Kreikka nähdään aina varoittavana esimerkkinä, mutta se voi olla muutakin. Suomessa on nyt muodostunut jonkinlaiseksi totuudeksi, ettei leikkaamalla synny talouskasvua. Ei yksin sillä synnykään, mutta Kreikassa tehtiin erittäin rajuja julkisen sektorin leikkauksia n. 10 vuotta sitten ja nyt talous kasvaa vahvasti. Samoin kävi Suomessa 1990-luvulla.
Muistaakseni ekonomistipiireissä on todettu, että nuo tutkimukset, mihin IMF:kin Kreikan leikkausvaatimusten suhteen vetosi, ovat perustuneet virheelliseen estimaattiin tms, eikä Kreikan kiristyspolitiikalla kovin laajaa tieteellistä kannatusta muutenkaan ole, paitsi ehkä tietyissä piireissä. Ja samaan aihepiiriin liittyen, tosin muistaakseni eri tapaus oli se, kun opiskelijat bongasivat virheelliset mallit tunnetuilta tutkijoilta. Olikohan Reinhart ja Rogoff. Taloustieteelliseen tutkimukseen suunnasta riippumatta on hyvä suhtautua aina varauksella ja tiedostaa tutkijoiden taustat.
Tuohon Kreikkaan vielä sen verran, että onkohan Kreikan BKT edelleenkään saavuttanut kriisiä edeltävää tasoa? En jaksa tarkistaa, mutta muistikuvieni mukaan olisi kaukana siitä, joten voi hyvin pohtia, onko Kreikan suunta kuitenkaan toivottava. Ja kun talous on pohjalla, niin edellisvuoteen verrattavilla kasvuluvuilla ei oikein olekaan kuin yksi suunta - ylös. Hyvä siis, että Kreikan talous vihdoin taas kasvaa. Mutta jos ei saavuta aiempaa tasoa, niin meneekö siellä kuitenkaan niin hyvin että siitä mallia kannattaa tavoitella?
Toisaalta viime vuonna kävin Thessalonikissa, ja siellä on päivittäin satoja ravintoloita täynnä ja pöydät notkuvat ruokaa ja juomaa. Toki kyseessä Kreikan vaurain kaupunki, mutta näin Suomeen verrattuna kyllä tuollainen taloudellinen kurjuus tännekin kelpaisi :) No, ajatusmaailma ja rakenteet ovat välimeren maissa muutenkin erilaisia kuin täällä pohjoisessa, siellä valtion talous ei pahemmin kiinnosta ketään, mutta yksityishenkilöillä on vaurautta enemmän kuin täällä. Täällä kansa on pääosin köyhää, mutta valtiontalous kaikkien ykkösprioriteetti, näin kärjistettynä siis. Kieltämättä ihmettelen välimeren maiden tuttujen elämää, kun elämä on pienestä palkasta (paikallisellakin tasolla) huolimatta jatkuvaa ulkona syömistä ystävien seurassa. Taidan itse kuulua Suomessa hyvätuloisten luokkaan, mutta ei silti ole mahdollisuutta syödä edes viikottain ulkona pitkän kaavan mukaan.