Petteri Orpon hallitus

[tommy36]

Arto Satonen on LinkedIn: #usa #eurooppa #työmarkkinat #talous | 134 comments

USAssa työttömyys on ollut jo 25 kuukauden ajan alle 4%. Talous on kasvanut 8% vuodesta 2019. Keskeisenä syynä The Economist-lehden mukaan joustavat… | 134 comments on LinkedIn

www.linkedin.com

Amerikkalaista unelmaa kohti siis Arton perässä.

Jep. Satonen voi suurena osaajana puolestani siirtyä osaksi unelma yhteiskuntaansa. Ja mitä nopeammin, sitä parempi. Itseasiassa voin jopa lahjoitta varoja lentolippuun, jos lupaa pysyä sitten kanssa siellä. Venäjäkin kelpaa hyvin, sillä sielläkin saa toteuttaa itseäön parhaalka mahdolkuselka tavalla, ainakin poliittisesti, ja sielläkin on kohta 100% työllisyys.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

90€/kk oli kahden ihmisen kortit ymmärtääkseni. Ihan normaali hinta.

Tämä sisämarkkina on minusta unohdettu. Ravintolalounas korvataan eväillä. Olut ravintolassa pussikaljalla, ei käydä hierojalla tai kampaajalla. Pestään ja huolletaan auto itse, eikä hankita uutta.
Ei mennä salille tai ryhmäliikuntaan saati oteta personal traineria katsomaan ohjelmaa kuntoon.

Näillä arjen säästöillä on iso vaikutus.

Onhan niillä iso vaikutus. Kun on paalua millä ostaa, niin tuon ja monen muun tyyppisillä palveluilla itse kukin tekee elämänsä helpommaksi. Osa noista vapauttaa aikaa muille asioille, osa edesauttaa omaa hyvinvointia, osa parantaa muulla tavalla elämänlaatua. Jos taas on fyrkkaa niukasti, niin tilanne on toinen. Terveen ihmisen on typerää ja vastuutonta ostaa velkarahalla vaikkapa siivouspalveluja, autopesuja, personal trainerin ohjeistuksia ja ravintolakännejä, jos kaikki oma ja lainattu raha ja vähän enemmänkin menee pakollisiin menoihin ja kulutukseen.

Se on täysin totta, että palvelumarkkina on paljolti riippuvainen kulutuksesta, ja osa tästä markkinasta elää täysin kotitalouksien kulutuskyvyn varassa. Onhan se noidenkin yrittäjien etu, että kotitaloudet voivat hyvin. Parhaiten jokainen kotitalous rakentaa itselleen elintasoa ja kulutuskykyä siten, että tulot ovat menoja suuremmat. Ihan heti ei jokaisella opettajapariskunnalla ole oman taloutensa kannalta kestävällä tavalla varaa kuluttaa palveluihin samalla tavalla kuin varakkuutta jo kerryttäneillä. Heidänkin vuoronsa tulee, jos ja kun oma taloustilanne kohenee.

 

[Timbit]

Tuo perhehän on tyyppiesimerkki perheestä, jonka ansiotuloja ja kulutusta pitää verottaa paljon nykyistä enemmän, että sosiaalitukia ei tarvitsisi leikata. Eihän heillä pitäisi olla mitään sananvaltaa siihen, mihin rahansa käyttävät, kun ne rahat on muilta pois.

 

[Boogey]

Näitä tapauksia on paljon, ja vielä paljon pahempaan tilanteeseen joutuneita. Yhteistä kaikille on huono onni (= harkinta) isojen päätösten ajoituksessa. On ostettu perheen tulotasoon nähden kallis asunto matalan koron aikakaudella, ja mitoitettu perheen talous muutaman vuoden takaisen kustannustason aikakauteen. Pahimmissa tapauksissa asuntolainan takaisinmaksuaika on ollut jo alunperin pisin mahdollinen, ja muutenkin perheen talous on ollut jo ennen Venäjän ”erikoisoperaatiota” sitä luokkaa, ettei ylimääräisiä säästöjä ole jäänyt paljoa käteen. No huonostihan siinä saattaa käydä.

Uskaltaisin väittää että aika moni on kuitenkin nimenomaan harkiten tehnyt tuon sijoituksen asuntoon. Koronan aikana rahaa jäi monella säästöön kun menoja karsittiin ja samaan aikaan tarve esim. etätyön osalta nosti asunnoissakin sen +1 työhuone pykälän verran standardeja ylöspäin.

Laina pitää tottakai suhteuttaa tulotasoon, mutta jos 4v sitten olisi kysytty onko nyt hyvä aika ostaa asunto jos säästöissä oli kertynyt puskuria niin aika harva olisi pitänyt sitä huonona tulevaisuuden ratkaisuna.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kaikella tällä tarkoitan nyt vain sitä, ettei voida riskien realisoitumisesta vittuilla ja ivailla vain sitä ihmistä yksinomaan. Heillä sitäpaitsi saattaa käydä vielä huonommin, kuin sillä yrittäjänriskillä olevalle käy.
Samanlaiset haaveet ja tavoitteet kuutenkin molemilla lienee ollut, mutta vain eri suunnista katsoen. Olisi siis ehkä syytä alkaa pistämään enemmän vastuuta heille, jotka ongelmat pääosin synnytyävöt. Nytkin siellä tilanteeseen syyllisen instanssin (tällä kertaa venäjä) rahat makailevat koskemattomina tileillä, ja seurauksista vastaa nyt tavallinen kansa, ja sekin käy jatkoajassa vittuilemassa toisilleen, että oma syysi.

Ei täällä käsittääkseni ole vittuiltu. On täysin korrektia ja rehellistä todeta, että kotitaloudet tekevät päätöksiä asumisestaan ja hankinnoistaan itse, ja tähän sisältyy aina riskejä. Jokainen kuluttaja ja perhe voi itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon pakollisten menojen jälkeen ylimääräisestä fyrkasta laitetaan etupainotteisesti vaikka ulkomaanmatkoihin, leffoihin ja ravintolakäynteihin, ja kuinka paljon laitetaan säästöön pahan päivän varalta.

Meidän on täällä vaikeaa ja usein mahdotonta vaikuttaa maailmantalouden megatrendeihin, roistovaltioiden päähänpistoihin, tai edes näihin viittaamiisi ”bonarinnostajiin”, jos oikeudentajusi vaatii niin sanottujen isojen vääryyksien oikomista. Tämä on ihan oma keskustelunsa, ja on mielestäni kohtalaista sumuttamista viedä kotitalouksien pärjäämiseen ja palvelujen kuluttamiseen liittyvä keskustelu sivuraiteelle puhumalla joistakin bonarien nostajista ja varsinkin Venäjästä. Tällaisia venäjäjuttuja vaan maailmassa tapahtuu, vaikka oikeudenmukaisuuden nimissä ei saisi.

Jos keskitymme pienen ihmisen näkökulmaan, niin tuo oman talouden riskien ymmärtäminen ja taloudellisen pärjäämisen perusteiden ymmärtäminen on ihan niitä konkreettisimpia asioita, joilla jokainen voi vaikuttaa oman taloustilanteensa kehittymiseen. Ja ennen kaikkea ilman, että ollaan sen enempää Riikan saksien kuin megatrendien armoilla ihan heti, kun jotain negatiivista tapahtuu. Aina on tietysti heitä, joilla ei ole työtä ja edellytyksiä kerätä säästöjä edes pienistä puroista, mutta he ovat taas toinen juttu, eikä heistä tässä yhteydessä nyt puhuttukaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Uskaltaisin väittää että aika moni on kuitenkin nimenomaan harkiten tehnyt tuon sijoituksen asuntoon. Koronan aikana rahaa jäi monella säästöön kun menoja karsittiin ja samaan aikaan tarve esim. etätyön osalta nosti asunnoissakin sen +1 työhuone pykälän verran standardeja ylöspäin.

Laina pitää tottakai suhteuttaa tulotasoon, mutta jos 4v sitten olisi kysytty onko nyt hyvä aika ostaa asunto jos säästöissä oli kertynyt puskuria niin aika harva olisi pitänyt sitä huonona tulevaisuuden ratkaisuna.

Juuri näin. Joskus asunnonostopäätös tehdään vain onnettoman huonolla hetkellä. Tuokin perhe jos olisi voinut tehdä päätöksensä noin 10 vuotta aiemmin, niin heidän tilanteensa olisi nyt paljon helpompi, vaikka muiden lailla joutuisivat edelleenkin tinkimään jostakin.

Riskienhallinta ja harkinta on aina hyvästä. Oli hyvä tai huono aika, niin tappiinsa venytetyn ison lainan ottaminen on aina iso riski. Ihan tolkuttoman huonolle tuurille ei tietenkään voi mitään, eikä kaikkeen voi myöskään varautua. Sitten täytyy koettaa luovia tilanteen ehdoilla.

 

[Kimmo_Ahteri]

Näitä tapauksia on paljon, ja vielä paljon pahempaan tilanteeseen joutuneita. Yhteistä kaikille on huono onni (= harkinta) isojen päätösten ajoituksessa. On ostettu perheen tulotasoon nähden kallis asunto matalan koron aikakaudella, ja mitoitettu perheen talous muutaman vuoden takaisen kustannustason aikakauteen. Pahimmissa tapauksissa asuntolainan takaisinmaksuaika on ollut jo alunperin pisin mahdollinen, ja muutenkin perheen talous on ollut jo ennen Venäjän ”erikoisoperaatiota” sitä luokkaa, ettei ylimääräisiä säästöjä ole jäänyt paljoa käteen. No huonostihan siinä saattaa käydä.

Nämäkin suht nuoria ihmisiä, jotka ovat päättäneet hankkia itselleen keskiluokkaisen unelman velkarahalla, pari lasta, ja ovat tietysti halunneet myös kuluttaa ”normaalisti” ulkomaanmatkoihin, ulkona syömiseen ja kaikenlaiseen kivaan. Nyt on pitänyt tinkiä siitä kaikenlaisesta kivasta. No voihan.

Hallitustako tässä pitäisi pyytää apuun pelastamaan kaikki ne, jotka ovat ottaneet tuloihinsa nähden liikaa riskiä, eikä täten ole varaa käydä leffassa, ulkomaanmatkoilla ja teppanyaki-ravintoloissa?

Ensinnäkin, meidän joiden asuntojen arvot kaksinkertaistuivat n. 15 vuodessa ja lainoista maksettiin 0,25% korkoa, on helppo huudella nykyisille 3-kymppisille asunnonhankkijoille harkinnan pettämisestä. Mikään pakkohan ei ole edes yrittää hypätä nuoren pariskunnan saappaisiin nykytilanteessa, mutta kai sitä voisi joskus edes harkita?

Jos nyt kuitenkin hypätään niihin saappaisiin ja vähän katsotaan tilannetta nuoren perheen näkökulmasta, niin vaihtoehdot ovat asua omistusasunnossa tai vuokralla lähellä omaa työpaikkaansa. Kun päätöstä uudesta asunnon hankkimisesta on aikanaan tehty, vallitseva vuokrataso varmasti vaikuttanut oman asunnon hankintaan ja sitä tämä valtio on toivonut vuosikymmeniä. Pankki, rahoitustalouden asiantuntija, tekee riskitestit asuntolainalle ja toteaa ettei mitään hätää ole, voi siirtyä etsimään asuntoa, joka täyttää arkielämän tarpeet. Itse hankin oman asunnon 2000-luvun alussa ja jos en olisi hankkinut, olisi harkinta pettänyt pahemman kerran, ainakin tilastojen valossa. Sama päätelmän voinee tehdä kaikille, jotka ostivat asuntonsa juuri ennen koronaa.

Valtio, joka on ”ikuinen” koostuu meistä joiden elinikä on rajallinen. Molemmilla on omat talousongelmansa. Ihmisillä on omat unelmansa ensisijaisesti omasta tulevaisuudestaan, ja osaa kansasta kiinnostaa myös valtion tulevaisuus. Vanhemmat varmasti haluavat ensisijaisesti parasta lapsillensa, ja ovat valmiina ottamaan taloudellista riskiä mm asunnonhankkimisessa vai taatakseen paremman arjen. Siihen varmasti vaikuttaa mikä itse kullakin on näkemys valtion tulevaisuudesta ja muusta yhteiskunnasta.

Hallitus pääpiirteessään tekee sitä politiikkaan johon enemmistö kansasta antoi mandaatin. Hallituksen arvovalinta on minkälaista perhepolitiikkaa he tekevät jotta nuorten perheiden tulevaisuuden näkymät näyttävät edes jossain määrin positiivisilta. Nykyhallitus on lisännyt varainsiirtoveron, kannustaa opiskelijoita nostamaan opintolainaa, asuntolainan korkovähennystä ei ole enää ollenkaan. Näitäkään ei ollut meillä setämiehillä rasitteena 25 v sitten. Päinvastoin, edessä oli pitkä kasvukausi.

Kaikki ne joilla ei ole ylimääräistä rahaa, ovat jo lopettaneet leffoissa ja ravintoloissa käynnin, ulkomaanmatkoista nyt puhumattakaan. Ne ovat nykyään perheiden unelmia, toki aika vaatimattomia setämiesten näkökulmasta.

 

[Patarouva]

Ei täällä käsittääkseni ole vittuiltu. On täysin korrektia ja rehellistä todeta, että kotitaloudet tekevät päätöksiä asumisestaan ja hankinnoistaan itse, ja tähän sisältyy aina riskejä. Jokainen kuluttaja ja perhe voi itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon pakollisten menojen jälkeen ylimääräisestä fyrkasta laitetaan etupainotteisesti vaikka ulkomaanmatkoihin, leffoihin ja ravintolakäynteihin, ja kuinka paljon laitetaan säästöön pahan päivän varalta.

Meidän on täällä vaikeaa ja usein mahdotonta vaikuttaa maailmantalouden megatrendeihin, roistovaltioiden päähänpistoihin, tai edes näihin viittaamiisi ”bonarinnostajiin”, jos oikeudentajusi vaatii niin sanottujen isojen vääryyksien oikomista. Tämä on ihan oma keskustelunsa, ja on mielestäni kohtalaista sumuttamista viedä kotitalouksien pärjäämiseen ja palvelujen kuluttamiseen liittyvä keskustelu sivuraiteelle puhumalla joistakin bonarien nostajista ja varsinkin Venäjästä. Tällaisia venäjäjuttuja vaan maailmassa tapahtuu, vaikka oikeudenmukaisuuden nimissä ei saisi.

Jos keskitymme pienen ihmisen näkökulmaan, niin tuo oman talouden riskien ymmärtäminen ja taloudellisen pärjäämisen perusteiden ymmärtäminen on ihan niitä konkreettisimpia asioita, joilla jokainen voi vaikuttaa oman taloustilanteensa kehittymiseen. Ja ennen kaikkea ilman, että ollaan sen enempää Riikan saksien kuin megatrendien armoilla ihan heti, kun jotain negatiivista tapahtuu. Aina on tietysti heitä, joilla ei ole työtä ja edellytyksiä kerätä säästöjä edes pienistä puroista, mutta he ovat taas toinen juttu, eikä heistä tässä yhteydessä nyt puhuttukaan.

Ennen kaikkea ihmettelen eniten ihan mukavaa elävien ihmisten alituisesti valitusta, kun ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Ei tavallisella hyvin toimeentulevallakaan ihmisille ole varaa kaikkeen, vaan jokainen priorisoi itselleen tärkeät asiat.

Jollakin on jääkiekkoseuran kausikortti ja hän juo siellä kallista olutta, toinen haluaa kaydä usein ulkona syömässä ja juoda baareissa, joku haluaa panostaa kampaajaan ja kalliisiin kauneudenhoitopalveluihin ja joku haluaa tehdä säännöllisesti ulkomaan reissuja. On hulluutta kuvitella, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus saada tuo kaikki mistään tinkimättä.

Ihmiset miettivät liikaa, että pitää saada kaikki, mitä muillakin on ja eivät tunnu huomaavan, mitä itsellä on muita enemmän. Isoa kivitaloa rakentava vittuilee työkaverilleen tämän uudesta autosta, että joillakin on varaa huomaamatta ollenkaan, että kyseinen työkaveri on tyytynyt puolestaan vaatimattomampaan asumiseen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ensinnäkin, meidän joiden asuntojen arvot kaksinkertaistuivat n. 15 vuodessa ja lainoista maksettiin 0,25% korkoa, on helppo huudella nykyisille 3-kymppisille asunnonhankkijoille harkinnan pettämisestä. Mikään pakkohan ei ole edes yrittää hypätä nuoren pariskunnan saappaisiin nykytilanteessa, mutta kai sitä voisi joskus edes harkita?

Näin kyllä, mutta minä en kuulu näihin ”meihin” siinä mielessä, että ok-taloni ja sen alla olevan tontin arvo ei ole noussut tuona aikana, vaan paremminkin laskenut. Mitäs ostin taloni parhaiden seutujen ulkopuolelta, oma syyni. Lainan lyhentäminen onnistui matalien korkojen aikana mukavasti, totta, hyvä ajoitus. Tosin ex-rouvan alkoholistiksi osoittautuminen, suht kallis ero, ja itselleni lunastamani talon lainojen osittainen ”toiseen kertaan maksaminen” ovat kohdallani taas tätä omaa henkilökohtaista ”Venäjän erikoisoperaatioiden seurausta”, jolle en voinut paljoakaan. Sama juttu tietysti joutua yt-neuvotteluissa ulos firmasta 5-kympin haminoissa ja etsiä aikansa ns. ikääntyneenä työntekijänä hommia, ja löytyihän niitä lopulta. Onneksi oli säästöjäkin.

Joskus vituttaa tuollaiset saakelin paremmintietäjät, mutta onneksi olen kermaperse, niin ei tunnu missään.

 

[Jakedeus]

Riikan tyylilajista voi olla montaa mieltä, mutta arvelisin ettei ole sinun tai minun asia syyllistää Riikka omasta elintasostaan, millainen se sitten onkaan.

No siihen nähden, että Riikka on ennen poliitikon uraa nostanut apurahoja, ja voisin veikata että myös tukia, melkoisen määrän väitöskirjan tekoa varten, joka ei koskaan valmistunut, on hänen syyllistäminen elintasostaan enemmän oikeutettua kuin monen muun.

Samoin Halla-ahohan kirjoitteli blogiaan aikoinaan Suomi-Ukraina-sanakirjaan saamansa apurahan tuodessa elantoa. Joka ei muuten koskaan valmistunut. Sentään väitöskirjansa hurjan tuottavasta aiheesta, eli muinaiskirkkoslaavista, valmistui.

Että jos puhutaan yhteiskunnan eläteistä, niin kaksi varsin tunnettua esimerkkiä voidaan nostaa sekä pahimmanlaatuisina elätteinä että elättien hymyilevinä kurittajina.

Ja siis ns. oikeita töitä kumpikaan ei ole tehnyt.

 

[Tadu]

On tuo luokanopettajan lähtöpalkka silti hävyttömän alhainen siihen nähden, että koulutus on kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto. Ikälisillä, erityiskorvattavilla tehtävillä ja ylitunneilla palkkaa voi nostaa, mutta ylitunteja ei läheskään aina ole tarjolla. Pienten lasten vanhemmilla ei myöskään välttämättä ole mahdollisuutta haalia aikaa vieviä lisätehtäviä, mutta se on oma valinta.

On on. En missään tapauksessa ole eri mieltä.

T: aineenopettajan puoliso

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No siihen nähden, että Riikka on ennen poliitikon uraa nostanut apurahoja, ja voisin veikata että myös tukia, melkoisen määrän väitöskirjan tekoa varten, joka ei koskaan valmistunut, on hänen syyllistäminen elintasostaan enemmän oikeutettua kuin monen muun.

Samoin Halla-ahohan kirjoitteli blogiaan aikoinaan Suomi-Ukraina-sanakirjaan saamansa apurahan tuodessa elantoa. Joka ei muuten koskaan valmistunut. Sentään väitöskirjansa hurjan tuottavasta aiheesta, eli muinaiskirkkoslaavista, valmistui.

Että jos puhutaan yhteiskunnan eläteistä, niin kaksi varsin tunnettua esimerkkiä voidaan nostaa sekä pahimmanlaatuisina elätteinä että elättien hymyilevinä kurittajina.

Ja siis ns. oikeita töitä kumpikaan ei ole tehnyt.

Kirjataan ylös mielipiteesi, tosin en tiedä mihin se liittyy, mutta onko väliäkään. Sinänsä minulla ei ole tarvetta syytellä eikä puolustella perussuomalaisten (tai muitakaan puolueita edustavien) poliitikkojen elintasoa. Näin varsinkin, kun en ole koskaan Perussuomalaisten ehdokasta äänestänyt. Mutta jos he ovat sääntöjen mukaan toimineet, niin mikäs siinä. Mutta sivumennen, on kyllä ihan saakelin hukkaan heitettyä aikaa ja aivokapasiteettia käydä kitisemään siitä, että sanotaanko vaikka apurahaa nostava kirjailija Alapäätalo käy apurahojen turvin kirjoittamassa Jatkoaikaan lätkäjuttuja ja ilta-aikaan pikkuhävyttömyyksiä.

 

[Tadu]

Varmastikin on yksi parhaita maita, mutta se ei liene syy muuttaa niitä huonompaan. Väitän myös, että Suomi - mittareista riippuen - on myös yksi parhaista maista toimia yrittäjänäkin. Nyt on vai menossa vaihe, jossa kuvitellaan onnen lepäävän alisteisemmassa sekä ahneemmassa tulevaisuudessa, välittämättä lainkaan sen seurauksista mm yhteiskuntarauhaan.

Tämä Suomen hankala ”vaihe” on jatkunut jo 16 vuotta. Missä vaiheessa mielestäsi pitää hyväksyä, että kyse ei ole ”vaiheesta”, vaan siitä, että emme yksinkertaisesti pysy niin sanottujen verrokkimaiden perässä.

Mitä parempi maa Suomi on yrittäjälle, sitä enemmän täällä on yrityksiä, sitä enemmän täällä on menestyviä yrityksiä, sitä enemmän talouskasvua, sitä enemmän työpaikkoja, sitä paremmin palkattuja työpaikkoja jne.

Emmekä me ole lähelläkään Yhdysvaltoja tai sellaiseksi pyrkimässä. Heh. Noh käytetäänhän oikeallakin kommunisti-retoriikkaa. Samaa sarjaa.

 

[ipaz]

Kaikki ne joilla ei ole ylimääräistä rahaa, ovat jo lopettaneet leffoissa ja ravintoloissa käynnin, ulkomaanmatkoista nyt puhumattakaan. Ne ovat nykyään perheiden unelmia, toki aika vaatimattomia setämiesten näkökulmasta.

Kuulostaa ihan meidän perheeltä lapsuudessani 80-luvulla. Isä ja äiti painoivat pienipalkkaista duunia eivätkä valittaneet, vaan säästivät, kiristivät ja etsivät keinoja millä voitiin elää kuitenkin ihan täysipainoista elämää - toki ilman niitä ravintolaillallisia ja etälänmatkoja. Isä harrasti onneksi metsästystä niin sitä kautta saatiin lihaa pakastimeen, perunat nostettiin koko suvun voimin eri sukulaisten pelloista ja äiti neuloi sukat, lapaset ja villapaidat meille muksuille.

Siihen aikaan monessa muussakin perheessä elettiin asenteella, että se hankitaan mihin on varaa. Autona oli joku vanha Toyota, jonka pystyi itse korjaamaan. Vaatteet, lätkävarusteet ja polkupyörät perin aina isoveljeltä. Silti ei koskaan tuntunut että olisimme olleet köyhiä. Kaikki muuttui kun vanhemmat saivat 15% korolla olleen asuntolainan maksettua pois 8-9 vuodessa. Sitten lähdettiinkin yhtäkkiä Ruotsinlaivalle risteilylle ja hankittiin Commodore 64, jolla tosin pelattiin pitkään vanhasta jatkuvasti sammuilevasta televisiosta. Ei haitannut menoa. Niin hieno se oli, vaikka joku ennätys saattoi pelissä saattoi mennä sivu sun kun ruutu pimeni yhtäkkiä. Pyydettiin isää ostamaan uusi tv, mutta vastaus oli tyly että ostakaa itse sitten kun tienaatte.

Kyllä nykään on vähän liikaa sellainen asenne ihmisillä, että asioita pitää olla ja saada, vaikka niihin ei varaa olisikaan. Ei pidetään mitenkään pahana, että valtio tukee kun itsellä ei varat riitä. On kyse sitten asumistuesta tai vaikkapa maksusitoumuksen hankkimisesta. Onneksi minut on opetettu siihen, että valtiolta ei pyydetä, eikä sitä pyritä omalta osalta rasittamaan yhtään enempää kun mitä on aivan pakko. Se on viimeinen taho josta lähdetään apua kinuamaan. Aina on kuitenkin joku, jolla on asiat vieläkin huonommin, niin jeesatkoon verovaroista heitä sitten.

Ainoa suora tuki mitä olen viimeksi saanut taitaa olla ollut opintotuki. Sekä tietysti ensiasunnon verovähennys, jonka asteittaisesta poistosta olen minäkin "kärsinyt". Ihan oikein kuitenkin että se poistuu, niin markkina on edes hivenen terveempi.

 

[Tadu]

Kuulostaa ihan meidän perheeltä lapsuudessani 80-luvulla. Isä ja äiti painoivat pienipalkkaista duunia eivätkä valittaneet, vaan säästivät, kiristivät ja etsivät keinoja millä voitiin elää kuitenkin ihan täysipainoista elämää - toki ilman niitä ravintolaillallisia ja etälänmatkoja. Isä harrasti onneksi metsästystä niin sitä kautta saatiin lihaa pakastimeen, perunat nostettiin koko suvun voimin eri sukulaisten pelloista ja äiti neuloi sukat, lapaset ja villapaidat meille muksuille.

Siihen aikaan monessa muussakin perheessä elettiin asenteella, että se hankitaan mihin on varaa. Autona oli joku vanha Toyota, jonka pystyi itse korjaamaan. Vaatteet, lätkävarusteet ja polkupyörät perin aina isoveljeltä. Silti ei koskaan tuntunut että olisimme olleet köyhiä. Kaikki muuttui kun vanhemmat saivat 15% korolla olleen asuntolainan maksettua pois 8-9 vuodessa. Sitten lähdettiinkin yhtäkkiä Ruotsinlaivalle risteilylle ja hankittiin Commodore 64, jolla tosin pelattiin pitkään vanhasta jatkuvasti sammuilevasta televisiosta. Ei haitannut menoa. Niin hieno se oli, vaikka joku ennätys saattoi pelissä saattoi mennä sivu sun kun ruutu pimeni yhtäkkiä. Pyydettiin isää ostamaan uusi tv, mutta vastaus oli tyly että ostakaa itse sitten kun tienaatte.

Kyllä nykään on vähän liikaa sellainen asenne ihmisillä, että asioita pitää olla ja saada, vaikka niihin ei varaa olisikaan. Ei pidetään mitenkään pahana, että valtio tukee kun itsellä ei varat riitä. On kyse sitten asumistuesta tai vaikkapa maksusitoumuksen hankkimisesta. Onneksi minut on opetettu siihen, että valtiolta ei pyydetä, eikä sitä pyritä omalta osalta rasittamaan yhtään enempää kun mitä on aivan pakko. Se on viimeinen taho josta lähdetään apua kinuamaan. Aina on kuitenkin joku, jolla on asiat vieläkin huonommin, niin jeesatkoon verovaroista heitä sitten.

Ainoa suora tuki mitä olen viimeksi saanut taitaa olla ollut opintotuki. Sekä tietysti ensiasunnon verovähennys, jonka asteittaisesta poistosta olen minäkin "kärsinyt". Ihan oikein kuitenkin että se poistuu, niin markkina on edes hivenen terveempi.

Sama omassakin lapsuudessa. 90-luvulla syntyneet ja nuoremmat eivät muista kuin hyvät ajat ja ovat tottuneet Nokian vetämiin hyviin aikoihin sekä näihin jälkiliukkaisiin.

Olisihan se kaikkien mielestä kivaa jos asiat olisi paremmin.

 

[Cobol]

No siihen nähden, että Riikka on ennen poliitikon uraa nostanut apurahoja, ja voisin veikata että myös tukia, melkoisen määrän väitöskirjan tekoa varten, joka ei koskaan valmistunut, on hänen syyllistäminen elintasostaan enemmän oikeutettua kuin monen muun.

Samoin Halla-ahohan kirjoitteli blogiaan aikoinaan Suomi-Ukraina-sanakirjaan saamansa apurahan tuodessa elantoa. Joka ei muuten koskaan valmistunut. Sentään väitöskirjansa hurjan tuottavasta aiheesta, eli muinaiskirkkoslaavista, valmistui.

Että jos puhutaan yhteiskunnan eläteistä, niin kaksi varsin tunnettua esimerkkiä voidaan nostaa sekä pahimmanlaatuisina elätteinä että elättien hymyilevinä kurittajina.

Ja siis ns. oikeita töitä kumpikaan ei ole tehnyt.

Mielenkiintoista hallituspuolen poliitikkojen syyllistämistä siitä, että ovat tehneet tieteellistä työtä. Kyse ei ole pahimmanlaatuisista eläteistä Purran ja Halla-ahon tapauksissakaan. Satosta väitettiin jonkun muun viestissä todella tyhmäksi, mitä hän muuten ei ole. Päinvastoin.

 

[ipaz]

Olisihan se kaikkien mielestä kivaa jos asiat olisi paremmin.

Tottakai kaikki haluaa että asiat olisivat paremmin, mutta kun se paremmin ei yleensä tule ilmaiseksi. Sen eteen pitää ihan yksilötasollakin suunnitella pidemmällä tähtäimellä, eikä odottaa että joku tekee sen itsensä puolesta.
Kaikki-tänne-mulle-heti-asenne on kyllä ikävän näkyvä osa nykyaikaa.

 

[Cobol]

Hallitus pääpiirteessään tekee sitä politiikkaan johon enemmistö kansasta antoi mandaatin. Hallituksen arvovalinta on minkälaista perhepolitiikkaa he tekevät jotta nuorten perheiden tulevaisuuden näkymät näyttävät edes jossain määrin positiivisilta. Nykyhallitus on lisännyt varainsiirtoveron, kannustaa opiskelijoita nostamaan opintolainaa, asuntolainan korkovähennystä ei ole enää ollenkaan. Näitäkään ei ollut meillä setämiehillä rasitteena 25 v sitten. Päinvastoin, edessä oli pitkä kasvukausi.

Kaikki ne joilla ei ole ylimääräistä rahaa, ovat jo lopettaneet leffoissa ja ravintoloissa käynnin, ulkomaanmatkoista nyt puhumattakaan. Ne ovat nykyään perheiden unelmia, toki aika vaatimattomia setämiesten näkökulmasta.

Vaikka olen tarkemmin analysoimatta setämiesten rasitteista setämiehenä hieman toista mieltä, Orpon hallitus tekee onnistunutta ja vähemmän onnistunutta politiikkaa kuten muutkin hallitukset. Vähemmän onnistunutta on positiivisen uskon luominen tulevaisuuteen ja siihen, että Suomeen kannattaa hankkia lapsia.

Kyse on osin hallituksen huonosta viestinnästä. Pyrkimykset estää julkisen puolen lisävelkaantumista ovat tulevien sukupolvien tulevaisuuden rakentamista.

 

[Jakedeus]

Mutta sivumennen, on kyllä ihan saakelin hukkaan heitettyä aikaa ja aivokapasiteettia käydä kitisemään siitä, että sanotaanko vaikka apurahaa nostava kirjailija Alapäätalo käy apurahojen turvin kirjoittamassa Jatkoaikaan lätkäjuttuja ja ilta-aikaan pikkuhävyttömyyksiä.

En kyllä ymmärrä, mihin tämä liittyy. Olettavasti esimerkki-henkilön kirja kuitenkin valmistuu, ja olettavasti hän ei ole julistamassa kuinka olemme tottuneet liian hyvää elintasoon ja hymyillyt kuvissa, kun tästä ''elintasosta'' leikataan.

Mutta jos pointtini ei avaudu, niin ei sitten.

 

[Jakedeus]

Mielenkiintoista hallituspuolen poliitikkojen syyllistämistä siitä, että ovat tehneet tieteellistä työtä.

No jos talonrakentaja rakentaa kymmenen vuotta taloa ja viimehetkellä jättää katon asentamatta, niin en nyt hirveästi lähtisi kehumaan hyvästä työstä. Ja joo, varmaan nyt lähdet toitottamaan, kuinka Purra on varmasti osallistunut konferensseihin ja tehnyt sitä ja tätä, ja kun kysyn että no mitä noin niin kuin varsinaisesti, niin vastaat että ei sinulla ole mitään velvollisuutta näitä lähteä avaamaan. Samalla tavalla kuin Ruotsin yritysverotuksen kohdalla. Että jätetään tämä tähän.

 

[Cobol]

No jos talonrakentaja rakentaa kymmenen vuotta taloa ja viimehetkellä jättää katon asentamatta, niin en nyt hirveästi lähtisi kehumaan hyvästä työstä. Ja joo, varmaan nyt lähdet toitottamaan, kuinka Purra on varmasti osallistunut konferensseihin ja tehnyt sitä ja tätä, ja kun kysyn että no mitä noin niin kuin varsinaisesti, niin vastaat että ei sinulla ole mitään velvollisuutta näitä lähteä avaamaan. Samalla tavalla kuin Ruotsin yritysverotuksen kohdalla. Että jätetään tämä tähän.

Tieteellisessä työssä kyse ei edelleenkään ole mistään eläteistä silloinkaan, jos toiselta väitöskirja jää kesken. Fiksuna kirjoittajana voit kyllä tämän myöntää lähtemättä rakentelemaan olkiukkojasi.

Mitä tulee "elätteihin", menossa on nyt toinen hallitus, jolla on minusta jonkin verran väärä suhtautuminen kulttuuriin. Leikkaukset olivat kovia jo M-hallituksen aikana ja Orpon hallitus jatkaa samalla tavalla. Ihan en ole varma, onko tämä kaikilla tavoilla järkevää. Tekijät kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa.

 

[Euro71]

On tuo luokanopettajan lähtöpalkka silti hävyttömän alhainen siihen nähden, että koulutus on kuitenkin ylempi korkeakoulututkinto.

Toisaalta palkka yksityisellä puolella ei ole millään tavoin sidottuna sen enempää koulutukseen, kokemukseen tai muuhunkaan sellaiseen. Yksityinen puoli maksaa palkkaa sen mukaan, miten tehdystä työstä saa rahaa asiakkailta.

Omassa viiteryhmässäni (korkeakoulutetut) on tästä olemassa sitkeä harha. Olen pitkään antanut esimerkin aiheesta. Toinen työskentelee itseoppineena koodarina PK-seudulla olevassa menestyneessä ja kovaa tulosta takovassa firmassa. Hän on koodarina projektissa, joka tahkoaa rahaa firmalle. Toisella on tohtorintutkinto ja hän työskentelee kokonaisvaltaisena projektipäällikkönä, kehitysjohtajana, tiiminvetäjänä ja koodarina yhden hengen ryhmässä, kahden hengen firmassa Perähikiällä. Firma tekee about plusmiinusnolla-tulosta. Ihan ymmärrettävistä syistä ensimmäinen henkilö mitä todennäköisemmin saa palkkaa ainakin yhtä paljon kuin jälkimmäinen, jos ei enemmänkin, eikä jälkimmäisen laajasta toimenkuvasta ja isoista vastuista tule juuri korvausta.

Julkisella puolella tilanne on toki erilainen. Mutta siihen en osaa oikeasti sanoa mitään, että miten julkisen puolen palkkapotti pitäisi jakaa niin, että se olisi oikeudenmukainen. Missään tapauksessa yksityisen puolen palkat eivät ole oikeudenmukaisia, paitsi jos asiaa katselee markkinatalouden näkökantilta.

 

[Hermes#41]

Vaikka olen tarkemmin analysoimatta setämiesten rasitteista setämiehenä hieman toista mieltä, Orpon hallitus tekee onnistunutta ja vähemmän onnistunutta politiikkaa kuten muutkin hallitukset. Vähemmän onnistunutta on positiivisen uskon luominen tulevaisuuteen ja siihen, että Suomeen kannattaa hankkia lapsia.

Kyse on osin hallituksen huonosta viestinnästä. Pyrkimykset estää julkisen puolen lisävelkaantumista ovat tulevien sukupolvien tulevaisuuden rakentamista.

Onnistumisten tulokset nähdään ehkä muutaman vuoden päästä. Onnistuuko velkaantumisen taittaminen ja työllisyyden kasvu?

Epäonnistumisten tulokset on nähtävillä jo nyt ja kohtalaisen lähitulevaisuudessa. Mm. lakot, kuun vaihteen jälkeen voimaan tulevat leikkaukset sosiaaliturvaan jne.

Toivon sydämmeni pohjasta onnistumisia, mutta luottamus ei ole kovin korkealla.

 

[Cobol]

Onnistumisten tulokset nähdään ehkä muutaman vuoden päästä. Onnistuuko velkaantumisen taittaminen ja työllisyyden kasvu?

Riippuu pitkälti mm. kansainvälisistä suhdanteista, Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista ja erityisesti päävientimaa Saksan talouden kehityksestä. Suomen talous ei ole irrallisessa kuplassa eikä hallitusten juhlinnat saavutuksistaan ole koskaan yksin niiden ansiota. Usein hallituksella on ollut rooli, mutta edeltäneellä tai edeltäneillä hallituksilla.

Jos Eurooppa pääsee nousuun 2025 alkaen, Orpon hallituksen talous- ja työllisyystavoitteet saattavat jopa pääosin toteutua. Ellei pääse, tavoitteista jäädään kauaksi.

Epäonnistumisten tulokset on nähtävillä jo nyt ja kohtalaisen lähitulevaisuudessa. Mm. lakot, kuun vaihteen jälkeen voimaan tulevat leikkaukset sosiaaliturvaan jne.

Toivon sydämmeni pohjasta onnistumisia, mutta luottamus ei ole kovin korkealla.

Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat erittäin ison määrän asiantuntijoita mielestä oikeaa politiikkaa. Se mistä voidaan Orpoja arvostella, on leikkausten jakauma sekä veronkorotusten kanssa viivyttely. Julkinen talous | IMF: Suomi tarvitsee leikkauksia ja veronkiristyksiä – ”Julkisia menoja on vähennettävä”

Orpon hallitus toivottavasti ottaa työpöydälle mm. listaamattomien yritysten osinkojen verouudistuksen. IMF antaa muistaakseni myöhemmin yksityiskohtaisemman raportin, mutta jo nyt esillä olevat verouudistukset ovat kyllä niitä, jotka tulisi tehdä. Ja ne ovat vaikeita mm. Kokoomuksesta sekä erityisesti PS:n ja Yrittäjien hyvästä yhteistyöstä johtuen.

 

[Cobol]

Kyllä hän on. Jos ei ole mitään muuta mielessä kuin talouskasvu yhteiskunnassa, niin on tyhmä.

Provokatiivinen viestisi Satosta koskien on varmasti joidenkin mielestä osuva ja huvittavakin. Itse en viitsi tämän enempää siihen reagoida.