Ihan järjetön päätös, jos menee läpi. Toivottavasti ei.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
4 Nations Face-Off: Suomi kasaa kaikkien aikojen hyökkäyskalustoa, Kanadaa uhkaa maalivahtiongelmaLue lisää »
-
Nousua tavoittelevalle Jokereille lisää kokemusta − Juhamatti Aaltonen narripaitaanLue lisää »
-
IL: Suomeen on valmisteilla uusi jääkiekkosarja – odottaa olympiapäätöstäLue lisää »
-
Antti Tyrväinen ihmetteli sallivaa tuomarilinjaa − "Oli kyllä erikoinen linja"Lue lisää »
-
Kalle Sahlstedt on tyytyväinen Lukon pelaamiseen tuloksen takana – urheilujohtaja toivoo lisää dialogia suomalaiseen jääkiekkoonLue lisää »
-
Lapa jäähän: Kumpi todennäköisemmin ryhtyy valmentajaksi tai aloittaa tappelun? − Tyttöleijonien huippumaalivahdit vastaavatLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 547 458
- 18 440
Ei taida kympillä tunti enää moni töihin lähteä. Just hetki sitten haastateltiin jossain lehdessä nuoria ja suurimman osan mielestä aloituspalkka pitäisi olla vähintään 2500e/kk ja joidenkin mielestä 3000e/kk että töihin meno napostelisi. Muuten jäädään kotiin pelaamaan kuulokkeet päässä nettipelejä ja juomaan light-colaa. Toisaalta siivoojan hommat tuskin nykynuoria kiinnostaa vaikka saisi kunnon palkkaakin
IS:n tiedot: Tämä Rkp:lle tärkeä asia hidastaa nyt budjettineuvotteluja – yrittää ”juntata” erillisratkaisua julkisilla varoilla
IS:n tietojen mukaan hallituksen budjettineuvotteluissa väännetään edelleen erityisesti yhdestä Rkp:lle tärkeästä asiasta, josta neuvoteltiin eilenkin myöhään yöhön asti. Neuvottelut voivat venyä huomiselle.
www.is.fi
– Rkp yrittää juntata Pietarsaaren kentälle erillisratkaisua julkisilla varoilla. Eivät halua taipua markkinaehtoisuuteen oikein millään, eräs neuvottelulähde sanoo.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Mikähän on siltarumpu ruotsiksi?IS:n tiedot: Tämä Rkp:lle tärkeä asia hidastaa nyt budjettineuvotteluja – yrittää ”juntata” erillisratkaisua julkisilla varoilla
IS:n tietojen mukaan hallituksen budjettineuvotteluissa väännetään edelleen erityisesti yhdestä Rkp:lle tärkeästä asiasta, josta neuvoteltiin eilenkin myöhään yöhön asti. Neuvottelut voivat venyä huomiselle.
– Rkp yrittää juntata Pietarsaaren kentälle erillisratkaisua julkisilla varoilla. Eivät halua taipua markkinaehtoisuuteen oikein millään, eräs neuvottelulähde sanoo.
Muutama poiminta uutisesta.IS:n tiedot: Tämä Rkp:lle tärkeä asia hidastaa nyt budjettineuvotteluja – yrittää ”juntata” erillisratkaisua julkisilla varoilla
IS:n tietojen mukaan hallituksen budjettineuvotteluissa väännetään edelleen erityisesti yhdestä Rkp:lle tärkeästä asiasta, josta neuvoteltiin eilenkin myöhään yöhön asti. Neuvottelut voivat venyä huomiselle.
– Rkp yrittää juntata Pietarsaaren kentälle erillisratkaisua julkisilla varoilla. Eivät halua taipua markkinaehtoisuuteen oikein millään, eräs neuvottelulähde sanoo.
Tuleehan tuolta RKP:ltä hiton tärkeä asia esille. Sitten ja kun talous alkaa taas vetämään, niin kyllä tuo lentokentät pitää toimia; että tavarat ja ihmiset kunnolla liikkuu EU:ssa ja toki EU:n ulkopuolellekin. Itse näen lentokentät ja satamat paljon tärkeämpinä investointeina kuin joku *tunnin juna* hanke. Pitäisi huolehtia asumisenedellytyksistä, mutta asumistukea saatetaan leikata. Ristiriitaista? Saa nähdä mitä rakentamista nyt tuetaan, ettei koeta järjetöntä YT-aaltoa.
Toinen neuvottelulähde kertoo Rkp:lle olevan tärkeää se, että myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa liikennepuolelle sovituista asioista pidetään kiinni. Kyse on lähteen mukaan ”myös investointien ja kasvun edistämisestä”.
Lisäksi todetaan: ”Hallitus huolehtii asumisen ja liikkumisen edellytyksistä koko Suomessa: pääkaupunkiseudulla, suurilla kaupunkiseuduilla, maakuntakeskuksissa, kehyskunnissa, seutukaupungeissa sekä maaseutumaisessa ja harvaan asutussa Suomessa.”
Infrahankkeissa on puhuttanut rakennusalan suhdannekysymys ja hallitusohjelmassa sovittu iso investointiohjelma. Orpon hallitus on luvannut käynnistää lähes kolmen miljardin euron investointiohjelman liikenteen infrastruktuuriin.
Maakuntakenttien matkustajamäärät ovat mitättömiä, mutta niihin työnnetään aivan hillittömästi rahaa. On kaikkea muuta kuin veroeurojen tehokasta käyttöä, että pienen pientä porukkaa tuetaan suurilla summilla. Markkinaehtoisesti lentoja ei saada kannattamaan.
Siinä, missä valtio tukee esimerkiksi yksittäistä ostettua junamatkaa noin neljällä eurolla matkustajaa kohden, kotimaan ostetun lentoliikenteen suora tuki oli marraskuun 2022 ja kesäkuun 2023 välillä noin 96 euroa matkustajalta.
Matkailu | Valtio tukee yhden matkustajan lentomatkaa yli 20 kertaa junamatkaa enemmän
Kun Finnair lopetti vuonna 2021 maakuntalentoja, valtio alkoi ostaa reittien liikennettä. Ostojen sanottiin olevan koronatilanteeseen liittyvä siltaratkaisu, mutta voi olla, että nykyinen hallitus jatkaa niitä edelleen.www.hs.fi
Varmasti onkin tänä aikana, mutta sitten kun talous herää, niin herätetäänkö lentokentät toimintaan liian myöhään. Silloin kun talous alkaa vetämään; niin varmasti alkaa muutkin lentokentät vetämään kuin Helsinki-Vantaan; Turun tai Tampereen.
Tuolla vähän eri lentokenttien liikennemääriä ja muitakin tilastoja.
Liikennetilastot | Finavia
Finavia julkaisee kuukausittain kuluvan vuoden tilastoja matkustajien, laskeutumisten sekä rahdin ja postin määristä. Tiedot esitetään viimeiseltä täydeltä kuukaudelta sekä kumulatiivisina vuoden alusta. Toteumamäärien lisäksi ilmoitetaan muutokset prosentteina.
Yksi opiskelijan baari-ilta kuukaudessa vähemmän. Jos tässä jossain talkoissa ollaan niin näitä tulee, vaikka se ikävää onkin monelle eri taholle. Tietysti on mahdollisuus tehdä lisää veronkiristyksiä tietyille tuloluokille. Nyt kuitenkin halutaan lisää ostovoimaa työläisiltä, joka lienee sinänsä järkevää. Kuitenkin iso mutta tässä taloustilanteessa.
Tilanne ei ole helppo miltään osin. Edellisen hallituksen perintö on myös jäätävä. Esimerkiksi niin velan, koulutuksen, vanhusten ja terveydenhuollon osalta. Nyt tuolla yliopistollakin pieni joukko vastustaa näitä leikkauksi mikä on heidän oikeutensa. Samalla tuolla huudettiin makuupusseissa rasismia ja kuinka ketään ei pidä käännyttää pois ajattelematta että siitäkin tulee kustannuksia. Seuraavassa lauseessa ihmetellään miksi minulta otetaan pois. Mistään ei saisi säästää tai leikata. Olisi kiva kuulla tyhjän huutamisen sijaan mistä sitä rahaa kaivetaan tai säästetään? Pelottava ajatus on iskostettu osaan ihmisistä, jossa rahalla ei ole arvoa ja sitä tulee kun vain painetaan lisää tai napsitaan velaksi. Itseä ainakin mietityttää oman jälkikasvun taakka. Tämä hetkessä eläminen ei ainakaan ole heidän etunsa.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Henriksson on ollut neljä vuotta junttauksen korkeakoulussa ja oppinut parhailta - Keskustapuolueelta!
L
Opiskelijana minulle tärkein omaan talouteen liittyvä oppi aikoinaan oli oppia suunnittelemaan ruokaostokset ja tekemään ruokaa. Nykyään käytän rahaa niin holtittomasti ruokaostoksilla, että silloinen minäni haukkuisi minut maanrakoon.
Puhut paljon asiaa viestissäsi, mutta tuo baari-iltakommentti ärsyttää. Säästäväinen ihminen ostaa tuolla 80 eurolla pitkäksi aikaa ruokaa.
Opiskelijana minulle tärkein omaan talouteen liittyvä oppi aikoinaan oli oppia suunnittelemaan ruokaostokset ja tekemään ruokaa. Nykyään käytän rahaa niin holtittomasti ruokaostoksilla, että silloinen minäni haukkuisi minut maanrakoon.
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus ei ollut ärsyttää ja tuo oli ehkä liian kärjistetty esimerkki, mutta ehkäpä joillekin ihan todellinen. Ei kai kukaan halua keneltäkään mitään pois ellei sitten kateellisuuttaan. Olen itsekin ollut opiskelija nuudelipusseineen ja välillä työntekijä samaan aikaa. Kokenut byrokratiankin kaikessa negatiivisuudessakin. Parastahan olisi jos opiskelijalle voisi sen 80€ antaa lisää ja toivottavasti tulevaisuudessa myös näin olisi.
Yritystuet ovat todella perseestä. Vääristämällä markkinoiden toimintaa ne ovat jopa haitallisempia kuin ihmisille annettavat vastikkeettomat tuet.
Valtion pitäisi tukea investointeja varmasti jatkossakin, mutta ei ilmaiseksi. Mikäli yrityksellä on idea mille ei saa rahaa pankista, niin joissain tilanteissa voi olla kokonaisuuden kannalta ehkä fiksua rahoittaa, mutta yrityksen ei tule saada lainaa valtiolta ilmaiseksi. Esimerkiksi nämä laivanrakennukset mitä on aiemmin rahoitettu, työllistivät niin paljon ihmisiä, mutta korko- ja valuuttariskien takia oli ehkä vaikea saada rahoitusta. Suomi joutuu valtiona miettimään, että luovutaanko koko busineksesta vai otetaan osa riskistä kuten esim korealaiset yms. tekevät.
Puhumattakaan jostain ruotsinlaivojen tuista joissa ei ole järjen hiventäkään. Liberaalipuolueen leikkauslistalla oli kyllä kattavasti käyty nämä läpi. Olen 99,99% samaa mieltä heidän kanssaan valtion tuista.
Flyingbird
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TUTO Hockey, Mestis, SJS
En ymmärrä tätä mielikuvaa, että opiskelijat olisi jatkuvasti ryyppäämässä ja rellestemässä. Jos käy vähän laskelmia katsomassa niin opiskelijoilla ei ole varaa edes yhtä kertaa iltaa viettä baarissa juoden. Osa käy töissä, osa ottaa pohjat kotona ja ottaa baarissa ehkä yhden, osa saa vanhemmilta tukea ja osa taas on selvinpäin opiskelijatapahtumissa. Kyllä se on melkoinen etuoikeus, jos jollain opiskelijalla on varaa käyttää yhteen iltaan 80e baarissa.
Halutaan ostovoimaa työläisille, mutta omissa laskelmissani menee pahasti miinukselle omalta osalta. 200e tulee noin vuodessa tuloverona plussaa, mutta samaan aikaan yksi sairaslomapäivä vuodessa melkein torppaa sen. Ja tämä koskee kaikkia työläisiä suhteessa saman verran. Aika harva on sellainen teräsmies/nainen saa olla, että pystyy vuoden ympäri olemaan töissä ilman yhtäkään sairaslomaa. Bensaa alennetaan neljä senttiä, mutta kilometrikorvaukset vetää niin pahasti miinukselle, etten uskalla edes laskea. Miten tätä ostovoimaa saadaan näillä toimilla nostettua?
Itseäni henk.koht. myös ärsyttää, että pelkästään edellisen hallituksen piikkiin laitetaan nykyinen tilanne. Enkä nyt sano, että suoraan näin olisit sanonut, mutta jokainen on varmasti kuullut näin sanottavan politikkojen vaalipuheena. Muutoksia olisi pitänyt alkaa tekemään jo 20 vuotta sitten, mutta kun se lainan ottaminen oli "ilmaista". Tässä välissä on kaikenvärisiä hallituksia ollut ja velkaa on yhtälailla ottanut niin demarit kuin kokoomuskin. Ymmärrän toki kritiikin, ettei edellinen hallitus jo aloittanut toimia tilanteen huonontuessa. Suuri kuva kuitenkin tämän päivän ongelmista on kuitenkin isommalta ajanjaksolta kuin viimeiseltä neljältä vuodelta. Paska sattui nyt vain osumaan tuulettimeen ulkomaailmallisista syistä johtuen, mikä näkyy edelleen arjessa ja kassassa korkojen ja yleisen inflaation myötä. Huolesi ovat silti samat kuin minulla. Näkemykset asioista vain erilaisia.
Asumistukeen liittyen opiskelijoille tulisi maksaa kaikille sama asumistuki - jonkinlainen alueellinen tuki myös ok. Tämä tarkoittaisi sitä, että joku tiukemman budjetin omaava voisi säästää osan tuen elämiseen asumalla solussa ja toinen taas maksaa lisää asuen penthousessa.
Jos opiskelijan nykyistä asumistukea verrataan siihen mitä se omina opintoaikoina oli ei niin kauan sitten, niin opiskelijat saavat leikkausten jälkeenkin todella paljon enemmän rahaa mitä silloin saatiin. Nykyinen asumistuki on johtanut todella eriskummallisiin tilanteisiin, jossa kalliimpaan asuntoon muuttaminen on mennyt käytännössä täysin Veronmaksajien pussista.
Onhan muutoksia tehty. Ihan jatkuvasti on tehostettu ja karsittu. Tilanteeseen reagoiminen aloitettiin jo kauan sitten.
Ongelma on se, että vanhuuden kulut ovat räjähtäneet käsiin. Ilman niiden nousua Suomen talous olisi vakaissa kantimissa. Nyt sitten leikataan, koska verotuksen nostamista ei nähdä vaihtoehtona. Seurauksena on Suomen tulevaisuuden murentaminen.
Samaan aikaan kun yritykset valittavat, ettei ole osaavaa työvoimaa, tehdään valintoja, jotka ovat omiaan takaamaan sen, että tulevaisuudessa sitä on vielä vähemmän.
Politiikkaa ei pitäisi tehdä hallituskausi kerrallaan, vaan katseen pitäisi kantaa useita vuosikymmeniä.
Niin sehän on kaupan kassalla ihan erilaista ostovoimaa riippuen siitä onko se asumistukena maksettu yksinhuoltajalle vai annettuna veronalennuksena kaltaiselleni keskiluokkaiselle setämiehelle.
Niin pitkään kun opiskelija ei nosta opintolainaa rahoittaakseen opintojaan, on mielestäni turha nillittää tuista. Tuet + laina riittää ihan varmasti elämiseen, päälle kesätöistä hiluja niin johan kelpaa. Lainasta saa vielä 6200€ takaisin ilmaista rahaa, jos valmistuu kuudessa vuodessa. Se kyllä kattaa nyt korkealla liitävät korkokulutkin, jos ne ahdistaa.
Itse opiskelin böndellä 3 vuotta + 2 vuotta Helsingissä, asuin opiskelija-asunnoissa, kävin kesät töissä (lisäksi valvoin tenttejä), nostin kaikki tuet ja lainat enkä käytä alkoholia. Lainaa oli lopulta yli 28 000 €, josta lähti vielä tuo hyvitys pois. Opiskelijaelämä oli todella yltäkylläistä aikaa tilanteen huomioiden, enkä tiedä edes mihin olisin saanut ylijäävät rahat kulumaan, jos en osakesijoituksiin ja ASP-tilille.
Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.
Itse opiskelin böndellä 3 vuotta + 2 vuotta Helsingissä, asuin opiskelija-asunnoissa, kävin kesät töissä (lisäksi valvoin tenttejä), nostin kaikki tuet ja lainat enkä käytä alkoholia. Lainaa oli lopulta yli 28 000 €, josta lähti vielä tuo hyvitys pois. Opiskelijaelämä oli todella yltäkylläistä aikaa tilanteen huomioiden, enkä tiedä edes mihin olisin saanut ylijäävät rahat kulumaan, jos en osakesijoituksiin ja ASP-tilille.
Vitun opiskelijat. Opetelkaa plus ja miinus -laskut, Excelin käyttö ja edes alkukantainen oman elämän budjetointi. Jos ei muuta, niin tässä vinkki jonka kuulin pitkän linjan duunarilta: tilillä kannattaa aina olla tonni löysää, ns. toimintatonni.
En ajatellut opiskelijana noin. Minulle oli tärkeää, etten ota lainaa ja sovitin opinnot sen mukaan. Tein välillä töitä.
Minusta lainan ottaminen opiskeluun on järjetöntä touhua, jos ei opiskele alalle, jolle varmasti työllistyy ja jolla on hyvä palkka.
Kiinnostustaan ei voi kuitenkaan päättää. Työ, jota tekee vain rahan vuoksi, uuvuttaa nopeasti, joten opintoala tulisi aina valita kiinnostuksen mukaan. Jos ala on pienipalkkainen ja epävarma, lainan ottaminen on vastuutonta ja typerää.
Ja vaikka opintolainan ehdot paremmat onkin, nykyinen korkotaso saa entistä useamman ajattelemaan näin.
Opiskeluiden jälkeinen työpaikka saa olla aika saletissa että huolettomana painetaan maksimilainat tauluun. Moniko työpaikka tänä päivänä on niin? Muutamat harvat alat voi tämän luksuksen tarjota.
Työnteko opiskeluiden aikana vähentää taloudellista riskiä, ja samaan aikaan kuitenkin pitäisi valmistua ajoissa. Saati jos tähän sumppuun miettii perheen perustamista.
Ei ole helppo yhtälö. Syystäkin opiskelijat protestoivat, jälleen kerran.
Opiskelu on itselleni ollut lähellä sydäntä ja ymmärrän hyvin sen näkökulman, että pitää miettiä opiskellessaan sitä, millaisia töitä on tiedossa sekä millaista henkilökohtaista riskiä haluaa kantaa. Jutussa on kuitenkin pari merkittävää muttaa:
1) opiskelu ei sinänsä takaa työelämässä enää paljoakaan. Esimerkiksi itse vaikutin 7 vuotta alalla, jolla ei oikeastaan tiennyt edes, millainen tutkinto takaisi yhtään mitään.
2) opiskelu muodostaa helposti oman kuplansa, jonka sisältä ei välttämättä näe kovin hyvin, mihin sitä opiskeltua voi käyttää. Opiskellessa se hyödyntäminen saattaa olla vielä niin kaukana, ettei huomaa, mitä kaikkia aloja ympärillä suhahtaa.
3) opiskelu ei itsessään takaa kuin harvalla alalla selvästi paremman ansiokehityksen.
Opiskelijoiden pitäisi nähdä tulevaisuuteen, mutta se on aika vaikeaa meille kaikille. Työmarkkinat muuttuvat ja elävät. Jos opiskelee tiettyä alaa niin täytyisi löytää nopeasti myös alan töitä, mutta niitä ei välttämättä ole helposti saatavilla. Harjoittelupaikkoja on tarjolla, mutta läheskään kaikki eivät osaa yhdistää niitä järkevästi opiskeluun. Eniten Suomen systeemissä on pielessä se, että kandidaattitason tutkinto monella yliopistoalalla on täysin hyödytön. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on huomattavasti suoraviivaisempaa: kandina mennään töihin ja osa opiskelijoista päättää opinnot työelämään sijoittuneena kandidaatiksi. Maisterin opiskelevat ne, joille se on pakollista. Meillä tutkintorakenne on tehty niin, että kandi+maisteri käytännössä on tehtävä molemmat, jotta työelämä aukeaa. Kandidaatintutkinnolle sopivia työpaikkoja on liian vähän.
Toisessa ääripäässä ovat sitten yliedustetut AMK-tutkinnot kuten tradenomi, jotka avaavat monenlaisia paikkoja. Ne paikat ovat sitten todella kilpailtuja.
1) opiskelu ei sinänsä takaa työelämässä enää paljoakaan. Esimerkiksi itse vaikutin 7 vuotta alalla, jolla ei oikeastaan tiennyt edes, millainen tutkinto takaisi yhtään mitään.
2) opiskelu muodostaa helposti oman kuplansa, jonka sisältä ei välttämättä näe kovin hyvin, mihin sitä opiskeltua voi käyttää. Opiskellessa se hyödyntäminen saattaa olla vielä niin kaukana, ettei huomaa, mitä kaikkia aloja ympärillä suhahtaa.
3) opiskelu ei itsessään takaa kuin harvalla alalla selvästi paremman ansiokehityksen.
Opiskelijoiden pitäisi nähdä tulevaisuuteen, mutta se on aika vaikeaa meille kaikille. Työmarkkinat muuttuvat ja elävät. Jos opiskelee tiettyä alaa niin täytyisi löytää nopeasti myös alan töitä, mutta niitä ei välttämättä ole helposti saatavilla. Harjoittelupaikkoja on tarjolla, mutta läheskään kaikki eivät osaa yhdistää niitä järkevästi opiskeluun. Eniten Suomen systeemissä on pielessä se, että kandidaattitason tutkinto monella yliopistoalalla on täysin hyödytön. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on huomattavasti suoraviivaisempaa: kandina mennään töihin ja osa opiskelijoista päättää opinnot työelämään sijoittuneena kandidaatiksi. Maisterin opiskelevat ne, joille se on pakollista. Meillä tutkintorakenne on tehty niin, että kandi+maisteri käytännössä on tehtävä molemmat, jotta työelämä aukeaa. Kandidaatintutkinnolle sopivia työpaikkoja on liian vähän.
Toisessa ääripäässä ovat sitten yliedustetut AMK-tutkinnot kuten tradenomi, jotka avaavat monenlaisia paikkoja. Ne paikat ovat sitten todella kilpailtuja.
Haalariopiskelijoiden juhlimista paljon vierestä seuranneenna, ei meno aina näytä siltä että elettäisiin köyhyysrajalla. Toki raskas arki vaatii usein raskaat huvit ja kyllähän opiskelijoidenkin ostovoima tämän maan taloutta pyörittää. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti opintotuen leikkauksiin. Nuoriin aikuisiin ei voi investoida liikaa.
En ole enää ollut aikoihin opiskelija, mutta jotain rajaa opiskelijoiden syyttelyyn. On varmasti totta, että opiskelijat voisivat tehdä aina enemmän ja enemmän oikeita valintoja maksimoidakseen taloudellisen pärjäämisensä, mutta voisi heille antaa vähän armoakin. Moni aloittaa opiskelut heti siinä lukion jälkeen, eikä todellakaan ole vielä niin valmis ja kypsä aikuinen kaikessa. Ei kaikille ole vielä niin selvää mihin suuntaan sitä ollaan elämässä menossa, ja joskus voi eksyä harhapoluillekin. Ideaalitilannehan on juuri se, että tutkinto purkitetaan viidessä, max. kuudessa vuodessa, ja siitä suoraan kokopäivätöihin. Monilla kuitenkin voi tulla alanvaihtoja ja haastavia elämänvaiheita, jolloin kaikki ei mene niin kuin jollain noorafagerströmillä konsanaan.
En nyt oikeastaan tiedä mitä tällä viestillä yritän sanoa. No, ainakin sen, ettei minua kiinnosta paskaakaan jonkun äijän muistelut omilta opiskeluvuosiltaan, ja siitä kuinka helppoa kaikki oli. Se on hienoa jos kaikki sujui kuin tanssi, mutta pitää ymmärtää niitäkin, joilla se ei suju.
Hallituksen päätökset aiheuttavat ongelmia ravintola-alalla työskenteleville ja vähentävät työtunteja osa-aikaisilt ravintola-alan työntekijöiltä! Katso kuvat.
Viimeksi muokattu:
Muutenkin kaikissa tukihommissa nämä muuttuvat tuet ovat todella syvältä. Itse aikoinaan muutin kaksiosta neljään huoneeseen samassa taloyhtiössä, mikä oli VVO:n luukku opiskeluaikana, kun itsellä oli juuri tullut toinen lapsi, niin vuokra putosi. Toki siinä tehtiin joku tulojen tarkastus minun edukseni, mutta onhan toi käsittämätöntä, että joku voi nostaa elintasoaan omalla päätöksellä muiden kustannuksella. Toki tästä on myös lähes 30v aikaa, mutta pelkään pahoin, että tilanne ei ole parantunut.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy