Kyllä taas nähdään, miten joidenkin järjenjuoksussa on hiukan säätämisen varaa. Ihmiset ryhmittäytyvät äänestämään jotain löylynlyömää porukkaa, joka koostuu yhdestä taitavasta ja manipuloivasta johtajasta sekä sekalaisesta joukosta epämääräisiä opportunisteja. Porukkaa, jonka poliittisesta agendasta ei ole selvää käsitystä kenelläkään, edes ehdokkailla itsellään. Ja tätä kutsutaan "protestiksi". Protestiksi mitä vastaan? Meneekö meillä muka tosiaan niin huonosti?
Jos olet sitä mieltä, että menee, olisi kiinnostavaa tietää, mitä hyötyä maalle on, jos eduskuntaan saadaan 20-30 kansanedustajaa, joilla itsellään ei ole a) yhteistyökykyä b) kokemusta c) ymmärrystä yhteisten asioiden hoitamiseen. Tällaisella protestilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin että seuraavat neljä vuotta Suomen talous menee päin helvettiä, seuraavissa vaaleissa Perussuomalaiset katoavat puoluekartalta ja vanhat puolueet nousevat taas normaaleihin kannatuslukemiin. Ainoa saavutus on, että neljä vuotta hukattiin. Täytyy itse asiassa toivoa, että eduskunta hajotettaisiin kesken vaalikauden, jos Soini porukoineen pääsee valtaan.
On valitettava, etteivät ihmiset ymmärrä, ettei politiikassa ole mitään patenttiratkaisuja. Perussuomalaisilla ei ole mitään salattua rajatietoa siitä, miten asioita pitäisi hoitaa. Vanhat puolueet eivät pelkkää vittumaisuuttaan hoida asioita "huonosti".
Perussuomalaiset keräävät kannatusta täysin triviaaleilla ja vähäpätöisillä teemoilla kuten maahanmuutolla tai asioilla, joihin heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, kuten EU-jäsenyys tai euro tai ylipäätään Suomen EU-politiikan monet osa-alueet. Kuvitellaan, että asettumalla EU-asioissa poikkiteloin ja lyömällä nyrkkiä pöytään Suomi saisi paremmat edut. Näin ei ole. Kävisi vain niin, että Suomen kantoja ei kuunneltaisi lainkaan. Suomi pystyy vaikuttamaan asioihin EU:ssa parhaiten liittoutumalla kulloisissakin tapauksissa niiden maiden kanssa, jotka edustavat samaa käsitystä. Siihen tarvitaan diplomatiaa, ei mitään öykkäröintiä.