Toisaalta niissä on vastapainoksi käytössä useita asioita, joita uusi hallitus ei aja. Näistä on ketjussa ollut aiemmin puhetta.
Toisaalta niissä on vastapainoksi käytössä useita asioita, joita uusi hallitus ei aja. Näistä on ketjussa ollut aiemmin puhetta.Kannattaa muistaa myös että muissa Pohjoismaissa on jo useat asiat käytössä, joita uusi hallitus Suomeen ajaa. Nuo vaikuttaa erikoisen järeiltä lähinnä siksi, kun suomalainen työmaailma on jokseenkin jämähtänyt monelta osin.
Voiko oikeasti? Mihin tämä väite perustuu? Tai siis mihin hallituksen ehdottamaan toimeen?Kävinpä eilen SAK:n tilaisuudessa ja aika huolissaan kentällä ollaan.
Jatkossa potkut voi saada mm. yhdestä myöhästymisestä, olkoon sitten syy mikä tahansa. Käsi ylös sille joka ei joskus jonkun syyn takia ole myöhästynyt töistä.
Viitattaisiinkohan tässä siihen, että jatkossa luottamusmiehen ei tarvitse olla liiton jäsen, vaan se voi olla ihan työntekijöiden itse valitsema, riippumatta luottamusmiehen sidonnaisuuksista?Paikallisesta sopimisesta voi sopia kuka tahansa luottamusmiehen ohi.
Voisin kuvitella, että tässä on tarkoitus tuoda laittomien lakkojen korvaukset vastaamaan edes jollain tasolla mahdollista vahinkoa. Tällä hetkellähän laittomista lakoista määrättävä maksimisumma taitaa olla niinkin huikea kuin 15000 euroa. Mielelläni näkisin LAITTOMINEN lakkojen kynnyksen olevan huomattavasti korkeampi kuin nykyisin.Lakot on tosiaan tarkoitus tehdä niin kalliiksi/rajoittaa työntekijöille että niihin ei ole rahaa/ keinoja alkaa, aika nerokasta kyllä. Työnantajien sakkomaksu ei muuten ole yllättäen nousemassa, mikä yllätys.
50% työntekijöistä on keskimääräistä huonompi. Eli aika moni.En usko että yksikään työnantaja haluaa hyvästä työntekijästä eroon. Niistähän suorastaan kilpaillaan kaikkialla
Toisaalta niissä on vastapainoksi käytössä useita asioita, joita uusi hallitus ei aja. Näistä on ketjussa ollut aiemmin puhetta.
Työntekijät voi olla kaikki hyviä. Työntekijää ei mielestäni pidä verrata toiseen työntekijään vaan siihen tuoko hän lisäarvoa enemmän kuin kuluja yritykselle.50% työntekijöistä on keskimääräistä huonompi. Eli aika moni.
No se ensimmäinen ja tärkein toimi olisi ottaa Ruotsin tavoin työntekijät yritysten päätöksentekoon, mutta tähän ei tunnu olevan mitään halua. Ihan yhtä jähmeää on työnantajienkin asenne työmarkkinoiden kehittämiseen kuin liittojenkin, yhteistyö ei maistu, vaan asia nähdään taisteluna ja nollasummapelinä. Vai luuleeko joku nyt oikeasti, että nämä työntekijän aseman heikennykset on nyt se ratkaiseva tekijä, eikä mikään muu ole pielessä?Kyllä, esimerkiksi Tanskassa tehokkaamman talousalueenkin myötä esim. tehokkaammat TE-palvelut, mutta ymmärtääkseni Suomikin pyrkii parantamaan niitä, jotta mahdollisimman moni saisi töitä. Varmasti löytyy kehitettävää, mutta työnantajien pitää uskaltaa palkata. Ei ne muuten sitä helposti tee.
Kun potkuja annetaan niin silloin vertailu tehdään nimenomaan työntekijöiden välillä. Eli kuka työntekijä tuo enemmän/vähemmän sitä lisäarvoa.Työntekijät voi olla kaikki hyviä. Työntekijää ei mielestäni pidä verrata toiseen työntekijään vaan siihen tuoko hän lisäarvoa enemmän kuin kuluja yritykselle.
Suomessahan työntekijäpuoli on vaatinut yritysten päätöksentekoon nimenomaan luottamusmiehiä, kun taas Ruotsissa yrityksen työntekijät valitsevat edustajansa itse henkilökunnan piiristä. Oleellista on, että hallituksessa oleva työntekijä tuntee yhtiön ja sen henkilöstön eikä ole liiton politiikan väline. Siinä on suuri ero.No se ensimmäinen ja tärkein toimi olisi ottaa Ruotsin tavoin työntekijät yritysten päätöksentekoon, mutta tähän ei tunnu olevan mitään halua.
Joo, minusta voisi mennä Ruotsin malliin tuo valintakin. Monella alalla ne toki olisi silloinkin liiton miehiä, kuten on Ruotsissakin. Ei tuo saisi olla asia, jolla olisi merkitystä suuntaan tai toiseenkaan.Suomessahan työntekijäpuoli on vaatinut yritysten päätöksentekoon nimenomaan luottamusmiehiä, kun taas Ruotsissa yrityksen työntekijät valitsevat edustajansa itse henkilökunnan piiristä. Oleellista on, että hallituksessa oleva työntekijä tuntee yhtiön ja sen henkilöstön eikä ole liiton politiikan väline. Siinä on suuri ero.
Yrityksiä on monenlaisia, mutta joo ei se ollenkaan huono asia ole, että työnantaja kuuntelee työntekijöitä tarkoin eri asioissa.No se ensimmäinen ja tärkein toimi olisi ottaa Ruotsin tavoin työntekijät yritysten päätöksentekoon, mutta tähän ei tunnu olevan mitään halua. Ihan yhtä jähmeää on työnantajienkin asenne työmarkkinoiden kehittämiseen kuin liittojenkin, yhteistyö ei maistu, vaan asia nähdään taisteluna ja nollasummapelinä. Vai luuleeko joku nyt oikeasti, että nämä työntekijän aseman heikennykset on nyt se ratkaiseva tekijä, eikä mikään muu ole pielessä?
Kuin myös, mutta en näe näiden hallituksen toimien olevan pelkästään positiivisia. Työnantajille annetaan kaikki käteen ja tehdään selväksi, ettei mistään kannata neuvotella, kun hommat hoidetaan lakien kautta. Erityisen viisasta olisi nyt ollut tuoda heikennyksien rinnalle myös työntekijöille jotain, esimerkiksi juuri lisää vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä. Tuota kautta voitaisiin oikeasti alkaa saavuttaa jotain oikeaa luottamusta osapuolten välille. Tälläinen valittu meno tuppaa potkimaan sitten taas takaisin kun vasemmistolaisempi hallitus.Se mitä toivon niin parasta mahdollista työllisyysastetta, matalamman kynnyksen palkkaamista ja esim. kauan kaivattuja työmarkkinauudistuksia.
Tukien suhteen optimaalinen tilannehan on se, etteivät lisää kannustinloukkuja ja ylipäätänsä kohdistuu aina mahdollisimman hyvin.
Kun potkuja annetaan niin silloin vertailu tehdään nimenomaan työntekijöiden välillä. Eli kuka työntekijä tuo enemmän/vähemmän sitä lisäarvoa.
Ehkä monet niistä, jotka pelkäävät, että heti kun irtisanomista helpotetaan työnantaja antaa potkut, kärsivät huijarisyndroomasta. Toisaalta ne, jotka ovat varmoja, että niin hyvällä työntekijällä kuin he ei ole mitään pelättävää, saattavat kärsiä ylivertaisuusvinoumasta.Jos potkuja tarvii antaa, niin jo tänä päivänä se on mahdollista jos yrityksen talous sitä vaatii, ja luonnollisesti tuottamattomammat pannaan ensin ulos.
Teorissa kaikki työntekijät voi olla erittäin tuottavia, tyyliin yksi tuo 900000 ja toinen 1,1 miljoonaa. Keskusteluhan lähti siitä että sanoit 50% olevan huonompia työntekijöitä.
Miksi yritys irtisanoisi 900t tuottavan vain siksi, että se olisi helpompaa jatkossa lain perusteella, en minä ainakaan ymmärrä.
Kuin myös, mutta en näe näiden hallituksen toimien olevan pelkästään positiivisia. Työnantajille annetaan kaikki käteen ja tehdään selväksi, ettei mistään kannata neuvotella, kun hommat hoidetaan lakien kautta. Erityisen viisasta olisi nyt ollut tuoda heikennyksien rinnalle myös työntekijöille jotain, esimerkiksi juuri lisää vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä. Tuota kautta voitaisiin oikeasti alkaa saavuttaa jotain oikeaa luottamusta osapuolten välille. Tälläinen valittu meno tuppaa potkimaan sitten taas takaisin kun vasemmistolaisempi hallitus.
Varmaan hyvin paikkansa pitävää.Ehkä monet niistä, jotka pelkäävät, että heti kun irtisanomista helpotetaan työnantaja antaa potkut, kärsivät huijarisyndroomasta. Toisaalta ne, jotka ovat varmoja, että niin hyvällä työntekijällä kuin he ei ole mitään pelättävää, saattavat kärsiä ylivertaisuusvinoumasta.
Täydellisessä maailmassa, kyllä. Epätäydellisessä maailmassa tilanne on huomattavasti monimutkaisempi, koska työt ovat erilaisia. Kärjistäen suorittavissa töissä tulisi työajan kattaa se, mitä työ vaatii eli jos yritys tarvitsee jotakin osaamista niin heidän pitää järjestää aikaa sen hankkimiselle. Erikseen sitten ovat sellaiset työt, joissa on paljon omaa vastuuta, joissa jokainen työntekijä tekee itse ratkaisunsa panostuksesta. Esimerkiksi aineenopettajalta on ihan okei odottaa sitä, että hän valmistelee ja tuottaa omat tuntinsa. Siihen ei ole merkitty työaikaa, mutta työaika on muutoin verrattain vähäinen verrattuna esimerkiksi 7,5 h toimistossa.MInusta työntekijä on pienyrittäjä, joka myy omaa työpanostaan toiselle yritykselle
Olen aika jyrkkä työntekijän oman vastuun kannattaja. MInusta työntekijä on pienyrittäjä, joka myy omaa työpanostaan toiselle yritykselle.
Miedän yhteiskunta on täysin työkeskeinen jo nyt. Ei siihen mitään yrittäjyyttä tarvita. Ihmiset elävät viikon töissä ja ovat viikonlopun vapaalla niin että tuntuu. Viikko eletään sohvalla katsomassa puhelinta televisio taustalla.Niin minäkin olen melkoisen kärkkäästi huutelemassa työntekijän vastuun perään. En silti oikein ymmärrä rinnastusta pienyrittäjyyteen. Ei työntekijältä voi, eikä pidäkään odottaa samanlaista omistautumista työlle tai omalle tehtävälleen kuin yrittäjältä. Aika saakelin työkeskeinen ja pahoinvoiva yhteiskunta meillä olisi, jos jokainen olisi samassa asemassa kuin muut pienyrittäjät kilpailemassa siitä, kuka haluaa ostaa sen tarjotun resurssin yritykselleen käytettäväksi.
Jossain konsulttitoimistoissa ja lääkäriasemilla tuo ajatusmalli jotenkuten toimiikin, mutta valtaosassa työyhteisöjä ei.
T: kokoomuslainen pienyrittäjä
Vähän tuntuu että näissä uudistuksissa lähdetään yleistyksestä että työnantaja on moitteeton sankari ja rehellisyyden perikuva ja työntekijä sitten aina vilppiin valmis ketku jota on vahdattava vierestä ettei varasta aikaa tai muita resursseja. Alla kärjistävä esimerkki siitä, miltä julkinen keskustelu nykyisen hallitusohjelman perusteista kovasti vaikuttaa.Itse en usko että työelämässä käytännössä hirveästi mikään muuttuu vaikka SAK hyperventiloikin tuossa. Asumistuen ehtojen kiristys saattaa pakottaa jotkut muuttamaan, toisaalta monella voi olla vaihtoehtoja lisätienestien suhteen, eli pärjäävät kyllä. Eihän asumistuki kokonaan poistu hallituksen mukaan.
Tulevat keskustelut ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden kanssa käydään varmasti perusteellisesti, että onko hyvä idea sellasta tehdä. Ymmärrän pointin ja tarkoituksen tuossa, itse jättäisin tämän muutoksen kuitenkin pois.
Varsinkin demografian kannalta taas se palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ja irtisanomisen helpottaminen ongelmatilanteissa on hyviä muutoksia. Ei olisi firmalle enää niin kova stressi palkata ihmisiä. Varsinkin pienehköille firmoille helpotus ja takaportti.
Ei sitä "yrittäjyyttä" nyt noin kirjaimellisesti pitänyt ottaa, anteeksi huono ilmaisuni. Hain enemmänkin vastakohtaa sille ajattelulle, että työnantajan pitäisi pitää työntekijä töissä, joka ei tuota mitään eikä välitäkään tuottaako mitään.Niin minäkin olen melkoisen kärkkäästi huutelemassa työntekijän vastuun perään. En silti oikein ymmärrä rinnastusta pienyrittäjyyteen. Ei työntekijältä voi, eikä pidäkään odottaa samanlaista omistautumista työlle tai omalle tehtävälleen kuin yrittäjältä. Aika saakelin työkeskeinen ja pahoinvoiva yhteiskunta meillä olisi, jos jokainen olisi samassa asemassa kuin muut pienyrittäjät kilpailemassa siitä, kuka haluaa ostaa sen tarjotun resurssin yritykselleen käytettäväksi.
Jossain konsulttitoimistoissa ja lääkäriasemilla tuo ajatusmalli jotenkuten toimiikin, mutta valtaosassa työyhteisöjä ei.
T: kokoomuslainen pienyrittäjä
Jatkossa potkut voi saada mm. yhdestä myöhästymisestä, olkoon sitten syy mikä tahansa. Käsi ylös sille joka ei joskus jonkun syyn takia ole myöhästynyt töistä.
Jatkossa se onkin herran käsissä tuleeko monoa.
Juuri näin, tuo ei ole eikä tule olemaan mahdollista. Kyllä siellä jatkossakin on tietyt prosessit ja varoituksien kautta voisi irtisanominen tapahtua. Tällä hetkellä irtisanominen on lähes mahdotonta, eikä se ole jatkossakaan helppoa, vaikka siihen voisi olla syytäkin.Tälläiset jutut ovat ihan maapallo on litteä -tason soopaa, jotka jostain syystä pyörivät paljon AY- ja vasemmistopiireissä. Ihan oikeasti yksikään ihminen joka kykenee ajattelemaan omilla aivoillaan ei voi olla sitä mieltä, että yrittäjät/yritykset palkkaisivat, ja sitten potkisivat ihmisiä muuten vain pihalle. Siis käyttäisivät kymmeniä tuhansia euroja tälläiseen touhuun. Nyt ihan oikeasti.
Tällä hetkellä irtisanominen on lähes mahdotonta, eikä se ole jatkossakaan helppoa, vaikka siihen voisi olla syytäkin.
Valitettavasti nykyisessä päätöksenteossakin näkyy asioiden kapeakatseisuus harvaan asutussa maassamme.Kai siellä kunnassa on muitakin töitä/työnantajia kuin tuo hoitola tai sitten pitää perustaa kilpaileva hoitola. Nämä nyt ovat niitä ikuisuusjuttuja, onko yhteiskunta vastuussa ja miten paljon vai pitääkö yksilön itse ottaa vastuuta itsestään/toimeentulostaan.
Ei nyt tarvitse hirveä "näkijä" olla, että olipa hallituksessa jatkossa mitkä puolueet tahansa, tulevaisuudessa pitää olla valmis yhä enemmän vaihtamaan paikkakuntaa ja/tai ammattia työllistyäkseen, koulutusta unohtamatta.