Perussuomalaiset

[expertti]

Tällä keinoin katoaa se vähäinen kansallinen (tai kansallisromanttinen) taide, kun kaikki pyrkivät ensisijaisesti rahaa ja helpoin tie tähän on populaaritaiteen kautta...

Ihan mielenkiinnosta, mikä on ongelma, jos jokin sellainen häviää, mistä porukka ei muutenkaan ole niin paljoa kiinnostunut, että sillä voisi elättää itsensä?

Itse en esimerkiksi jäisi oopperataloa tai musiikkitaloa kaipaamaan, jos ne rahat olisi päätetty laittaa vaikka lastenhoitajien virkojen luomiseen. Veikkaan että ne yli 5 miljoonaa muutakin suomalaista, jotka eivät ikinä tule noihin laitoksiin astumaan, voivat yhtyä mielipiteeseeni.

Ei vain ymmärrä, että kun valtio elää muutenkin velaksi, niin eikö kaikki tällaiset ei välttämättömyydet tulisi karsia ensimmäisenä?

 

[ms.qvist]

Ei välttämättä. Eihän ole estettä sille, että taitelija kyhää tuotoksiaan toimeentulotuen turvin. Silloin on aikaa luoda ja samalla perustoimeentulo on kunnossa.

Tässähän piilee pieni ongelma eli sitten niiden valmiiden taideteosten (mitä ne nyt ovatkaan) myynti voi vastaavasti saada aikaan sen, että taiteilija ei saa toimeentulotukea, siitä huolimatta, että myynnistä saaduilla tuloilla katetaan kenties juuri ja juuri raaka-aina tai tarvikehankinnat ja lisäksi tulee vielä hiukan särvintä leivän päälle. Tietty taiteilija voi huijata sossua, mutta niinhän tunnollinen taiteilija ei tietenkään tee...

Enkä ole aivan varma siitäkään kuinka ent. työkkäri suhtautuu listoillaan oleviin taiteilijhoihin, jotka saavat ansiotuloja tekemästään taiteesta. Etenkin jos taiteilija toimii kaikella tapaa laillisesti.

Tunnen useita taiteilijoita, yksi heistä on ammattilainen ja tienaa ihan kohtalaisen hyvin - tulot tietty vaihtelevat jonkin verran kuukausittain. Hän on samalla ammatinharjoittaja/yrittäjä. Sitten on taidealanopiskelija, joka opintojen oheen työstää taidetta myyntiin - ansiot ovat vielä kovin pienet ts. pelkästään niillä ei elä. Toinen ystäväni on vakituisessa työssä ja samalla hän maalaa ja kuvaa, ja myy tuotteitaan halukkaille. Häneltäkin tilataan jonkin verran töitä. Ansiotaiteilijaksi ei yleisesti tulla kovinkaan helposti, tämä ammattilainen jonka tunnen, teki ensin vuosia ja vuosia tavallista duunia taiteen tekemisen ohella, kunnes häön katsoi olevansa niin tukevalla pohjalla, että uskalsi hypätä pois oravanpyörästä ja ryhtyä päätoimiseksi taiteilijaksi. Nyt hän on ollut vapaataiteilija reilut parikymmentä vuotta.

vlad.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kiitos linkeistä ja niihin pohjustamisesta, tutkailen niitä tarkemmin paremmalla ajalla, sitä Eurostatiakin vain vilkaisin. Mutta ne lukemat, joista aiemmin mainitsin, keroo että Kauppalehden (ja e24:n) sivuilla mainittu "Ruotsalaisten keskimääräinen sähkölasku on yli 2 300, norjalaisten reilu 2 100, mutta suomalaisten vain noin 1 400 euroa." on pelkkää roskaa. Tuota ihmettelin. Ei eurostat perustele sitä miksi Ruotsin sähkö on hinnaltaan yli 1,5 kertainen Suomen sähköön verrattuna.

Energiateollisuuden nettisivuilta voi löytää etsimällä sähköhintojen kuukausi- sekä vuositilastoja. Kun puhutaan kotitaloussähköstä, energiateollisuuden mukaan Ruotsissa kotitaloussähköstä veroja maksetaan 2,97snt/kWh, Suomessa 2011 1,70snt/kWh. Kertoimeksi tulee yli 1,7. Mikäli energiateollisuuden tilastoissa on perää, nimenomaan verotus olisi tekijä hintojen muodostumisessa. Itse sähköenergia taitaa olla aika saman hintaista pohjolassa.

Tuli itselleni mieleen sähkösopimukset, ovatko sopimukset muissa Pohjoismaissa samanlaisia kuin Suomessa vai maksavatko loppukäyttäjät pörssihintaa esim. kuukausittain? Norjan sähköntuotanto perustuu vesivoimaan ja vesivarantotilanne määrittelee hinnan. Mikäli hinta perustuisi saatavuuteen näin talviaikaan hinta olisi halvempi kuin kesällä. Jos näin olisi niin hintojen tutkiminen nyt ei antaisi kovin laajaa kuvaa siitä kuinka hinta määräytyy vuositasolla.

Ruotsissa saatetaan antaa jotain tukea kun siirrytään tehokkaimpiin lämmitysmuotoihin. Lienee käynnyt siten että sähköveroa nostettu mutta avustettu kotitalouksia maalämpö, ilmapumppu, aurinkokeräin/sähkö ym. hankinnoissa. Eli keppiä ja porkkanaa.

 

[Beltran]

Energiateollisuuden nettisivuilta voi löytää etsimällä sähköhintojen kuukausi- sekä vuositilastoja. Kun puhutaan kotitaloussähköstä, energiateollisuuden mukaan Ruotsissa kotitaloussähköstä veroja maksetaan 2,97snt/kWh, Suomessa 2011 1,70snt/kWh. Kertoimeksi tulee yli 1,7. Mikäli energiateollisuuden tilastoissa on perää, nimenomaan verotus olisi tekijä hintojen muodostumisessa. Itse sähköenergia taitaa olla aika saman hintaista pohjolassa.

Siitä, että verotus Ruotsissa olisi 1,7-kertaista verrattuna Suomeen ei seuraa se että sähkönhinta olisi Ruotsissa 1,7-kertainen Suomeen verrattuna, kuten Tarinankertojan ilmeisenä faktana heittämässä huuhaa-linkissä väitettiin.

Minäpä väännän rautalankaa.
Jos sähkönsiirto- ja myyntihintojesi summa on 10 snt/kWh, tästä summasta hieman vajaa 20% on ALV:tä. Sanotaan pyöreästi näin: sähkön veroton hinta on 8 snt/kWh, ALV = 2 snt/kWh. Tämän päälle lisätään sähkövero 2 snt/kWh.
Eli maksat sähköstäsi 12 snt/kWh, josta veroa 4 snt/kWh.

Erotus kertomaasi summaan 1,70 snt/kWh johtuu ensin siitä että sulla on tossa viime vuoden lukema sähköverolle. Sen lisäksi että ALV:n osuus ei ole kokonaissumasta aivan 20% suuruinen vaan hieman pienempi. ALV:n määrä /kWh vaihtelee myös sen mukaan minkä hintaista sähkö on. No tossa on enemmänkin eroa, en tiedä mitä laskin väärin mutta lukijat voitte kertoa.

Mutta miten tahansa. Jos Ruotsissakin sähkön veroton hinta olisi 8 snt/kWh ja verot 1,7-kertaisia vrt Suomen 4 snt/kWh, Ruotsissa sähkö maksaisi 14.8 snt/kWh. Ja se on noin 1,23 kertainen Suomeen verrattuna, ei 1,7-kertainen.

Tuli itselleni mieleen sähkösopimukset, ovatko sopimukset muissa Pohjoismaissa samanlaisia kuin Suomessa vai maksavatko loppukäyttäjät pörssihintaa esim. kuukausittain? Norjan sähköntuotanto perustuu vesivoimaan ja vesivarantotilanne määrittelee hinnan. Mikäli hinta perustuisi saatavuuteen näin talviaikaan hinta olisi halvempi kuin kesällä. Jos näin olisi niin hintojen tutkiminen nyt ei antaisi kovin laajaa kuvaa siitä kuinka hinta määräytyy vuositasolla.

Millä perustelet tuon että "hinta perustuu saatavuuteen"? Asia ei ole lähestulkoonkaan noin yksinkertaista, käy vaikka jututtamassa sähkönmyyjiesi henkilökuntaa ja kysy mistä hinta riippuu. Asia on hirvittävän tapauskohtainen, riippuu suurelta osalta siitä riittääkö pidempiaikaisilla kausisopimuksilla tuotettu sähkö vai onko sitä ostettava muualta markkinahintaan. Tämä vaikuttaa kaikista eniten.

Ja. Suomessa tullaan lähivuosina siirtymään systeemiin, jossa kuluttajan sähkön hinta riippuu siitä mitä sähkö on tullut maksamaan sähkönmyyjälle. Hinnan siis vaihdellessa sähkölaskusta toiseen.

Muukin olisi mahdollista, sähkönmyyjät voisivat kertoa kuluttajille sähköverkon tilasta siksi että kovien kuormitusten aikana ihmiset kuluttaisivat vähemmän. Mutta tämä on ei-realistista koska ihmisiä ei kiinnosta.

 

[TosiFani]

Mielenkiintoista, sanoisi Routalempi, kun luki Raimo "Rauno Repomies" Vistbackan kommentin, "JUMALAUTA!!". Tulee pitkä kuukausi Soinille, kun joutuu tulipaloja sammuttelemaan, toivottavasti terveys kestää.

 

[Maple Leaf]

Olen hyvin pitkälti urheilijoiden tukemisen suhteen samoilla linjoilla. Kyllä niistä näkee jo hieman nuorempina, että kenessä on ainesta ja kenessä ei.

Tuleeko siis kuntatasolla luopua esimerkiksi urheiluseurojen toiminnan tukemisesta?

 

[tomageeni]

Tuleeko siis kuntatasolla luopua esimerkiksi urheiluseurojen toiminnan tukemisesta?

Et kysynyt minulta, mutta kommentoin nyt sen verran että minusta valtionbudjetista ei tarvi tukea huippu-urheilua. Sen sijaan kunto- ja harrasteurheilua on hyvä tukea valtion toimesta kansanterveydellisistä syistä.

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja. Sen sijaan valtion tehtävä ei ole maksaa toimeentuloa jokaiselle joka on keihästä kiskaissut yli 70 metriä.
Seuratoimintaa on hyvä tukea sen verran, että nuorten urheiluharrastus on mahdollista ja että se paikallinen junnufudisjoukkue pääsee kerran vuodessa potkimaan sinne Helsinki Cuppiin.

 

[Ramchester]

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja.

Miksi ihmeessä kunnon kohottamiseen tarvittaisiin ulkojäitä tai monitoimihalleja. Siitä vaan kaduille juoksemaan ja kun pistää perunasäkin sisälle vaikka kiviä ja painii sen kanssa, niin kyllä siinä alkaa voimaakin kertyä.

Toisalta asian voisi viedä niinkin pitkälle, että schollia lainaten annettaisiin kaikille työttömille lumilapio käteen, siinä olisi hyötyliikuntaa parhaimmillaan.

 

[Beltran]

Sen sijaan kunto- ja harrasteurheilua on hyvä tukea valtion toimesta kansanterveydellisistä syistä.

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja.

Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?

 

[Snakster]

Itse en esimerkiksi jäisi oopperataloa tai musiikkitaloa kaipaamaan, jos ne rahat olisi päätetty laittaa vaikka lastenhoitajien virkojen luomiseen. Veikkaan että ne yli 5 miljoonaa muutakin suomalaista, jotka eivät ikinä tule noihin laitoksiin astumaan, voivat yhtyä mielipiteeseeni.

Ymmärrän hyvin, että et jäisi, mutta minä mielelläni olen osa sellaista kansakuntaa, joka tuottaa Idolsin ohella muunkinlaista taidetta.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kansallisoopperan budjetti on noin 4 % Helsingin sosiaalitoimen budjetista. Oopperan rahoituksesta noin 70 % tulee veikkausvoittorahoista, 20 % omista tuloista ja 10 % kuntien tuista. Veikkausvoittorahoja ei valitettavasti ole mahdollista käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen, koska nämä palvelut on Suomessa sälytetty kuntien järjestettäväksi.

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä. Sen 300 000 vuosittaista kävijää saavat tällä rahalla sellaisen latinkin hyvää mieltä ja hyvinvointia, että minusta tuo raha kannattaa sijoittaa. Suosittelen joskus käymään.

 

[Beltran]

Veikkausvoittorahoja ei valitettavasti ole mahdollista käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen, koska nämä palvelut on Suomessa sälytetty kuntien järjestettäväksi.

Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä.

Minimaalisuuteen vetoaminen on pikemminkin poliittinen kannanotto / arvovalinta kuin peruste sille että kustannusta ei saisi poistaa.

 

[Daespoo]

Muu yhteiskunta rahoittaa jokaista oopperan kävijää 136€:lla.

On varmaan ihan perusteltua kysyä että onko tässä panos/tuotto -suhde kohdillaan.

35M€ joka oopperaan menee veikkausvoittorahoista on pois liikunnan, tieteiden ja muun kulttuurin tukemisesta. Ja väitän että esim. nuorisoliikunnan tukemisella saadaan aivan varmasti enemmän hyötyä yhteiskunnalle.

Ottaen huomioon tulevat leikkaukset julkisella sektorilla ja julkisuudessakin on keskitytty nimenomaan erilaisiin tukiin (yritys-, maatalous-, jne) niin ooppera ei missään nimessä voi olla mikään pyhä lehmä tässä suhteessa.

 

[Snakster]

Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

 

[Beltran]

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

No niin varmastikin on, mutta kyseessä on valtion tuloa/omaisuutta ja valtio jakaa omaisuuttaan kunnille. Jolla perusteella väite siitä että valtion varoja ei voisi käyttää kuntien menoihin ei pidä paikkaansa. Tarkkaan ottaen tuota et väittänytkään edellä, mutta hieman se siltä kuulosti. Kun tavallaan sanoit että olisi käytettävä vain kunnan omia tuloja. Osa niistä tulee suoraan valtiolta.

Periaatteessahan on niinkin, että jos olisi valtion omistamia lastenhoitopaikkoja (kouluja ainakin on) niin veikkausvoittovaroja ei voisi käyttää niihinkään, vaikka ne ovat valtion omaisuutta ja silti samaan aikaan kyseisen yksikön kulut olisi maksettava valtion pussista. Ikäänkuin valtiolla olisi rahaa kahdessa taskussa mutta vain vasemmassa taskussa olevaa rahaa saisi käyttää valtion omistamiin kouluihin/lastenhoitopaikkoihin, oikeasta taskusta ei saisi ottaa.

 

[Daespoo]

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

Mutta kunnat käyttävät rahoja samoihin asioihin kuin mihin veikkausvoittovaroja laitetaan.

 

[msg]

Eipä palkannut Vistbackakaan eduskunnan rahoilla yhtään perus-, lasten- tai sairaanhoitajaa vaan vennamolaisena koijarina laittoin rahat persujen vaalityöhön. Silläkin rahalla olisi joku mummo voinut saada kuivat vaipat tai ulkoilun.

 

[varjo]

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä. Sen 300 000 vuosittaista kävijää saavat tällä rahalla sellaisen latinkin hyvää mieltä ja hyvinvointia, että minusta tuo raha kannattaa sijoittaa. Suosittelen joskus käymään.

Tuli muuten mieleen ja en googlettelullakaan löytänyt dataa siitä ovatko nuo 300 000 yksittäistä kävijää vai 30000 ihmistä jotka ovat käyneet katsomassa oopperaa 10 kertaa. Entä miten "kausikorttilaiset" lasketaan, lasketaanko heidät kävijöiksi vaikka eivät kävisi näytöksessä?

Koska 300 000 helposti kuulostaa siltä että kohtalainen osa aikuisikäisistä suomalaisista viettää aikaansa oopperaviiihteen parissa, mutta jos uniikkien kävijöitten määrä onkin vain kymmeniä tuhansia niin kieltämättä pieni elitismin sivumaku tuossa on. Tosin eipä Oopperatalolle kai oikein muutakaan käyttöä ole, joten oopperan lakkauttamisen jälkeen jäljelle sitten jäisi silti talo jolle ei välttämättä löytyisi käyttöä. Toki tontti on arvokas, joten purkamalla oopperatalo ja rakentamalla paikalle vaikkapa asuntoja tontin omistaja voisi tehdä hyvän tilin.

 

[Tarinankertoja]

Muu yhteiskunta rahoittaa jokaista oopperan kävijää 136€:lla.

Yksittäinen knoppi on ainoa tapa millä persut asioitaan ajaa.

JOS tuntisi kokonaiskuvan (persu tuntisi? tuskin), tietäisi, että Ooppera saa saman verran tukea kun KAIKKI muut Teatteri yhteensä. Onko se oikein? Ei.
Tarkoittaakos se sitä, että tukea pitää leikata?
Ei, jos ei samalla haluta ajaa teattereita alas.

Ja ei, Teatteri ei suomessa voi toimia omillaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esim Tampereen Komediateatteri, Teatteri Telakka ja Palatsiteatteri ovat tehneet tulonsa itse, mutta eivät PELKÄLLÄ teatteritoiminnalla. Pienempien paikkakuntien teatteritoiminta loppuu tasan siihen, kun yhteyskunnan rahat poistetaan, TAI tukea vähennetään. Teatteripaikkakunnilla on laskettu Teattereiden tuovan yhtä tukieuroa vasten 1,6 euroa rahaa kuntaan. Puhumattakaan sen vaikutuksesta ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.

Jakosuhdetta sopii miettiä, kun Ooppera syö niin paljon, mutta jakosuhteen muuttamista EI tule miettiä siltä kantilta, mikä on "hyvää" taidetta, sillä se johtaa juurikin neuvostoliittolaiseen malliin kulttuurielämässä.

Mutta persjuen maailmankuva on VillinLännen maailman kuva, jossa on vain hyvis ja pahis, musta ja valkoinen

 

[Kimmo_Ahteri]

Erotus kertomaasi summaan 1,70 snt/kWh johtuu ensin siitä että sulla on tossa viime vuoden lukema sähköverolle.

Edelliseen kirjoitukseeni lisäten että tarkoitin toki verotuksen osalta ero on yli 1,7 kertainen. Tuli todella epäselvästi ilmaistua, en siis tarkoittanut että verollinen loppuhinta olisi 1,7 kertaa kalliimpi Ruotsissa. Jolla on siis vaikutus hintaan mutta ei 1,7 kertainen. Tuli vähän kiirreessä kirjoitettua... Tuo 1,70snt/kWh kotitaloussähkön verot vuonna 2011 ja se on revitty energiateollisuuden sivuilta. Samaiselta sivulta on löydetty vuoden 2010 lukema Suomelle, 0.883snt/kWh. Mitkä lukemat ovat oikeat?

Millä perustelet tuon että "hinta perustuu saatavuuteen"? Asia ei ole lähestulkoonkaan noin yksinkertaista, käy vaikka jututtamassa sähkönmyyjiesi henkilökuntaa ja kysy mistä hinta riippuu. Asia on hirvittävän tapauskohtainen, riippuu suurelta osalta siitä riittääkö pidempiaikaisilla kausisopimuksilla tuotettu sähkö vai onko sitä ostettava muualta markkinahintaan. Tämä vaikuttaa kaikista eniten.

Itse asiassa se oli puhdas kysymys, onko muissa Pohjoismaissa sähkösopimukset loppukäyttäjälle enemmän esim. kuukausittaiseen pörssihintaan perustuvia? Tällöin hinnassa voisi olla suurta vaihtelua eri vuodenaikojen välillä. Hinta perustuu saatavuuteen -toteama tarkoittaa norjalaisten kohdalta sitä kun vesialtaat ovat täynnä niin sähkö myydään edullisemmin ja kun altaat ovat tyhjät niin sähköä hankitaan jostain muualta kovaan hintaan. Oman käsitykseni mukaan suomalaiset suosivat kiinteätä hintaa läpi vuoden eikä kuukausittaisia sähköpörssin keskihintoja. Vesivoima on kuitenkin aika merkittävä tuotantomuoto Pohjolan sähköntuotannossa, jolla on vaikutusta pörssihintaan joka vaikuttaa kausisopimusten hintaan joka vaikuttaa asiakkaan loppuhintaan.

 

[Vesuri]

Juuri tämä Persuissa oleva ryhmä estää minua edes harkitsemasta Persujen äänestämistä. Siinä missä Halla-Ahoa ja Soinia voisi joskus harkita äänestävänsä henkilökohtaisella tasolla, sitä ei koskaan tiedä minkälaisia hörhöjä em. henkilöt saattaisivat vetää mukanaan oikeasti vaikuttamaan.

Persujen äänestämisessä on sama ongelma kuin kommunistin äänestämisessä 70- ja 80-luvuilla. Äänestäessään tietää äänen menevän takuuvarmasti jollekin änkyrälle, mutta koskaan ei voi tietää minkä siiven änkyrä annetusta äänestä todellisuudessa hyötyy.

Tosin myönnän heti etten ole tutkinut Persujen ns. riviehdokkaiden taustoja juuri ollenkaan ja todennäköisesti tuon Mikkelin valopään kaltaisia hörhöjä ei listoilla pahemmin ole. Mutta riskiä en missään nimessä ota.

Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.

Miten urheiluseurojen toiminnan tukeminen ymmärretään? Liikunta-ja urheilupaikkoja on uskoakseni suositeltavaa rakentaa ja ylläpitää, jotta ihmisillä on kuntoilumahdollisuuksia. Urheiluseurojen rahallisen tukemisen suhteen olen hivenen skeptinen. Mikä on se hyöty, joka siitä taloudellisesta tukemisesta saadaan? Eivätkö urheiluseurat pyöri ilman verovaroista myönnettäviä tukia?

Seurat eivät pyöri kunnolla edes tukien kanssa. Yhteiskunnan jättäessä tuet pois supistuu lajien ja harrastusmahdollisuuksien kirjo todella suppeaksi, mikä vaikuttaa luonnollisesti pitkässä juoksussa harrastajamääriin ja tätä kautta kansakunnan fyysiseen kuntoon ja huippu-urheilun tasoon.

 

[LaTe_Show]

Ihan mielenkiinnosta, mikä on ongelma, jos jokin sellainen häviää, mistä porukka ei muutenkaan ole niin paljoa kiinnostunut, että sillä voisi elättää itsensä?

Olet oikeassa, minunkaan mielestä ei ole ongelmaa siinä, että ne asiat lakkautetaan, mistä minä en ole muutenkaan niin paljoa kiinnostunut.

 

[Freddie Freeloader]

Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Soini sanoi haastattelussa, että heillä on ollut erittäin tiukka karsinta ehdokkaaksi pääsemiseen ja heillä on vain hyviä ehdokkaita.

Minkähanlaista mahtaa olla se porukka, joka ei karsinnoista selvinnyt...

 

[Freddie Freeloader]

Teatterit voivat tietenkin etsiä rahoitusta myös muualta. Perimmäinen kysymys on se, että minkä vuoksi esim. etässä asuvien pitää veroillaan mahdollistaa joidenkin Kainuun karvakorvien onnellisuus? Asukkaat voivat omasta vapaasta tahdostaan koota porukan ja tehdä teatteria ja vaikka sitten pitää ilmaisnäytöksiä tai periä lipuista maksuja.

Miksi sitten joidenkin pitää veroillaan mahdollistaa vaikka jäähallin rakentaminen liigajoukkueelle, vaikka koko laji ei kiinnostaisi pätkääkään? Pelaajat ja katsojat voivat omasta vapaasta tahdostaan koota porukan ja rahoittaa jäähallin, jos sellaista haluavat.

Ai niin, se on eri asia, koska jääkiekon seuraaminen on minusta kivempaa kuin teatteri. Siispä minun pitää saada päättää, että rakennetaan verovaroilla jäähalli.

 

[Maple Leaf]

Toejoen Veikon Suomi on siis maa, jossa yhteiskunta ei tue kulttuuria (ei eliitti- eikä ala-sellaisia) eikä myöskään urheilua/liikuntaa. Puoluetuki on kuitenkin ihan jees. Sillä lailla.

 

[Maple Leaf]

En myöskään suoranaisesti kannata puoluetukea.

Eli et suoranaisesti vastustakaan?