Petteri Orpon hallitus

[Boogey]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan veroasiantuntijan mukaan kannattaisi laskea välittömästi jopa 15%:n yhteisöverokantaa.

Sori nyt vaan mut suhtaudun tähän samalla tavalla kuin AY liikkeen veroasiantuntijalta kysyttäisiin jäsenmaksujen verovapaudesta.

Ymmärrän kyllä investointien tärkeyden mutta ei Suomi niiden osalta ole taaskaan niin heikolla tasolla kun annetaan ymmärtää.

 

[Normandia]

Sori nyt vaan mut suhtaudun tähän samalla tavalla kuin AY liikkeen veroasiantuntijalta kysyttäisiin jäsenmaksujen verovapaudesta.

Ymmärrän kyllä investointien tärkeyden mutta ei Suomi niiden osalta ole taaskaan niin heikolla tasolla kun annetaan ymmärtää.

Voisihan tämä olla yksi keino talouden kasvattamiseen. Nytkun tuntuu että pieneen taantumaan ajaudutaan, eikä ylipäätään maailmantalous vedä korkojen ja inflaation takia. Nyt sitten koitetaan tukipaketeilla helpottaa tätä *taantumaa*, jota raksa-alan YT-aalto tulee aiheuttamaan.

 

[mike owen]

Mielestäni nyt kannattaa panostaa infran ja infrastruktuurin kunnossa pitämtämiseen ja rakentamiseen. Rakennusalan työtilanne ei ole paras mahdollinen tällä hetkellä. Nyt on vaarana se, että työttömiä tulee lisää ja taantuma voi pitkittyä lisää huonojen suhdanteiden takia Suomessa. Rakennusala työllistää täällä runsaasti henkilöitä ja sillä on suuri vaikutus yhteiskuntaan jokatapauksessa.

 

[Boogey]

Voisihan tämä olla yksi keino talouden kasvattamiseen.

Niin kauan kuin yritysten jakama osinkopotti on isossa kuvassa on kasvavalla käyrällä, miettisin ratkaisuita enemmän siltä suunnalta miten investointeihin voitaisiin kannustaa enemmän nykyisen järjestelmän sisällä. Tuo yritysverotuksen suht marginaalinen lasku kun helposti vain valuu lisäosinkoina ulos.

Lisäksi investointikannustimiin vaikuttaa investoinnin efektiivinen rajaveroaste (EMTR), joka kertoo investoinnin minimituottovaatimuksesta verotus huomioiden. Investointien efektiivinen rajaveroaste oli Ruotsissa ja Tanskassa merkittävästi Suomen tasoa alhaisempi vuonna 2021.

En ole tähän rajaveroaste -asiaan perehtynyt ja en osaa ottaa kantaa. Koska tämä asia vaikuttaa kuitenkin kyseisen kannanoton ns. pihviltä, tähän liittyen voitaisiin varmaan tehdä täsmätoimia? Yhteisöveron lasku on käsittääkseni se "kattotason" toimi ja sellaisenaa vähän sellainen toivotaan parasta (dynaamiset vaikutukset) ratkaisu? Eikö?

Eli summa summarum: Mieluummin fokusoidaan toimenpiteitä kohdistumaan nimenomaan investointeihin ja niiden houkuttelevuuteen. Viron mallia täällä on varmaan muutamaankin otteeseen aiemmin sivuttu. Sieltä olisi varmasti otettavissa osa toimista käyttöön?

 

[Normandia]

Niin kauan kuin yritysten jakama osinkopotti on isossa kuvassa on kasvavalla käyrällä, miettisin ratkaisuita enemmän siltä suunnalta miten investointeihin voitaisiin kannustaa enemmän nykyisen järjestelmän sisällä. Tuo yritysverotuksen suht marginaalinen lasku kun helposti vain valuu lisäosinkoina ulos.

Yksi keino voisi olla lentorahtien ja satamarahtien halventaminen. Toivottavasti näitäkin käydään läpi.

 

[msg]

Onko rakentamisen hiipumisella isompi vaikutus virolaisten työllisyyteen kuin suomalaisten työllisyyteen?

 

[Satunnainen]

Yksi keino talouden elvyttämiseen voisi olla yhteisöveron laskeminen, ollut jo kuitenkin vuodesta 2014 saakka 20%. Mutta en sitten tiedä.

Tuo on kuitenkin tasoltaan eurooppalaista keskitasoa, tai taitaa olla vähän allekin. Jos verotusta ylipäätään ajatellaan, niin kyllähän täällä näistä suuremmista veroluokista ansiotulojen verotus on aika selvästi se kohta, jossa ollaan kovia verottajia.

 

[Boogey]

Yksi keino voisi lentorahtien ja satamarahtien halventaminen. Toivottavasti näitäkin käydään läpi.

Ja ehdottomasti panostaminen etelätunneli hankkeeseen, mielellään vielä siten että junat vaihtavat jo Suomen puolella eurooppalaiseen raideleveyteen. Sama asia myös Oulu-Kemi-Tornio-Haaparanta -raiteille.

 

[Satunnainen]

Ehkä voisi myös tutkia, miksi moni eurooppalainen maa antaa yrityksille vero- ja maksuhelpotuksia tk-toiminnasta. Arvaan, että vastaukseksi saattaisi tulla yritysten tk-toiminnan lisääntymisen myönteiset vaikutukset.

Vaikka sinänsä olen yleisesti sitä mieltä, että parempi, mitä vähemmän poliitikot rakentelevat verotuksessa ohjaavia himmeleitä, niin juuri tässä tapauksessa näkisin paljon mieluummin yritysten verotuksessa muutosta, joka tukee juuri tk-toimintaa, kuin ihan vain yleistä yritysveron laskua.

 

[masaman]

Itse lähtisin ensimmäisenä poistamaan Kela-korvauksen lääkärikäynneistä. Aivan turhia.

Lääkkeiden omavastuuosuutta voisi nostaa esim 60 euroon per henkilö vuodessa nyk. 50 eurosta.

Tuolla lääkärikäyntien Kela-korvauksella ole käytännössä minkäänlaista hyötyä, ainakaan asiakkaalle. Siksipä se on varsin turha. Se korvauksen määrä menee yleensä yksi yhteen toimistomaksun kanssa.

Mitäs muuta sotepuolelle?

 

[Tadu]

Mitäs muuta sotepuolelle?

Pahoinvointialueiden määräksi 5 - yksi alue per yliopistollinen sairaala.

 

[Tuamas]

Yhteisöveroa voisi laskea, mutta NATO:n jäsenenä Venäjän 1 300 km maarajan kanssa en näe yleistä yhteisöveron pudottamista aivan yhtä tärkeänä kuin ennen jäsenyyttä. En toki vastaan laita. Ehkä voisi myös tutkia, miksi moni eurooppalainen maa antaa yrityksille vero- ja maksuhelpotuksia tk-toiminnasta. Arvaan, että vastaukseksi saattaisi tulla yritysten tk-toiminnan lisääntymisen myönteiset vaikutukset.

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

 

[Cobol]

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

Enpä tuota tiennyt ja ehkä siksi, että alla olevan mukaan tuli voimaan 2023 alussa. Hyvä että on jo voimassa.

* 50%:n laskennallinen lisävähennys, joka tehdään veroilmoituksella.
* Koskee välittömiä palkkoja ja henkilötyöhön liittyviä ostopalveluita.
* Lisäksi mahdollista saada vuoden 2024 alusta 45 %:n ylimääräinen lisävähennys, jos t&k-menot ovat kasvaneet verrattuna edelliseen tilikauteen.
* Sekä lisävähennys että ylimääräinen lisävähennys ovat maksimissaan 500 000
* Lisävähennyksiä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin | Rantalainen

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lue, miten yrityksesi voi hyötyä tästä uudesta t&k-verokannustimesta.

www.rantalainen.fi

 

[Jeffrey]

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

Eihän tuo korotettu poisto ole juuri minkäänlainen verokannustin. Se ei lähtökohtaisesti alenna yrityksen maksamia veroja, vaan lähinnä siirtää niitä tulevaisuuteen. Samalla se luo veroansan tämän hyödykkeen myyntitilanteeseen, jossa se voi luoda hyödykkeelle veronalaista myyntituloa, versus tavanomainen poisto.

Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten - Yrittajille

Yrityksen koneiden ja kaluston hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa vuotuisin poistoin. Ilman edullisuuslaskentaa korotettuja poistoja ei kuitenkaan kannata vaatia.

yrittajille.taloushallintoliitto.fi

 

[Normandia]

Korjausrakentamista voisi tukea enemmän. Meidän kerrostalot/rivitalot alkaa olee siinä iässä; että isot rempat tulee lisääntymään todella monessa asunto-osakeyhtiössä. Putkirempat, julkisivurempat, paalutusurakat, kattorempat. Tämä auttamatta korjaisi hiukan raksa-alalle tulevaa työttömyyttä.
Monet meidän ihmisistä tulee olemaan todella pulassa näiden pääomavastikkeiden kanssa. Hallituksella riittää tässäkin tehtävää, että ihmiset selviävät.

Tähän meidän rakennusteollisuuden Randellkin viittasi A-studiossa eilen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Korjausrakentamista voisi tukea enemmän. Meidän kerrostalot/rivitalot alkaa olee siinä iässä; että isot rempat tulee lisääntymään todella monessa asunto-osakeyhtiössä. Putkirempat, julkisivurempat, paalutusurakat, kattorempat.
Monet meidän ihmisistä tulee olemaan todella pulassa näiden pääomavastikkeiden kanssa.

Tähän meidän rakennusteollisuuden Randellkin viittasi A-studiossa eilen.

Tämä olisi periaatteessa hyvä asia, etenkin alueilla, joilla odotetaan jatkossakin olevan normaalit asuntomarkkinat. Erityisen kipeä tarve voisi olla heikon likviditeetin markkinoilla ja etenkin niissä yhtiöissä, joiden talous on eri syistä johtuen sakkaamassa. Toisaalta mainitun kaltaisten yhtiöiden tukeminen saattaa useissa tapauksissa olla rahan haaskaamista. Iso kustannustukipotti hyväksytylle julkisivu- tai putkiremonttisuunnitelmalle ei auta pidemmän päälle, jos taloyhtiön talous ei ole terveellä pohjalla, eikä alueella ole tuon tyyppisille asunnoille kummoistakaan kysyntää. Olisi hölmöä laittaa vaikkapa puoli miljoonaa euroa kunnan ja valtion rahaa yhtiöön, jonka tulevaisuudennäkymä on sitä luokkaa, että on 50-50, onko yhtiö vaikkapa kolmen vuoden sisällä konkurssissa. Mahdollisten tukien edellytykset pitäisi määritellä tarkkaan.

 

[Normandia]

Tämä olisi periaatteessa hyvä asia, etenkin alueilla, joilla odotetaan jatkossakin olevan normaalit asuntomarkkinat. Erityisen kipeä tarve voisi olla heikon likviditeetin markkinoilla ja etenkin niissä yhtiöissä, joiden talous on eri syistä johtuen sakkaamassa. Toisaalta mainitun kaltaisten yhtiöiden tukeminen saattaa useissa tapauksissa olla rahan haaskaamista. Iso kustannustukipotti hyväksytylle julkisivu- tai putkiremonttisuunnitelmalle ei auta pidemmän päälle, jos taloyhtiön talous ei ole terveellä pohjalla, eikä alueella ole tuon tyyppisille asunnoille kummoistakaan kysyntää. Olisi hölmöä laittaa vaikkapa puoli miljoonaa euroa kunnan ja valtion rahaa yhtiöön, jonka tulevaisuudennäkymä on sitä luokkaa, että on 50-50, onko yhtiö vaikkapa kolmen vuoden sisällä konkurssissa. Mahdollisten tukien edellytykset pitäisi määritellä tarkkaan.

Jossain ihmisten kuitenkin pitää asua. Eipä noita hajaseutujakaa voi täysin tukematta jättää.
Ikävästi esim. sodan takia remppojen hinnat nousee kokoajan, esim. komponenttien kallistumisen myötä. Tässä on kyllä ikävä ongelma, tuleville hallituksille. Ongelma on myös se, että kaikki taloyhtiöt ei tunnu nykyisin saavan pankista kunnollista lainaa näille remonteille.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jossain ihmisten kuitenkin pitää asua. Eipä noita hajaseutujakaa voi täysin tukematta jättää.
Ikävästi esim. sodan takia remppojen hinnat nousee kokoajan, esim. komponenttien kallistumisen myötä. Tässä on kyllä ikävä ongelma, tuleville hallituksille. Ongelma on myös se, että kaikki taloyhtiöt ei tunnu nykyisin saavan pankista kunnollista lainaa näille remonteille.

Tämän ymmärrän täysin. Kannatan alueellista tukemista ja elinvoiman kehittämistä kasvukeskuksien ulkopuolella luullakseni vahvemmin kuin keskivertoporvari, mutta rajansa kaikella.

Meillä on alueita, jotka ovat valitettavasti tipahtaneet suht pysyvästi pakkasen puolelle, mitä tulee elinkelpoiseen infrastruktuuriin. Tämä on kipeä ja ikävä tosiasia. Suomessa on kuntia ja ainakin vielä lähimenneisyydessä itsenäisinä toimineita kuntia ja niiden taajamia, jotka ovat jo nykyisellään melkoisia periferioita. Yritystoiminta vähenee, enimmät palvelut kuten koulut, kaupat, terveysasemat ja apteekit laitetaan yksi toisensa jälkeen säppiin, työssäkäyvä väki muuttaa muualle, taajamiin jää paikalleen lahoavia hylättyjä rivitaloja, hyväkuntoisillekaan asunnoille ei löydy ostajia millään rahalla, jne. Tuo on isossa osassa Suomea joko nykyistä todellisuutta tai lähimpien 10-20 vuoden näkymää, tietysti jonkinmoisella varianssilla, mutta yhtä kaikki. Rahan pumppaaminen ihan kaikenlaiseen asuntoinfraan ei ole välttämättä kansantaloudellisesti viisasta, vaan saattaa olla parempi tukea siirtymää kohti tilannetta, että viimeinen saa sammuttaa valot. En olisi koskaan halunnut kirjoittaa tällä tavalla, mutta näyttää vakavasti siltä, että monin paikoin vahinko on jo tapahtunut.

 

[Cobol]

Tämän ymmärrän täysin. Kannatan alueellista tukemista ja elinvoiman kehittämistä kasvukeskuksien ulkopuolella luullakseni vahvemmin kuin keskivertoporvari, mutta rajansa kaikella.

Meillä on alueita, jotka ovat valitettavasti tipahtaneet suht pysyvästi pakkasen puolelle, mitä tulee elinkelpoiseen infrastruktuuriin. Tämä on kipeä ja ikävä tosiasia. Suomessa on kuntia ja ainakin vielä lähimenneisyydessä itsenäisinä toimineita kuntia ja niiden taajamia, jotka ovat jo nykyisellään melkoisia periferioita. Yritystoiminta vähenee, enimmät palvelut kuten koulut, kaupat, terveysasemat ja apteekit laitetaan yksi toisensa jälkeen säppiin, työssäkäyvä väki muuttaa muualle, taajamiin jää paikalleen lahoavia hylättyjä rivitaloja, hyväkuntoisillekaan asunnoille ei löydy ostajia millään rahalla, jne. Tuo on isossa osassa Suomea joko nykyistä todellisuutta tai lähimpien 10-20 vuoden näkymää, tietysti jonkinmoisella varianssilla, mutta yhtä kaikki. Rahan pumppaaminen ihan kaikenlaiseen asuntoinfraan ei ole välttämättä kansantaloudellisesti viisasta, vaan saattaa olla parempi tukea siirtymää kohti tilannetta, että viimeinen saa sammuttaa valot. En olisi koskaan halunnut kirjoittaa tällä tavalla, mutta näyttää vakavasti siltä, että monin paikoin vahinko on jo tapahtunut.

Olen samaa mieltä yllä olevasta. Tämä on tilanne Suomessa.

Monta kertaa alueiden merkittävä taantuminen nähdään vain maaseudun ongelmana. Samaa kuitenkin tapahtuu Suomen suurimmissa kaupungeissa. Maahanmuuttajavaltaiset lähiöt ottavat ensimmäisenä osumaa koulujen oppilasaineksen ja palveluiden sekä poliisin poistumisen kautta.

 

[Wristlock]

Itse lähtisin ensimmäisenä poistamaan Kela-korvauksen lääkärikäynneistä. Aivan turhia.

Lääkkeiden omavastuuosuutta voisi nostaa esim 60 euroon per henkilö vuodessa nyk. 50 eurosta.

Tuolla lääkärikäyntien Kela-korvauksella ole käytännössä minkäänlaista hyötyä, ainakaan asiakkaalle. Siksipä se on varsin turha. Se korvauksen määrä menee yleensä yksi yhteen toimistomaksun kanssa.

Mitäs muuta sotepuolelle?

Juu nykyinen KELA-korvausjärjestelmä yksityisistä lääkäripalveluista on melkoinen vitsi eli korvaustaso olematon ja sekin on valunut hintoihin ja vain pörriäiset kiittää. Eli KELA-korvailu pitää joko lopettaa kokonaan tai luoda täysin uusi systeemi, jossa pörriäisten loputonta rahanhimoa ja veronmaksajien kuppausintoa pystytään paremmin kontrolloimaan. Tässä KELA:n tutkimusblogissa hyvää pohdiskelua aiheesta Nouseeko Kela-korvaus kuin feenikslintu tuhkasta? – Järjestelmä kaipaa uudistamista - Tutkimusblogi

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Olen samaa mieltä yllä olevasta. Tämä on tilanne Suomessa.

Monta kertaa alueiden merkittävä taantuminen nähdään vain maaseudun ongelmana. Samaa kuitenkin tapahtuu Suomen suurimmissa kaupungeissa. Maahanmuuttajavaltaiset lähiöt ottavat ensimmäisenä osumaa koulujen oppilasaineksen ja palveluiden sekä poliisin poistumisen kautta.

Juuri näin. Eikä tätä asiaa saada raiteilleen sillä, että asuntojen korjausrakentamiseen laitetaan miljardipotti kattaen kaikenlaiset seudut ja tapaukset. Maaseudun ja lähiöiden elinvoimaisuuden sekä sosiaalisen tervehdyttämisen keinovalikoima lähtee jostakin aivan muualta, korjausrakentamisen tukeminen on joissakin tapauksessa - hivenen karrikoidusti - kuolevan tekohengittämistä.

 

[peterra]

Suomen suurin hyvinvointialue aloittaa 20 000 henkeä koskevat muutosneuvottelut

Neuvottelujen tavoitteena on vähentää kuluja kaikkiaan 42 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Tämä tarkoittaa enintään 500 henkilötyövuotta.

yle.fi

Ensimmäinen uunista ulos.
Ja ymmärrän, että hallituksen politiikalla ei ole tämän asian kanssa vielä tässä vaiheessa juurikaan tekemistä.

Tässä on kuitenkin tällainen esimerkki Pirkanmaalta siitä, mitä säästöt tarkoittavat. Siellä hyvinvointialuejohtaja luettelee, mistä alijäämä koostuu:
- henkilöstökulut
- hankintakulut

Petteri Orpo vaalitaistelussa osasi kertoa, että säästöt eivät tarkoita palvelujen huononemista. Nyt kun henkilöstöä passitetaan ulos niin moniko täällä uskoo, että Pirkanmaan palvelut paranevat? Hoitajapula, osaajapula....no näköjään ei Pirkanmaalla ole, koska on varaa jälleen laittaa henkilöstöä ulos.

 

[Axbor Nocturne]

Eikö sitä porukkaa olisi varaa heittää ulos sieltä hallinnosta, jota on paisutettu tämän hyvinvointihimmelin tiimellyksessä?

 

[mike owen]

Eikö sitä porukkaa olisi varaa heittää ulos sieltä hallinnosta, jota on paisutettu tämän hyvinvointihimmelin tiimellyksessä?

Kalliiksi käy tämä pahoinvointialueiden pelleily. Aina on varaa maksaa huippupalkkoja johtajille muttei tavallisille duunia tekeville työläisille.

Palvelut huononevat tulevaisuudessa kun huomataan ettei rahaa riitä palveluiden tuottamiseen.

Jotenkin tämä hyvinvointialuiden tarpeisiin varatut resurssit on säilytettävä ja mieluummin vielä resursseja on lisättävä huomattavasti Suomessa tulevaisuudessa.

 

[Jarrontöttöröö]

Keskisarja pudotti ”pohjolan (n-sana)” puheessaan. Bensaa liekkeihin, heh.