Petteri Orpon hallitus

[Normandia]

Muistaakseni Marinin vaaliteema tosin oli puhtaasti talouskasvuun nojautuva, eli mikäköhän olisi tällä hetkellä tilanne, jos tuolla olisi voitettu vaalit ja oltaisiin nyt vallassa? Leviteltäisiin käsiä ja todettaisiin, ettei me voida tehdä mitään?

Muilla puolueilla sentään oli esittää ratkaisuja, joihin pystytään itse vaikuttamaan.

No Marinin hallitus sai aikaan yli 100 000 uutta työllistä. Tässä maailmantilanteessa turha puhua jostain uudesta 100 000 työpaikasta josta Satonenkin kokoajan puhuu, VM:n laskelmiin nojautuen. No kai niitä kokoaikatöitä syntyy tyhjästä, johon suurin osa tästäkin utopiasta perustuu.
Todennäköisesti syntyy lisää määräaikaisuuksia, joilla pitäisi elää.

 

[Cobol]

Ei se muuta ettei vammaislain muutosta olisi pitänyt lykätä.

Osa vammaisjärjestöistä vastustaa vammaispalvelulakia esitetyssä muodossaan. Ainakin Näkövammaisten liitto, Invalidiliitto, Neuroliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Kuurosokeat, Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Selkäydinvammaiset Akson, Lyhytkasvuiset– Kortväxta, ADHD-liitto, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ja Abilis.

[Marinin hallituksen aikana] vammaispalvelulain sisältö on muuttunut siten, ettei se turvaa lain tavoitteen mukaisesti vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia, vammaisjärjestöjen tiedotteessa sanotaan.

Joukko vammaisjärjestöjä vaatii vammaispalvelulain hylkäämistä

Osa vammaisjärjestöistä on sitä mieltä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesitystä muutettiin niin, että ohjaus, hoito ja valvonta korostuvat, ei vammainen ihminen aktiivisena toimijana.

www.iltalehti.fi

 

[Mojo]

No Marinin hallitus sai aikaan yli 100 000 uutta työllistä.

Juu-juu, ja ja numerot näyttivät kivoilta, mutta julkisen talouden kannalta työllisyysasteen kasvun hyöty on kuitenkin kyseenalainen, koska 70 prosenttia uusista työpaikoista syntyi julkiselle sektorille, mikä tarkoittaa julkisten menojen kasvamista entisestään. Hallitus siis osti työllisyysasteen nousun velkarahalla. Marinin hallitus toteutti jakopolitiikkaansa velkaantumalla ja lykkäämällä veronkiristykset tulevaisuuteen. Velkaantumiseenhan sisältyy suuri korkoriski, mikä nyt sitten korkojen nousun myötä realisoitui.

Jakopolitiikan tienristeyksessä – Rinteen-Marinin hallitusten kokeilu on törmäämässä ylivelkaantumiseen

Antti Rinteen hallitus aloitti vuonna 2019 talouspoliittisen kokeilun, jonka tarkoituksena oli saada Suomi kasvun uralle valtiovetoisesti julkisia menoja kasvattamalla. Julkinen talous oli tarkoitus…

www.eva.fi

 

[Kilgore Trout]

Aina voi vaihtaa kotimaata, tai ainakin hyvätuloiset voivat. Köyhät eivät voi, joten he olisivat kärsijöinä. Niin kuin aina vasemmistolaisessa politiikassa, köyhät täytyvät pitää köyhinä. Muuten vasemmistolla ei ole äänestäjiä.

En näe, että kausaliteetti menisi noin päin, siis että vasemmistolaiset puolueet aiheuttaisivat köyhyyttä. Päin vastoin, historiassa suuret varallisuuserot ovat synnyttäneet vasemmistolaiset liikkeet ja puolueet. Jos köyhyys nyt poistettaisiin, niin se tarkoittaisi vain origon siirtymistä oikealle, ja nykyiset vasemmistolaispoliitikot adaptoituisivat tilanteeseen ennenkuin kissaa ehtisi sanoa.

 

[Lynx_j]

Käytännössä ollaan 100 % tilanteessa, jossa vika on edellisen hallituksen. Sote, kestävyysvaje, heikko talouskasvu, väärä ikäjakauma jne jne. Jos ihan rehellinen haluaa olla - ja miksi ei haluaisi - pitäisi sanoa "edellisten hallitusten" vika. Huomasin, että Orpo käyttää tätä määrittelyä, mikä nostaa arvostusta hänen suuntaan.

Kovasti edellishallituksessa ihan ministeritasollakin lisäännyttiin, mutta eivät he nyt sentään ikäjakaumaan pysty vaikuttamaan määräänsä enempää. Kiistan asioita sitten on, että milloin kestävyysvajeen ja heikon talouden kasvu on alkanut ja ketä siitä syyttää.

Täälläkin viesteistä puhutaan demarivihervassarikepupolitiikasta, mutta esimerkiksi edellisessä kymmenessä hallituksessa on ollut mukana Keskusta 7 kertaa, Kokoomus, SDP ja vihreät kuusi kertaa jokainen. Ainut näitä enemmän hallituksessa ollut ”kestosuosikki” on RKP yhdeksällä hallituskerrallaan. Mutta ilmeisesti se vasen laita on Suomen kriisiin ajanut.
Kokoomuskin vankkana talousosaaja-puolueena on melkoisen lahjakkaasti ollut velkaannuttamassa valtiota.

Persujen kyvyistä ei osaa vielä sanoa, kun edellinen ja ainoaksi jäänyt hallituskokeilu johti puolueen hajoamiseen.

 

[Normandia]

Osa vammaisjärjestöistä vastustaa vammaispalvelulakia esitetyssä muodossaan. Ainakin Näkövammaisten liitto, Invalidiliitto, Neuroliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Kuurosokeat, Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Selkäydinvammaiset Akson, Lyhytkasvuiset– Kortväxta, ADHD-liitto, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ja Abilis.

[Marinin hallituksen aikana] vammaispalvelulain sisältö on muuttunut siten, ettei se turvaa lain tavoitteen mukaisesti vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia, vammaisjärjestöjen tiedotteessa sanotaan.

Joukko vammaisjärjestöjä vaatii vammaispalvelulain hylkäämistä

Osa vammaisjärjestöistä on sitä mieltä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesitystä muutettiin niin, että ohjaus, hoito ja valvonta korostuvat, ei vammainen ihminen aktiivisena toimijana.

www.iltalehti.fi

Kauheen pitkään tätäkin on jo muutettu. Muuttamisestakin puhuttu jo 20 vuoden ajan. Toivottavasti saadaan pian saadaan yhteensopivaksi niin, että vastaa YK:n ihmisoikeussopimuksia tarpeeksi.

Virta muistutti, että vammaispalvelulain uudistamisesta on puhuttu 20 vuoden ajan. Hän ihmetteli, että kun edellinen hallitus viimein sai lain säädettyä, niin vain muutama kuukausi myöhemmin Orpon hallitus peruu sen ja vammaisista ihmisistä haetaan säästöjä.

Viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtanut Markus Lohi (kesk) kertoi, että eduskunnassa tehtiin viime kaudella paljon töitä ja tarvittavia muutoksia, jotta vammaispalvelulaki noudattaisi YK:n ihmisoikeussopimuksia.

”On iso arvovalinta leikata vammaisilta henkilöiltä” – Oppositio aloitti heti hallituksen ryöpytyksen

Vammaispalvelulaki hyväksyttiin maaliskuun alussa ja sen piti astua voimaan lokakuussa. Orpon (kok) hallitus esittää lain voimaantulon siirtämistä vuoden 2025 alkuun.

www.iltalehti.fi

 

[Normandia]

Hyvä kirjoitus nykyisestä tilanteesta. Paljon on hyvää hallituksen uudistuksissa, mutta varmasti on paljon ei välttämättä ei niin hyvää.

Tätä pohjoismaisen mallin mantraa hokemalla hallituksen vajaan ja karun mallin vaikutukset eivät työpaikoiksi muutu. Marinin hallitus loi 80 000 työpaikkaa kasvua tukevalla politiikalla, kommentoi kansanedustaja Lauri Lyly työministeri Arto Satosen lausumia lauantaiaamun Ylen Ykkösaamussa.
Lylyn on vaikea nähdä tätä talousnäkymää niin optimistisena kuin Satonen, koska juuri nyt rakentaminen sukeltaa, työttömyys lisääntyy lähikuukausina kymmenillä tuhansilla ja nämä heijastuvat koko talouteen vähintäänkin koko ensi vuoden.

– Työttömyysturvasta leikkaaminen ja neuvottelutoiminnan painopisteen siirtäminen ennestään vahvemmalle osapuolelle työnantajille, ei tuo 100 000 uutta työpaikkaa eikä Suomen tarvitsemaa työllisyysasteen nostoa 80 prosenttiin. Nämä toimet siirtävät Suomea yhä kauemmas muissa Pohjoismaissa olevasta työmarkkinatilanteesta. Esimerkiksi Ruotsissa on tasavertaisempi neuvottelukulttuuri osapuolten välillä, siellä on parempi tiedonsaantioikeus ja palkansaajilla työehtosopimusten tulkintaetuoikeus sekä henkilöstöedustus yli 25 henkeä työllistävien yritysten hallituksissa. Nämä lisäävät työpaikoilla vuorovaikutusta, parantavat keskinäisiä neuvotteluita ja vähentävät konflikteja työmarkkinoilla, perustelee Lyly.

– Työnvälitykseen ja uuden oppimiseen laitetaan Tanskassa noin kaksinkertainen ja Ruotsissa puolet enemmän yhteiskunnan resursseja kuin Suomessa. Työttömyysturva on niissä myös huomattavasti korkeampi kuin Suomessa ja sitä ollaan meillä hallituksen toimesta yhä leikkaamassa alemmas. Ero Ruotsiin ja Tanskaan vaan kasvaa, toteaa Lyly.

– Yksi kummallisimmista asioista hallituksen touhuissa on, että Suomessa hallitus ajaa aikuiskoulutustukea alas, kun taas Ruotsissa siihen ollaan panostamassa, pirkanmaalainen Lyly jatkaa.

– Kokemuksesta voin sanoa, että aitoihin neuvotteluihin ja sopimiseen työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt erittäin vaikea päästä, koska työnantajapuoli on jo kaiken saanut hallitusohjelmassa. Se ei niistä luovu ja odottaa popcornia syöden hallituksen hoitavan asiat kotiin. Muistuttaa paljon Kiky-neuvottelujen lähtötilannetta, sanoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly.

SDP:n Lauri Lyly: Hallituksen karu kattaus palkansaajille | SDP EDUSKUNTA

Tätä pohjoismaisen mallin mantraa hokemalla hallituksen vajaan ja karun mallin vaikutukset eivät työpaikoiksi muutu. Marinin hallitus loi 80 000 työpaikkaa kasvua tukevalla politiikalla, kommentoi kansanedustaja Lauri Lyly työministeri Arto Satosen lausumia lauantaiaamun Ylen Ykkösaamussa.

www.sttinfo.fi

 

[mjr]

Osa vammaisjärjestöistä vastustaa vammaispalvelulakia esitetyssä muodossaan. Ainakin Näkövammaisten liitto, Invalidiliitto, Neuroliitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Kuurosokeat, Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Selkäydinvammaiset Akson, Lyhytkasvuiset– Kortväxta, ADHD-liitto, Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ja Abilis.

Tämä liittyy tiettyihin "saavutettuihin etuihin" eli ns. perinteiseen vammaisuuteen nojautuvat järjestöt näkevät oman asemansa liudentuvan, jos kehitysvammaiset, autistit, aivovammaiset eli usein fyysisesti toimintakykyiset "pääsisivät" kokonaan vammaisoikeuksien piiriin, mikä siis on se erittäin rationaalinen ja pitkään tavoiteltu tilanne. Tästä järjevyydestä ei siis ole kahta sanaa ja ilmeisesti tämä viime hetken hätäjarrutus liittyy lähinnä säästösyihin.

 

[Cobol]

Tämä liittyy tiettyihin "saavutettuihin etuihin" eli ns. perinteiseen vammaisuuteen nojautuvat järjestöt näkevät oman asemansa liudentuvan, jos kehitysvammaiset, autistit, aivovammaiset eli usein fyysisesti toimintakykyiset "pääsisivät" kokonaan vammaisoikeuksien piiriin, mikä siis on se erittäin rationaalinen ja pitkään tavoiteltu tilanne. Tästä järjevyydestä ei siis ole kahta sanaa ja ilmeisesti tämä viime hetken hätäjarrutus liittyy lähinnä säästösyihin.

Ilmeisesti liittyy säästösyihin. Valtiovarainministeriön mukaan viime kaudella uudistukseen varattu rahoitus ei riitä. Ministeriö varautui siihen, että menot olisivat vuosittain 100 miljoonaa euroa suunniteltua suuremmat. Kun 100 miljoonan euron ylimääräinen kehysvaraus huomioidaan, vammaispalveluiden kustannusten odotettiin kasvavan 36 miljoonan euron sijaan 136 miljoonaa euroa vuonna 2027.

 

[444]

Tänne vaan. Kyllä jokaisella matalapalkka-alan osa-aikaisuuden perässä muuttavalla perheellisellä täällä on varaa asua. Jos tekee taloudellisesti tiukkaa, niin myy vähän osakkeita tai sijoitusasuntoja.

Aina voi myös kurkata, jos sinne pakastimen ylälokeroon olisi jäänyt muutama rulla puolison tienaamia (ja varmasti verottajalle ilmoitettuja) seteleitä. Ja jos ei löydy, niin sitten vaan appivanhemmilta rahaa hakemaan. Ei tää oo niin vaikeeta hei.

 

[JZZ]

Juuri lähti kollega 2 vuoden Suomessa asumisen jälkeen Yhdysvaltoihin. Nettopalkka kun kasvoi noin 2,5 kertaiseksi. Siinä saa Li Andersson ihan tosissaan selittää, miksi kollegani olisi parempi olla Suomessa ja maksaa veroja tänne. ”Hyvinvointivaltion ilmaiset palvelut” ovat aika löysä argumentti, jos käytännössä käteenjäävän ansiotason erotuksessa hän maksaisi näistä palveluista 50 000 euroa vuodessa.

Bruttopalkkako tässä sitten pysyi samana? Vai tullaanko tässä nyt kuitenkin lopulta kysymykseen, että miksi jenkkiläisillä yrityksillä on varaa maksaa paljon parempia palkkoja kuin suomalaisilla?

 

[Petri1981]

Bruttopalkkako tässä sitten pysyi samana? Vai tullaanko tässä nyt kuitenkin lopulta kysymykseen, että miksi jenkkiläisillä yrityksillä on varaa maksaa paljon parempia palkkoja kuin suomalaisilla?

Kyllä bruttopalkkakin nousi, mutta prosentuaalisesti dramaattisin ero nettopalkassa verotuksen vuoksi. Kyllähän Suomessakin yritys maksaa työntekijästä paljon, mutta osa veroista on piilotettu palkansaajalta työnantajan puolelle. Tämä vähentää työntekijän ansaitsemaa "bruttopalkkaa", vaikka sinänsä typerä puhua bruttopalkasta, kun työnantaja on jo vähentänyt siitä palkasta maksuja valtiolle. Jos minä tienaisin 5000 euroa "bruttona", ja saisin nettona jotain reilu 3000 euroa, niin työnantaja maksaa minusta ehkä noin 7000 euroa. Tuo 7000 euroa olisi siis todellinen bruttopalkkani, josta saan itselleni reilu 3000 euroa.

 

[JZZ]

Kyllä bruttopalkkakin nousi, mutta prosentuaalisesti dramaattisin ero nettopalkassa verotuksen vuoksi. Kyllähän Suomessakin yritys maksaa työntekijästä paljon, mutta osa veroista on piilotettu palkansaajalta työnantajan puolelle. Tämä vähentää työntekijän ansaitsemaa "bruttopalkkaa", vaikka sinänsä typerä puhua bruttopalkasta, kun työnantaja on jo vähentänyt siitä palkasta maksuja valtiolle. Jos minä tienaisin 5000 euroa "bruttona", ja saisin nettona jotain reilu 3000 euroa, niin työnantaja maksaa minusta ehkä noin 7000 euroa. Tuo 7000 euroa olisi siis todellinen bruttopalkkani, josta saan itselleni reilu 3000 euroa.

Tässä tullaan taas (lähinnä) TyELiin, joka toki on merkittävä kulu työnantajalle, mutta taas työntekijäpuolella tämän maksamattajättäminen on lähinnä omaan jalkaan ampumista, joka toki jenkeissä onnistuu ja tukee myös hyvin tätä ajatusmallia että halutaan tietyssä kohdassa maksimoida itselle saatu raha, ilman mitään valmistautumista tulevaan. Toki se, että jenkeissä eläke maksetaan itse itselleen lienee jossain määrin reilumpi tapa kuin Suomen nykymalli, jossa suuret ikäluokat tekivät itselleen edulliset laskelmat mutta unohtivat tehdä lapset maksamaan koko homman.

 

[Petri1981]

Tässä tullaan taas (lähinnä) TyELiin, joka toki on merkittävä kulu työnantajalle, mutta taas työntekijäpuolella tämän maksamattajättäminen on lähinnä omaan jalkaan ampumista, joka toki jenkeissä onnistuu ja tukee myös hyvin tätä ajatusmallia että halutaan tietyssä kohdassa maksimoida itselle saatu raha, ilman mitään valmistautumista tulevaan. Toki se, että jenkeissä eläke maksetaan itse itselleen lienee jossain määrin reilumpi tapa kuin Suomen nykymalli, jossa suuret ikäluokat tekivät itselleen edulliset laskelmat mutta unohtivat tehdä lapset maksamaan koko homman.

Niin, jos sen rahan mitä palkasta menee eläkemaksuihin, sekä työnantajan että tekijän puolelta, laittaisi itse indeksirahastoon koko työuran ajaksi, niin kyllä rikkaana viettäisi eläkepäiviä. Nykyisillä nuorilla aikuisillahan eläkemaksujen tuotto taitaa olla negatiivinen, eli ei saa edes omiaan takaisin. Jonkin sortin pyramidihuijaus kyseessä, joka pysyy pystyssä ainoastaan sen vuoksi, kun valtio voi aina pakottaa ihmiset ja yritykset maksamaan enemmän.

 

[peterra]

Edelleen palataan tähän perusasetelmaan, että erilaisia säästöohjelmia (=sopeutusta) pitää tehdä (=se on välttämätöntä). Myös rakenneuudistuksia (=uudistuksia, jotka asettavat tulevaisuudessa tilanteen pysyvästi paremmalle uralle) täytyy tehdä.

Nämä eivät ole mielipideasioita vaan tylyjä faktoja. Viime hallitus olisi voinut nimenomaan rakenneuudistuksien puolella tehdä parempaa työtä, mutta muutoin useampi aikaisempikin hallitus olisi voinut tehdä parempaa työtä. Kun vaikeita asioita joudutaan pakon edessä tekemään niin silloin pitäisi pyrkiä (huom. pyrkiä, ei välttämättä päästä) laajaan konsensukseen. Nyt emme pääse minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen, koska meillä on vuorotellen eri kokoonpanossa hallituksia, jotka ajavat yksipuolista näkemystä. Oikeisto ajaa kahden suuren asiaa: yrittäjien ja hyvätuloisten. Vasemmisto ajaa liittojen ja työntekijöiden asiaa ja keskusta vielä erikseen ajaa erityisesti maaseudun asioita.

Tähän mennessä piraattipuolue on ainoa, jolta on löytynyt kohta kohdalta sellainen leikkausehdotus, jossa käydään nimenomaan prioriteettijärjestyksessä kuluja läpi. Säästöjä näistä. Ilmeisesti tosiasiallinen makropolitiikka on kuitenkin sitä, että käytännössä säästöjen on tultava isoista puroista, jotta niitä alkaa syntyy. Yhteiskuntarauhan kannalta olisi todella tärkeää, että työnantajat antaisivat nyt edes jotain AY-liikkeelle, koska näin epätasapainoinen sopeutus ei lupaa hyvää kellekään. Nyt pitäisi vielä kerran istua alas ja löytää sellaisia tekemisen tapoja, jotka saisivat suuremman konsensuksen taakseen.

 

[Lynx_j]

Aina voi vaihtaa kotimaata, tai ainakin hyvätuloiset voivat. Köyhät eivät voi, joten he olisivat kärsijöinä. Niin kuin aina vasemmistolaisessa politiikassa, köyhät täytyvät pitää köyhinä. Muuten vasemmistolla ei ole äänestäjiä.

Eikö oikeistolainen politiikkakin aja tätä mallia? Jonkunhan ne matalapalkka-alojen työtkin on tehtävä, joista toiset käärivät sitten voitot. Ei se duunarin ehtojen heikentäminen köyhyydestä poispääsyyn auta millään muotoa.
Jos joku saa vaikka tukia 1400€/kk ja töissä tienaa 1700€/kk, mutta töissäkäynnin kustannukset ovat esimerkiksi 200€/kk, niin töissä käymällä tulosi kasvavat 100€/kk. Noissa tuloluokissa tulot menevät kokolailla elämiseen, joten se lisäsatanen ei muuta elämää juuri millään muotoa. Ehkä voit hieman parempaa ruokaa syödä joskus ja saat ostettua suoratoistopalvelun, mutta silti olet ”köyhä”.
Sama toiseen suuntaan, tuista napsastaan satanen pois, niin sitten syöt vähän huonommin, etkä hommaa viihdepalveluita, mutta ”köyhä” olet silti.

Samanlaista höpöhöpö-puhetta on, että matalammalla palkkatasolla työskentely johtaisi jatkossa suurempiin tuloihin. Ihannetilanteessahan jokaisen työura olisi nousujohteinen osaamisen ja palkkakehityksen suhteen. Paljon vain on työpaikkoja, joissa palkat menevät taulukon mukaan ja palkankorotukset ovat euroja kuukausitasolla, näitäkin tulee yleensä vain silloin, kun liitto on ne vääntämisen jälkeen saanut neuvoteltua.

Vaikea kuvitella, että esimerkiksi paljon puhutut lähihoitajat tulotasoaan merkittävästi nostaisivat. Tokihan aina voi muuttaa paremman liksan perässä, mutta suuremmissa kaupungeissa asumiskustannukset syövät tämän hyödyn.

Ja aina voi saivarella, että voi opiskella itselleen parempipalkkaisen ammatin. Tähän ihan jokaisella ei kuitenkaan ole fyysistä tai älyllistä kapasiteettia, tai oppilaitosta järkevän matkan päästä kotoa. Taloudellisestikin tämä on haastavaa, varsinkin nyt kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Ja jokaisessa työpaikassa ei voi opiskella töiden ohessa.

Ei se oikeistopolitiikka ole täällä auttamassa ihmisiä pois köyhyydestä, kannustinloukkujen purkamiseen se voi tähdätä, mutta vähävaraiset pysyvät vähävaraisina, vaikka heidät matalapalkkatöihin työnnetään.

Ja ei, en itse kannata vastikkeetonta rahansaantia valtiolta, mutta ymmärrän senkin, ettei se köyhyys ole valintakysymys, vaan siihen johtavat syyt ovat moninaiset.

 

[Vaughan]

Jos joku saa vaikka tukia 1400€/kk ja töissä tienaa 1700€/kk, mutta töissäkäynnin kustannukset ovat esimerkiksi 200€/kk, niin töissä käymällä tulosi kasvavat 100€/kk.

Tämä varmasti pitää paikkansa!

Mutta erittäin usein työmarkkinoilla asia menee niin, että saadakseen esim. 2000€/kk työpaikan, pitää ensin mennä 1700€/kk työpaikkaan. Ja jos ei mene, niin ei koskaan saa sitä 2K€/kk paikkaa...

Asialle on myös looginen ja oikeudenmukainen peruste: jos organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä yhtään sopivia ja päteviä ihmisiä niissä 1700€/kk tehtävissä, ja sitten avautuu mainitunlainen 2000€/kk paikka, niin erittäin suurella todennäköisyydellä siihen nousee joku sellainen, joka tällä hetkellä tekee niitä 1700€/kk tehtäviä. Sitten se varsinainen ulkoiseen hakuun tuleva paikka onkin vain siihen "tyhjäksi" jääneeseen 1700€/kk tehtävään.

Ja olisihan se väärin, jos joku ulkopuolelta tuleva työnhakija ohittaisi päteviä sisäisiä hakijoita. Siksi monelle työttömälle työnhakijalle tärkeintä olisi ensin päästä sisälle työelämään, jotta voi sitten hakea parempia paikkoja - joko samalta työnantajalta tai eri..

Siten sama pätee myös tilanteissa, joissa sitä 2000€/kk tehtävää hakee henkilö A, joka on kokoaikaisesti työtön ja henkilö B, joka tekee koko ajan samankaltaista työtä pienemmällä palkalla jossain muualla. Suurin osa työnantajissa preferoi henkilöä B, joka on koko ajan töissä...

Työura on polku, jolla on vaikea tehdä "hyppäyksiä". Useimmiten eteneminen tapahtuu jokun loogisen järjestyksen mukaan, vaikkakaan ei aina kaavamaisen tasaisesti. Lisäksi työvoimaviranomaisilla ei ole juurikaan keinoja auttaa ihmisiä "hyppimään" urallaan, vaikka sitä usein toivotaankin - ja se olisi myös väärin pienipalkkaisessa työssä olevia kohtaan, jos toiset etenisivät heidän ohi...

Mahdolliset "hypyt" ja "ohitukset" tapahtuvat lähinnä koulutuksen tai muun vastaavan uskottavan aiemman näytön perusteella. Näyttöä arvioi vain ja ainoastaan rekrytoiva työnantaja...

 

[Byvajet]

Asialle on myös looginen ja oikeudenmukainen peruste: jos organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä yhtään sopivia ja päteviä ihmisiä niissä 1700€/kk tehtävissä, ja sitten avautuu mainitunlainen 2000€/kk paikka, niin erittäin suurella todennäköisyydellä siihen nousee joku sellainen, joka tällä hetkellä tekee niitä 1700€/kk tehtäviä.

Tuon palkkaluokan tehtäviä pystyy usein tekemään kuka tahansa. Niihin nousee kuka nousee, vaikka se välivuotta pitävä ylioppilas, jolla ei ole minkäänlaista aikaisempaa työkokemusta.

 

[Lynx_j]

Asialle on myös looginen ja oikeudenmukainen peruste: jos organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä yhtään sopivia ja päteviä ihmisiä niissä 1700€/kk tehtävissä, ja sitten avautuu mainitunlainen 2000€/kk paikka, niin erittäin suurella todennäköisyydellä siihen nousee joku sellainen, joka tällä hetkellä tekee niitä 1700€/kk tehtäviä. Sitten se varsinainen ulkoiseen hakuun tuleva paikka onkin vain siihen "tyhjäksi" jääneeseen 1700€/kk tehtävään.

Tämä on juuri mainitsemani ihannetilanne, paljon on vain työpaikkoja, joissa työurasi koko palkkakehitys on sen varassa mitä liitot saavat neuvoteltua korotuksia. Ei kaikki työnantajat ole sellaisia, jotka nostavat palkkaasi sen mukaan kuinka ahkera olet. Miksi työantaja maksaisi ahkeruudestasi enemmän, kun teet enemmän töitä samalla palkalla?
Jokainen työnantaja ei kuitenkaan ole hyväntekijä. Tämä korostuu varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joissa valinnanvaraa ei ole. Jos kylän ainut metallipaja maksaa sinulle summan X ja seuraava vastaava työpaikka sijaitsee esimerkiksi 70 kilometrin päässä, niin harva hitsari sinne alkaa kulkea, vaikka palkka nousisikin euron tai kaksi tunnilta.

Varsinkin tuotannollisissa laitoksissa palkka on määritelty jo valmiiksi ja etenet taulukon mukaan, joka perustuu ”osaamiseesi”. Eli kehityskeskusteluissa työnantaja sitten päättää oletko ansainnut 19 sentin(kuvitteellinen summa) palkankorotuksen kehittyessäsi työssäsi.

Siitä olen samaa mieltä, että jostain työura on aloitettava ja ideaalitapauksissa pääset nostamaan tulotasoasi kehittymisesi myötä, mutta on myös paikkoja, joissa palkankorotuksesi on senttejä huolimatta kehityksestäsi ja ahkeruudestasi. Kyllä se duunari vain usein on työnantajan armoilla, varsinkin paikoissa, joissa työvoima on helppo korvata uudella.

 

[Cobol]

Jokainen työnantaja ei kuitenkaan ole hyväntekijä. Tämä korostuu varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joissa valinnanvaraa ei ole. Jos kylän ainut metallipaja maksaa sinulle summan X ja seuraava vastaava työpaikka sijaitsee esimerkiksi 70 kilometrin päässä, niin harva hitsari sinne alkaa kulkea, vaikka palkka nousisikin euron tai kaksi tunnilta.

Jos joku ei viitsi kulkea 70 km tai muuttaa pois, hän joutuu tyytymään siihen, mitä pieni työnantaja pystyy maksamaan.

Suomessahan maksetaan reippaalla kädellä alimpia palkkoja vrt OECD-maat. Selvästi keskimääräistä enemmän. Kun myös verotus on varsin matalaa jossain 2 000 euron palkoilla, ongelma ei ole alimmissa palkoissa vähän koulutetuille.

Itse asiassa meillä tuet yltävät kaikkine lisineen tasolle, jossa työn tekeminen on epämielekästä lyhytaikaisesti omaa ansiotasoaan tarkastellen. Mikä toki on virhe jo keskipitkällä aikavälillä.

Koska matalia palkkoja verotetaan vähän ja koska palkat itsessään ovat keskimäärin verrokkimaita korkeammalla, on syytä tarkastella tukia työnteon saamiseksi kannattavammaksi.

 

[ftr]

Tämä on juuri mainitsemani ihannetilanne, paljon on vain työpaikkoja, joissa työurasi koko palkkakehitys on sen varassa mitä liitot saavat neuvoteltua korotuksia. Ei kaikki työnantajat ole sellaisia, jotka nostavat palkkaasi sen mukaan kuinka ahkera olet. Miksi työantaja maksaisi ahkeruudestasi enemmän, kun teet enemmän töitä samalla palkalla?
Jokainen työnantaja ei kuitenkaan ole hyväntekijä. Tämä korostuu varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joissa valinnanvaraa ei ole. Jos kylän ainut metallipaja maksaa sinulle summan X ja seuraava vastaava työpaikka sijaitsee esimerkiksi 70 kilometrin päässä, niin harva hitsari sinne alkaa kulkea, vaikka palkka nousisikin euron tai kaksi tunnilta.

Usein suotuisaan palkkakehitykseen tulisi olla valmis tekemään myös osittain epämiellyttäviä päätöksiä, kuten pidempiä työmatkoja tai asuinpaikan vaihtoa. Jos haluat olla koko työurasi pikkukylässä samassa työpaikassa, niin palkka saattaa tosiaan nousta aina vain taulukon verran. Vaihtamalla muualle tässäkin esimerkissäsi palkka nousisi yli kolmellasataa kuukaudessa. Ehkä hitsari voisi pohtia vaihtoehtoja, millä tavalla homman voisi saada pitkässä juoksussa kannattavaksi.

Tämä ei mielestäni ole oikeistopolitiikkaa vaan ihan työmarkkinoiden dynamiikkaa.

 

[Lynx_j]

Jos joku ei viitsi kulkea 70 km tai muuttaa pois, hän joutuu tyytymään siihen, mitä pieni työnantaja pystyy maksamaan.

Tarkoitin, että ei siinä tulotaso nouse juurikaan, kun enemmän saatava palkka menee matkakuluihin. Tähän vielä päälle kulkemisen vaiva, niin sitä jää mieluummin sinne pienempi palkkaiseen työhön.
Keskusteluissa ei myöskään usein huomioida auton arvonalenemaa ja lisääntyviä korjauskustannuksia, kun kilometrejä tulisi työmatka-ajossa kuitenkin melko runsaasti.
Toinen vaihtoehto on sitten kulkea julkisilla, esim. 1,5h suuntaansa, joka sitten lisää päivän pituutta 3h.

Täällä saadaan töihinkulkeminen kuullostamaan niin kovin helpolta. Sitä voi jokainen sitten huomenna ajaa 70 kilometrin lenkin ennen töihinmenoa ja hihnalla pitää olla klo 6.00.

Edit. Toinen ratkaisu on sitten lähemmäs parempaa palkkatasoa muuttaminen. Sekin käy vain pakkaamalla tavarat autoon ja muuttamalla.

Tämä on myös työnantajien etu, että löytyy tekijöitä pienten paikkakuntien työpaikkoihin, eikä jokainen lähde kilpailuttamaan palkkaansa muualle. Lisäksi tuttu ja turvallinen työyhteisö työkavereineen voi olla parempi vaihtoehto, kuin sadan euron lisätienestin tienaaminen ja pitkien matkojen kulkeminen.

 

[Vaughan]

Tuon palkkaluokan tehtäviä pystyy usein tekemään kuka tahansa.

Mutta se on eri asia! Pystyy tekemään kuka tahansa, mutta työntantaja ei koskaan tee työsopimusta kenen tahansa kanssa. Hän ottaa aina omasta näkökulmastaan sopivimman. Ratkaiseva tekjiä voi olla hyvinkin pieni...

Niihin nousee kuka nousee...

Kuten sanoin, työntantaja ei koskaan tee työsopimusta kenen tahansa kanssa. Hän ottaa aina omasta näkökulmastaan sopivimman. Ratkaiseva tekjiä voi olla hyvinkin pieni - kuten se, että on edes vähän aiempaa kokemusta verrattuna siihen, että ei ole ollenkaan kokemusta.

Tekemällä lähes mitä tahansa parantaa omia mahdollisuuksiaan verrattuna siihen, että ei tee mitään. Ne jotka eivät tee mitään, ovat aina takamatkalla verrrattuna niihin, jotka tekevät edes jotain, vaikka sitten pienimmällä laillisella palkalla ja huonoimmilla laillisilla ehdoilla...

Siksi työelämä on polku, jolla täytyy ottaa ensin yksi askel, jotta voi ottaa sen jälkeen toisen.

 

[Byvajet]

Usein suotuisaan palkkakehitykseen tulisi olla valmis tekemään myös osittain epämiellyttäviä päätöksiä, kuten pidempiä työmatkoja tai asuinpaikan vaihtoa.

Joillekin ne pienipalkkaiset työt aina kuitenkin lankeavat. Oikeisto pyrkii siihen, että pienipalkkaisia töitä olisi mahdollisimman paljon. Siihen perustuu esimerkiksi suurelta osin halu haalia tänne maahanmuuttajia, koska mitä vähemmän on tekijöitä, sitä enemmän heistä joutuu kilpailemaan palkalla.

Siksi on kummallista lukea vuodatuksia, kuinka duunarin tulisi vain tyytyä ja ymmärtää kokonaisetu. Ihminen on rakentunut niin, että jokainen täällä pyrkii lisäämään omaa hyväänsä, niin työnantaja kuin duunarikin. On älyllisesti epärehellistä esittää asiat vain yhdestä näkökulmasta.

 

[Patarouva]

En väitä, että yleisesti ei haluttaisi, että työttömät työllistyisivät ja maan talous kulkisi terveempään suuntaan.

Voitaisiin myös rehellisesti myöntää, että tukien leikkaaminen ei saa kaikkia ihmisiä työllistymään. Osa ihmisistä köyhtyy ja joutuu tukalampaan asemaan. Olisi rehellisempää, että myönnettäisiin , että nyt pitää säästää ja se on voi voi, jos jollakin elämä muuttuu kurjemmaksi. Eniten ärsyttää, että esitetään asiat porkkanana, vaikka moni tulee saamaan tietoisesti kepistä niin, että tuntuu.