Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 566 584
  • 18 597

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Poliittiset lakot eivät ole ollut mikään ongelma ennen tätä talvea. Miksiköhän?

Ihan yhtä lailla nuo poliittiset työnseisaukset ovat aiheuttaneet yrotyksille talousvajetta aiemminkin, ei hkä näin isossa mittakaavassa. Mieti nyt itse; eri arvioista riippuen lakkojen aiheuttama tuho taloudelle on satoja miljoonia. Jos ne poliittiset lakot olisi evätty, nuokin sadat miljoonat auttaisivat sitä talouskasvua, tai ainakin helpottaisivat talouden yleisnäkymää.
 

Zolomy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Poliittisien lakkojen "kieltämisellä" on iso vaikutus talouteen ja talousnäkymiin. Esimerkiksi noiden nyt kiinni menneiden metsätehtaiden talous on huonommassa jamassa näiden lakkojen takia. Eli kyllä, hallitus on tekemässä talouskasvua vahvistavia liikkeitä, vaikka sinä toisin väitätkin.

Näitä lakkoja ei olisi koskaan tullutkaan ilman hallituksen ylimielistä ja joustamatonta sanelupolitiikkaa. Siellä ei edes teeskennellä pyrkimystä kompromissiin, vaan ollaan avoimesti työnantajien puolella työntekijöitä vastaan.

Se pointti on nimenomaan se, että niillä tuilla elävä työtön ei auta talouskasvua mitenkään, sen takia ne pitäisi karsia minimiin.

Tuilla elävä työtön auttaa talouskasvua sillä, että hänellä on paremmat edellytykset saada töitä kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä riittävätkö rahat ruokaan ja asumiseen. Suomessa tuet ovat jo ennestään niin minimissä että siitä saadaan jatkuvia moitteitta eu-tasolta, ja hallituksen toimien seurauksena mennään vielä pidemmälle miinukselle.

Kuilun suurentamiseen on kaksi vaihtoehtoa; nostaa palkkoja tai laskea soiaalitukia. Ensimmäistä ei voida tehdä valtion kassan ollessa käytännössä miinuksella. Vaihtoehdoksi jää siis jälkimmäinen.

Yksi vaihtoehto olisi ollut jättää tekemättä veronkevennykset joita varten pitää tukien leikkaamisen lisäksi ottaa lisää velkaa, mutta se olisi vaatinut hallitukselta aitoa halua talouden tasapainottamiseen eikä vain rikkaiden ja keskituloisten elintason ylläpitoa köyhimpien kustannuksella.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Jos minä saisin päättää, löisin esimerkiksi hoitoalalle samantien monen sadan korotukset. Ongelmahan tässä on se, että maamme taloustilanteessa käytännössä nuo rahat pitäisi työelämään sitten ottaa sieltä työelämän ulkopuolelta; sosiaalituista yms. Nythän sitä osittain ollaan tekemässäkin, ja kamala itku päällä. Mitäpä lottoat, jos otettaisiin lisää, olisiko kivaa?

Todennäköisesti, mikäli julkisella puolella palkat olisi kilpailukykyiset, ei tarvitsisi ostaa niin paljoa kalliita ostopalveluita.

Hoitoalalle niin terveydenhoitoon kuin lasten- ja vanhusten hoitoon pitäisi saada kilpailukykyiset palkat tai edes työolot. Palkka ei saa olla se pääasiallinen motivaatio.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Oletko muuten katsonut, kuinka paljon asumistukia ja toimeentulotukia maksettiin vaikkapa viime vuonna? Aika paljon. Ja arvaatko minne iso osa vuokrakuluihin menneistä asumistuista on valunut? Ammattiliittojen tileille.
Aika paljon valuu myös kalliiden yhtiölainojen kautta verovähennyksiin ja sitä kautta pois verokertymästä.

Markkina on tuolta osin rikki. Palauttaisin asuntolainan korko vähennyksen ja puuttuisi enemmän sijoitusasuntojen tuoton verotukseen. Nythän tosin moni sijoittaja on jo kusessa korkojen nousun takia. Tämä sitten pakottaa myymään ne kämpät vauraammille sijoittajille, jotka taas hyötyvät verovähennyksistä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Valitettavasti on pakko myös leikata, tähän tilannekuvaan pitäisi riittää nyt yhteinen ymmärrys. Ei ole varaa siihen mitä ollaan rakennettu julkiseen sektoriin.

Lisäksi kannustinloukkuja on pakko purkaa, töitä on tarjolla valtavan paljon. Silti meillä on liki 300 000 työtöntä, josta on saatava kaikki kykenevät töihin tukien sijaan, vaikka netto olisi sama kuin mitä tuilla saa.

Keinot voisi olla toki kasvuun ja uuteen rohkeampia, kun pitkällä aikavälillä pitäisi luoda lisää varaa. Mutta samassa valitettavasti nuo hallituksen leikkaukset eivät edes alkuunkaan riitä - ja vielä vähemmän, kun SAK päätti viisaudessaan tähän talouskatastrofiin laittaa pari miljardia lisää takamatkaa.
Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?
Joku niitä tietää ja tuntee, mutta itse en ole sitten 80-luvun törmännyt itse yhteenkään, mutta en tietenkään väitä etteikö heitäkin olisi.

Sitten seuraavaksi, niin missä on ne kaikki työpaikat, joista tapeltaisiin, jos ei niitä hirrrrrrveitä kamalia kannustinloukkuja olisi siroteltu kaikkea pilaamaan sen osalta, ettei kukaan halua tehdä noita töitä?

Käsi ylös myös kaikki ne, jotka olisivat kitisemättä valmiita -jos se elämä potkaisee perseelle- aivan aikuisten oikeasti menemään duuneihin, joilla ei saa edes perusfasiliteettja kondikseen, vai onko ajatuksena vain haukkua nyt muita, kun ei ihmeellisesti se matalapalkka/orjatyö kelpaakaan, kun siihen lisäksi kuuluu mahdollisesti muutto toiselle paikkakunnalle isompien kustannusten piiriin, ja samalla kengän kuvaa sovitellaan koko ajan perseelle, ettei vaan ala duunari kukkoilemaan ja palkkoja kyselemään.

Väitän pokkana, että suurin osa ei olisi, vaikka vetääkin tässä kohtaa sen kortin esiin, että kuinka minä silloin niin kärsin ja raadoin kun ne muut vaan laiskotteli ja minä ymmärsin työnarvon. En siis puhu kenenkään historiasta, mutta hyvinkin siitä, että mihin nyt olisi valmis sitä yhteiskuntaa pelastaakseen, kuten uskotellaan asian mm sen halpatyön osalta velvollisuutena olevan. (Edelleenkin markkinataloudessa homma kuitenkin on niin, että jos jollakin hinnalla ei saa tekijää, niin täytyy maksaa enemmän eikä itkeä hallitukselta -"Etku noi paskiaiset ja luuserit ei suostu tekemään näin halvalla, buhu huu".

Uskooko joku myös tosissaan, että tämä hallituksen suuntaus johtaisi aidosti parempaan suuntaan työntekijän aseman suhteen, vai onko tämä vain aatteellinen juttu, jossa joko itse ollaan yrittäjiä tai muuten vaan vituttaa verot joilla joku muu perseenreikä sätkii mitään tekemättä, tai olemattaa ainakaan niin ahkera ja ihana kuin se minä itse?

Vielä lopuksi haluan todeta sen asian, joka aiemminkin on esillä ollut eri muodoissa, että ei se perkele kenenkään ole täällä pakko yrittää, jos ei kerran kannata. Pillit pussiin ja kortistoon, koska siellä on ihmisen hyvä olla, eikö niin! Siinähän sitä sitten saa kostonsa, jos kerran muuten täällä hyvää hyvyyttään yritystoimintaa harjoittaa vain ja ainoastaan, että ihmisillä olisi silleen ihanasti työtä ja turvattu tulevaisuus.

Pitäisi nyt siis jossakin kohtaa tehdä se päätös, että miksi sitä yritystoimintaa tehdään. Jos se on pelkkä voittojen maksimointi ja aina vaan enemmän rahaa, niin sitten pitää miettiä että millä hinnalla sen työn saa ihmisisltä ostettua, sillä kaikesta huolimatta liki jokainen maailman yritys tarvitsee ostovoimaa taakseen, jotta touhu on järkevää, sillä ei liene järkeä tuottaa mitään, jos ei kukaan sitä voi ostaa. Jos taas kyseessä on silkka ihana ajatus siitä, että yhteiskunta pyörii ja ihmisillä on töitä, niin sittenkin voi vaan maksaa niin hyvin, ettei tarvitse sitä sosiaalista tukea sen palkan saamiseksi.

Jos taas työ pitäisi tehdä, ja palkkoihin ei firmalla kertakaikkiaan ole varaa, niin voisihan olla järjetelmä, josta saa sitten anoa palkkatukea tekijöilleen, ja saada se palkka tekijälleen kannattavaksi, eikä siten alistaa sitä tekijää kerjäilemään erilaisia tukia, joka on helvetin nöyryyttävää ihmiselle joka kuitenkin käy töissä. Tällaisessa tapauksessa kuitenkaan ei yritys voi tietenkään tehdä voittoa omistajillaan, sillä valtiohan maksaa heidän persaukisen firmansa palkkoja, ettei ihmisten tarvitse maata kotona kärvistelemässä.
 
Viimeksi muokattu:

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Todennäköisesti, mikäli julkisella puolella palkat olisi kilpailukykyiset, ei tarvitsisi ostaa niin paljoa kalliita ostopalveluita.

Hoitoalalle niin terveydenhoitoon kuin lasten- ja vanhusten hoitoon pitäisi saada kilpailukykyiset palkat tai edes työolot. Palkka ei saa olla se pääasiallinen motivaatio.
Palkan ei pitäisi kenenkään kohdalla -ei edes sen johdonkaan osalta- olla se ainoa motiivi tehdä työnsä hyvin, ja siten myös jokaisella pitää olla oikeus saada työstään palkkaa jolla voi tulla toimeen ilman tukia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?

Sivusta sen verran, että SAK:ta lähellä oleva Labore saa riskiryhmässä olevien määräksi 130 000 ihmistä ja elinkeinoelämään sidoksissa oleva Etla noin 100 000 ihmistä. He eivät siis juuri hyödy siitä, jos työllistyvät koska tuet tuovat lähes saman ansiotason.

Laboren arvion mukaan vuonna 2021 työttömyysloukussa oli yli 130 000 henkilöä, kun rajana käytettiin sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Etlan mukaan Suomessa on 100 000 työtöntä, jotka päästessään töihin olisivat tilanteessa, jossa verotuksen mukana uusista tuloista häviäisi vähintään 75 prosenttia.


 
Viimeksi muokattu:

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Mä vielä kerran kysyn, että missä on ne luvut niistä ihmisisoletetuista, jotka eivät hakeudu töihin niiden kannustusloukkujen vuoksi?
Joku niitä tietää ja tuntee, mutta itse en ole sitten 80-luvun törmnänyt yhteenkään, mutta en tietenkään väitä etteikö heitäkin olisi.

Sitten seuraavaksi, niin missä on ne kaikki työpaikat, joista tapeltaisiin, jos ei niitä hirrrrrrveitä kamalia kannustinloukkuja olisi siroteltu kaikkea pilaamaan sen osalta, ettei kukaan halua tehdä noita töitä?

Käsi ylös myös kaikki ne, jotka olisivat kitisemättä valmiita -jos se elämä potkaisee perseelle- aivan aikuisten oikeasti valmiita menemään duuneihin, joilla ei saa edes perusfasiliteettja kondikseen, vai onko ajatuksena vain haukkua nyt muita, kun ei ihmeellisesti se matalapalkka/orjatyö kelpaakaan, kun siihen lisäksi kuuluu mahdollisesti muutto toiselle paikkakunnalle isompien kustannusten piiriin, ja samalla kengän kuvaa sovitellaan koko ajan perseelle, ettei vaan ala duunari kukkoilemaan ja palkkoja kyselemään.

Väitän pokkana, että suurin osa ei olisi, vaikka vetääkin tässä kohtaa sen kortin esiin, että kuinka minä silloin niin kärsin ja raadoin kun ne muut vaan laiskotteli ja minä ymmärsin työnarvon. En siis puhu kenenkään historiasta, mutta hyvinkin siitä, että mihin nyt olisi valmis sitä yhteiskuntaa pelastaakseen, kuten uskotellaan asian mm sen halpatyön osalta velvollisuutena olevan. (Edelleenkin markkinataloudessa homma kuitenekin on niin, että jos jollakin hinnalla ei saa tekijää, niin täytyy maksaa enemmän eikä itkeä hallitukselta -"Etku noi paskiaiset ja luuserit ei suostu tekemään näin halvalla, buhu huu".

Uskooko joku myös tosissaan, että tämä hallituksen suuntaus johtaisi aidosti parempaan suuntaan työntekijän aseman suhteen, vai onko tämä vain aatteellinen juttu, jossa joko itse ollaan yrittäjiä tai muuten vaan vituttaa verot joilla joku muu perseenreikä sätkii mitään tekemättä, tai olemattaa ainakaan niin ahkera ja ihana kuin se minä itse?

Vielä lopuksi haluan todeta sen asian, joka aiemminkin on esillä ollut eri muodoissa, että ei se perkele kenenkään ole täällä pakko yrittää, jos ei kerran kannata. Pillit pussiin ja kortistoon, koska siellä on ihmisen hyvä olla, eikö niin! Siinähän sitä sitten saa kostonsa, jos kerran muuten täällä hyvää hyvyyttään yritystoimintaa harjoittaa vain ja ainoastaan, että ihmisillä olisi silleen ihanasti työtä ja turvattu tulevaisuus.

Pitäisi nyt siis jossakin kohtaa tehdä se päätös, että miksi sitä yritystoimintaa tehdään. Jos se on pelkkä voittojen maksimointi ja aina vaan enemmän rahaa, niin sitten pitää miettiä että millä hinnalla sen työn saa ihmisisltä ostettua, sillä kaikesta huolimatta liki jokainen maailman yritys tarvitsee ostovoimaa taakseen, jotta touhu on järkevää, sillä ei liene järkeä tuottaa mitään, jos ei kukaan sitä voi ostaa. Jos taas kyseessä on silkka ihana ajatus siitä, että yhteiskunta pyörii ja ihmisillä on töitä, niin sittenkin voi vaan maksaa niin hyvin, ettei tarvitse sitä sosiaalista tukea sen palkan saamiseksi.

Jos taas työ pitäisi tehdä, ja palkkoihin ei firmalla kertakaikkiaan ole varaa, niin voisihan olla järjetelmä, josta saa sitten anoa palkkatukea tekijöilleen, ja saada se palkka tekijälleen kannattavaksi, eikä siten alistaa sitä tekijää kerjäilemään erilaisia tukia, joka on helvetin nöyryyttävää ihmiselle joka kuitenkin käy töissä. Tällaisessa tapauksessa kuitenkaan ei yritys voi tietenkään tehdä voittoa omistajillaan, sillä valtiohan maksaa heidän persaukisen firmansa palkkoja, ettei ihmisten tarvitse maata kotona kärvistelemässä.

Tunnen tälläisiä tapauksia omalta yläaste yms ajalta runsaasti. On valittu eläköityä tuilla, vaikka aidosti laiskuuden ja passiivisuuden vuoksi muita syitä työelämän ulkopuolisuuteen ei ole - tai ainakaan alkuperäisesti ollut.

Helposti tuossa on kuusinumeroinen määrä tälläisistä eläkeläistä. Pelkästään arabikevään jäljiltä on viisinumeroinen määrä tänne tullutta uustyötöntä.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Henkilökohtainen apu on ollut jo pitkään työvoimapulassa. Nyt puhutaan useista vuosista, sillä tämä on tapahtunut jo kauan ennen suojaosamuutosta. Tuttavani on kertonut joutuneensa luopumaan työnantajana olemisesta viitisen vuotta sitten rekrytointivaikeuksien vuoksi ja siirtynyt tästä syystä palvelusetelin käyttöön. Hakijoita on kyllä ollut, mutta lähes kaikki ovat olleet työkkärin pakottamia hakijoita, joilla ei ole ollut mielenkiintoa tulla edes haastatteluihin. Joku 10-15 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen ja silloin jopa sai valittua työntekijän usean pätevän hakijan väliltä. Viimeiset vuodet työnantajana tuottivat hänelle vain lukuisia lyhyitä työsuhteita, kun paras hakija oli yleensä täysin ammattitaidoton (ja kun tosiaan hänellä ei tarvittu edes mitään hoidollisia toimia, ainoastaan ns. elämän perustaidot riittävät) ja usein rekrytoitu työntekijä kyllästyi työhönsä alle parissa viikossa.

Työtä on ollut tarjolla tällä alalla runsaasti, mutta varsinkin syrjäseuduilla työvoimaa on ollut mahdotonta löytää jo kauan. Kannustinloukut ovat muuttuneet aivan liian suuriksi ja lisäksi ala on "työkkärin roskakori", jonne kaikki kouluttamattomat "ongelmatapaukset" pyrittiin usein ohjaamaan.
Olen katsonut tilannetta sisäpuolelta n. 20 vuoden ajan oman työni ohella. Tilanne on kausittain ollut kuvailemasi kaltainen, mutta se ei ole koko totuus. En ehdi nyt vastaamaan kattavammin, mutta nimenomaan henkilökohtaisen avun suhteen ei suojaosa ole ollut kannustinloukku. Tottakai on jokaisessa ammatissa, tuessa, työtehtävässä ihmisiä, kenelle järjestelmä on vain hyväksikäyttöä varten. Sille avustettavalle on helpompi hankkia osa-aikaista työntekijää suojaosan ollessa motivaattorina. Jos joku kuvittelee, että nyt suojaosan poiston myötä tilanne muuttuisi jollain lailla parempaan suuntaan, niin metsään mennään.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En ehdi nyt vastaamaan kattavammin, mutta nimenomaan henkilökohtaisen avun suhteen ei suojaosa ole ollut kannustinloukku.
En tarkoittanut viestissäni suojaosaa, vaan alalle syntyneitä kannustinloukkuja yleisesti. Alan palkkakehitys on ollut huono ja esimerkiksi pitkät työmatkat kasvaneine kustannuksineen ja mahdollinen julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen laskevat merkittävästi työn kannattavuutta. Työn tekeminen maksaa suhteessa huomattavasti käteen jäävään palkkaan nähden ja ymmärrän kyllä syitä jättää tarjottu työpaikka väliin, vaikka palkkaus olisi ihan TES:n mukainen ja työ täysiaikaista. Näin ei asian kuuluisi olla. Nyt suojaosan poistaminen tulee yhdeksi lisäsyyksi, mutta ei se suinkaan ainoa ole.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sivusta sen verran, että SAK:ta lähellä oleva Labore saa riskiryhmässä olevien määräksi 130 000 ihmistä ja elinkeinoelämään sidoksissa oleva Etla noin 100 000 ihmistä. He eivät siis juuri hyödy siitä, jos työllistyvät koska tuet tuovat lähes saman ansiotason.

Laboren arvion mukaan vuonna 2021 työttömyysloukussa oli yli 130 000 henkilöä, kun rajana käytettiin sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Etlan mukaan Suomessa on 100 000 työtöntä, jotka päästessään töihin olisivat tilanteessa, jossa verotuksen mukana uusista tuloista häviäisi vähintään 75 prosenttia.


Kiva viesti, mutta ei kai se ongelma sittenkään ole liian isot tuet, vaan liian pieni palkka?
Ei kai se kuitenkaan voi ihan niinkään olla, että töihin mennessään edelleen on samojen tukien piirissä vailla juurikaan samanlaisia oikeuksia kuin muilla työssäolijoilla. Melko kohtuutonta vaatia mielestäni sellaista.

Ja vaikka siihenkin päädyttäisiin, niin sittenkin pitäisi jotenkin mystisesti ratkaista se kohtaanto-ongelma, joka nyt kuitenkin lienee se kaikista suurin työllistymisen este.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kiva viesti, mutta ei kai se ongelma sittenkään ole liian isot tuet, vaan liian pieni palkka?

Laborenkin mukaan työttömyysloukku tarkoittaa sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Laboren mukaan sekä perus- ja keskiasteen koulutettujen palkoissa Suomen palkat olivat vuonna 2015 viidenneksi korkeimmat kuudentoista maan joukossa, joten suhteessa muihin maihin maksetaan keskimäärin aivan hyvin vähän koulutetuillekin.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tunnen tälläisiä tapauksia omalta yläaste yms ajalta runsaasti. On valittu eläköityä tuilla, vaikka aidosti laiskuuden ja passiivisuuden vuoksi muita syitä työelämän ulkopuolisuuteen ei ole - tai ainakaan alkuperäisesti ollut.

Helposti tuossa on kuusinumeroinen määrä tälläisistä eläkeläistä. Pelkästään arabikevään jäljiltä on viisinumeroinen määrä tänne tullutta uustyötöntä.
Vähän kyllä epäilen noita sun lukuja, mutta en toki voi muutakaan todistaa.
Arabikevättä en tähän sotkisi, sillä sehän on jonkun päätös ollut, että se jotenkin edistäisi yhteiskuntaamme jossakin kohtaa, mutta vähän on telineisiin varmaankin jäänyt. Inhmillisesti katsoen kuitenkin ollut varmaankin pakko rako sen suhteen, joten se on vaan nyt niin siltä osin.

Mutta joo, kyllä sen työnteon kannattavuus lähtee ihan sitlä tasolta, että työssä ollessaan ei jouduta tukiverokostoissa roikkumaan, jotta omaa samat oikeudet kuin muutkin työntekijät. Sitten on se asuntopolittiikka, jossa päättävät elimet lähtee sellaisesta lähtökohdasta, että tehdään asumisesta mahdollisimman kallista, jotta ei suotta kannata sen työn perässä muutella. Liekö tässäkin siis oma lehmä ojassa, ja asuntokeisareita mukana päättäjissä, vai onko muuten vaan mennyt metsään, niin sen saa jokainen omassa päässään tutkailla. Yritysjohdon sijaan voisikin keskittyä yrityksissä siihen, että tekijöillä tulee asunto siinä duunin mukana, niin sitten alkaa jo pienempikin palkka riittelemään, kun jää asumiskulut pois.

Juu tiedetään, että eihän sellainen sovi tietenkään, eikä siihen varaakaan olisi, mutta lienee selvä se, että jos pelkkä työssäkäyminen nostaa kustannuksia enemmän kuin siitä voi edes oikeasti tienata, niin hulluhan se on, joka sellaiseen ryhtyy.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Laborenkin mukaan työttömyysloukku tarkoittaa sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy työllistyessä korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Laboren mukaan sekä perus- ja keskiasteen koulutettujen palkoissa Suomen palkat olivat vuonna 2015 viidenneksi korkeimmat kuudentoista maan joukossa, joten suhteessa muihin maihin maksetaan keskimäärin aivan hyvin vähän koulutetuillekin.
Maksetaan varmaankin paremmin kuin monessa maassa, mutta kun sillä kuitenkin pitäisi täälläkin tulla toimeen. Kannustinloukku ei siis edelleenkään ole muussa kuin siinä, ettei tulotasoa nosteta tarpeeksi sen työn seurauksella. Kyllä sillä työpalkalla pitäisi selvitä perusasioista ilman tukia. No, poislukien ehkä se asumisen tukeminen.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maksetaan varmaankin paremmin kuin monessa maassa, mutta kun sillä kuitenkin pitäisi täälläkin tulla toimeen. Kannustinloukku ei siis edelleenkään ole muussa kuin siinä, ettei tulotasoa nosteta tarpeeksi sen työn seurauksella. Kyllä sillä työpalkalla pitäisi selvitä perusasioista ilman tukia. No, poislukien ehkä se asumisen tukeminen.
Suomalaisten ostovoima on EU:n keskiarvoa parempaa ja vasemmistolaisen politiikan myötä Suomessa tienaa ”matalapalkka-aloilla” verrattaen hyvin verrattuna muihin EU-maihin. Jos ei tämä kelpaa, niin sitten parempi tilanne on esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä.

Tähän voisi käyttää vasemmiston rikkaista käyttämää lausetta: ”Kun mikään ei riitä”
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomalaisten ostovoima on EU:n keskiarvoa parempaa ja vasemmistolaisen politiikan myötä Suomessa tienaa ”matalapalkka-aloilla” verrattaen hyvin verrattuna muihin EU-maihin. Jos ei tämä kelpaa, niin sitten parempi tilanne on esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä.

Tähän voisi käyttää vasemmiston rikkaista käyttämää lausetta: ”Kun mikään ei riitä”
Puhe onkin nyt siitä, että mielestäni ei ole oikin missän työssä se, että edelleen joutuu olemaan sosiaalisten tukien varassa, ja alati tilitettävänä. Siksi sanoinkin, että jos ei yrityksellä ole varaa maksaa palkkaa, niin sitten voisi sen tuen muuttaa muotoon, jossa anotaan "palkkatukea" valtiolta. Se ongelma taas siinä on se, että sen jälkeen ei yhdelläkään yrityksellä ole muuta kuin palkamaksuongelmia.

On nöyryyttävää pakottaa ihminen töihin siten, että edelleen joutuu juoksemaan paperit kourassa sossussa (no kai se netissä nykyään menee, mutta ihan yhtä perseestä sekin), kun olisi kivempaa varmaankin saada se raha suoraan palkkana tilille, ja tulla sillä toimeen.

Kun täällä kuitenkn pitää sen työttömänkin -jolle ei töitä löydy vaikka miten väännetään siitä- elellä, niin ei voida tehdä työstä kannattavaa ajatuksella, jossa otetaan kaikki tuet pois, niin sitten saa duunista sen saman paskan joka se tuki aiemmin oli, ja jolla ei siis toimeen tulla.

Hallinnot toisensa jälkeen saavat itsessään miettiä, että mikä meni pieleen, kun on saatu pelkästä infrasta jo sen hintaista, että se itsessään nielee enemmän kuin saa palkkaa. Se on absurdia. Jos siis yrityksellä ei ole varaa palkkoihin, koska voitot ovat tärkeämpiä, niin se kertonee silloin siitä, että toiminta ei kannata. JOs siihen taas saadaan jatkossa tukea palkkoihin, niin sitten on vaikeaa kuvitella että voittojenkaan pitäisi kulkea mihinkään, sillä ei sitä voittoa voida tehdä valtion varoin, jos ei varsinkaan työllisyysvaikutus ole noiden rahojen saamisen ehtona.

Mulla on ihan hevon veen sama, mitä muualla saadaan tai ollaan saamatta, mutta kyllä työllään pitää voida elää, ja saada nauttiia samoista eduista kuin muutkin työlliset, kuten vaikkapa siitä lomailusta, ilman että siihen säästetyt rahat vähennetään tuloista tukia anottaessa. Ihan perseestä, ja kuten sanottu, niin todella nöyryyttävää.

Ja viesti ei ole henkilökohtaiseksi tarkoitettu, vaan ainoastaan ihan yleisesti tuohon aiheeseen liittyen.

Ja edelleen väitän, että ei Suomessakaan ole niin paha yrittää, ja jos olisi, niin ei kai kukaan yrittäisi niin yhtään mitään.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Puhe onkin nyt siitä, että mielesätni ei ole oikin missän työssä se, että edelleen joutuu olemaan sosiaalisten tukien varassa, ja alati tilitettävänä. Siksi sanoinkin, että jos ei yrityksellä ole varaa maksaa palkkaa, niin sitten voisi sen tuen muuttaa muotoon, jossa anotaan "palkkatukea" valtiolta. Se ongelma taas siinä on se, että sen jälkeen ei yhdelläkään yrityksellä ole muuta kuin palkamaksuongelmia.
On nöyryyttävää pakottaa ihminen töihin siten, että edelleen joutuu juoksemaan paperit kourassa sossussa (no kai se netissä nykyään menee, mutta ihan yhtä perseestä sekin), kun olisi kivempaa varmaankin saada se raha suoraan palkkana tilille, ja tulla sillä toimeen.
Kun täällä kuitenkn pitää sen työttömänkin -jolle ei töitä löydy vaikka miten väännetään siitä- elellä, niin ei voida tehdä työstä kannattavaa ajatuksella, jossa otetaan kaikki tuet pois, niin sitten saa duunista sen saman paskan joka se tuki aiemmin oli, ja jolla ei siis toimeen tulla.
Hallinnot toisensa jälkeen saavat itsessään miettiä, että mikä meni pieleen, kun on saatu pelkästä infrasta jo sen hintaista, että se itsessään nielee enemmän kuin saa palkkaa. Se on absurdia. Jos siis yrityksellä ei ole varaa palkkoihin, koska voitot ovat tärkeämpiä, niin se kertonee silloin siitä, että toiminta ei kannata. JOs siihen taas saadaan jatkossa tukea palkkoihin, niin sitten on vaikeaa kuvitella että voittojenkaan pitäisi kulkea mihinkään, sillä ei sitä voittoa voida tehdä valtion varoin, jos ei varsinkaan työllisyysvaikutus ole noiden rahojen saamisen ehtona.
Mulla on ihan hevon veen sama, mitä muualla saadaan tai ollaan saamatta, mutta kyllä työllään pitää voida elää, ja saada nauttiia samoista eduista kuin muutkin työlliset, kuten vaikkapa siitä lomailusta, ilman että siihen säästetyt rahat vähennetään tuloista tukia anottaessa. Ihan perseestä, ja kuten sanottu, niin todella nöyryyttävää.
Ja viesti ei ole henkilökohtaiseksi tarkoitettu, vaan ainoastaan ihan yleisesti tuohon aiheeseen liittyen.

Ja edelleen väitän, että ei Suomessakaan ole niin paha yrittää, ja jos olisi, niin ei kai kukaan yrittäisi niin yhtään mitään.
Niin ja väitän edelleenkin, että ns. duunarialan työntekijälle Suomi on yksi maailman parhaita maita asua. Tuota väitettä tukevat tilastot:

1) Suomalaisilla hyvä ostovoima suhteessa muihin länsimaihin
2) Duunareilla hyvät palkat suhteessa muihin länsimaihin

Voi toki edelleen olla sitä mieltä, että Suomessa on asiat huonosti, mutta aika kapeakatseisena pidän sellaista näkemystä.

Toki lakkoiltiinhan ja osoitettiin mieltä Ranskassakin kovasti kun eläkeikä nousi johonkin 63 vuoteen. Eli osataan se muuallakin. Koskaan eivät asiat ole tarpeeksi hyvin.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Heidi kertoo, miksi kahden opettajan perheessä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen – paljastaa tulonsa ja menonsa

Tässä ihan hyvä reality check, mihin tilanne on ajautunut korkojen ja hintojen nousun myötä. Tuosta tilanteesta kun joutuisi vielä työttömäksi, niin eipä olisikaan kivaa.

Kyseessä siis ihan tavallinen perhe.
 

rpeez

Jäsen
Heidi kertoo, miksi kahden opettajan perheessä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen – paljastaa tulonsa ja menonsa

Tässä ihan hyvä reality check, mihin tilanne on ajautunut korkojen ja hintojen nousun myötä. Tuosta tilanteesta kun joutuisi vielä työttömäksi, niin eipä olisikaan kivaa.

Kyseessä siis ihan tavallinen perhe.

Oikein hyvä reality check miksei kannata pistää kaikkea ylimääräistä ulkomaanmatkoihin ja vastaavaan silloin kun on varaa vaan sijoittaa tulojaan järkevämmin ns pahemman päivän varalle ja tulevaisuuden varallisuuden nostoon.
Viittaan elämäntyyleihinsä ennen hintojen nousua.

Lisäksi, kuten itsekin sanoo, heillä on asiat vieläkin aika hyvin. Tuostakin voi helposti puristaa vaikka vaihtamalla kunnalliseen kuntosaliin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oikein hyvä reality check miksei kannata pistää kaikkea ylimääräistä ulkomaanmatkoihin ja vastaavaan silloin kun on varaa vaan sijoittaa tulojaan järkevämmin ns pahemman päivän varalle ja tulevaisuuden varallisuuden nostoon.
Viittaan elämäntyyleihinsä ennen hintojen nousua.

Lisäksi, kuten itsekin sanoo, heillä on asiat vieläkin aika hyvin. Tuostakin voi helposti puristaa vaikka vaihtamalla kunnalliseen kuntosaliin.
Jep. Mun laskujen mukaan noista palkoista ja lapsilisistä jää vielä vajaa tonni noiden pakollisten menojen jälkeen. Tuohon päälle vielä lomarahat kerran vuodessa. Eli en nyt ihan sanoisi, että ”ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen”.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Heidi kertoo, miksi kahden opettajan perheessä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen – paljastaa tulonsa ja menonsa

Tässä ihan hyvä reality check, mihin tilanne on ajautunut korkojen ja hintojen nousun myötä. Tuosta tilanteesta kun joutuisi vielä työttömäksi, niin eipä olisikaan kivaa.

Kyseessä siis ihan tavallinen perhe.
Tavallinen tapaus kyllä. On asuntolaina ja autolaina, ja kuten jutussa kerrotaan, otettu matalan koron aikoina. Yksistään korkokulut ja sähkölaskut ovat nostaneet asumiskustannuksia olennaisesti. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet, ja ruokalasku on väistämättä kasvanut tuollaisessa kahden pikkulapsen perheessä.

Näitä tapauksia on paljon, ja vielä paljon pahempaan tilanteeseen joutuneita. Yhteistä kaikille on huono onni (= harkinta) isojen päätösten ajoituksessa. On ostettu perheen tulotasoon nähden kallis asunto matalan koron aikakaudella, ja mitoitettu perheen talous muutaman vuoden takaisen kustannustason aikakauteen. Pahimmissa tapauksissa asuntolainan takaisinmaksuaika on ollut jo alunperin pisin mahdollinen, ja muutenkin perheen talous on ollut jo ennen Venäjän ”erikoisoperaatiota” sitä luokkaa, ettei ylimääräisiä säästöjä ole jäänyt paljoa käteen. No huonostihan siinä saattaa käydä.

Nämäkin suht nuoria ihmisiä, jotka ovat päättäneet hankkia itselleen keskiluokkaisen unelman velkarahalla, pari lasta, ja ovat tietysti halunneet myös kuluttaa ”normaalisti” ulkomaanmatkoihin, ulkona syömiseen ja kaikenlaiseen kivaan. Nyt on pitänyt tinkiä siitä kaikenlaisesta kivasta. No voihan.

Hallitustako tässä pitäisi pyytää apuun pelastamaan kaikki ne, jotka ovat ottaneet tuloihinsa nähden liikaa riskiä, eikä täten ole varaa käydä leffassa, ulkomaanmatkoilla ja teppanyaki-ravintoloissa?
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Nämäkin suht nuoria ihmisiä, jotka ovat päättäneet hankkia itselleen keskiluokkaisen unelman velkarahalla, pari lasta, ja ovat tietysti halunneet myös kuluttaa ”normaalisti” ulkomaanmatkoihin, ulkona syömiseen ja kaikenlaiseen kivaan. Nyt on pitänyt tinkiä siitä kaikenlaisesta kivasta. No voihan.

Eikö nämä ole juuri lähes täydellisiä ihmisiä tähän yhteiskuntaan?

Kouluttautuu, tekee töitä, hankkii lapsia.
Nuoria ihmisiä, joilla työelämä on vasta alussa.

Ei tässä mitään hallitusta apuun huudettu olla. Pohdin vaan tätä ihan yleistä tilannetta, mihin ollaan ajauduttu. Eli edes ihan hyvällä työllä ei juuri ole varaa kuin elinkustannuksiin.

Mutta vielä pahempi tilanne tulee, jos tuosta vaikka sattuu sairastumaan ja jäämään työttömäksi tai muuta.

Toki Riikka voi sakset kädessä määkiä, että ollaan liian hyvään totuttu. En tiedä millä oikeutuksella taas joku Riikka on oman elintasonsa ansainnut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös