Petteri Orpon hallitus

[Individual]

Tiedä sitten miten tämä Marinin lausuma eroaa Valtosen vastaavasta ja miten kummastakaan saatiin sellainen käsitys, että Suomi luovuttaa koneita Ukrainaan heti-tässä-kaikki-nyt. Ellei sitten eka boldattu lause Marinin vastauksesta.

Marinin vastaus: ”Itse näen, että hävittäjistä varmasti tullaan keskustelemaan. Eri maat puntaroivat ja arvioivat sitten omia kykyjänsä tämän kaltaista aseapua toimittaa. Mielestäni myös Suomessa tätä keskustelua voidaan käydä. Me tiedämme, että me olemme tehneet päätöksiä uusista hävittäjistä jo aiemmin. Me tiedämme meidän tulevien hävittäjien aikataulun, millä saamme niitä Suomeen, ja kyllä me voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta, olisiko mahdollista Ukrainaan luovuttaa, minkälaista koulutusta se kenties tarvitsisi rinnalle, sitten että Suomi voisi osaltaan tässä auttaa – mutta mitään päätöksiä ei ole tehty.

Keskustelut ovat vasta hyvin alkuvaiheessa, ja totta kai kun keskustelemme esimerkiksi hävittäjäkysymyksestä, se vaatii mittavaa kansainvälistä yhteistyötä, yhteistyötä eri maiden kanssa.

Mielestäni Suomi on tässä kiinnostavassa asemassa, juuri sen vuoksi, että me olemme tehneet päätökset uudesta hankinnasta ja meillä on olemassa olevaa kalustoa ja me voimme totta kai arvioida tuon kaluston käyttöä.

Tietenkin samalla pitää huomioida Suomen sijainti, geopoliittinen sijainti, se että meidän pitää huolehtia omasta maanpuolustuksestamme kaikissa tilanteissa.”

IS KYSYI myös ulkoministeri Elina Valtoselta (kok), onko Suomi valmis harkitsemaan uudelleen Hornetien lähettämistä Ukrainaan.

– Nyt ei olla tilanteessa, jossa sitä arvioitaisiin uudelleen, Valtonen sanoi.

Hän totesi, että uusia F-35-hävittäjiä aletaan toimittaa Suomeen vasta muutaman vuoden päästä vuonna 2026.

– Sitten katsotaan tietenkin, mikä meidän oma suorituskykytilanne on, mikä on mahdollisuus lähettää.
Valtonen huomautti, että hävittäjät tarvitsevat myös huoltoa ja ylläpitoa ja on syynsä, miksi Suomi luopuu Horneteista.

– Mutta tietenkin kaikkia kortteja pidetään koko ajan pöydällä. Koko ajan arvioidaan, mitä voidaan lähettää.

Valtonen sanoi, että Suomi on pyrkinyt sodan alusta lähtien lähettämään Ukrainan avuksi kaiken sen, mikä vain suinkin on mahdollista ottaen huomioon, että Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa.

– Se ei ole nyt missään aktiivisessa harkinnassa, mutta kuten totesin, niin kaikkia suorituskykyjä kyllä arvioidaan siitä kulmasta, mikä auttaa Ukrainaa ja mistä voidaan luopua. Ja tulevaisuudessa voidaan tietysti katsoa kaikkea mahdollista.

Lainaukset: is.fi

 

[Byvajet]

Sekä siinä, että tässä tapauksessa Valtosen kanta nimenomaan on lähtökohtaisesti negatiivinen. Hän vain viisaana ihmisenä omaa never-say-never asenteen kaukana olevan tulevaisuuden tapahtumiin.

Eroaako tuo asenne ratkaisevasti Marinin asenteesta? Tuossa on sanasta Sanaan Marinin lausunto. Se, että maltillisesta ja varovaisesta kannanotosta syntyi kohu, ei selity Marinilla vaan poliittisella ajojahdilla.

 

[Timbit]

Eroaako tuo asenne ratkaisevasti Marinin asenteesta? Tuossa on sanasta Sanaan Marinin lausunto. Se, että maltillisesta ja varovaisesta kannanotosta syntyi kohu, ei selity Marinilla vaan poliittisella ajojahdilla.

Toinen otti Hornetit puheeksi Ukrainassa oma-aloitteisesti ilman, että kotimaassa oli niistä ollut minkäänlaista keskustelua asiaan liittyvien vastuutahojen kanssa. Toinen vastasi kertomalla, mikä asianlaita on, kun sitä häneltä erikseen kysyttiin.

Eroaa, mutta en tiedä eroaako ratkaisevasti, kun en tiedä, mitkä ne ratkaisevan eron kriteerit ovat.

 

[Noppa10]

No onhan noissa ihan selkeä nyanssiero. Toinen aloittaa asian selkeästi tuollaisella positiivisella asennoitumisella ja toinen selkeästi kielteisellä kannalla.

Jos noissa ei eroa näe, ei se syy ole siinä sisällössä, vaan jossain ihan muualla...

 

[Tadu]

Ero on siinä, että Sanna on nuori nainen, joka tässäkin koki naisvihamielistä suhtautumista sukupuolesta johtuen. Eiku hetkinen...

 

[Individual]

No onhan noissa ihan selkeä nyanssiero. Toinen aloittaa asian selkeästi tuollaisella positiivisella asennoitumisella ja toinen selkeästi kielteisellä kannalla.

Jos noissa ei eroa näe, ei se syy ole siinä sisällössä, vaan jossain ihan muualla...

Täytyy varmaan hakea Instrusta nyanssilasit oikein vahvuuksilla. ;)

 

[Cobol]

Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut työryhmän valmistelemaan perusturvan uudistusta ja yleistukea kuten hallitusohjelma edellyttää.

”Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin". Yleistuen valmistelu etenee - Sosiaali- ja terveysministeriö

On järkevää luoda yksi tuki. Nyt uudistettavassa mallissa yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

 

[mjr]

On järkevää luoda yksi tuki.

Todellakin on. Kunhan se myös toteutetaan järkevästi.

 

[Cobol]

Todellakin on. Kunhan se myös toteutetaan
järkevästi.

Aika näyttää. Tähän suuntaan voisi kulkea, jota Valtonen ja Ohisalo hahmottelevat Vieraskynä | Sosiaaliturva pitää uudistaa perusteellisesti

 

[tommy36]

Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut työryhmän valmistelemaan perusturvan uudistusta ja yleistukea kuten hallitusohjelma edellyttää.

”Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin". Yleistuen valmistelu etenee - Sosiaali- ja terveysministeriö

On järkevää luoda yksi tuki. Nyt uudistettavassa mallissa yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

Hyvä hyvä. Eräänlainen perustulo sius. Katsotaan missä kohtaa se kateus sitten alkaa, jossa mittaillaan sitä, että joku sen tuen vuoksi saa palkkaeroa kuritta kiinni, niin johan taas jotakin vituttaa.

Mutta oikeasti puhuen, juuri näin sen pitää mennä, ja mieluummin vielä siten, että lapsilisät kin menee tuon osaksi, ja niinikään verottuu pois tulotason ollessa riittävä.

Tässä on myös byrokraattisia hyötyjä, kunhan tilanne saadaan siihen, etyä työsdä käyvä ei joudu enää tukia pyytämään, vaan tällä täytetään aukko palkjauksen tasossa.

Tietenkin sitten pitää valvoa sitä, ettei yritykset ala laskemaan palkkoja, kun ja jos on mahdollista saada osa rahoituksesta tällä tavalla.

Sitten se isompi asia ratkaistavaksi vielä perään, jossa tehdään se kipeä SOTE päätös, ja ainoa, joka oikeasti sen voi ratkaista.

Eli poistetaan kaikki päällekkäisyydet. Pois kaikenlaiset vakuutukset, joilla tienataan rahaa terveysjäteilke, sekä luovutaan kokonaan yritysten terveydenhuollosta, ja kaikki siihen ohjautunut raha otetaan osaksi julkista terveydenhuoltoa. Vain yksi sotealue, ja se on Suomi, ja valtio vastaa sen rahoituksesta.

Se on ainoa keino tervehdyttää järjestelmä, lääkärien palkat, taas-arvoinen hoito, purjaa jonot ja saada myös vanhukset maaseudullakin hoitojen piiriin sujuvasti.

Kaikki tietää, että tämä on ainoa ratkaisu, ja siihen joudutaan ennemmin tai myöhemmin, jos ei haluta luokka yhteiskuntaa korostaa, ja lisäksi jokaisen on syytä muistaa, että jossakin kohtaa elämää ei enää itsekään kuulu joukkoon, joka noita etuja nauttii. Parempi siis tehdä päätös jo nyt, niin se karsisi myös turhaa kunnallista byrokratiaa.

Seuraavaksi sitten voi miettiä samaa koulutuksen suhteen. Voidaan lopettaa sitten hyvin pitkälle se kuntaverotuskin, ja siirtää melkein kaikki sinne valtion verotukseen. Saa toteuttaa.

 

[tommy36]

Todettakoon, että kun EU:n toimesta koronan aikana sallittiin valtiontuet aiempaa laveammalla pensselillä katsoen, kyse ei jatkonkaan osalta ole suht tuoreen EU-tulkinnan mukaan sääntöjen vastaisista toimista. Myös Suomi tuki yrityksiä koronan aikana.

Mutta kuten kirjoituksesta käy ilmi, tämä tie on jopa katastrofi EU:n pienille valtioille ja EU:n sisämarkkinoille. Euroopan komission kilpailukomissaari Margrethe Vestager varoitti erittäin kovin sanakääntein sisämarkkinoiden pirstoutumisesta.



Kokoomus joutuu toivottavasti muuttamaan kantansa ja samalla Orpon hallitus on vaikean valinnan edessä. Koska rahat eivät riitä Suomen omiin tukiin kilpailussa mm. vihreästä energiasta Saksan, Ranskan, Ruotsin tai USA:n kanssa, nyt olisi käännettävä takki ja vaadittava EU:n yhteistä lisävelkaa. Yksinomaan Ukrainan aseapu on maksanut Suomelle kahdessa vuodessa vähän alle 2.0 mrd ja lisää on laitettava lähivuosina.

Jonkinlainen elvytysrahasto eri tarkoituksiin ei tietenkään ole helppo ratkaisu velan osalta. Mutta nyt ollaan aivan erityistilanteessa. PS on kenties vielä kovemman takinkäännön edessä enkä ole varma, riittääkö siellä ymmärrystä tilanteen vakavuudelle. Jos mitään ei tehdä, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Suomeen kohdistuvien isojen investointien siirtyminen maihin, jotka tukevat yrityksiä sadoilla miljoonilla tai suuremmilla euromäärillä hanketta kohden.

Hyvä viesti. Mun on myönnettävä, että ajoittain en meinaa päästä perille, että millä linjalla tarkkaan ottaen keikut tässä, sillä osa viestistäsi kertoo sinun olevan sen tasa-arvoisemman hyvinvoinnin puolesta, ja välillä taas tulee fiilis, että eikö sittenkään. NIin tai nåin, niin arvostan suurimmaksi osaksi asiallista linjaasi, jonka aina ajoittain itse hukkaan, mutta tykkään kuitenkin että keskustelua asioista on.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan maamme vienti- ja tuontiseisokin jatkuessa hallitus ja hallitusta lähellä olevat tahot pysyvät tyynenä ja odottavana. Mitään päivämääräähän rahtiliikenteen alkamiselle ei ole ja voisin kuvitella poliittisen oikeiston olevan aidosti huolissaan nykyisen tilanteen aiheuttamasta vahingosta maamme hauraalle kansantaloudelle. Yritykset ottavat pahaa osumaa ja verokanta rapautuu.

Toki se, että ministeri lyö nyrkkiä pöytään ei auta asiaan, mutta voisin olettaa elinkeinoelämältä tulevan jossain vaiheessa oikeasti painetta saada kuukaudesta toiseen jatkuville poliittisille lakoille piste.

 

[Creed Bratton]

Mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan maamme vienti- ja tuontiseisokin jatkuessa hallitus ja hallitusta lähellä olevat tahot pysyvät tyynenä ja odottavana. Mitään päivämääräähän rahtiliikenteen alkamiselle ei ole ja voisin kuvitella poliittisen oikeiston olevan aidosti huolissaan nykyisen tilanteen aiheuttamasta vahingosta maamme hauraalle kansantaloudelle. Yritykset ottavat pahaa osumaa ja verokanta rapautuu.

Toki se, että ministeri lyö nyrkkiä pöytään ei auta asiaan, mutta voisin olettaa elinkeinoelämältä tulevan jossain vaiheessa oikeasti painetta saada kuukaudesta toiseen jatkuville poliittisille lakoille piste.

Uskoisin yritysten olevan valmiita vielä kuukauden odottamaan jos sillä saadaan päätökseen lopullisesti nuo typerät poliittiset lakot, kun saadaan uudet lait voimaan.

 

[Kilgore Trout]

Hesari kyselee hallituksen ilmastotoimien perään. Vaikka DI:nä uskonkin teknologisiin ratkaisuihin, niin tekniset hiilinielut taitavat viuhua tämän hallituksen osalta ohitse, jos ne edes ovat järkevä ilmastotoimi - kalliita ne ainakin ovat.

Ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) on useasti sanonut, ettei hallitus ole niinkään pakoputkien perässä vaan tulppaa isompia piippuja. Toisin sanoen: päästövähennykset teollisuudessa ovat pois päästötoimista liikenteessä.
Arvostelua on herättänyt myös rahankäytön järkevyys. Petteri Orpon hallitus on säästäjähallitus, jonka ohjelmassa ”kustannustehokkuus” mainitaan 25 kertaa.
Tekniset hiilinielut ovat kalliita. Kutakuinkin 4–20 kertaa kalliimpia kuin vaikkapa kosteikkoviljely, josta Orpo lupasi oppositiossa ollessaan hakea säästöjä. Ja hallitukseen päästyään hakikin, vaikka kosteikkoviljely on yksi edullisimmista ilmastotoimista.
Samaan aikaan kun hallitus on valmis laittamaan veronmaksajien rahaa teknisiin nieluihin – käytännössä tukemaan metsäteollisuuden investointeja –, luonnon nielut ovat rempallaan. Metsänielujen kohentamiseen ei ole kuulunut toimia eikä rahoitusta, vaikka tiedossa on, että vajaat nielut tarkoittavat lisälaskua veronmaksajille.

Hallitusohjelman mukaan tavoite on saada teknisiä hiilinieluja käyttöön merkittävästi jo 2020-luvulla. Jo nyt on selvää, että tuo ei ole mahdollista.
Kaikki siis tietävät, että hallituksen tärkein ilmastotoimi ei toteudu ainakaan luvatussa muodossaan.
Tämä herättää ilmeisen jatkokysymyksen. Mitkä sitten ovat hallituksen ilmastotoimet?

Pääkirjoitus | Hallituksen lupaus piippujen tulppaamisesta lussahti

Jos hallituksen tärkein ilmastotoimi eli piippujen tulppaaminen ei onnistu luvatussa muodossaan, herää kysymys, mitä hallituksen ilmastopolitiikasta jää jäljelle.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Hesari kyselee hallituksen ilmastotoimien perään. Vaikka DI:nä uskonkin teknologisiin ratkaisuihin, niin tekniset hiilinielut taitavat viuhua tämän hallituksen osalta ohitse, jos ne edes ovat järkevä ilmastotoimi - kalliita ne ainakin ovat.

Suomi tuskin saavuttaa EU:n 2021–2025 asetettuja tavoitteita. Orpon hallitus ”varautuu eri vaihtoehtoihin ja arvioi taloudellisia vaikutuksia”, jos Suomi ei saavuta EU-velvoitteita. En tiedä paljonko maksaa, mutta jotkut puhuvat miljardeista.

Kun vasemmistojohtoinen aiempi hallitus tyytyi paljolti paperitöihin, konkreettiset ilmastotoimet eivät juuri etene pitkälti oikeistokonservatiivisessa hallituksessakaan.

 

[Kilgore Trout]

Suomi tuskin saavuttaa EU:n 2021–2025 asetettuja tavoitteita. Orpon hallitus ”varautuu eri vaihtoehtoihin ja arvioi taloudellisia vaikutuksia”, jos Suomi ei saavuta EU-velvoitteita. En tiedä paljonko maksaa, mutta jotkut puhuvat miljardeista.

Kun vasemmistojohtoinen aiempi hallitus tyytyi paljolti paperitöihin, konkreettiset ilmastotoimet eivät juuri etene pitkälti oikeistokonservatiivisessa hallituksessakaan.

En tiedä missä määrin tätä voi laittaa edellisten hallitusten piikkiin. Ehkä siinä mielessä, että Suomelle asetettu tavoite voisi olla pienempikin.

Joka tapauksessa mepit hyväksyivät uudet tavoitteet maankäytön ja metsien hiilinieluille maaliskuussa 2023. Suomen tavoite vuoden 2030 loppuun mennessä on vähentää 17.754 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Vertailun vuoksi Ruotsin tavoite on -47 321, mutta esimerkiksi Saksan -30 840 ja Ranskan -34 046. Kokonaistavoite on 310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli Suomen osuus on 5,7%.

No, se on se mikä se on, ja sitä kohti pitäisi varmaan pyrkiä. Jos ei muuten niin sakkojen pelossa. Teknisistä hiilinieluista ei tuohon ole apua, ei vaikka Orpon hallitus heittäisi vuorostaan pallon seuraavalle.

Mepit hyväksyivät uudet tavoitteet maankäytön ja metsien hiilinieluille | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti

Maankäyttö- ja metsäsektorin uuden hiilinielutavoitteen avulla on tarkoitus vähentää EU:n kasvihuonekaasuja jopa 57 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

www.europarl.europa.eu

 

[msg]

Purra-Suomi-Purra -sanakirjan mukaan pieniä eläkkeitä leikataan ja leikataan isosti ja somevittuilut saa samaan hintaan.

Säästöt | Riikka Purra IS:ssä: ”On mahdollista, että eläkkeistä leikataan”

Eläkkeistä keskustellaan osana hallituksen neuvotteluja, joissa etsitään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksia.

www.hs.fi

 

[Cobol]

En tiedä missä määrin tätä voi laittaa edellisten hallitusten piikkiin. Ehkä siinä mielessä, että Suomelle asetettu tavoite voisi olla pienempikin.

Ei kai tuota voi edellisen hallituksen piikkiin laittaa? Siksi jatko olikin eri kappaleessa tarkoittaen sitä, että edellinen hallitus keskittyi paperitöihin ja ilmastomuutostoimet olivat konkretian tasolla kevyet.

En tiedä missä määrin mm. metsien kaikkien aikojen ennätyshakkuut sekä Suomen romahdus Climate Change Performance indeksissä kertovat edellisen hallituksen toimista, mutta ainakin ex-ministeri Ohisalo pisti tyynen rauhallisesti vuoden 2022 päästötilastot Orpon hallituksen piikkiin.

Ja kuten totesin, osin oikeistokonservatiivinen hallitus tuskin on aiempaa osin vasemmistokonservatiivista ay-henkistä hallitusta parempi ilmastotoimissa.

 

[Kilgore Trout]

Ei kai tuota voi edellisen hallituksen piikkiin laittaa? Siksi jatko olikin eri kappaleessa tarkoittaen sitä, että edellinen hallitus keskittyi paperitöihin ja ilmastomuutostoimet olivat konkretian tasolla kevyet.

En tiedä missä määrin mm. metsien kaikkien aikojen ennätyshakkuut sekä Suomen romahdus Climate Change Performance indeksissä kertovat edellisen hallituksen toimista, mutta ainakin ex-ministeri Ohisalo pisti tyynen rauhallisesti vuoden 2022 päästötilastot Orpon hallituksen piikkiin.

Ja kuten totesin, osin oikeistokonservatiivinen hallitus tuskin on aiempaa osin vasemmistokonservatiivista ay-henkistä hallitusta parempi ilmastotoimissa.

Hiilinielujen pienenemisestä on siis luvassa Suomelle iso lasku. Laskun suuruus asettuu Seppälän laskelmien mukaan 2-7 miljardin euron haarukkaan.
Suuruusluokkaa ei pystytä ihan tarkasti sanomaan, koska se riippuu EU:lta ostettavien nieluyksiköiden hinnasta. Tällä hetkellä päästöyksiköiden hinta EU:n päästökaupassa on 80 euroa per hiilidioksiditonni.
– Oletan, että hiilinielujen yksikköhinta on jonkin verran halvempi. Olen laskenut arvion 40 euron yksikköhinnan mukaan, Seppälä sanoo.
Lasku lankeaa vuonna 2025.
Tilanteen taustalla on EU:n niin kutsuttu Lulucf-asetus. Siinä määritellään sitovat tavoitteet EU:n hiilinielujen säilyttämiselle vuoteen 2030 mennessä.
Eri mailla on erilaiset tavoitteet riippuen bruttokansantuotteesta ja 2000-luvun alun nielujen lähtötilanteesta.
Tarkastelu on jaettu kahteen viisivuotiskauteen. Ensimmäinen kausi koskee vuosia 2021–2025.

Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle. Lasku on arviolta useita miljardeja euroja.

yle.fi

 

[Normandia]

Ihmeen hiljaa kyllä on Juuso ollut.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) toimintaan kohdistuu kritiikkiä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja hallituksen sisältä.

Osa kokee, että Juuso on vältellyt ottamasta poliittista vastuuta tontilleen kuuluvista sote-asioista. Poliittisen ohjauksen puutteesta kerrotaan Iltalehdelle STM:n virkakunnasta sekä hallituslähteistä.

– Ministeriön virkamiehet ovat tuuliajolla, eivätkä tiedä, miten pitää lähteä viemään asioita eteenpäin, yksi lähde kuvailee.

IL-analyysi: Ministeri Juuso luovutti vallan – Huolestuttava ilmiö kulisseissa

Valtiovarainministeriön vallan kasvu herättää huolta. Samalla virkamiesten kuvaillaan olevan tuuliajolla ministeri Juuson alaisuudessa, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Hanna Gråsten-Lahtinen.

www.iltalehti.fi

 

[Wild-Chester]

Ihmeen hiljaa kyllä on Juuso ollut.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) toimintaan kohdistuu kritiikkiä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja hallituksen sisältä.

Osa kokee, että Juuso on vältellyt ottamasta poliittista vastuuta tontilleen kuuluvista sote-asioista. Poliittisen ohjauksen puutteesta kerrotaan Iltalehdelle STM:n virkakunnasta sekä hallituslähteistä.

– Ministeriön virkamiehet ovat tuuliajolla, eivätkä tiedä, miten pitää lähteä viemään asioita eteenpäin, yksi lähde kuvailee.

IL-analyysi: Ministeri Juuso luovutti vallan – Huolestuttava ilmiö kulisseissa

Valtiovarainministeriön vallan kasvu herättää huolta. Samalla virkamiesten kuvaillaan olevan tuuliajolla ministeri Juuson alaisuudessa, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Hanna Gråsten-Lahtinen.

www.iltalehti.fi

Olenko minä aivan kujalla, kun vihjailin tuolla Demari-ketjussakin että osalla tuntuu unohtuvan että Kiuru ei suinkaan ollut sosiaali- ja terveysministeri vaan perhe- ja peruspalveluministeri.

Ja nyt Iltalehden jutussa mennään samaan halpaan, vai mitä minä en nyt ymmärrä @Cobol ?
Onko näiden salkkujen vastuualueet jotenkin kriittisesti vaihtuneet?

Vai voinko lepuuttaa salkkuni, kun kukaan ei tunnu edes muistavan kuka oli Kaisa Juuson edeltäjä(t)?

 

[hooceebruins]

Tämä vuosi oli se vuosi Vigeliuksen elämässä, kun hän huomasi, että tarinoiden Jeesus ei kumarrellut sen aikaisille tynkkysille. Poika kasvaa.

Kirkot kritisoivat hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa – kansanedustajista yksi ei säästele sanojaan

Perussuomalaisissa kirkkojohtajien vetoomusta maahanmuuttopolitiikasta pidetään sinisilmäisenä. Pääministeripuolue kokoomus on varovaisempi.

yle.fi

 

[Hermes#41]

Olenko minä aivan kujalla, kun vihjailin tuolla Demari-ketjussakin että osalla tuntuu unohtuvan että Kiuru ei suinkaan ollut sosiaali- ja terveysministeri vaan perhe- ja peruspalveluministeri.

Ja nyt Iltalehden jutussa mennään samaan halpaan, vai mitä minä en nyt ymmärrä @Cobol ?
Onko näiden salkkujen vastuualueet jotenkin kriittisesti vaihtuneet?

Vai voinko lepuuttaa salkkuni, kun kukaan ei tunnu edes muistavan kuka oli Kaisa Juuson edeltäjä(t)?

Taidat olla oikeassa. Olin ihan varma, että Kiuru oli soteministeri, mutta ainakin wikipedia on kanssasi samaa mieltä.

Mutta kyllä tuo Juuso on kujalla. Edelleen alleviivaa tuota Persujen porukan kompetenssia hoitaa vaativia tehtäviä. Kansan mandaatti ei tuo ikävä kyllä pätevyyttä.

 

[erku]

Kyllähän Suomella kävi hyvä mäihä, että koronaviruksen tullessa vahtivuorossa olivat Sanna Marin ja Krista Kiuru eivätkä Petteri Orpo ja Kaisa Juuso. Kuvitella nyt Orpoa jankuttamassa erinomaista hallitusohjelmaa, kun pitäisi tehdä nopeita reagoivia päätöksiä muuttuvissa tilanteissa. Juuson toimintaa tuntuu kuvaavan sekä osaamattomuus että vastuunpakoilu, kun taas Kiuru oli valmis ottamaan osin vastuuta asioista, jotka periaatteessa olisivat kuuluneet ministeriön toiselle ministerille.

 

[Ann Arbor]

Kiuruhan otti korona-aikana melkoisen roolin ja syystä tai toisesta sosiaali- ja terveysministerin salkkua pitäneet Aino-Kaisa Pekonen ja Hanna Sarkkinen jäivät sivurooliin. Oliko pandemian alusta lähtien sovittu, että nimenomaan perhe- ja peruspalveluministeri on maamme kasvot koronatoimenpiteille, vai mikä tuossa oli taustalla?