Hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
Suomeksi tuo tarkoittaa pyristelyä eroon muslimeista ja kiintiön käyttämistä muihin vaikka asiaa ei suoraan sanota. Taustalla on etenkin PS:ssä, mutta Kokoomuksessa ja ainakin KD:ssa olevat näkemykset muslimien mukanaan tuomista ongelmista. Työllistyminen ja pysyvähkö Kela-tuki, lasten mahdollinen radikalisoituminen, perheenyhdistämisen tuloksena ääri-islamistin tulo Suomeen jne.
Oikeistokonservatiiveille islam on toki pelottelun paikka ja myös pelon paikka, mutta tilastoista löytyy kieltämättä vahvistuksia osalle peloista. Poliittisesti PS ei voi mitenkään olla edistämässä islamiin uskovien tuomista Suomeen veronmaksajien piikkiin tilanteessa, jossa PS on hallituksessa ja heillä on sisäministeriön vetovastuu.
Varmasti näin.
Mutta pointtini on siis seuraava:
YK ehdottaa pakolaisia Suomeen semmoisista maista, joissa on käynnissä laaja humanitaarinen kriisi. Se preferoi aina kulloinkin akuuteimpia humanitaarisia kriisejä.
Kaksi esimerkkiä:
1. Kongo on ylivoimaisesti kristittyenemmistöinen valtio, jossa kaaos ja sisällissotatilanne ovat jatkuneet vuosikymmeniä eikä minkään näköistä toimivaa yhteiskuntaa ole ollut pitkään aikaan. Oikeastaan koskaan. Mitään varsinaista koulutusjärjestelmää ei ole ollut pitkään aikaan eikä valtio ole pystynyt tuottamaan yhteiskunnallisia rakenteita ylläpitäviä inhimillisiä resursseja. Kongo on ollut hyvin pitkään, oikeastaan koko olemassaolonsa ajan n.s. failed state.
2. Syyria on muslimienemmistöinen valtio. Se on ollut pitkään täydellinen diktatuuri, mutta siellä on ollut ennen nykyään käynnissä olevaa sisällissotaa kohtuullisen hyvin toimiva yhteiskunnallinen rakenne. Valtiossa on ollut kehitysmaaksi melko hyvä perus-, ammatti- ja korkeakoulutusjärjestelmä, joka ei ole perustunut uskontoon. Valtiota on hallinnut diktatuurisesti sekulaari ja nationalistinen Baath, jonka massiivinen sorto on stabiilina aikana perustunut poliittisten vastustajien, ei uskonnollispohjaiseen vainoon. Vaino lähti täysin lapasesta sisällissodan alettua 2010-luvulla. Baathin poliittiset vastustajat ovat valtaosin koulutetuista väestöryhmistä, joilla on ollut kohtalaisen hyvä yhteiskunnallinen asema Syyriassa ennen poliittisen tilanteen kärjistymistä ja sisällissotaa. Sen jälkeen aika moni heistä menetti kaiken ja joutui pakenemaan maasta, jos oli pieniäkään viitteitä siitä, että nämä vastustivat Al-Assadin hallintoa. Ja moni vastusti sitä ihan aktiivisestikin.
Eli, jos haluttaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta löytää ihmisiä, joilla on parhaat mahdolliset edellytykset sopeutua nopeasti Suomeen ja siirtyä nopeasti tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa, Suomen kannattaisi ehdottomasti ennemmin suosia kiintiöpakolaisista muslimienemmistöisestä Syyriasta, kuin kristitystä Kongosta. Ei siksi, että kongolaiset olisivat huonompia ihmisiä, vaan siksi, että näiden ihmisten elämä on perustunut vain päivittäiseen selviämiseen kelvottomissa olosuhteissa ilman, että heillä olisi mitään kokemusta yhteiskunnallisten rakenteiden ylläpitämisestä. Syyrialaiset sen sijaan ovat pääpiirteittäin osallistuneet yhteiskunnalliseen elämään tekemällä yhteiskuntaa ylläpitäviä töitä - osa kauppiaina, osa rakennustyöntekijöinä, osa sairaanhoitajina ja lääkäreinä jne.
Itse tosin olen sitä mieltä, että tämä ei ole kiintiöpakolaisjärjestelmän pointti. Pointti on a) inhimillisen taakan levittäminen ja b) pakolaiskriisien kohdemaiden (yleensä kriisimaiden köyhät, mutta rakenteeltaan jokseenkin stabiilit naapurimaat) omien yhteiskuntarakenteiden suojeleminen sillä ajatuksella, ettei poliittiset kriisit ja sodat leviäisi niihin ja pahentaisi tilannetta globaalista (eli siis myös meidän länsimaisesta) näkökulmasta katsoen.