Täältä hoitoalan ytimestä taas terveisiä uuden vuoden kynnyksellä.
Kukaan ei ole edelleenkään tekemässä mitään todellisten ongelmien eteen. Mitään suunnitelmia ei ole missään olemassa työvoimapulan helpottamiseksi. Kaikki suunnitellut toimenpiteet ovat lillukanvarsia.
Ulkomaisen työvoiman, ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus täällä Suomessa junnaa paikoillaan, eikä tarvittavia uudistuksia asian suhteen tehdä. Joudumme ponnistelemaan valtavasti sen eteen, että saadaan edes yksi hoitaja pärjäämään osastoilla suoraan koulusta. Suurimman vastuun tästä ottaa rivihoitaja, joka usein yksin vastaa kansainvälisten opiskelijoiden asioista työpaikalla/harjoittelussa. Hän tekee sen oman työnsä ohella ja kuluttaa siihen myös vapaa-aikaansa, joissakin tapauksissa kohtuuttomasti.
Tämäkin hallitus tulee seuraamaan sivusta terveydenhuollon tason murenemista. Jos 20 vuotta sitten olisi joku kertonut, millaisiin asioihin käytännön työssä vuonna 2023 törmätään, hänet olisi naurettu pihalle. Nyt meillä kuollaan jonoihin, hoitovirheisiin ja resurssipulaan. Ei näitä asioita tarvitse kaunistella enää.
Mitä tulee hallituksen muihin päätöksiin. Ne kohdistuvat aivan liikaa niihin, kenellä tulee olemaan joka tapauksessa vaikeuksia toimeentulon ja työllistymisen kanssa, vaikka keppiä tarjottaisiin 24/7. Minä ymmärrän aktivoinnin. Suurimpana epäkohtana näen työmarkkinatuen suojaosan poiston, kuten olen täällä aiemmin esiin tuonutkin. Tästä asiasta minulla oli mahdollisuus keskustella myös ministeri Satosen kanssa. Hän lupasi miettiä ratkaisua siihen, ettei kaikkia osa-aikaisia niputeta samaan laariin. Kaikki eivät ole suojaosan turvissa työtä karttavia sohvaperunoita. Noh, ratkaisua ei luonnollisesti tulla löytämään. Lähes yhtä karmeita ovat lastensuojeluun ja sitä seuraavaan jälkihuoltoon kohdistuneet leikkaukset.
Suojaosan poistolla aiheutetaan suuria ongelmia myös työnantajille. Suurimpina kärsijöinä nyt alkuunsa voisi mainita sen ison joukon sairaita, vammaisia ja muita avun tarvitsijoita, jotka eivät pärjää mitenkään kotona ilman henkilökohtaista apua ja avustajaa. Tuohon työhön rekrytointi on jo nyt lähes mahdotonta. Ala perustuu osa-aikaisuuteen ja töitä on usein mahdotonta edes koko päiväisenä järjestää avun tarpeen vaihtelun takia. Suojaosa on ollut edes jonkinlainen motivaattori. Näen tämän kansakunnan kärsivien, sairaiden ja heikkojen arkea päivittäin. Kenenkään ei pidä luulla, että he ovat vain lukuja paperilla, menoeriä tilastoissa ja välttämätön paha.
Satakunnassa on nyt kohta liki 10% enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Yhtä jyrkkää on avoimien työpaikkojen lasku. Hallituksen suulla on kuultu yli 100.000 uuden työllisen tavoitteesta nyt esitettyjen toimien avulla. Minä olen samaa mieltä, että saamme 100.000 uutta muttei työllistä, vaan ruokajaoissa kävijää.
Terveydenhuollon todellisten ongelmien ratkaisuun olen menettänyt uskoni. Niistä kun ei missään edes keskustella enää.