Perussuomalaiset

[Freddie Freeloader]

Nyt meni kyllä Freddie aivan ohi tuo epätoivoinen kuittaus. Kirkkoon kuulumattomuus on ehkä avoimempaa, kuin joskus aikaisempina vuosikymmeninä, mutta uskonnon tunnille ei kuitenkaan ole ennenkään pakotettu menemään. Muistan elävästi ( yli 30-vuotta sitten) kun eräs oppilastoverini poistui luokasta, koska vanhemmat eivät halunneet hänen osallistuvan ko. tunneille.

Millonka susta on tullut noin tosikko? Siellä ylähuoneessako?

Tietysti jos ajatellaan niin, että uskonnonopetuksesta on mahdollista kieltäytyä vakaumuksellisista syistä, mutta ruotsinopetuksesta ei, niin olet sikäli oikeassa. Ei se silti minusta edusta valinnaisuutta siinä mielessä, kuin tässä kielikeskustelussa on puhuttu. Opetusohjelmassa on edelleen tunnustuksellinen uskonnonopetus, joka on minusta outoa.

 

[mjr]

Pakkoruotsi ei sinänsä ole mikään itseisarvo, ymmärrän myös vastakkaista kantaa, mutta minusta se kuitenkin on ihan maan kansallisen edun mukaista: meillä on valtavasti siteitä Skandinaviaan, Ruotsi on aina ollut yksi suurimpia kauppakumppaneitamme (tähän voi lisätä vielä muut skandinaaviset markkinat, joiden kieliin ruotsi myös avaa ovet), olemme tietoisesti pyrkineet leimautumaan pohjoismaiseksi yhteiskunnaksi, historiassamme ja kulttuurissamme ruotsin kielellä ja Ruotsin valtiolla on ollut valtaisa merkitys jne. jne. Minusta on ihan loogista, että ruotsilla on meille suurempi merkitys kuin mitä kielen koko muuten antaisi ymmärtää. Mutta ehkä voisi vaikka korvata pakkoruotsi "pakkolähikielellä" eli opiskelijat saisivat valita ruotsin ja venäjän väliltä. Jos jotain kieltä meillä ei osata ja josta meille olisi suurta kansallista hyötyä niin se on venäjä.

 

[Pavlovin Koira]

Siitä tosin on aivan pirusti aikaa, mutta itse muistelisin niin, että vanhemmilla oli päätäntävalta, meneekö lapsi uskonto-propagandaa kuuntelemaan, vai siihen toiseen. Olisiko ollut joku elämänkatsomus tms tunti, mihin vaihtoehtoisesti täytyy osallistua.

Jos kuuluu ev-lut kirkkoon pitää osallistua uskonnon tunneille. Muut voivat valita osallistuuko uskontoon vai ET:hen.

 

[Tshekki77]

Vaikken persuja äänestänyt, enkä luultavasti jatkossakaan niin tekisi, niin ihmetyttää tämä persu hysteria. Eikös meillä kuitenkin äänestysinnokkuus noussut näissä vaaleissa? Eli poliittiseen järjestelmään tuli entistä enemmän vaihtoehtoja, jotka saivat entistä useamman uskomaan demokratian perusprosessiin, eli äänestämiseen. Vai halutaanko vanhaan, jossa esim. Katainen joutuu selittelemään mtv3 lähetyksessä (youtube), et joo, luottamus voi olla matalalla, mutta toiset tutkimukset sanoo, ettei se ole kovin korkealla ollut alunperinkään. Ja herrajestas sentään, millanen haloo olisi syntynyt, jos vielä pois jääneet 30% olisi äänestäny. Siinä olisi varmaan mennyt Suomelta maine!

 

[Jeda]

Aikanaan ruotsin- ja suomenkielen pakollisia opintoja perusteltiin sillä, että Suomi on kaksikielinen maa ja sillä hyvä. Ei siis millään kielen tarpeellisuuden argumentilla. Kun Ahvenanmaa sai vapautuksen, tältä putosi pohja kokonaan. Ahvenanmaalla ei lueta suomea, koska heitä ei huvita. Vahvasti turismista elävässä maakunnassa suomenkielan osaaminen on varmasti etu, mutta kun ei huvita. Ihmisillä tulee mielestäni olla oikeus tiettyyn rajaan saakka tehdä omat valintansa. Jopa tyhmiä sellaisia.

Jostain "pakkomatematiikasta" puhuminen on ääliömäistä, koska matematiikalle ei ole vaihtoehtoa. Matematiikkaa (yms. aineita) luetaan kaikissa maailman kouluissa, ruotsia vain Ruotsissa ja Suomessa (pakollisena). Lisäksi pakkoruotsin argumenttina se, että kyllä jotain pietarsaarelaistakin vituttaa opiskella suomea, on niin kelvoton, että hävettä lausujan puolesta.

Koulutoimen järjestää kunta, miksi ei valtio voisi määrätä opiskeltavien kielten määrän ja kunnittain valita kielet (esim äidinkieli + kaksi muuta). Eli ei siis määrätä itärajalle venäjää pakolliseksi kieleksi, vaan annetaan alueen kunnille vapaus päättä koulujensa kieliopetuksesta. Mikäli päätyvät ruotsin sijaan venäjään tai kreikkaan, niin omapahan on asiansa. PerSuille nostan hattua siitä, että ovat olleet tuomassa tätä kieliasiaa esille.

Lopuksi mainittakoon, että ainakin pääkaupunkiseudulla ruotsin osaamisesta on monasti hyötyä ja olisin sitä lukenut vapaaehtoisestikin. En siis ymmärrä, miksei täällä asuva ja sisätöihin pyrkivä ihminen sitä lukisi. Toisaalta en myöskään lainkaan ymmärrä, miksi pakkoruotsi on RKP:lle niin elämän tai kuoleman kysymys. Ei se sitä ole.

 

[Swearengen]

UKIP:n Nigel Faragen onnittelut Soinille ja (perus)suomalaisille:

http://www.youtube.com/watch?v=Z1rIhRK8i9E


Vaikkei olisi Faragen kanssa samaa mieltä mistään, niin kandee tsekata miehen puheita. Kyseessä on maailman poliitikkojen ehkä paras puhuja tällä hetkellä.

Tässä äijä kurmottaa EU:n neuvostokomissaareja:

http://www.youtube.com/watch?v=2gm9q8uabTs&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=bypLwI5AQvY&feature=related

 

[mjr]

Todella kiinnostava graafinen esitys kansanedustajien ideologiasta Hesarilta:

Uusi eduskunta puoluekentällä HS.fi

Pers-suomalaisissa kyllä voimakkaasti painottuu vanhakantainen smp:läisyys verrattuna halla-aholaisiin oikeistolaisiin city-nuiviin. Ei välttämättä helppo yhtälö puolueen hallituspolitiikan kannalta (hallituksessa ei oikein voi kumpaakaan leiriä helpolla miellyttää). Soininvaara on ylivoimaisesti oikeistolaisin kansanedustaja, mutta sehän olikin tiedossa...

 

[LaTe_Show]

Onhan Jaana Pelkosella hieno koulutus ja kokemustakin, mutta suhtaudun hyvin epäillen hänen kykyihinsä ajatella asioita pidemmälle.
Hän on esittänyt toimeentulotuen saattamista vastikkeelliseksi.
Mielelläni näkisin Pelkosen olevan työnjohtajana näille toimeentulotuki-työläisille.

Jaanalla on koulutus ja työkokemusta ja Kike Elomaalla on asianmukainen dress-code.

Molemmat vissiin vetoavat kohderyhmiinsä?

 

[Miguel]

Tämänkin olen lukenut monta kertaa ennenkin. "Pakkoruotsista on hyötyä, koska se auttaa muiden germaanisten kielten opiskelussa". Mitä vittua? Eikö senkin ajan olisi voinut käyttää suoraan noiden valtakielien opiskeluun, joissa siis oltaisiin paljon pidemmällä ilman tätä pakkoruotsia?

Niin, ja valtakieli ja valtakieli. Ruotsi nyt kuitenkin on edelleen Suomelle tärkeämpi kauppakumppani kuin Saksa. Tai mikään muukaan maa. Parempi osata siis pelkkää saksaa sen sijaan että osaisi sekä saksaa että ruotsia? Aistin schollin läsnäolon.

Siitä päästäänkin ajatusleikkiin: Mitä jos ruotsin kielen asema olisi ajettu alas jo aikoja sitten?

Olisiko yhtä hyvät suhteet Ruotsiin olemassa, olisivatko rikkaat suomenruotsalaiset kiikuttaneet veroeuronsa länsinaapuriin, olisiko Suomessa jyrkempi sosiaalinen kahtiajako kieliryhmien välillä? Ymmärtäisimmekö edes sitä, mitä ruotsinkieliset Suomessa tekevät? Meidän lapsenlapsillemme saattaisi tuntua ihan käsittämättömältä sellaiset historialliset trivialiteetit, että yhä tuntemamme kansallistaiteilijat ja ihailtu marsalkka olivat ruotsinkielisiä. (tosin, joutaisiko historianopetuskin romukoppaan ruotsin mukana, eihän sillä tiedolla käytännössä mitään tee?)
Mahdoton vastata spekulointiin, mutta kovin positiivisia skenaarioita en saa tuosta väännettyä.

 

[mixu]

Todella kiinnostava graafinen esitys kansanedustajien ideologiasta Hesarilta:

Uusi eduskunta puoluekentällä HS.fi

Pers-suomalaisissa kyllä voimakkaasti painottuu vanhakantainen smp:läisyys verrattuna halla-aholaisiin oikeistolaisiin city-nuiviin. Ei välttämättä helppo yhtälö puolueen hallituspolitiikan kannalta (hallituksessa ei oikein voi kumpaakaan leiriä helpolla miellyttää). Soininvaara on ylivoimaisesti oikeistolaisin kansanedustaja, mutta sehän olikin tiedossa...

Näyttää erittäin hyvältä. Monta vuotta jyllännyt liberalismi saa nyt selvää takapakkia. Hienoa!!!

 

[Johannes]

Todella kiinnostava graafinen esitys kansanedustajien ideologiasta Hesarilta:

Uusi eduskunta puoluekentällä HS.fi

Pers-suomalaisissa kyllä voimakkaasti painottuu vanhakantainen smp:läisyys verrattuna halla-aholaisiin oikeistolaisiin city-nuiviin. Ei välttämättä helppo yhtälö puolueen hallituspolitiikan kannalta (hallituksessa ei oikein voi kumpaakaan leiriä helpolla miellyttää). Soininvaara on ylivoimaisesti oikeistolaisin kansanedustaja, mutta sehän olikin tiedossa...

Juu, Hesarissa on tulkittu, että "Perussuomalaiset on vasemmistopuolue", joka "poikkeaa perinteisistä vasemmistopuolueista siinä, että puolue on arvokonservatiivinen."

Dragsvikin varuskunnan säilyttäisin niin kauan, kun Suomessa ei ole palkka-armeijaa. Miksi lopettaa toimiva juttu, joka saa ruotsinkieliset käymään intin.

Pakko-Ruotsista sen verraan, että kompaten veli JHagia, maamme on kaksikielinen. Rkp itse minusta hieman kyllä sahaa omaa oksaa, kun sillä oli ehdokkaita vain 4 vaalipiirissä, jotka olivat Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Vaasa. On liian helppo todeta kaksikielisyyden ranta-suomenruotsalaisuus.

Kaksikielisyys on kuitenkin pitkäaikainen rikkaus maallemme ja samanlainen perinne kuin Suvivirsi kevään koulujuhlissa. Persut synnytettiin ilmeisen kivuliaasti saman viikon aikana, kun Suomi juhli MM-kultaa toukokuussa 1995, joten tuossa kaksikielisyydessä heidän on turha opettaa koko Suomelle asiasta yhtään mitään. Olette itse tulokkaita, joten ei nyt lähdetä purkamaan satavuotisia suomalaisia perinteitä pois, kuten maamme kaksikielisyys, ihan helpolla. Ainakin kaksikieliset palvelut on pidettävä pystyssä koko maassa, vaikka jonnekin itärajan kuntiin annettaisiin lupa valita Venäjän kielen opettaminen Ruotsin kielen tilalle. En siis puolusta ehdottomasti pakko-Ruotsin opettamista koko maassa, men härregyyd. Ei sitä nyt noin vain voi kertarysäyksellä muuttaa maamme omia pitkäaikaisia juttuja, vain siksi, että Persut sai 39 paikkaa eduskuntaan.

 

[Ramchester]

Niin, ja valtakieli ja valtakieli. Ruotsi nyt kuitenkin on edelleen Suomelle tärkeämpi kauppakumppani kuin Saksa. Tai mikään muukaan maa. Parempi osata siis pelkkää saksaa sen sijaan että osaisi sekä saksaa että ruotsia? Aistin schollin läsnäolon.

Aistia voi kaikennäköistä, mutta kun ihmiset saisivat valita saksan, ranskan, venäjän ja ruotsin väliltä kolmannen pakollisen kielen, niin ehkä se kauppa lisääntyisi tulevaisuudessa Saksaan, Ranskaan ja Venäjälle, joissa nyt kuitenkin on enemmän markkinoita kuin noin 8 miljoonan Ruotsissa.

 

[mjr]

Näyttää erittäin hyvältä. Monta vuotta jyllännyt liberalismi saa nyt selvää takapakkia. Hienoa!!!

No, enpä nyt tiedä mistään kovin eduskuntavetoisesta liberalismista. Politiikan kovan ytimen suhteen tämä liberalismi-konservatismi -dikotomia ei nyt ole kauhean keskeinen asia. Toki se kuumentaa äänestäjien tunteita, sopii paremmin tiettyyn fanittamis-asenteeseen poliittisia puolueita kohtaan. Siinä toki olet oikeassa, että sosiaalinen konservatismi yhdistää näitä siipiä: ilman sen korostunutta asemaa halla-aholaiset olisivat normi-porvareita ja smp:läiset normi-vasureita.

 

[HekeK]

Mites muuten nämä jatko-opiskelupaikkakiintiöt ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville? Täysin perseestä, että esimerkiksi lääkikseen pääsee ihan vittupisteillä kunhan hallitsee ruotsin kielen.

 

[Miguel]

Aistia voi kaikennäköistä, mutta kun ihmiset saisivat valita saksan, ranskan, venäjän ja ruotsin väliltä kolmannen pakollisen kielen, niin ehkä se kauppa lisääntyisi tulevaisuudessa Saksaan, Ranskaan ja Venäjälle, joissa nyt kuitenkin on enemmän markkinoita kuin noin 8 miljoonan Ruotsissa.

Saisivat valita? Minä olen aloittanut saksan kolmannella luokalla, englannin viidennellä, ruotsin seiskalla ja vähän venäjän alkeita yliopistossa, lukiossakin olisi voinut. Ei ole kukaan estellyt. Noista ainoa väistämätön valinta oli ruotsi, ja siitä olen valtiolle kiitollinen, koska muuten tuo hyödyllinen kieli olisi saattanut tulla laiminlyödyksi.

Edelleen, pakkoruotsista puhuminen on typerää. Puhutaan sitten kaikista muistakin oppiaineista pakkoaineina. Mitä jollain historialla tekee? No ei mitään, sisältää vieläpä riskin törmätä ruotsinkieliseen kulttuuriperintöön. Hui, saattaisi järkyttää käsitystäni Suomesta ja perussuomalaisuuden luonteesta!

 

[MPN]

tosin, joutaisiko historianopetuskin romukoppaan ruotsin mukana, eihän sillä tiedolla käytännössä mitään tee?)
.

Turha tähän koukkuun napata, mutta antaa mennä. Historia auttaa ymmärtämään nykymaailmaa ja keinon ymmärtää miksi tähän pisteeseen on tultu. Mitä ruåttinkieli auttaa ymmärtämään? Ruotsia? Olisi nyt koulussa ollut ruotsin tilalla vaikka rauman giält. Kaikista virastoista ottaisi ruottin kielen pois ja korvaisi englannilla, tulisi halvemmaksi ja vielä internatiolisemmaksi maaksi. Ja turha perustella pakkoruottia argumentilla että tärkein kauppakumppani on Ruotsi. Käsittääkseni englantia ne sielläkin osaa, vai onko esim. Jhag erimieltä?

Ja kukas ääliö sitä kommentoi että lukio ei ole pakollinen, vaan vapaaehtoista itsensä sivistämistä. Joidenkin ammattien koulutukseen pääsemiseen ja niissä menestymiseen lukio on lähes pakollinen tai ainakin ylivoimaisesti parempi vaihtoehto amiksen/kauppiksen sijaan. Ja siellä on pakkoruåtti, ei sinunkaan pakko ole syödä, vapaaehtoista itsensä ravitsemista. Muistan omilta lukioajoiltani parikin heppua jotka kirjoittavat 3-5 laudaturia ja ruotsista läpipääsemisen takia meinasi valmistuminen jäädä. Olisi hieno jos pressan vaalien kanssa olisi samaanaikaan äänestys lopetetaanko pakkoruotsi. Vielä en ole työelämässä ruotsia tarvinnut, englantia kylläkin.

 

[Ramchester]

Saisivat valita?

Saisivat valita. Englanti kolmannella ja ruotsi/suomi, saksa, ranska tai venäjä seitsemännellä. Siinä olisi valinnan vapautta ja ruotsinkielisetkin saisivat tulevaisuudessa parempaa ja ystävällisempää palvelua ihmisiltä, jotka ovat ruotsia vapaaehtoisesti lukeneet, pakkoruotsin sijaan.

 

[mirasane]

Niin kuka ahdistelee ja ketä?
Tässä topicissa havaitsen lähinnä anti-persujen purkavan omaa angstiaan.

Persut ahdistelevat suomenruotsalaisia, maahanmuuttajia ja EU:ta. Jos enemmistö arvostelee tätä, on se ahdistelua?

Tulee mieleen taannoinen kirkon sisällä käyty homokeskustelu. Fundamentalistikristityt vastustavat homoseksuaalisuutta, homoliittoja, naispappeutta ja vähän kaikkea mahdollista. Kun liberaalimpi enemmistö arvostelee heitä tästä, syyttävät nuo fundamentalistihihhulit heitä suvaitsemattomuudesta.

Fundamentalistiuskiksia ja persuja yhdistää se, että molemmat ovat yhtä kaukana ympäröivästä todellisuudesta. Eri suunnissa toki, mutta ihan yhtä kaukana.

Gallupit kertovat myös paljon persujen kannatuspohjasta. Jakomäessä persujen kannatus oli lähes 35 prosenttia. Keskustassa kannatus oli vain 3-6 prosenttia. Jakomäessä asuu myös kantakaupunkia enemmän matalasti koulutettuja ja niitä, jotka eivät muuten vain ymmärrä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta mitään. Tuo selittänee sen, miksi persujen "meidän rahoja ei mihinkään portugaliin laiteta" ja "maahanmuuttajat vie meidän työpaikat" -tyyppiset sloganit ovat vedonneet eniten juuri noilla alueilla.

Tv-uutiset teki taannoin gallupin portugalin auttamisesta. Siinä huomattiin selkeä trendi, että mitä korkeammin vastaaja on koulutettu, sitä varmemmin hän puoltaa takausten antamista portugalille. Vastaavasti huomattiin, että mitä heikommin koulutettu vastaaja on, sitä jyrkemmin hän vastustaa portugalin auttamista. Voiko tästä siis vetää johtopäätöksen, että mitä älykkäämpi ihminen on, sitä paremmin hän ymmärtää, että portugalin auttaminen on pienempi kahdesta pahasta ja siksi puoltaa sitä - tyhmempi taas ei näe metsää puilta?

Vaatiessaan kansanäänestystä portugalin auttamisesta Timo Soini on kuin perheenäiti, joka järjestää perheensä pikkulasten keskuudessa äänestyksen siitä, täytyykö näiden ottaa rokotuksia ja mennä hammaslääkäriin. Tuossa tilanteessa mielipide voisi olla aika yksimielisesti rokotuksia ja hammaslääkäriä vastaan. Vanhemmissa ja vastuullisissa päättäjissä on se yhteinen piirre, että molempien täytyy tehdä päätöksiä, jotka ovat lasten/kansalaisten parhaaksi vaikka nämä ymmärtämättömyyttään vastustaisivat niitä päätöksiä.

 

[Johannes]

Pakko-Ruotsin, sorry -Suomen opiskelu saa joskus koomisia piirteitä kaksikielisessä maassamme. Kun maamme on kaksikielinen, niin Silvia Modig (vas), kansanedustaja 2011-, kertoi 14.4.2011 aamulla Sanoma-talon vaalitilaisuudessa, että joutui opiskelemaan koulussa pakko-Suomea, koska oli ruotsinkielisestä kodista, vaikka osasi Suomen kielen yhtä hyvin kuin Ruotsin kielen, jo silloin. Ei ollut hauskaa hokea "Minun nimeni on Silvia" useita vuosia koulussa, ennen kuin opetusta syvennettiin pidemmälle, esim. kieliopin opiskeluun.

 

[Johannes]

Mites muuten nämä jatko-opiskelupaikkakiintiöt ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville? Täysin perseestä, että esimerkiksi lääkikseen pääsee ihan vittupisteillä kunhan hallitsee ruotsin kielen.

Seurustelin 20 vuotta sitten vuoden totaali-suomenkielisen naisen kanssa, joka oli opiskellut nimenomaan Ruotsin kielen todella hyvin, että pääsi Hankenille opiskelemaan. Mikä estää muita tekemästä samaa, jos haluaa.

 

[Miguel]

Saisivat valita. Englanti kolmannella ja ruotsi/suomi, saksa, ranska tai venäjä seitsemännellä. Siinä olisi valinnan vapautta ja ruotsinkielisetkin saisivat tulevaisuudessa parempaa ja ystävällisempää palvelua ihmisiltä, jotka ovat ruotsia vapaaehtoisesti lukeneet, pakkoruotsin sijaan.

No voihan vittu, olen siis ihan väärän systeemin uhri, kun olen saanut aloittaa saksan jo kolmannella. Olisi pitänyt käyttää koko ala-aste englanninopiskeluun eikä antaa muiden kielten häiritä!

Alkaa olla niin hurjia visioita, että huh. Venäjänopetusta pitäisi minunkin mielestäni promotoida selvästi, mutta muuten nämä vaihtoehtoisten mallien absoluuttiset hyödyt verrattuna nykyjärjestelmään eivät kertakaikkiaan avaudu mulle. Hyöty-/haittasuhteita voi edelleen pohtia ja laskeskella edellä esittämääni spekulaatioon nojaten:

Siitä päästäänkin ajatusleikkiin: Mitä jos ruotsin kielen asema olisi ajettu alas jo aikoja sitten?

Olisiko yhtä hyvät suhteet Ruotsiin olemassa, olisivatko rikkaat suomenruotsalaiset kiikuttaneet veroeuronsa länsinaapuriin, olisiko Suomessa jyrkempi sosiaalinen kahtiajako kieliryhmien välillä? Ymmärtäisimmekö edes sitä, mitä ruotsinkieliset Suomessa tekevät? Meidän lapsenlapsillemme saattaisi tuntua ihan käsittämättömältä sellaiset historialliset trivialiteetit, että yhä tuntemamme kansallistaiteilijat ja ihailtu marsalkka olivat ruotsinkielisiä.

Lisäyksenä vielä, että virkkeistä viimeinen on tosiaankin melko triviaali asia, mutta aika typerää siihen on vastaankaan väittää, jos samaan aikaan rummuttaa yhteiskuntaopin tmv. opetuksen lisäämisen puolesta. Historia on aina iso osa nykyistä yhteiskuntaa.

 

[HekeK]

Seurustelin 20 vuotta sitten vuoden totaali-suomenkielisen naisen kanssa, joka oli opiskellut nimenomaan Ruotsin kielen todella hyvin, että pääsi Hankenille opiskelemaan. Mikä estää muita tekemästä samaa, jos haluaa.

Jos siis satut puhumaan svenssonia, saat hyvitystä suomen kielisiin verrattuna. Kliffaa hei! Itse haluaisin, että minua hoitava lääkäri on päässyt koulutukseen älyllisten lahjojen perusteella. Ei sen perusteella, mitä kieliä sattuu hallitsemaan.

Miksi sitten ruotsia opiskellaan myös suomen kielisellä puolella, jos näille ruotsin kielisille on omat kiintiönsä?

 

[Miguel]

Kun maamme on kaksikielinen, niin Silvia Modig (vas), kansanedustaja 2011-, kertoi 14.4.2011 aamulla Sanoma-talon vaalitilaisuudessa, että joutui opiskelemaan koulussa pakko-Suomea, koska oli ruotsinkielisestä kodista, vaikka osasi Suomen kielen yhtä hyvin kuin Ruotsin kielen, jo silloin. Ei ollut hauskaa hokea "Minun nimeni on Silvia" useita vuosia koulussa, ennen kuin opetusta syvennettiin pidemmälle, esim. kieliopin opiskeluun.

Aivan loistava esimerkki epäkohdasta, joka pitäisi korjata. Ei vaan taida onnistua, kun keskitytään tähän saatanan typerään juupas-eipäs -vääntämiseen. Sama kuin ydinvoiman vastustaminen: vastustetaan periaatteen vuoksi ja heitellään hataralta pohjalta sellaisia sun tällaisia vastaehdotuksia, kun sen sijaan voisi keskittyä olemassaolevien ongelmien ja haasteiden ratkomiseen sellaisella tavalla, joka toisi jotain tyydytystä molempiin leireihin.

 

[peruna]

Ja turha perustella pakkoruottia argumentilla että tärkein kauppakumppani on Ruotsi. Käsittääkseni englantia ne sielläkin osaa, vai onko esim. Jhag erimieltä?

Ehkä tää on tyhmä kysymys, mutta voisin kuvitella, että se kaupankäynti luistaisi helpommin, jos puhut kaverin äidinkieltä (siis ruotsia). Samalla tavalla siis, miksi opiskella saksaa/venäjää/intiaa/kiinaa/yms, kun voidaan puhua kuitenkin englantia?

 

[Väsyneet Kädet]

..

Miksi sitten ruotsia opiskellaan myös suomen kielisellä puolella, jos näille ruotsin kielisille on omat kiintiönsä?

Eihän tää ny oikeesti oo niin vaikee juttu, ku annat ymmärtää? Ruotsiksi opiskelleita ja siten oletusarvoisesti varsin sujuvasti ruotsia puhuvia lääkäreitä tarvitaan ruotsinkielisillä alueilla. Suomenkielisillä alueilla taas tarvitaan ruotsia jonkin verran osaavia, jotta ruotsinkielinen saa äidinkielellään palvelua tarvittaessa.