Petteri Orpon hallitus

[Remy Martin]

Yksinkertaistat monimutkaisia asioita.

Tuottaako laivanvarustamoille annetut kymmenet miljoonat tarpeeksi työpaikkoja vai onko kyse vain halvoista risteilyistä?

Toisaalta työttömissä on paljon työkyvyttömiä, jotka pitäisi siirtää suoraan eläkkeelle, eikä roikottaa Kelan systeemissä kuormittamassa järjestelmää.

Taitaa varustamoille myönnetyt ylisuuret tuet olla seurausta siitä että varustamot voivat kiristää alusten ulosliputuksella. Suomi tarvitsee kuitenkin tietyn määrän Suomen lipun alaisia laivoja huoltovarmuuden ylläpitoon.

Ilman valtion subventointia laivoja ei ole mitään järkeä pitää Suomen lipun alla koska suomalainen merimies on niin kallis, vaikka merimiesunioni ja päällystöliitot ovatkin joustaneet melko paljon. Itseasiassa merenkulkualan liitot ovat kantaneet mielstäni hienosti yhteiskuntavastuuta, paljon muita liittoja paremmin.

Mereltä saatu leipä Suomen palkoilla on niin kapeaa että ihmettelen niitä jotka siihen touhuun vielä lähtevät. Suomen verotus ja muut sivukulut kuitenkin pitävät huolen siitä että suomalainen merimies on kallis, vaikkei merimiehelle itselle mitään leivän päälle jääkkään.

 

[aessi]

Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä, joilla oli oma auktoriteettinsa myös oppilaisiin. Tämä näkyi ihan oppilaiden sotkemisen määrässä, kun se tuttu henkilö joutui jäljet korjaamaan. Koulussani ollut vakisiivoojia, joille oppilaat ovat avautuneet ongelmistaan. Mutta eihän tämmöisillä väliä ole, kunhan halvimmalla saadaan...

Suosikkini tästä ulkoistamisesta oli kun osastojen laitoshuoltajat ulkoistettiin, niin ensiksi firma karsi näistä heti yhden pois iltavuorosta eli ei voida siivota kotiutuvien potilaiden huoneita mikä tarkoittaa, että uusia potilaita ei voi ottaa vastaan. Noh uusia potilaita on kuitenkin pakko ottaa vastaan ja kun hoitajan omatunto ei anna laittaa potilaita käytävälle lojumaan tuoliin tai paareille, niin sitten hoitaja siivoaa niitä huoneita. Toinen hieno lisäys oli myös, että nestelistojen kirjaaminen siirrettiin hoitajille mikä oli sujunut ongelmitta laitoshuoltajilta vuosia, eli lisää työtä taas hoitohenkilökunnalle, kuten myös joissain paikoin se, että hoitajat vievät tarjottimet potilaille mikä myös on yksi lisätyö hoitajalle.

Puhumattakaan tietty siitä, että ruuan laatu heikkeni heti kun oma keittiö vaihtui pakasteaterioihin.

 

[Boogey]

Rasismikeskustelu avasi ruotsinkielisten haavat: ”Suomalaiset on kovia omimaan kulttuuria, mutta kieli on kamala asia”

Rasismikeskustelu on saanut myös ruotsinkieliset miettimään kokemaansa syrjintää ja vihapuhetta. Kaksikielisissä kunnissa useampi kuin joka neljäs ruotsinkielinen on kokenut häirintää.

yle.fi

Tässä jutussa muutama nosto syistä miksi RKP on tiukkana rasismista irtisanoutumisen kanssa. Ei tarkoitus ole vain jarruttaa hallituksen matkaa, kuten osa varsinkin persuista tuntuu ajattelevan.

 

[Ann Arbor]

Rasismikeskustelu avasi ruotsinkielisten haavat: ”Suomalaiset on kovia omimaan kulttuuria, mutta kieli on kamala asia”

Rasismikeskustelu on saanut myös ruotsinkieliset miettimään kokemaansa syrjintää ja vihapuhetta. Kaksikielisissä kunnissa useampi kuin joka neljäs ruotsinkielinen on kokenut häirintää.

yle.fi

Tässä jutussa muutama nosto syistä miksi RKP on tiukkana rasismista irtisanoutumisen kanssa. Ei tarkoitus ole vain jarruttaa hallituksen matkaa, kuten osa varsinkin persuista tuntuu ajattelevan.

On suorastaan pöyristyttävää, mikäli joku ihan oikeasti tuntee halveksuntaa maamme ruotsinkielistä väestöä kohtaan. Kannatan itsekin pakollisen ruotsinkielisen opetuksen vähentämistä, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat olleet ja ovat niin oleellinen osa Suomea ja suomalaisuutta, ettei maamme yksinkertaisesti olisi sama ilman heitä. Olen itse suomenkielinen, mutta sukujuuria on myös ankkalammikon puolelta, joten koen vihan ruotsinkielisiä suomalaisia* kohtaan henkilökohtaisesti.

*En ole koskaan pitänyt termistä suomenruotsalainen. Eivät he mielestäni ole mitään ruotsista tulleita maahanmuuttajia, vaan ihan yhtä suomalaisia kuin savolaiset ja pohojalaaset.

 

[Boogey]

Eivät he mielestäni ole mitään ruotsista tulleita maahanmuuttajia, vaan ihan yhtä suomalaisia kuin savolaiset ja pohojalaaset.

Näin juuri. Ystävällismielistä piruilua/kuittailua voi harrasraa yli "heimorajojen" alueilta toiselle, mutta ei toista kotimaista puhuvia pitäisi syrjiä kielen tai kulttuuriperinnön takia. Kuten ei Saamelaisia tai muitakaan. Rakenteellinen rasismi on juuri se vaikein muoto.

 

[hooceebruins]

Sisäministerille pointsit, että kehoittaa olla jakamatta niitä pahoinpitelyvideoita.

Linkki: https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1685699474071433217?s=20

 

[I own your face]

Sisäministerille pointsit, että kehoittaa olla jakamatta niitä pahoinpitelyvideoita.

Linkki: https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1685699474071433217?s=20

Luinko oikein, että Yle kutsuu pahoinpitelyvideoita tappeluvideoksi, mitä helvettiä Yle?

 

[Sanainen arkku]

Jännä kriteeristö. Itse ottaisin tuosta kolmikosta sen, jolla on luottotiedot kunnossa ja vakituinen työpaikka.

Minä en. Nimittäin se etsii jo omistusasuntoja. Ottaisin mieluummin täysipäisen määräaikaisen tai osa-aikatyöllisen.

 

[Sanainen arkku]

Niin, jos kaikki tekisivät päätöksensä yhteisen edun nimissä niin maailmassa olisi huomattavasti vähemmän ongelmia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan itsekäs ja tekee päätökset omaa etuaan ajatellen, yllättävän moni vain yrittää naamioida tämän itsekkyyden juhlapuheissa joksikin muuksi. Enkä sinällään yritä jeesustella, toimin itsekkäästi itsekin.

Se vain on niin, että ilmastonmuutos ja ilmastopakolaisuus tulee vaikuttamaan omien lasten elämään pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin nykyinen maahanmuutto-, tai talouspolitiikka. Nykymenolla maailma tulee olemaan melko erilainen paikka kun he täyttävät joskus 50 vuotta ja tästä perspektiivistä se nykyinen edestakaisin lentelykin voi silloin näyttäytyä eri kontekstissa, vaikka sitä voi aina lapsilleen ja lapsenlapsilleen perustella että olis ne koneet lentäneet ilman sinuakin.

Jos kaikki tekisivät itsensä kannalta hyviä, siis oikeasti hyviä ratkaisuja, ei maailmassa juurikaan olisi ongelmia.

 

[Sanainen arkku]

Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

Sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. Ei ole väärin turvata oman lapsensa elämää. Päinvastoin.

 

[Kiisa]

Sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. Ei ole väärin turvata oman lapsensa elämää. Päinvastoin.

Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.

Tämän alueen päiväkodeisssa ja kouluissa on lapsia n. 30 eri maan passin omaamia. Poikani yksi parhaista ystävistä on muslimi ja näin ollen lapseni on oppinut myös Ramadan ja sen tuomat rajoitukset ystävänsä elämään.
Itselläni on neljä lasta (vanhin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja nuorin on nyt 10-vuotias) ja he kaikki ovat osaltaan kohdanneet jokapäiväisessä eämässä eri maista ja kulttuureista tulleita lapsia heidän vanhempiaan ja mä pidän sitä rikkautena ja hyvänä vanhemmuutena.

 

[Pantteli]

Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.

Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta. Eräälläkin viitosluokkalaisella on ollut parisenkymmentä opettajaa, kun kukaan ei jaksanut vakituisena sitä hommaa. Suuri vaihtuvuus on todella ongelmallista itse opetuksenkin kannalta.

 

[aquanqua]

Tuskin maailmassa on yhtä ainutta tapaa olla ”hyvä vanhempi”. Elinympäristöön ja koulukuvioihin liittyen varmaan se oleellinen juttu on, että vanhempi pyrkii vilpittömästi tekemään lapsen tulevaisuuden kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Ihmisillä on tietysti yksilöllisiä painotuksia siltä osin, mille asioille annetaan kasvatuksessa arvoa; yksi voi antaa suuren painoarvon elin- ja oppimisympäristön monikulttuurisuudelle/-kielisyydelle, toinen taas puhtaasti koulukohtaisille ”oppimistuloksille” tai alueella asuvien aikuisten koulutustasolle tmv..

Oli miten oli, pidän esim. Helsingin kohdalla tärkeänä sitä, että järjestelmä palvelee lahjakkaita lapsia taustoista ja asuinpaikasta riippumatta. Koulujärjestelmän pitää palvella lahjakkaita ja kunnianhimoisia oppilaita ja kannustaa lapsia pyrkimään erinoimaisuuteen. Koulujen väliset erot eivät ole lainkaan ongelma, jos koulupiirin ulkopuoliselta alueelta on mahdollista päästä soveltuvuustestin kautta painotetulle luokalle esim. ala-asteen jälkeen. Toisaalta pidän tärkeänä sitä, että vaikkapa 25-vuotiaalla on vielä täysin tasavertainen mahdollisuus pääsykoevalinnalla pykriä yliopistoon mihin tahansa tiedekuntaan riippumatta siitä, onko valmistunut ylioppilaaksi huipputuloksin suoraan normiajassa eliittilukiosta tai 24-vuotiaana iltalukiosta.

En pidä siitä, että koulushoppailua pyrittäisiin jotenkin keinotekoisesti estämään esim. kieltämällä painotettuja luokkia, mutta en pidä siitäkään, että pääsykoevalinnan merkitystä pyritään rajaamaan todistusvalinnan tieltä yliopistojen hauissa.

 

[kyykäärme]

Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta. Eräälläkin viitosluokkalaisella on ollut parisenkymmentä opettajaa, kun kukaan ei jaksanut vakituisena sitä hommaa. Suuri vaihtuvuus on todella ongelmallista itse opetuksenkin kannalta.

Näissä tapauksissa ihmetyttää työnantajan ja työyhteisön vastuu. Jos aina jätetään uusi opettaja vain selviytymään ilman tukea, tulos on tuo. Oppilaille pitää saada selvät ja yksinkertaiset säännöt, jotka eivät muutu koko ajan. Sinne pitäisi opettajaksi laittaa joku "kovimmista" vakituisista ja hänelle tarpeeksi tukea. Rehtorien pitäisi olla valmiina koko ajan puuttumaan tilanteeseen, esimerkiksi keskeyttämään koulupäivä tai ottamaan huonoimmin käyttäytyvät vaikka omaan eteiseensä opiskelemaan, tekemään myös siirtoja toisille luokille. Viestien koteihin pitäisi mennä tällaisilla luokilla suoraan rehtoreilta, ja pitäisi näyttää, että ollaan tosissaan.

Tällainen työyhteisö rehtoreineen on luultavasti todella väsynyt. Olen ollut tällaisessa kerran. Sitä pitäisi pystyä tukemaan ylhäältä päin, esimerkiksi siirtää tilapäisesti oppilashuollon henkilökuntaa muista kouluista sinne ja vahvistaa rehtoritiimiä.

 

[Timbit]

Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta.

Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.

 

[kyykäärme]

Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.

Ainakaan Vantaalla kansainväliseen kouluun eivät pääse läheskään kaikki halukkaat, vaan tehdään valintaa. Oppilaiden lähtötaso vaikuttaa oppimistuloksiin sosioekonomisen taustan lisäksi.

 

[Timbit]

Ainakaan Vantaalla kansainväliseen kouluun eivät pääse läheskään kaikki halukkaat, vaan tehdään valintaa. Oppilaiden lähtötaso vaikuttaa oppimistuloksiin sosioekonomisen taustan lisäksi.

Tampereella on jokin vastaava mekanismi. Ehdoton vaatimus on, että oppilaan tulee pystyä opiskelemaan englanniksi, eli kielitaito vaaditaan. Sitä en tiedä, miten muuten päätetään, ketkä pääsevät ja ketkä eivät. Meidän kohdallamme hyväksymiseen riitti tieto siitä, että olemme asuneet pari vuotta Kanadassa ja lisäksi jälkikasvu höpötti innolla englanniksi ikään kuin näytteen antaakseen.

 

[Jerry100]

Suomalaisten jakolinjat näyttää ikävä kyllä syventyneen ja syvenee kovaa vauhtia pahemmaksi. Oppositio median kovalla tuella kaivaa väkisin skandaaleja.

Kehitys alkoi mennä tähän suuntaan edellisen hallituskauden aikana
Pääministeri Marin omalla toiminnalla pahensi tilannetta lähes jatkuvasti. Ja vielä vaalitentissä kommenteillaan halusi syventää lisää vastakkainasettelua.

Nykyhallitus ei ainakaan ole, myöskään lainkaan parantanut vallitsevaa tilannetta.

Pidän huolestuttavana ilmapiirin yhä pahenevaa polarisoitumista.


Vai, sittenkin pelkkä Twitter kupla ja oikeasti ongelma paljon pienempi mitä itse ajattelen olevan?

 

[Sanainen arkku]

Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.

Tämän alueen päiväkodeisssa ja kouluissa on lapsia n. 30 eri maan passin omaamia. Poikani yksi parhaista ystävistä on muslimi ja näin ollen lapseni on oppinut myös Ramadan ja sen tuomat rajoitukset ystävänsä elämään.
Itselläni on neljä lasta (vanhin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja nuorin on nyt 10-vuotias) ja he kaikki ovat osaltaan kohdanneet jokapäiväisessä eämässä eri maista ja kulttuureista tulleita lapsia heidän vanhempiaan ja mä pidän sitä rikkautena ja hyvänä vanhemmuutena.

Hyvää vanhemmuutta on toimia niin, kuin oman arvionsa mukaan on lapsen paras etu. Osa vanhemmista päätyy eri johtopäätökseen kuin toiset.

Olemmeko tästä samaa mieltä, ja hyväksytkö toisten perheiden tekemät erilaiset johtopäätökset?

 

[kyykäärme]

Tampereella on jokin vastaava mekanismi. Ehdoton vaatimus on, että oppilaan tulee pystyä opiskelemaan englanniksi, eli kielitaito vaaditaan. Sitä en tiedä, miten muuten päätetään, ketkä pääsevät ja ketkä eivät. Meidän kohdallamme hyväksymiseen riitti tieto siitä, että olemme asuneet pari vuotta Kanadassa ja lisäksi jälkikasvu höpötti innolla englanniksi ikään kuin näytteen antaakseen.

Naapurin tyttö ei ensin päässyt ekalle luokalle, kun oli esikoulusta tiedoissa jotain sellaista, mikä saattaisi hidastaa oppimista. Pääsi kuitenkin varasijalta. Hämmästyksen aihe meillä on ollut läksyjen määrä kv-luokalla. Kun oma vuotta vanhempi lapsi huitaisee läksyt parissa minuutissa, naapurissa niitä tehdään usein pari tuntia.

 

[Petri1981]

Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.

Mielestäni tässä keskustelussa nyt pitäisi nämä "kansainväliset koulut" erottaa sellaisista kouluista, jotka eivät tarkoituksella ole ”kansainvälisiä”, esimerkiksi Espoon International Schoolia on hölmöä verrata Itäkeskuksen kouluun, vaikka molemmissa on suuri määrä S2 oppilaita. Oppilaiden taustat ovat täysin erilaisia.

Hyvää vanhemmuutta on toimia niin, kuin oman arvionsa mukaan on lapsen paras etu. Osa vanhemmista päätyy eri johtopäätökseen kuin toiset.

Olemmeko tästä samaa mieltä, ja hyväksytkö toisten perheiden tekemät erilaiset johtopäätökset?

Nimenomaan näin. Minun mielestäni Pohjois-Espoo oli paljon parempi ja turvallisempi kasvuympäristö kuin Itäkeskus, ja päätökseni oli sen mukainen. Jos joku vanhempi taas näkee, että Itäkeskus on monikulttuurisuudessaan parempi paikka, niin hänellä on täysi oikeus olla tätä mieltä, ja arvostan hänen mielipidettään. Tärkeintä olisi, että muut ihmiset eivät arvostele toisten perheiden sisäisiä asioita.

 

[Timbit]

Mielestäni tässä keskustelussa nyt pitäisi nämä "kansainväliset koulut" erottaa sellaisista kouluista, jotka eivät tarkoituksella ole ”kansainvälisiä”, esimerkiksi Espoon International Schoolia on hölmöä verrata Itäkeskuksen kouluun, vaikka molemmissa on suuri määrä S2 oppilaita. Oppilaiden taustat ovat täysin erilaisia.

Niin. Taustat ovat täysin erilaisia. Maahanmuuttajatausta, joka oppilaiden kohdalla on lähes sama kuin s2-kielitausta, ei vaikuta. Selittävät syyt ovat toisaalla.

 

[aquanqua]

Se nyt kai on itsestään selvää, että vieraskielisyys itsessään ei määritä koulumenestystä. Ei pk-seudullakaan lapsiperheet muuta international schooleja ”pakoon” ns. paremmille alueille.

Kysymys on se, että minkälaista porukkaa Suomi kykenee isossa kuvassa huoukuttelemaan ja miten toisen polven maahanmuuttajat menestyvät kouluissa. Siinä missä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten osuus kasvaa (juuri oli juttu Hesarissa, että esim. Helsingin kasvu on maahanmuuton varassa), maahanmuuttajia ja heidän Suomessa syntyneitä/kasvaneita lapsia on saatu heikosti mukaan korkeakouluopintoihin. Meillä on jo muutenkin koulutustaso laskemassa ja ongelmia R&D -panostusten kanssa jne.. Tuo ulkomaalaistaustaisten alhaisen koulutustason periytyminen yhdistettynä heidän kasvavaan osuuteen ikäluokista on iso ongelma, kun maailma on menossa enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että tuottavalta työvoimalta tarvitaan erityisosaamista.

Looking ahead, the economic premium of higher education and life-long learning is likely to keep growing. The jobs of the future, shaped by automation, artificial intelligence, and other technological developments, will largely require a medium to high level of skills.4

https://www.migrationpolicy.org/sites/default/files/publications/immigrant-origin-students-postsecondary-ed-final.pdf

 

[Tadu]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009754993.htm

Haapalaltakin vaihteeksi hyvä kirjoitus.

 

[BitterX]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009754993.htm

Haapalaltakin vaihteeksi hyvä kirjoitus.

Se vain, että meidän normaaliin demokraattiseen diskurssiimme ei nyt olisi syytä tuoda mitään "Putin tykkää tästä" -viittauksia.

Esimerkiksi alla oleva Haapalan kolumnista kopioitu virke (kursivoituna) tukee Putinin narratiivia siten, että se toistaa ennen sotaa maalailtua kuvaa siitä, että Putin on se mastermind, joka vetelee Euroopan politiikassa naruista. Todellisuudessa nyt käyty keskustelu on keskustelua, jota me käydään ihan siksi, että olemme liberaali demokratia. Hallituksen tilanne on yhdestä siinä mukana olevasta puolueesta itsestään johtuen poikkeava, ja tästä asiasta tulee käydä poliittista keskustelua siitä riippumatta, mitä Vladimir Putin mahtaa siitä ajatella.

Toisekseen Putin on erittäin heikko sisäisesti ja ulkoisesti. Hän ei ole mikään mystinen "Kremlin isäntä", vaan terveydeltään heikentynyt ja asemastaan kamppaileva heikko hallitsija, jolla ei ole likikään suvereenia sisäistä tukea eikä erityisesti mitään vipuvartta länsimaihin. Ei ole ollut enää puoleentoista vuoteen. Lisäksi häntä tuskin naurattaa enää mikään: siihen tilaan hän on omilla katastrofaalisilla virhearvioillaan ajanut maansa lisäksi myös oman hallintonsa.

Kremlin isäntää Vladimir Putinia sekava ja sekasortoiselta vaikuttava tilanne saattaa naurattaa, kun demokratioiden yhtenäisyyttä koetellaan.