Petteri Orpon hallitus

[msg]

Eikös palstan hallituskuiskaajat selittäneet, että kyllä se rata kannattaa rakentaa, kun Nummelan ja Lohjan autoilijat siirtyvät varppina junan käyttäjiksi.

 

[Tadu]

Puhelimesta hotspotti tulille, toimii tunneleita lukuunottamatta melko hyvin. Ahtautta en kyllä ymmärrä alkuunkaan, ainakaan näin keskikokoisen suomalaisen miehen näkövinkkelistä.

No ei kyllä toimi hotspotti yhtään sen paremmin ainakaan Lahti-Vantaa välillä.

 

[444]

Eikös palstan hallituskuiskaajat selittäneet, että kyllä se rata kannattaa rakentaa, kun Nummelan ja Lohjan autoilijat siirtyvät varppina junan käyttäjiksi.

No en mä ainakaan siirtyisi, lohjalaisena autoilijana, Helsinkiin tai Turkuun junalla kulkevaksi kovinkaan kevyin perustein. Siinä ajassa, joka mulla kestää tuonne hevonperseensuolle kyhätylle asemalle kulkeminen (autolla, luonnollisesti, kun ei täällä mitkään julkiset yhteydet toimi edes ”kaupungin” sisällä), niin olisin jo puolivälissä matkalla Helsinkiin. Puhutaan siis vajaasta puolesta tunnista. Eikä tuolta keskustan alueeltakaan juna-asemalle mikään kivenheitto ole, mutta toki huomattavasti lyhempi matka. Varmasti aseman palauttaminen matkustajaliikenteelle elävöittäisi jonkin verran tätä käpykylän toimintaa, saattaisi jopa tuoda jonkun kesäturistin vierailulle toisinaan, ehkä peräti kaksi. Ennen kaikkea se toisi säpinää aseman seudulle, joka nykyisellään on ihan hiton surullinen näky ränsistyneine taloineen ja kuihtuneine ostareineen. Mutta että sen vuoksi ”tunnin juna”? No ei helvetissä. Sille rahalle olisi takuulla parempaakin käyttöä, vaikka puhtaasti raideinfraan sullottaisiinkin.

 

[UnenNukkuja]

Olen yrittänyt perehtyä tähän tunnin junaan Turkuun, eikä se nyt tosiaankaan tunnu perustellulta jätti-investoinnilta tässä tilanteessa. Järkevämpää olisi panostaa päärataan tai vaikka Pisaraan - tai esim. laittaa iso investointipaketti kansallisen tieinfran kunnostamiseen. Turun suunta ja 30 minuutin ajan säästö ei vain vaikuta järkevältä prioriteetiltä.

Itsekin näin turkulaisena menen hyvin 50-50 ajatuksin tästä. Joo, Salon ja Espoon välillehän jää tyhjiötä tällä hetkellä, mutta ketkä alueelta sitten junailisi. Lohjalla ovat jo niin tottuneet autoihin (muusta julkisesta tuolla en ole kovin tietoinen). Itse kuljen ihmeen usein junalla jonnekin kauemmas, eli Pasilassa vain nopeasti vaihtaen. Näissä aikataulut riippuu tietenkin paljon seuraavista junista, eli auttaisiko tunnin juna yhtään enempää vaikkapa Savo-Karjala-suuntaan liikkuessa. Töitä jos tekisin aktiivisesti Turku-Helsinki-välillä, riittäisi ehkäpä parempi verkko tuolla peltojen keskellä. Tuo ahtaus junassa itsellekin vieras käsite, bussissa ja lentokoneessa paljon ahdistavampaa. Ouluunkin kulkee mieluummin junalla kuin lentäen.

 

[knttrtknkn1]

Pitää toivoa, että saadaan Wallinheimo tai joku muu Keski-Suomalainen pääministerin tontille niin saadaan vihdoin rahoitus Jyväskylän kehäteille sekä tunnin köysirata Jyväskylä Helsinki välille.

 

[Wiljami]

Pitää toivoa, että saadaan Wallinheimo tai joku muu Keski-Suomalainen pääministerin tontille niin saadaan vihdoin rahoitus Jyväskylän kehäteille sekä tunnin köysirata Jyväskylä Helsinki välille.

Jyväsjärven kierto on kyllä kriittinen este alueen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ja selkein ja loogisin ratkaisu ongelmaan on luonnollisesti itä-länsisuuntainen ylikulkusilta. Jotta Lutakon asuinalue ei kärsisi tuosta liikaa, niin ylitys pitäisi lähteä suunnilleen Halssilan uimarannan paikkeilta ja siitä sitten reilusti Lutakko ylittäen Korkeakoskenlahteen. Vai voisiko sittenkin järven alittava tunneli olla parempi vaihtoehto? Siinä ei aiheutuisi esteettistä haittaa Ylistön sillalta avautuvalle maisemalle.

Toivottavasti tunnin köysirata kulkee Mikkelin kautta. Eli olisiko se sitten oltava jaettu PM:n tontti Wallinheimolle ja Häkkäselle?

 

[knttrtknkn1]

Toivottavasti tunnin köysirata kulkee Mikkelin kautta. Eli olisiko se sitten oltava jaettu PM:n tontti Wallinheimolle ja Häkkäselle?

Tunnin köysirata menee joka tapauksessa Pekkarisen Maurin kesäasunnon kautta Korpilahdelta. Toki sieltä voidaan tehdä pistorata Mikkeliin ja Kuopioon jotta saadaan mm. Kataisen Jyrkin kotikonnuilta suora yhteys pk.seudulle.

Optiona myös jatkorata Tallinnaan jotta myös Keski-Suomesta on helpompi hakea halpaa alkoholia esim. nimipäiväjuhliin.

 

[Kilgore Trout]

Tunnin köysirata menee joka tapauksessa Pekkarisen Maurin kesäasunnon kautta Korpilahdelta. Toki sieltä voidaan tehdä pistorata Mikkeliin ja Kuopioon jotta saadaan mm. Kataisen Jyrkin kotikonnuille suora yhteys pk.seudulle.

Optiona myös jatkorata Tallinnaan jotta myös Keski-Suomesta on helpompi hakea halpaa alkoholia esim. nimipäiväjuhliin.

Tampereen alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi vaadin köysiratanne rakentajaksi samaa firmaa, joka teki Turun funikulaarin. Siinähän sitten killutte köysiradallanne.

P.S. Miksi tyytyä köysirataan, miksi ei Hyperloop?

 

[Pantteli]

Monet muut ryhmät ottavat inflaatiosta siis keskimäärin enemmän osumaa kuin eläkeläiset.

Kannattaa myös muistaa, että eläkeläisiä ovat muutkin kuin "vanhuuseläkkeellä olevat miljonäärit". Nämä korotukset vaikuttavat myös esimerkiksi työkyvyttömyys-, perhe- ja leskeneläkettä saaviin. Näistähän pidettiin hirveää haloota jossain vaiheessa "kun hallitus kurittaa työkyvyttömiä", mutta nyt sitten sinne tehdään korotuksia, sekin on väärin.

 

[Karhunkulta]

Mä haluaisin vaan tietää, että kenen laskelmien mukaa se parantaa huomattavasti jotenkin valtiontaloutta, että ihmiset pääsee muutaman minuutin nopeammin Turusta Helsinkiin ja päin vastoin? Tuleeko sieltä helposti miljardit takaisin?

 

[Patarouva]

Mä haluaisin vaan tietää, että kenen laskelmien mukaa se parantaa huomattavasti jotenkin valtiontaloutta, että ihmiset pääsee muutaman minuutin nopeammin Turusta Helsinkiin ja päin vastoin? Tuleeko sieltä helposti miljardit takaisin?

Haja-asutusalueilla asuville ihmisillä työmatkojen pituudesta on helppo aina todeta kylmästi, että asut väärässä paikassa.

 

[Jymäkkä]

Jees hyvä pointti ja info. Eläkkeistä ja indexeistä muuten puhuttu verrattaen vähän eri yhteyksissä, ja aihe jäänyt aikalailla muiden asioiden/muutosten taustalle. Olisi ehkä hyvä perustella enemmän tuota eläkekorotusta, niin voisi vähentää väärinkäsityksiä ja närää siitä, miksi pitää olla juuri 6%, kun muutoin indexejä on muista jätetty. Miksi ei vaikka 3%. Tuskinpa eläkkeellä olevat olisi hirveästi valittanut 3%:sta, kun näkevät että leikata pitää kaikkialta, mutta silti olisivat saamassa lisää. Noh, täytyy perehtyä enemmän asiaan ja ajatukseen korotuksen taustalla.

Eläkeläisten reaaliansio on noussut 30 vuodessa noin prosentin, reaalipalkat samassa ajassa yli 30%. Indeksi toiminut siis minusta kuten pitääkin. Työntekijä saavuttaa ansioillaan tietyn eläketason(reaalisen), eikä sen ole syytä siitä nousta tai laskea yhtään mihinkään riippumatta siitä, miten palkat kehittyy. Eläkeläiset valittaa jäädytetystä indeksistä, mutta sen ansiostahan tuo prosentin reaalikasvu on tullut. Oikea indeksi olisi täysi elintasoindeksi.

Suurempi vika järjestelmässä on eläkkeen kertyminen ja eläkemaksut, joka sorsii vahvasti nykyisiä ja tulevia työikäisiä verrattuna nykyeläkeläisiin.

 

[Petri1981]

Mä haluaisin vaan tietää, että kenen laskelmien mukaa se parantaa huomattavasti jotenkin valtiontaloutta, että ihmiset pääsee muutaman minuutin nopeammin Turusta Helsinkiin ja päin vastoin? Tuleeko sieltä helposti miljardit takaisin?

Eihän tuo Turku-Helsinki välin nopeutus oikeasti tuo mitään "takaisin". Se sen sijaan tuo, jos se juna pysähtyy matkalla esim. Veikkolassa ja Lohjalla, tuoden kymmenet tuhannet asukkaat näistä kunnista Helsingin seudun julkisen liikenteen piiriin.

 

[Cobol]

Mä haluaisin vaan tietää, että kenen laskelmien mukaa se parantaa huomattavasti jotenkin valtiontaloutta, että ihmiset pääsee muutaman minuutin nopeammin Turusta Helsinkiin ja päin vastoin? Tuleeko sieltä helposti miljardit takaisin?

Ymmärtääkseni Orpon hallituksen näkökulma on erilainen. Vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. NS-iskun jälkeen Suomen riippuvuus Suomenlahden pysymisestä Venäjän toimilta auki Helsingin ja Kotkan satamissa sai aikaan erilaisia varautumistoimia. Yksi niistä on Norjan Narvikin satama ja sieltä mm. junayhteys Ruotsin Haaparannan kautta Suomen poikki etelään.

Toinen on sitten Tanska-Ruotsi-Suomi yhteys Turun kautta Helsinkiin. Kyse on molemmissa tavaraliikenteestä vientinä ja tuontina. Etelärannikon satamat voivat olla jonkin aikaa käyttökelvottomia, jolloin vienti ja tuonti voidaan organisoida pohjoisen ja lännen kautta. Tavoite on myös kytkeä Helsinki-Espoo-Turku nykyistä enemmän yhteen.

Siihen en ota kantaa, onko ns. tunnin juna hankkeena järkevä esitetyssä muodossa. Epäilen kyllä että ei ole, mutta päinvastaisia näkökantoja löytyy. Sen sijaan on kaikissa tapauksissa järkevää rakentaa mahdollisimman pian valmiudet Suomen viennin ja tuonnin mahdollistamiseen nykyistä enemmän tarvittaessa pohjoisen ja lännen kautta.

Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspoliittisessa selonteossa "Suomi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan - turvallisuusympäristön muutoksen vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle", 2022 (Pesu - Mikkola - Iso-Markku) asiaa käsitellään. Siinä mm. todetaan:

"Mahdollisia ei-sotilaallisina keppeinä Venäjä voi käyttää Suomessa ainakin maiden pitkää yhteistä rajaa sekä Suomen huoltovarmuudelle merkittävää Itämeren laivaliikennettä. Suomi joutuu varautumaan erilaisiin tilanteisiin, joissa toiminta rajalla ja kuljetusreittien normaali toiminta saattavat muuttua nopeasti ja häiriintyä".

Suomenlahti on Venäjän helpommin haavoitettavissa kuin koko Itämeri ja Helsingin sataman häiriintyminen vaikkapa 2-4 viikoksi olisi Suomen kannalta ongelmallista ilman hyvää ja valmista korvaavaa reittiä viennille ja tuonnille. Myös pohjoisen osalta.

 

[Pottakameli]

VR:stä vahvasti riippuvaisena henkilönä en kyllä voi suositella junamatkustamista kuin ihan pakon edessä. Netti ei tahdo toimia ja on ahdasta.

Netti ei toimi toki juurikaan, mutta aika harvoin olen sitä junassa tarvinnut. Asemilla tottakai ja isompien kylien lähellä toimii jotenkin matkan aikanakin.

1 5-2,5 tuntia mennyt yleensä suht kivuttomasti junassa. Kahden lapsen kanssa ja ilman...

Ahdasta ei ole vielä ollut. Toki en nyt ihan jatkuvasti junassa istu, mutta joitakin kertoja vuodessa tulee ja tuollaisina annoksina tuntuu aina ihan miellyttävältä tavalta taittaa matkoja.

 

[Cobol]

Eläkeläisten reaaliansio on noussut 30 vuodessa noin prosentin, reaalipalkat samassa ajassa yli 30%. Indeksi toiminut siis minusta kuten pitääkin. Työntekijä saavuttaa ansioillaan tietyn eläketason(reaalisen), eikä sen ole syytä siitä nousta tai laskea yhtään mihinkään riippumatta siitä, miten palkat kehittyy. Eläkeläiset valittaa jäädytetystä indeksistä, mutta sen ansiostahan tuo prosentin reaalikasvu on tullut. Oikea indeksi olisi täysi elintasoindeksi.

Suurempi vika järjestelmässä on eläkkeen kertyminen ja eläkemaksut, joka sorsii vahvasti nykyisiä ja tulevia työikäisiä verrattuna nykyeläkeläisiin.

Tilastoista sen verran, että vaikka dataa ei vielä ole 2022 jälkeen, vuodesta 2010 alkaen eläkkeet ovat todennäköisesti ottaneet hieman kiinni reaalipalkkoja. Tämä johtuu vuosien 2023 ja 2024 indeksikorotuksista.

Indeksien kehitys - Eläketurvakeskus

Vuodesta 1996 alkaen 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu eläkeikäisen indeksillä, jonka nimi muuttui vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiksi.

www.etk.fi

 

[Jymäkkä]

Tilastoista sen verran, että vaikka dataa ei vielä ole 2022 jälkeen, vuodesta 2010 alkaen eläkkeet ovat ottaneet hieman kiinni reaalipalkkoja. Tämä johtuu vuosien 2023 ja 2024 indeksikorotuksista.

Indeksien kehitys - Eläketurvakeskus

Vuodesta 1996 alkaen 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu eläkeikäisen indeksillä, jonka nimi muuttui vuoden 2005 alusta työeläkeindeksiksi.

www.etk.fi

Joo, totta. Nimenomaan nyt kahtena viime vuotena tullut nämä isot korotukset eivätkä näy siinä tilastossa, johon itse viittasin.

 

[Jarrontöttöröö]

Petterin oma versio Raippaluodon ja Korpilahden silloista.

VR:stä vahvasti riippuvaisena henkilönä en kyllä voi suositella junamatkustamista kuin ihan pakon edessä. Netti ei tahdo toimia ja on ahdasta.

Netti ei toimi toki juurikaan, mutta aika harvoin olen sitä junassa tarvinnut. Asemilla tottakai ja isompien kylien lähellä toimii jotenkin matkan aikanakin.

1 5-2,5 tuntia mennyt yleensä suht kivuttomasti junassa. Kahden lapsen kanssa ja ilman...

Ahdasta ei ole vielä ollut. Toki en nyt ihan jatkuvasti junassa istu, mutta joitakin kertoja vuodessa tulee ja tuollaisina annoksina tuntuu aina ihan miellyttävältä tavalta taittaa matkoja.

Matkustin pari viikkoa sitten pendoliinolla Tampereelta Jyväskylään, johon oli rakennettu tämä uusi toimivampi netti. Täytyy kyllä kehaista. Aina tuskaillut saman asian kanssa, mutta tuolla matkalla ei mitään ongelmia. Tuli ladattua mm. muutama isompi aineisto ja lähetettyä myös pari tiedostoa ulkoiselle palvelimelle. Ei pätkäissyt kuin kerran yhdessä pidemässä tunnellissa, jonka jälkeen yhteys palasi vakaaksi saman tien.
Uuden netin tunnistaa nimestään. Ei kulje enään nimellä "VR-junaverkko", vaan pelkkä "VR".

 

[Normandia]

Kaikki vaan töihin, vai miten se oli. Toivottavasti tämä tästä pian kääntyy. Suomen tilanteeseen tai maailman tilanteeseen nähden, valoa ei ole kauheasti näkyvissä.

Vireille pantujen konkurssien määrä jatkoi kasvuaan myös syyskuussa, Tilastokeskus kertoo.

Syyskuussa vireille pantiin 310 konkurssia, mikä on 26 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 248, mikä on 161 henkilötyövuotta vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

– Synkin syyskuu sitten vuoden 1998 jälkeen – syyskuussa ylitettiin 300 konkurssin rajapyykki, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

Eniten konkursseja pantiin vireille muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla. Muiden palveluiden toimialalla pantiin vireille 105 ja rakentamisen toimialalla 60 konkurssia. Muiden palveluiden toimiala tarkoittaa muun muassa viestintäpalveluita, kiinteistöalan toimintaa, koulutuspalveluita sekä terveys- ja sosiaalipalveluita.

– Sen sijaan "muut palvelualat" tilastohistorian karuin kuukausi 105 konkurssilla, hän kirjoittaa.

Konkurssien määrä pomppasi – ”Synkin syyskuu sitten vuoden 1998”

Eniten konkursseja pantiin syyskuussa vireille muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla.

www.is.fi

 

[Jeffrey]

Suomen raideinfra on tainnut jäädä kehityksestä jälkeen jo hyvän aikaa sitten. Pendolinot tulivat käyttöön Suomessa vuonna 1995, mutta edelleen ne kykenevät ajamaan omaa matkavauhtiaan aika harvoilla rataosuuksilla.

Omasta mielestä kehitys meidän raideliikenteeseen on hyvästä. En ole perehtynyt Helsinki-Turku tunninjunaan joten en osaa tuon hyvyyttä tai huonoutta perustella. Silti epäilen, että täällä esitetty "saadaan lohjalaiset ja veikkolalaiset junaan" on vain sivujuonne tuossa hankkeessa ja ne todelliset suunnitellut hyödyt löytyvät jostain ihan muualta.

Suomi pyrkii kasvattamaan vientiään tulevina vuosina ja nyt kun itä on suuntana poissa käytöstä on meidän suunnattava katseet länteen ja etelään. Näissä molemmissa suunnissa tuo Turku-Helsinki on ihan olennainen osuus Manner-Euroopan ja meidän välillä, saati jos pyrimme piirtämään jonkinlaisen loogisen epämuodokkaan ympyrän tälle osuudelle.

Suomi hakee kasvua vihreästä siirtymästä. Tämä uuden sukupolven energia tarvitsee myös kuljetusratkaisuja ja nämä ovat vielä isoin osin ratkaisematta. Tässä yhtälössä ei ehkä ole oleellista se missä ajassa Helsinki-Turku välimatka hoituu, mutta rataosuuden kapasiteetti voi tulla jo hyvin ratkaisevaksi asiaksi olkoonkin että pienoinenkin aikasäästö on sekin kilpailuetuna hyväksi.

Isossa kuvassa ihmettelisin enemmän jos kehitettävänä olisi ennemmin esimerkiksi Seinäjoki-Vaasa osuus, vaikka faktisesti se onkin aika surkeassa kunnossa. En jaksa päättäjien lopulta keskittyvän siihen, kuinka kauan Lasse Lohjalta junassa istuu matkalla vanhaan tai nykyiseen pääkaupunkiin.

 

[knttrtknkn1]

Mitä omia työkavereita on nähnyt niin kun toimisto ei ole juna-aseman välittömässä läheisyydessä vaan matkaa on ehkä 1.1km niin julkisia ei voi käyttää vaan töihin tullaan omalla autolla. Ei tietenkään koske kaikkia ihmisiä mutta jos yhtään pitää veikata miten Lohjan ja Vihdin suunnalla ihmiset käyttäytyvät jotka luultavasti ovat jo valmiiksi tottunut käyttämään autoa mm. kauppareissuilla niin oma arvio on että kovin iso prosentti ei siirry julkiseen liikenteen käyttäjiksi.

 

[Tadu]

Mitä omia työkavereita on nähnyt niin kun toimisto ei ole juna-aseman välittömässä läheisyydessä vaan matkaa on ehkä 1.1km niin julkisia ei voi käyttää vaan töihin tullaan omalla autolla. Ei tietenkään koske kaikkia ihmisiä mutta jos yhtään pitää veikata miten Lohjan ja Vihdin suunnalla ihmiset käyttäytyvät jotka luultavasti ovat jo valmiiksi tottunut käyttämään autoa mm. kauppareissuilla niin oma arvio on että kovin iso prosentti ei siirry julkiseen liikenteen käyttäjiksi.

Jos kaupunki tarjoaisi ilmaista liityntäpysäköintiä, niin varmaan moni tulisikin junalla.

…Mutta sitten tosielämässä liityntäpysäköinti+junamatka edestakaisin maksanee ainakin 30 euroa kerta. Tätä 2 krt viikossa jollekin joka tekee kolme päivää etätyötä: 60 euroa viikko, 250 euroa kuukaudessa. Kyllähän se varmaan autoa halvemmaksi tulee, mutta 250 euroa kuussa siitä, että käyt kaksi kertaa viikossa toimistolla. Tähän lisäksi autoilut/julkisen kulut lähimmälle juna-asemalle.

Jos käy joka päivä ja on jokin kk-lippu, niin sitten hinta per matka on siedettävä, mutta eivät vr:n hinnat 1-3 krt viikossa matkustaville etähassuttelijoille ole kovinkaan houkuttelevia.

 

[Jeffrey]

Mitä omia työkavereita on nähnyt niin kun toimisto ei ole juna-aseman välittömässä läheisyydessä vaan matkaa on ehkä 1.1km niin julkisia ei voi käyttää vaan töihin tullaan omalla autolla. Ei tietenkään koske kaikkia ihmisiä mutta jos yhtään pitää veikata miten Lohjan ja Vihdin suunnalla ihmiset käyttäytyvät jotka luultavasti ovat jo valmiiksi tottunut käyttämään autoa mm. kauppareissuilla niin oma arvio on että kovin iso prosentti ei siirry julkiseen liikenteen käyttäjiksi.

Tästähän on tehty paljon tutkimustakin, jota käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena. Eli tutkittu sitä kuinka paljon ihmiset ovat valmiita kävelemään päivittäisiin askareihin. En nyt tarkkaa lukua muista, mutta hyvin lähellä se on mainitsemaasi lukua. Joka tapauksessa siinä yhden ja puolentoista kilometrin välissä.

 

[Murkula]

Eniten konkursseja pantiin vireille muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla.

Noita epäterveitä ja kilpailua vääristäneitä rakennusliikkeitä olikin syntynyt kuin sieniä sateella. Yhden sellaisen yrittäjän puolittain tunsin ja kaveri esiintyi kuin euroopan haltija, eikä rahasta ollut puute. Tosin omavaraisuusaste yhtiössä oli siellä 3% tuntumassa. Minulla oli siinä kaveri duunissa ja sanoin sille parikin kertaa että tällä rahamiehellä on kupit nurin ensimmäisestä vastoinkäymisestä ja kappas, niinhän siinä kävikin.

Tälläisen yritysten kaatumiset eivät ole varsinaisesti minkään hallituksen asiaa, näissä lähinnä yritetään yrittää ja näyttää ulospäin mahtistatusta jota ei ole olemassakaan. Noihin edellisen lauseen viimeisiin sanoihin tässä maassa on totuttu ja sen kyllä huomaa kun ihmisten todellista taloudellista tilannetta isossa kuvassa katsoo. Ihmisten on jonkun sortin pakko esittää jotain muuta kuin on. Vähän kuin aasinsillalla valtiokin. Ollaan esitetty vaurasta hyvinvointivaltiota pitkään vaikka siihen ei ole todellisuudessa ollut siinä määrin varaa kuin on eletty.

 

[Knutsen]

Omasta mielestä kehitys meidän raideliikenteeseen on hyvästä. En ole perehtynyt Helsinki-Turku tunninjunaan joten en osaa tuon hyvyyttä tai huonoutta perustella. Silti epäilen, että täällä esitetty "saadaan lohjalaiset ja veikkolalaiset junaan" on vain sivujuonne tuossa hankkeessa ja ne todelliset suunnitellut hyödyt löytyvät jostain ihan muualta.

Vaikka perehdyt asiaan, et tule tuosta järkevämpää syytä radalle löytämään.

Suomi pyrkii kasvattamaan vientiään tulevina vuosina ja nyt kun itä on suuntana poissa käytöstä on meidän suunnattava katseet länteen ja etelään. Näissä molemmissa suunnissa tuo Turku-Helsinki on ihan olennainen osuus Manner-Euroopan ja meidän välillä, saati jos pyrimme piirtämään jonkinlaisen loogisen epämuodokkaan ympyrän tälle osuudelle.

Suomi hakee kasvua vihreästä siirtymästä. Tämä uuden sukupolven energia tarvitsee myös kuljetusratkaisuja ja nämä ovat vielä isoin osin ratkaisematta. Tässä yhtälössä ei ehkä ole oleellista se missä ajassa Helsinki-Turku välimatka hoituu, mutta rataosuuden kapasiteetti voi tulla jo hyvin ratkaisevaksi asiaksi olkoonkin että pienoinenkin aikasäästö on sekin kilpailuetuna hyväksi.

Helsinki-Turku välillä olisi tavarakuljetuksille kapasiteettia joka yö useita tunteja tyhjää rataa. Jokin raakapuu juna taitaa kerran viikossa mennä Turusta Karjaalle, muuten mitään tavarakuljetuksia rataosalla ei ole, eikä varmasti ole tulossakaan. Turkuun tuleva tavaraliikenne tulee Toijalan kautta ja jos pitää tavara lähettää maailmalle, niin Hyvinkään kautta Hankoon.