Viime vaalien jälkeinen aika oli siitä ikävää, että alkoi tämä polarisointi heti vaalien jälkeen, kun yleensä koitetaan neuvotella ja hiukan jopa kehuakin. Kokoomuksen Mykkänen: "Marinin pitää nöyrtyä" hyvänä esimerkkinä. Ei siten pyritäkään yhteistyöhön, että vaaditaan toista nöyrtymään. Marin on, oli sitten mitä mieltä tahansa, aika tunnettu maailmalla. Tämmöisen tunnettavuuden käyttö olisi esim. ollut helvetin tärkeää Suomelle. Lisäksi AY-liike olisi varmasti vähemmän varpaillaan jos kaivattu sinipuna olisi saatu aikaiseksi.
Mitähän helvetin hyötyä oli tämän tyylisestä argumentoinnista?
Silloin kun tarvitaan investointeja maailmalta, niin kyllä siellä poliitikotkin pyörivät huikkaamassa, että "mites olis pikku investoinnit Suomeen?"