveluiden toimialalla toimivia yrityksiä, kaikkiaan 79. Teollisuusyrityksiä konkurssiin haettiin yhteensä 25.

SY:n Brotheruksen mukaan konkurssien määrän kasvun takana ovat korkeammat korot, kohonneet kustannukset ja kitulias kasvu.

Konkurssien määrän kasvu näkyy erityisesti eteläisessä Suomessa. Vuoteen 2019 verrattuna konkurssiin haettujen yritysten määrä on tänä vuona kasvanut 37 prosenttia Varsinais-Suomessa sekä 33 prosenttia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla konkurssien määrä on jopa vähentynyt.

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Erikoista käyttää sanaa valittiin kun työttömyysvakuutusmaksun takia voidaan sanoa elvyttäväksi.

Termi on toki oikea. Valittiin. Olisihan hallitus voinut työttömyysvakuutusmaksuja palauttaa palkansaajille, mutta kiristää verotusta toisaalla. Nyt valittiin elvyttävä linja.

Näin on. Taitaa vaan olla niin, että ei tämä maa ole leikkauksiin valmis. Esimerkkinä se, että olisi ollut hieman hullunkurinen päätös, jos/kun halutaan työntekoon kannustaa, ja seuraava päätös olisi ollut tuloveron kiristäminen.

Vastaavia leikkauksia sosiaaliturvaan ja sitäkin kautta työnteon kannustamista on tehty muissa maissa vasemmistonkin johdolla. Olemme myöhässä ja siksi tilanne on talouden osalta vaikeampi. Sosiaaliturva on myös meillä osin vähemmän velvoittavampi kuin mm. Ruotsissa.

Missä suhteessa kovapalkkaisten säästyneet veroeurot siirtyvät elvyttämään kotimaista taloutta kulutuksen muodossa? Melkein uskaltaisin itse luottaa tässäkin asiassa tutkimukseen ja sieltä viesti on melko selvä, eli että "trickle down economy" ei toimi ja jos kovapalkkaiselle jää enemmän rahaa käteen, hän käyttää sen mm. sijoituksiin.

Tutkimusten mukaan kovapalkkaisten lievemmän verotuksen lisääntyvistä nettotuloista osa siirtyy kulutusveroihin. Suhteessa pienempi osa kuin vaikkapa tulodesiileissä 1-3, mutta esimerkiksi 250k vuosipalkoista pienempikin osuus on määrältään jo merkittävä. Kotitalouksien kulutuksen merkitys on Suomessa monia muita maita suurempi koska sen osuus BKT:sta on muita suurempi.

Ongelma tulee vastaan siinä, jos tukien pienentäminen ei aiheuta riittävää työllisten määrän kasvua. VVM:n 100 000 uuden työllisen tavoite tuntuu erittäin haastavalta ainakin hallituskauden alussa.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Termi on toki oikea. Valittiin. Olisihan hallitus voinut työttömyysvakuutusmaksuja palauttaa palkansaajille, mutta kiristää verotusta toisaalla. Nyt valittiin elvyttävä linja.

Niin valittiin olla kiristämättä verotusta, mutta varsinainen elvyttävyys on suureksi osaksi työttömyysvakuutusmaksun vaikutuksesta, joka ei ollut hallituksen päätös. No mutta nyansseja tämä, olisi voitu tuo 200 miljoonaakin jättää koskematta mutta näillä mennään.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Vastaavia leikkauksia sosiaaliturvaan ja sitäkin kautta työnteon kannustamista on tehty muissa maissa vasemmistonkin johdolla. Olemme myöhässä ja siksi tilanne on talouden osalta vaikeampi. Sosiaaliturva on myös meillä osin vähemmän velvoittavampi kuin mm. Ruotsissa.
Näin on, todellakin on tehty. Suomessa kun kovin yleinen "leikkaus" pitkään aikaan on suunnilleen ollut 6min kiky, joka sekin oli liian iso kakku, niin kansa tottuu siihen, että ei leikata käytännössä mistään tai miltään ryhmältä. Sitten sama meno jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen.

Tämä siis enemmänkin heittona, mutta näinhän se oikeastaan on mennyt veronkorotuksia lukuunottamatta. Jos Suomi olisi kertaheitolla siirtynyt pohjoismaiseen malliin hyvässä ja huonossa, niin mitenköhän sitten olisi käynyt. Nyt nämä säästöt tehdään vaiheittain, ja vaikutukset tullaan näkemään hitaammin kun piti, kun yleinen tilanne esim. rakennusalallakin on mikä on.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Näin on, todellakin on tehty. Suomessa kun kovin yleinen "leikkaus" pitkään aikaan on suunnilleen ollut 6min kiky, joka sekin oli liian iso kakku, niin kansa tottuu siihen, että ei leikata käytännössä mistään tai miltään ryhmältä. Sitten sama meno jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen.

Tämä siis enemmänkin heittona, mutta näinhän se oikeastaan on mennyt veronkorotuksia lukuunottamatta. Jos Suomi olisi kertaheitolla siirtynyt pohjoismaiseen malliin hyvässä ja huonossa, niin mitenköhän sitten olisi käynyt. Nyt nämä säästöt tehdään vaiheittain, ja vaikutukset tullaan näkemään hitaammin kun piti, kun yleinen tilanne esim. rakennusalallakin on mikä on.

Yksi iso este on suomalainen koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, jota työperäisen maahanmuuton aiempi matala taso syö. Lisäksi eläkejärjestelmä tulisi uudistaa, mutta siirtyminen vaikkapa mainostettujen Tanskan ja Hollannin malliin ei taida olla mahdollista kuin hyvin pitkällä viiveellä. Perusosa olisi aikaperusteinen (ei palkkaperusteinen) ja erilaisia lisäosia voi ostaa omalla ja työnantajan rahoituksella.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Tutkimusten mukaan kovapalkkaisten lievemmän verotuksen lisääntyvistä nettotuloista osa siirtyy kulutusveroihin. Suhteessa pienempi osa kuin vaikkapa tulodesiileissä 1-3, mutta esimerkiksi 250k vuosipalkoista pienempikin osuus on määrältään jo merkittävä. Kotitalouksien kulutuksen merkitys on Suomessa monia muita maita suurempi koska sen osuus BKT:sta on muita suurempi.
Ainakin tämän London School of Economicsin tekemän tutkimuksen mukaan veronkevennykset suurituloisille tekee rikkaista hitusen rikkaampia, mutta kansantaloudelle ne ei tee yhtään mitään.



Ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna, jos tuon 250k vuodessa ansaitsevan veroja kevennetään vaikka 5000 tai jopa kymppitonni vuodessa niin eihän se hänen elämäänsä tee yhtikäs mitään. Sillä joko lyhennetään lainaa tai laitetaan sijoitusrahastoihin. Näin ainakin itse tekisin. Näin ollen tuosta veronkevennyksestä vain häviävän pieni osa menisi kulutukseen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ainakin tämän London School of Economicsin tekemän tutkimuksen mukaan veronkevennykset suurituloisille tekee rikkaista hitusen rikkaampia, mutta kansantaloudelle ne ei tee yhtään mitään.

Äkkiseltään löysin tämän Suomen verotuksessa ja kustannuksissa tehdyn Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen. Siinä puhutaan pääomaverotuksesta, joka on siis eri asia, mutta löytyy myös kulutusveron jakautuminen tulodesiileittäin. Omasta kokemuksestanikaan ei voi tulkita niin, että jos tulee veronalennuksia, joku 250k tai enemmän vuodessa tienaava ei laita siitä mitään kulutukseen ja sitä kautta kulutusveroihin.


Myös Tilastokeskuksen artikkelista voi poimia saman asian: "Jos valtio esimerkiksi alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kokonaiskysynnän kannalta sama. Kysyntä vain kohdistuu eri tavoin. Talouden elvyttämiseksi julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keventäminen."

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa. Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.

 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Äkkiseltään löysin tämän Suomen verotuksessa ja kustannuksissa tehdyn Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen. Siinä puhutaan pääomaverotuksesta, joka on siis eri asia, mutta löytyy myös kulutusveron jakautuminen tulodesiileittäin. Omasta kokemuksestanikaan ei voi tulkita niin, että jos tulee veronalennuksia, joku 250k tai enemmän vuodessa tienaava ei laita siitä mitään kulutukseen ja sitä kautta kulutusveroihin.


Myös Tilastokeskuksen artikkelista voi poimia saman asian: "Jos valtio esimerkiksi alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kokonaiskysynnän kannalta sama. Kysyntä vain kohdistuu eri tavoin. Talouden elvyttämiseksi julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keventäminen."

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa. Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.

Tuossa ensimmäisessä linkkaamassasi jutussahan nimenomaan todetaan, että veronkevennykset suurituloisille ei tee kansantaloudelle yhtään mitään, viittaavat vielä siihen samana tutkimukseen jonka jo tänne linkkasin. Jutusta:

Lontoon King’s Collegen tutkijat David Hope ja Julian Limberg tarkastelivat viime vuonna julkaistussa artikkelissaan suurituloisille suunnattujen merkittävien veronalennusten vaikutuksia kasvuun ja eriarvoisuuteen. Heidän tilastollisen analyysinsä osoittaa, että nämä veronalennukset eivät ole kasvattaneet bruttokansantuotetta eivätkä lisänneet työllisyyttä. Sen sijaan ne kasvattivat tuloeroja, kun rikkaimpien tulot kasvoivat ja muiden laskivat. Aineistona Hope ja Limberg käyttävät tilastoja 18 OECD-maasta 50 vuoden ajalta. Tutkimus on yksi monista, jotka vahvistavat niin kutsutun valumaefektin (engl. trickle-down theory) myytiksi.

Toinen linkkaamasi juttu puolestaan menee Tilastokeskuksen juttuun kulutuksesta. En löytänyt sieltä mainintaa siitä, miten nimenomaan suurituloisten veronkevennykset lisäisi kulutusta. Siellä puhuttiin veroista yleensä.

Olen samaa mieltä tämän kanssa:

Rikkaiden kulutuskäyttäytyminen ei nähdäkseni muutu ansiotuloverotuksen loiventuessa.

Toisaalta,

Jos on mahdollisuus, hankitaan kalliimmat lomat, autot ja erilaiset palvelut.
Näin toimii keskituloiset, kun saavat veronkevennyksiä. Suurituloiset tekevät nuo toimenpiteet ihan riippumatta siitä, saavatko kevennystä verotukseen vai ei.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuossa ensimmäisessä linkkaamassasi jutussahan nimenomaan todetaan, että veronkevennykset suurituloisille ei tee kansantaloudelle yhtään mitään, viittaavat vielä siihen samana tutkimukseen jonka jo tänne linkkasin.

Toki ne tekevät ja tässä kannattaa tarkastella Suomen taloutta ja Suomen verotusta.

Meillä ylimpien tuloluokkien verotus on kireämpää kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa Värnskatt-veron (suurituloisten maksama 5 %-yksikön lisävero) poistamisen itserahoitusaste olisi 56–185 prosenttia ja muutos kaikkein todennäköisimmin olisi lähellä kustannusneutraalia. Vero poistettiin vuosi, pari sitten.

Suomessa Kirkko-Jaakkola ja Kotamäki arvioivat, että ylimpien rajaveroasteiden laskemisen itserahoitusasteet ovat suuria maltillisillakin oletuksilla, luokkaa 90–120 prosenttia. Näyttää siltä, että Suomessakin ylimpien veroprosenttien alentaminen on verotuottojen näkökulmasta neutraalia tai jopa verotuottoja kasvattavaa.


Myös ylimpien tuloluokkien palkankorotuksilla saattaa olla positiivinen seuraus valtion talouteen. Vähän aikaa sitten tästä oli keskustelua erään uuden tutkimuksen pohjalta.

Näin toimii keskituloiset, kun saavat veronkevennyksiä. Suurituloiset tekevät nuo toimenpiteet ihan riippumatta siitä, saavatko kevennystä verotukseen vai ei.

Toki jokainen voi asettaa rajan mihin haluaa, mutta mainitsemani 250k vuodessa on minulla suurituloinen, ei keskituloinen. Verotuksella on vaikutusta paitsi kulutuskäyttäytymiseen, myös siihen, siirretäänkö tuloja enemmän pääomaverotuksen piiriin.

Ylipäätään rikkaiden veroja kannattaa alentaa maltillisesti ja kaikkien mahdollisuutta rikastua lisätä. Tämä maailma jossa elämme on hyvin erilainen aiemman kanssa. Arvaan, että saamme eteemme enemmän tutkimuksia, jotka puoltavat matalampia veroja ja palkankorotuksia motivaattoreina suuremmissa tuloluokissa.
 
Viimeksi muokattu:

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen kasvattamalla poliisin määrärahoja yli kahdeksalla prosentilla, erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Niin suojelupoliisin kuin poliisinkin toimintamenojen korotuksista valtaosa kohdistetaan henkilöstökustannuksiin aiemmin paisutettujen tilakustannusten sijaan. Oikealla tiellä ollaan edellisen vihervasemmistohallituksen saamattomuuden sekä haluttomuuden jälkeen.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös