Tämä iski vähän omaan nilkkaan. Suoritin alemman korkeakoulututkinnon tehden täysipäiväisesti töitä, koska en oikein nähnyt omassa sosioekonomisessa asemassa muita mahdollisuuksia. Aikamoinen rypistys oli limboilla työn ja koulun väliä parin vuoden ajan. Sain paperit ulos ja ajattelin, että otan aikuiskoulutustuella sitten ylemmän korkeakoulututkinnon, koska tuon opiskelun ja työn yhdistämisen jälkeen oltiin jo aika burn-outin partaalla. Ensin piti vaan täyttää aikuiskoulutustuen työssäoloehdot, mitkä tulisi juuri alkuvuodesta 2024 itselle täyteen.
Vaikka sosioekonominen asema on tässä parantunut nuoruusvuosista, niin nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että asuntolainaa ja kaikkea muuta pakollista menoa ei ihan opintotuella pyöritetä. Ajattelin, että vedän ylemmän asteen vauhdikkaasti (Max) yhden kalenterivuoden aikana purkkiin ja kesänkin voin vääntää töissä. Näin ei opiskelu toisi kovin isoa lovea lompakkoon.
Noh ei kai siinä, vedetään sitten opinnot ja työt samaan aikaan. En tässä muita vaihtoehtoja oikein löydä. Sitten, jos nyt päätyy burniksen partaalta sitten ihan saikulle tai muulle pidemmälle poissaololle, niin ei kai sille minkään mahda. Anekdoottina voisi todeta, että haluaisin vain niin kovasti parantaa omaa työmarkkina-asemaa ja tuottavuutta, mutta kovin vaikeaksi se menee.
Pahoittelut, että tuli vähän tajunnanvirtaa, mutta tuntuu kuin olisi vedetty matto alta. Töissä ei voi päästä ylemmille oksille ilman lisäopiskelua, mutta opiskelu ajaisi (mielestäni) aika kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen, jos lähdetään siitä, että jatkossa ei asumisen tukiakaan saa omistusasuntoon. En oikein tiedä mitä tehdä tässä tilanteessa, täytyy palastella.