Siis juu, kyllähän minä nuorempana pesäpalloa seurasin paljonkin ja olen tietoinen näistä seuroista sinänsä mutta kiinnostaisi enemmän joukkueiden materiaalin vertailu, kun nykyisellään en ole oikein enää kartalla kuka on kova vaihtaja, paras kärkietenijä, kotiuttaja jne.
Ja onko jommankumman ulkokentässä olemassa joku selkeä heikkous mihin taas toinen pystyisi iskemään.
No yritetään vähäsen vääntää vertailua Jymyn ja Vedon välillä, kun sitä näin pyydetään.
Suurin ero joukkueiden välillä sisäpelissä on se, että Vimpeli on selvästi kahden kärjen joukkue, kun Jymy taas pelaa pitkällä yhdellä kärjellä. Sotkamon taktiikka on näistä kahdesta se harvinaisempi ja sen mahdollistaa se, että pääkotiuttajat Roope Korhonen, Immo Rautiainen ja Kosti Rautiainen ovat kaikki vähintäänkin kohtalaisia etenijöitä. Vimpelillä taas ajolähtöä tulevat purkamaan aina lyöjäjokerit, joita ei pystytä sitten juoksijoina käyttämään. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tilanne on kolmen kotiutusyrityksen jälkeen purettava nostamalla pystykoppi, koska tosiaan lyöjäjokerit ovat niin heikkoja etenemään.
Ulkopelin osalta Sotkamolla ei juurikaan heikkoja lenkkejä löydy. Kakkoskoppari Mikko Korhonen ja etukentällä/pesävahtina pelaava Jere Vikström ovat ehkä ne pelaajat, joita eniten kannattaa pommittaa. Sotkamon ulkokentässä vahvuus on ehdottomasti se, että sillä on paljon kovakätisiä pelaajia. Toni Kohonen, Niko Korhonen, Aki Orava, Roope Korhonen ja Immo Rautiainen omaavat kaikki erinomaisen heittokäden. Vimpelin ulkokentässä pommituksen kohteina ovat yleensä kakkosvahti Mikko Kanala ja kakkoskoppari Teemu Isoketo. Vimpelin ulkopelin sielut taas ovat kakkospolttaja Sami Haapakoski ja ykkösvahti Antti Kuusisto. Molemmat ovat paikoillaan sarjan parhaita. Myös lukkari Hannu Huuskonen ja kolmoskoppari Henri Puputti ovat isossa roolissa ViVen ulkopelissä.
Jos yksilöitä aletaan vertailemaan, niin joukkueiden kärkietenijöiden osalta vaakakuppi on selkeästi Vimpelin puolella. Sami Haapakoski on selkeästi parempi menemään kentälle kuin Jymyn Niko Korhonen. Itse etenemisen suhteen eroa ei kuitenkaan ole niin paljoa kuin yleisesti ehkä luullaan. Korhonen on puhtaassa nopeudessa jopa Haapakoskea edellä, mutta toki pesältä lähtijänä Haapakoski on parempi ja ennen kaikkea tasaisempi. Kakkosten vertailussa myös Vimpeli on niskan päällä, tosin vain niukasti. Henri Puputti ja Antti Hartikainen ovat sarjan parhaat ykköstilanteen purkajat eikä näiden välillä oletettavasti ratkaisevaa eroa tule syntymään. Molemmat miehet luottavat pomppuun vaihtopelissään. Kummallekaan syksyn sateiset kelit eivät tuota suuria ongelmia, tosin Puputti kärsii siitä ehkä hivenen enemmän kuin Hartikainen. Sekä Puputti että Hartikainen ovat todella liukkaita etenijöitä.
Vimpelin kolmosena pelaa normaalisti Mikko Kanala, joka vastaa siis normaalisti 1-2 tilanteen hoitamisesta. Sotkamolla samaa hommaa tekee jokeri Jani Komulainen. Tässä vertailussa Sotkamo on selkeästi niskan päällä. Komulainen on pudotuspelipelaajana yksi kaikkien aikojen parhaimmista ja tänäkin vuonna hän on nostanut tasoaan pleijareissa. Komulaiseen syksyn nihkeät kelit eivät vaikuta, koska hän ei lyö pomppua ollenkaan, vaan hänen pelinsä perustuu näpyjen, varsien ja kovien lyöntien sekoitteluun. Kanala on monipuolinen vaihtolyöjä, joka lyö mielellään pomppua, pystäriä ja myöskin pieniä. Mutta hänen suoritusvarmuutensa ei ole samaa tasoa kuin kokeneella Komulaisella. Etenijöinä molemmat ovat hyviä, Kanala jonkun verran nopeampi, mutta Komulainen taas ottaa taas huikeita lähtöjä pesiltä.
Jos vertailee joukkuiden kotiutusosastoja, niin Sotkamolla kotiuttajan roolissa toimivat Roope Korhonen, Kosti Rautiainen, Immo Rautiainen, Toni Kohonen ja Mikko Korhonen. Vimpelillä samaa hommaa tekevät jokerit Janne Mäkelä, Mikko Rantalahti ja Matias Rinta-Aho sekä numerolla pelaavista Antti Kuusisto ja Hannu Huuskonen. Pääkotiuttajat Korhonen ja Mäkelä ovat molemmat todella laadukkaita ja monipuolisia miehiä, jotka kykenevät lyömään kovaa joka puolelle kenttää ja hallitsevät myös painuvat kupperit. On ihan päivän vireestä kiinni, kumpi lyö paremmin ukkoa kotiin. Muista kotiuttajista Sotkamon Rautiaiset ja Mikko Korhonen ovat pitkälti kumuramiehiä, samoin kuin Vimpelin Hannu Huuskonen. Vimpelin Mikko Rantalahti on monipuolinen mailataituri, mutta hän ei lyö aivan niin lujaa, että hän olisi sarjan vaarallisimpia kotiuttajia, mutta toki antaa hyvää taustatukea Mäkelälle. Antti Kuusisto ja Matias Rinta-Aho lyövät palloa kovaa, mutta heidän kotituslyönnit ovat vähän yksipuolisia. Molemmat herrat ovat ihan kusessa jos pallo ei käy keppiin ihan optimaalisella tavalla, koska he elävät vain niistä laakavedoistaan. Sotkamon Toni Kohonen on iän myötä menettänyt jonkin verran lyöntivoimastaan eikä enää kykene samalla tavalla puhkomaan saumoja kuin nuorempana. Mutta toki Kode taitavana pelaajana osaa lyödä palloa väliin ja taitaa myös pussarit, pienet ja keskipomput, joita voi käyttää erityisesti lyödessä nopeita etenijöitä kotiin.
Joukkuiden häntäpään pelaajista sen verran, että molempien joukkueiden ysit eli Vikström ja Lassila ovat äärimmäisen pienellä sisäpelivastuulla. Myös Perttu Hautala, joka yleensä on kasi Vimpeli joukkueessa, saa kovin vähän vastuuta mailan varressa. Sotkamolla kasina pelaavaa Mikko Korhosta käytetään jonkin verran kolmostilanteen purkajana, mutta loukkaantumisista kärsinyt Aki Orava, normaalisti numero 7, on saanut kovin vähän vastuuta sisäpelissä. Mitä tulee Sotkamon jokeriosastoon, niin etenijäjokerit Niilo Piiponniemi ja Topi Korhonen ovat nopsajalkaisia pelimiehiä ja paikkaavat hyvin kärkietenijä Niko Korhosta jos hänellä on vaikeuksia kentälle menossa. Vimpelillä taas kakkoskärki Teemu Isoketo (tänään tosin ilmeisesti pelannut kärkenä) on tärkeässä roolissa etenemisen suhteen jos ykköskärki ei toimi toivotulla tavalla.
Pelinjohtajien osalta on vastakkain kaksi aika erityyppistä pelinjohtajaa. Mikko Kuosmanen on enemmän sellainen tyypillinen sotkamolainen ulkopelin kautta peliä lähestyvä ja pieniinkin pelillisiin nyansseihin keskittyvä koutsi. Risto Ojanperä taas enemmän painottaa tunnetilan merkitystä ja hänen joukkueet ovat yleensä enemmän railakkaita lyöntiporukoita kuin tiiviistä ulkopelistä tunnettuja. Kuosmanen on erinomainen käyttämään hyväkseen sen jos vastustajan lukkari vähänkään epäröi antaa taktisia vääriä, kuten Huuskoselle on aina joskus finaaleissa käynyt. Ojanperä taas on hyvä herättelemään joukkuettaan yllätyksellisillä kotiinotoilla.
Kokonaisuudessaan mielestäni Sotkamo on mielestäni selvästi parempi ulkopelijoukkue, erityisesti lukkaripelissä on iso ero Jymyn hyväksi, mutta Vimpeli taas on vähän kovempi sisällä, mutta vain marginaalisesti. Itse uskon, että Jymyn tiivis ulkopeli hyydyttää jälleen riittävällä tavalla Vimpelin sisäpelin, niin että pohjalaiset eivät hurmokseen pääse.
