Itse asiassa minä en heittäisi tuota Erosen juttua työpaikalla, mutta blogissa, mikäpä ettei. Kansanedustajan avustajana, blogissa, en myöskään tuota olisi julkaissut. Mutta minä en yritäkään määritellä yhtä ainoaa oikeaa tapaa, kuten te "suvaitsevaiset" mielipidefasistit ja ainoan oikean huumorin määrittelijät.
Kyllähän jonkinlaista tilannetajua ja kontekstin ymmärtämistä voisi kuitenkin toivoa. Esimerkiksi katsoessani Ylen pääuutislähetystä olen säätänyt oman vastaanottimeni sellaiseen asentoon, että arvelen sieltä tulevan tiukkaa faktaa ilman sarkasmia tai hassuttelua. Jos luen Pahkasikaa, niin viritän itseni ao. julkaisun huumorin vastaanottamiselle sopivalle taajuudelle.
Uuden Suomen blogipalsta on kuitenkin sellainen foorumi, jossa suurin osa politiikassa mukana olevista kirjoittaa ihan vakavasti otettavia ja useimmiten aika harkittuja poliittisia avauksia, ja tällaiseksi foorumiksi se kai on tarkoitettu. En pidä mitenkään ongelmallisena, jos politiikassa mukana oleva piirtää vaikka satiirista sarjakuvaa tai hihittelee huonolle huumorille uutisvuodossa. Ne ovat huumorille valjastettuja temmellyskenttiä.
Mutta miksi, oi miksi, kansanedustajan avustajan roolissa oleva ihminen on niin saatanan tyhmä, että kuvittelee voivansa ilman kohua heitellä tuon tyyppistä juttua sellaisen nettilehden palstoilla, joka yrittää edustaa vakavasti otettavaa tiedonvälitystä ja blogien osalta vakavasti otettavaa poliittista keskustelua.
Jokainen voi miettiä, olisiko Erosen kirjoitus sopinut Hesarin yleisönosastolle tai vieraskynä-palstalle.