Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa merkittävästi, mutta häätöjen määrä lisääntyy.
yle.fi
No mutta nyt kun laman sijaan köyhiä rankaisee... Siis
kannustaa tämä meidän erinomainen hallitusohjelma, niin "pitkässä juoksussa" tulevat sukupolvet kiittävät!
Häätö on aina seurausta jostain ja häätöprosessi on varsin hidas. Yksikään velvoitteistaan huolehtiva vuokralainen ei Suomessa häätöä saa. Osalla häätö johtuu elämänhallinnan menettämisestä, suuremmalla osalla maksamattomista vuokrista. Vuokrasopimuksen purkuprosessin käynnistämiseksi maksamattomien vuokrien vuoksi tarvitaan 2 kk:n vuokrarästit. Ja jos ne rästit maksaa, prosessi voidaan perua vielä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Kovin harvoin siinä vain käy niin, että niitä vuokravelkoja enää maksetaan. Ja sitten ne menee ulosottoon ja vuokralainen saa luottohäiriömerkinnän ja sitten onkin vaikea saada uutta asuntoa.
Velkaantuminen on suurin tekijä häätöjen taustalla. Osalla ihmisistä ei ole minkäänlaista talousosaamista, eikä se koske vain nuoria. Moni myös asuu omaan tulotasoonsa nähden aivan liian kalliisti. Ei se nyt ihan niinkään voi mennä, että yhteiskunnan on maksettava siitä, että joku henkilö haluaa asua jollain tietyllä alueella. Ja näitä on varsinkin Helsingissä paljon. Itse asuin aikanaan Kalliossa, vaikka olisin saanut paremman asunnon halvemmalla muualta. Mutta minä maksoinkin siitä sijainnista ihan itse 100%. Oli täysin selvää, että jos rahani eivät riitä vuokraan, mun pitää muuttaa joko pienempään asuntoon tai johonkin muualle. Nämä olivat ennen ihan perusasioita. Mutta nykyisin ei enää näytä niin olevan. Ja ymmärtääkseni kaikkein pienituloisimpien asumistukiin ei ole tarkoitus puuttua, vaan nimenomaan näiden itselle vähän liian isossa/kalliissa asunnoissa asumistukeen oltaisiin puuttumassa. Ketään ei siis ole tarkoitus heittää kadulle, vaan tehdä tietynlainen reality check.
Orpon hallitus pyrkiikin hallitusohjelmassaan puuttumaan tähän ylenpalttiseen velkaantumiseen ja saada se katkaistua. Ylivelkaantuminen nimittäin vaikuttaa myös siihen, paljonko ihmisillä on varaa pistää rahaa kiertoon, siis järkevällä tavalla, eli sillä on kansantaloudellista merkitystä. Talousopetusta pitää lisätä paitsi kouluissa, myös muuten. Ja vanhempien vastuulla on myös valmistaa lapsensa maailmaa varten. Jos omaa osaamista ei ole, sitä löytyy varmasti ulkopuolelta tai vaikka kaveripiiristä. Tämä on oikeasti paras keino torjua myös häätöjä.
Asumistuki ei ole ratkaisu siihen juurisyyhyn, eli tarpeettomaan velkaantumiseen ja heikkoon talousosaamiseen. Se voi toki olla laastari ja sitä ehkä kannattaisi harkita myös sellaisissa tapauksissa, missä ihminen on tilapäisesti lisäavun tarpeessa, mutta ei ole esim. normaalisti oikeutettu asumistukeen. Tai sitten Kela voisi lainata rahat vuokravelkoihin, mutta sen ehtona olisi se, että asiakkaan pitää osallistua ja läpäistä talouskurssi. Lainat maksetaan toki takaisin ja jos ilman erillistä sopimusta maksuaikataulusta poiketaan, vuokrasopimuksen purkuprosessin voi käynnistää välittömästi uudelleen. Tällöin ne, jotka "eivät ansaitse oikeasti tulla häädetyksi" saisivat toisen mahdollisuuden. Mutta sitä ei saisi vastikkeetta.
Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka moni jo häädön saaneista tai häätöuhan alla olevista on jo valmiiksi ollut asumistuen piirissä? Sehän nimittäin tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on jo etukäteen maksanut osan vuokrasta, mutta silti vuokrat on jääneet maksamatta. Kuinka paljon sen asumistuen pitäisi olla, että se osalle riittäisi? Siksi pelkkään asumistukeen takertuminen tässä asiassa ei välttämättä ole se paras ratkaisu.
