Perussuomalaiset

[Maple Leaf]

Ei saanut Spede apurahoja, joten hänen piti oppia tekemään elokuvia, että yleisö kiinnostuu niistä.

Paitsi että sai. Opiskellaas nyt faktat kuntoon, ennen kuin lähdetään huutelemaan.

 

[Major Julli]

Paitsi että sai. Opiskellaas nyt faktat kuntoon, ennen kuin lähdetään huutelemaan.

Sinällään ironista oli se, että Speden elokuvilta katosi katsojat samaan aikaan kun pääsi apurahojen piiriin.

Taide on asia, jonka merkitys sen verran positiivinen, että sitä pitää tukea verorahoin. Olen siinä kyllä persujen kanssa samoilla linjoilla, että kaikki tuettu kuvataide ei voi olla suunnattua noin 30.000 ihmiselle Etelä-Suomessa. Vaikka itse siihen porukkaan kuulunkin.

 

[Tarinankertoja]

15.3 lähtee taas maksuun sellainen tasaus-sähkölasku, että Oras voi olla ylpeä itsestään Hercun tiskillä tilatessaan luomusiideriä.

Suomalainen omakotiasukas maksaa sähköstään paljon vähemmän kuin naapuri Ruotsissa tai Norjassa.

Ruotsalaiset tutkivat: Sähkö onkin Suomessa halpaa | Kauppalehti.fi


"Kaikki ilmaseks mulle heti"


.. mutta ai niin, fatkta on tylsiä

 

[Maple Leaf]

Olen siinä kyllä persujen kanssa samoilla linjoilla, että kaikki tuettu kuvataide ei voi olla suunnattua noin 30.000 ihmiselle Etelä-Suomessa. Vaikka itse siihen porukkaan kuulunkin.

Olen parilta perussuomalaistuttavalta kysellyt tämän kulttuurikeskustelun melskeissä, edustavatko esimerkiksi Kalervo Palsa ja Edith Södergran sen kaltaista taidetta, jonka puolue olisi valmis hyväksymään? Valitettavasti tuttavani eivät tienneet, keistä puhuin.

 

[Footless]

Paljonko?
Ei silti ole merkitystä kantani suhteen. Ei olisi mielestäni tarvinnut tukea.

Olisi kiva kuulla vaikkapa sinulta esimerkkejä sellaisista nykypäivän taiteilijoista joita voisi tukea verovaroin.

 

[Tarinankertoja]

Paljonko?
Ei silti ole merkitystä kantani suhteen. Ei olisi mielestäni tarvinnut tukea.

1,1 miljoonaa markkan elokuvalle ”Naisen logiikka” vuonna 1991, mutta elokuvan teko jäi tuolloin kesken. Pasanen saattoi pakon edessä elokuvan kuvaukset loppuun kesällä 1998 ja näin välttyi tuotantotuen takaisinmaksulta Suomen elokuvasäätiölle.


Että joku etukäteen tietää mikä menstyy ja mikä ei? Sitähän tuo tuen etukäteismäärittely tarkoittaa.

Suomalainen elokuva poistuu markkinoilta ilman tukea, sillä menestyneenkin leffan on vaikea saada omaa tuottoa näin pienillä markkinoilla.. ellei tee Speden kaltaisia halppisleffoja.

 

[Maple Leaf]

Ei silti ole merkitystä kantani suhteen. Ei olisi mielestäni tarvinnut tukea.

Tiedon puutteessa ideologia tarjoaa välittäjäaineen, jossa erilaiset subjektiviteetit esitetään yhtenäisenä subjektina. Tällöin ideologian totalisoiva voima lepääkin näin ollen totalisoidun subjektiviteetin tuottamisessa.

 

[Individual]

Tästäpä tulikin mieleeni tämä:

Lapinlahden Linnut- Min Fallos

"Seitsemän kuolemansyntiä -sarjassa esitellään nuorta näyttämötaidetta. Vuorossa on suomenruotsalainen performanssiryhmä Min fallos."

 

[Beltran]

Suomalainen omakotiasukas maksaa sähköstään paljon vähemmän kuin naapuri Ruotsissa tai Norjassa.

Ruotsalaiset tutkivat: Sähkö onkin Suomessa halpaa | Kauppalehti.fi


"Kaikki ilmaseks mulle heti"


.. mutta ai niin, fatkta on tylsiä

Mitäkähän tuossa on tutkittu ja miten. Ei käynyt tarkkaan ilmi edes e24-verkkosivuston linkistä.

Oletetaan että sähkö maksaa suomalaiselle 10 snt/kWh. Keskihinta on tuon yli mutta jostakin saa jopa hieman halvempaa jä käytän tuota pyöreänä lukuna. Tästä hinnasta aika tarkkaan 2 snt/kWh on sähköveroa, loput 8 snt/kWh muuta. Jos talon vuotuinen sähkölasku on 1400€, sähköä on kulutettu 14000 kWh. Tästä summasta sähköveron osuus on 280 €. E24:n mukaan Ruotsin sähkövero on 2,24-kertainen Suomeen verrattuna, Ruotsin sähköverolla suomalaisen okt:n sähkölasku olisi 1120€ + 2,24x280€ = 1747 €. Mutta ruotsalaisen sähkölasku on 2300 € eli
-suomalaisen sähkölasku on 900 €/v halvempi kuin ruotsalaisen
-suomalaisen sähkölasku Ruotsin sähköverolla olisi 552,8 €/v halvempi kuin ruotsalaisen
Eli 900€ hintaerosta noin 350€ selittyy sähköverolla, noin 550€ on selitettävä muuten. Linkistä: "Ero johtuu e24:n mukaan sähköverosta."

Edelleen, linkkien mukaan Norjan sähkövero on jopa pienempi kuin Suomen, sähkölasku on silti 700€ suurempi.

14.000 kWh kuulostaa pieneltä okt:n vuosisähköltä jos talossa on suora sähkölämmitys. Ja ei ole järkevää vertailla toisiinsa okt:iden sähkölaskuja jos osa lämmitetään sähköllä, osa öljyllä/pelleteillä/tms, osa kenties kaukolämmöllä. Mitä tossa on vertailtu, sitä ei kerrottu. Suomen pienen kulutuksen perusteella arvelen että on verrattu "mitä sattuu".

 

[msg]

Persut:
Rahoitusskandaalia - Check
Ryhmäkuri - Check

Aluepolitiikan ja sukupuolikysymysten asettaminen substanssiosaamisen edelle - Check

Valinta oli mielestäni täysin alueellinen ja sukupuolen vuoksi tehty.

 

[Tarinankertoja]

Suomen pienen kulutuksen perusteella arvelen että on verrattu "mitä sattuu".

tottakai on "mitä sattuu" kun ei tuekkaan omaa mielipidettä.

Eurostatilla on toki tilastonsa, nappaa tuosta tilasto käteen.

Eurostat - Data Explorer


Kuluttajien sähkö on 9 halvin EU:ssa ja teollisuusähkö toiseksi halvin.


vuodenvaihteen energiaverojen korotuksen tuloksia ei näy, mutta kun Suomessa 2010 näiden osuus on käppyrän mukaan ollut kymmenen eniten veroja kantavan maan ulkopuolella...

 

[Beltran]

tottakai on "mitä sattuu" kun ei tuekkaan omaa mielipidettä.

Vaan kun mulla ei ole asiaan liittyvää mielipidettä koska en tiennyt kuinka suuri sähkövero Ruotsissa on. Suomessa tiedän, linkkien lukemista laskin että Ruotsissa sähkövero on 2,24-kertainen Suomeen verrattuna. Lähteessä ilmoitettiin Suomen sähkövero äyreinä, valuuttamuuntimella muunsin sen euroiksi ja sain tuloksen joka ei ole totta (muistaakseni siinä tuli tulokseksi 0,017€/kWh, en tallettanut lukemaa, oikea arvo on noin 0,02€/kWh). No tulos voi johtua valuuttakursseista, en tiedä. Linkin lukema muistuttaa kuitenkin enemmän vuoden 2011 sähköveroa kuin vuoden 2010. Mutta vaikea tietää mikä arvo heillä siellä oli.

Eurostatilla on toki tilastonsa, nappaa tuosta tilasto käteen.

Eurostat - Data Explorer

Tossa puhutaan sähkön hinnasta kuluttajalle (?) kun taas tuossa edellisessä asiassa pääpaino oli Suomen ja Ruotsin (sekä Norjan) "sähkölaskun hinta" ja erojen syyksi selitettiin sähkövero. Eurostat ei taida puhua sähköverosta yhtään mitään.
Toi eurostatin tieto on myöskin sikäli vanhentunutta että Suomen osalta uusimmat lukemat ovat 2010S1 ja 2010S2 joten noissa hinnoissa ei näy vuoden alusta lähes kaksinkertaistuneen säkhöveron vaikutus. Sen lisäksi että, monin paikoin myöskin sähkön myyntimaksu ja siirtomaksu nousivat, taikka ainakin ne nousivat oman sähköntuottajani osalta ja epäilen ainakin siirtomaksun nousseen todella monella firmalla. Perusteena ne kymmenet tuhannet jotka jäi jokin aikaa sitten ilman sähköä ja tilanteen korjaamiseksi piti tehdä paljon kunnostustöitä.

Edelleen, Eurostatilla Ruotsin uusin lukema on 2010S1 ja Suomen hintaan verrattuna se on vajaa 2 snt/kWh kalliimpi kuin Suomessa. Joka kertoisi siitä että e24:n juttu on roskaa. Tämä kaikki siis olettaen että Eurostatin tilasto kertoo sähkön keskihinnasta kuluttajille eri maissa.

Kuluttajien sähkö on 9 halvin EU:ssa ja teollisuusähkö toiseksi halvin.


vuodenvaihteen energiaverojen korotuksen tuloksia ei näy, mutta kun Suomessa 2010 näiden osuus on käppyrän mukaan ollut kymmenen eniten veroja kantavan maan ulkopuolella...

Niin sullakin on tässä mainintaa sähköveron kasvamisesta. Tiedän toki sen että Suomessa sähkön hinta on edullista vrt moni muu EU-maa.

 

[Tarinankertoja]

Tossa puhutaan sähkön hinnasta kuluttajalle (?) kun taas tuossa edellisessä asiassa pääpaino oli Suomen ja Ruotsin (sekä Norjan) "sähkölaskun hinta" ja erojen syyksi selitettiin sähkövero. Eurostat ei taida puhua sähköverosta yhtään mitään.

Kyllä se puhuu. siä on ilman veroa, sähköverolla ja alvilla ja sähköverolla.

tosta .pdf, joka on vähän havainnollisempi kun toi veppisivu
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=KS-QA-10-046

Toi eurostatin tieto on myöskin sikäli vanhentunutta että Suomen osalta uusimmat lukemat ovat 2010S1 ja 2010S2 joten noissa hinnoissa ei näy vuoden alusta lähes kaksinkertaistuneen säkhöveron vaikutus.

Tottakait tilasto laahaa jäljessä. Siellä on kuitenkin se veron osuus ”ennen”. Jos vertaat sitä muiden maiden vero-osuuteen, niin tuo nosto ei meitä kauheasti tilastoissa liikuta.


Energian hinta on tommonen hauska keppihevonen, jolla on helppo ratsastaa, ja paperitehtaiden kuluttaessa 33% kaikesta sähköstä, ne tottakai kitisee asiasta koko ajan (kotitaloudet muuten kulutavat vaan 25%)

 

[Beltran]

Kyllä se puhuu. siä on ilman veroa, sähköverolla ja alvilla ja sähköverolla.

tosta .pdf, joka on vähän havainnollisempi kun toi veppisivu
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=KS-QA-10-046

Kiitos linkeistä ja niihin pohjustamisesta, tutkailen niitä tarkemmin paremmalla ajalla, sitä Eurostatiakin vain vilkaisin. Mutta ne lukemat, joista aiemmin mainitsin, keroo että Kauppalehden (ja e24:n) sivuilla mainittu "Ruotsalaisten keskimääräinen sähkölasku on yli 2 300, norjalaisten reilu 2 100, mutta suomalaisten vain noin 1 400 euroa." on pelkkää roskaa. Tuota ihmettelin. Ei eurostat perustele sitä miksi Ruotsin sähkö on hinnaltaan yli 1,5 kertainen Suomen sähköön verrattuna.

Tottakait tilasto laahaa jäljessä. Siellä on kuitenkin se veron osuus ”ennen”. Jos vertaat sitä muiden maiden vero-osuuteen, niin tuo nosto ei meitä kauheasti tilastoissa liikuta.


Energian hinta on tommonen hauska keppihevonen, jolla on helppo ratsastaa, ja paperitehtaiden kuluttaessa 33% kaikesta sähköstä, ne tottakai kitisee asiasta koko ajan (kotitaloudet muuten kulutavat vaan 25%)

Ajattelen asiasta aika lailla eri tavalla kuin sinä. Tilastojen jäljessäolo on oleellista tietoa. Jos viime vuonna minä sain taikka sinä sait nenän eteen maksettavaksi sähkölaskun, jossa oli kulutettu 4000 kWh, lasku oli noin 400€ ja siitä sähköveron osuus noin 40€. Tämän vuoden hinnoilla (huomioitu vain sähköveron korotus) vastaava lasku onkin 440€ ja sähköveron osuus siitä 80€.

Koska sähköveroa nostettiin jo nyt ja noin paljon, ei liene kovin helppoa perustella sähköveron nostoa taas lisää. Riippumatta siitä mitä kyseinen maksu on muissa EU-maissa, muualla se voi kenties olla suurempikin. Kuluttajana minua kiinnostaa se, mikä on oman sähkölaskuni suuruus ja miten se kehittyy, osin harjoitettavan politiikan takia. Paperitehtaita en tässä yhteydessä ajattele.

 

[LaTe_Show]

Ne, jotka eivät muuten kykene itseään elättämään saavat toimeentulotukea. Suurempia tukia ei tarvitse myöntää.

Tällä keinoin katoaa se vähäinen kansallinen (tai kansallisromanttinen) taide, kun kaikki pyrkivät ensisijaisesti rahaa ja helpoin tie tähän on populaaritaiteen kautta...

Ja kai tämä sama teesi pätee myös urheiluunkin?

 

[Maple Leaf]

Ne, jotka eivät muuten kykene itseään elättämään saavat toimeentulotukea. Suurempia tukia ei tarvitse myöntää.

Koskeeko tämä logiikka myös puoluetukea? Jos ei, miksi ei?

 

[ms.qvist]

Ja kai tämä sama teesi pätee myös urheiluunkin?

Kysymystä ei esitetty minulle mutta työnnän nyt oman lusikkani tähä(kin) soppaan.

Minusta valtion ei tule tukea huippu-urheilua millään muotoa, pl. nuoret lahjakkaat urheilijat, joita valtio voi minun puolesta tukea pienimuotoisin stipendein tiettyyn ikään saakka. Ja sama pätee taiteeseenkin, nuorille taiteilijoille (alasta riippumatta) voidaan luoda stipedijärjestelmä mutta nimeä tehneet tai iäkkäämmät taiteilijat saavat minun puolesta pärjätä omillaan.

Voidaan tietty pohtia, että voidaanko tämän lisäksi luoda järjestelmä, jossa nimeä tehneet iäkkäät urheilijat ja taiteilijät saavat pienen kuukausittaisen valtioneläkkeen saavutustensa kunniaksi, jos tällaiseen päädytään, summan ei tule olla kohtuuttoman suuri. Mutta pääsääntöisesti valtion ei tule olla urheilun tai taiteen mesenaatti.

vlad.

 

[expertti]

Tällä keinoin katoaa se vähäinen kansallinen (tai kansallisromanttinen) taide, kun kaikki pyrkivät ensisijaisesti rahaa ja helpoin tie tähän on populaaritaiteen kautta...

Ihan mielenkiinnosta, mikä on ongelma, jos jokin sellainen häviää, mistä porukka ei muutenkaan ole niin paljoa kiinnostunut, että sillä voisi elättää itsensä?

Itse en esimerkiksi jäisi oopperataloa tai musiikkitaloa kaipaamaan, jos ne rahat olisi päätetty laittaa vaikka lastenhoitajien virkojen luomiseen. Veikkaan että ne yli 5 miljoonaa muutakin suomalaista, jotka eivät ikinä tule noihin laitoksiin astumaan, voivat yhtyä mielipiteeseeni.

Ei vain ymmärrä, että kun valtio elää muutenkin velaksi, niin eikö kaikki tällaiset ei välttämättömyydet tulisi karsia ensimmäisenä?

 

[ms.qvist]

Ei välttämättä. Eihän ole estettä sille, että taitelija kyhää tuotoksiaan toimeentulotuen turvin. Silloin on aikaa luoda ja samalla perustoimeentulo on kunnossa.

Tässähän piilee pieni ongelma eli sitten niiden valmiiden taideteosten (mitä ne nyt ovatkaan) myynti voi vastaavasti saada aikaan sen, että taiteilija ei saa toimeentulotukea, siitä huolimatta, että myynnistä saaduilla tuloilla katetaan kenties juuri ja juuri raaka-aina tai tarvikehankinnat ja lisäksi tulee vielä hiukan särvintä leivän päälle. Tietty taiteilija voi huijata sossua, mutta niinhän tunnollinen taiteilija ei tietenkään tee...

Enkä ole aivan varma siitäkään kuinka ent. työkkäri suhtautuu listoillaan oleviin taiteilijhoihin, jotka saavat ansiotuloja tekemästään taiteesta. Etenkin jos taiteilija toimii kaikella tapaa laillisesti.

Tunnen useita taiteilijoita, yksi heistä on ammattilainen ja tienaa ihan kohtalaisen hyvin - tulot tietty vaihtelevat jonkin verran kuukausittain. Hän on samalla ammatinharjoittaja/yrittäjä. Sitten on taidealanopiskelija, joka opintojen oheen työstää taidetta myyntiin - ansiot ovat vielä kovin pienet ts. pelkästään niillä ei elä. Toinen ystäväni on vakituisessa työssä ja samalla hän maalaa ja kuvaa, ja myy tuotteitaan halukkaille. Häneltäkin tilataan jonkin verran töitä. Ansiotaiteilijaksi ei yleisesti tulla kovinkaan helposti, tämä ammattilainen jonka tunnen, teki ensin vuosia ja vuosia tavallista duunia taiteen tekemisen ohella, kunnes häön katsoi olevansa niin tukevalla pohjalla, että uskalsi hypätä pois oravanpyörästä ja ryhtyä päätoimiseksi taiteilijaksi. Nyt hän on ollut vapaataiteilija reilut parikymmentä vuotta.

vlad.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kiitos linkeistä ja niihin pohjustamisesta, tutkailen niitä tarkemmin paremmalla ajalla, sitä Eurostatiakin vain vilkaisin. Mutta ne lukemat, joista aiemmin mainitsin, keroo että Kauppalehden (ja e24:n) sivuilla mainittu "Ruotsalaisten keskimääräinen sähkölasku on yli 2 300, norjalaisten reilu 2 100, mutta suomalaisten vain noin 1 400 euroa." on pelkkää roskaa. Tuota ihmettelin. Ei eurostat perustele sitä miksi Ruotsin sähkö on hinnaltaan yli 1,5 kertainen Suomen sähköön verrattuna.

Energiateollisuuden nettisivuilta voi löytää etsimällä sähköhintojen kuukausi- sekä vuositilastoja. Kun puhutaan kotitaloussähköstä, energiateollisuuden mukaan Ruotsissa kotitaloussähköstä veroja maksetaan 2,97snt/kWh, Suomessa 2011 1,70snt/kWh. Kertoimeksi tulee yli 1,7. Mikäli energiateollisuuden tilastoissa on perää, nimenomaan verotus olisi tekijä hintojen muodostumisessa. Itse sähköenergia taitaa olla aika saman hintaista pohjolassa.

Tuli itselleni mieleen sähkösopimukset, ovatko sopimukset muissa Pohjoismaissa samanlaisia kuin Suomessa vai maksavatko loppukäyttäjät pörssihintaa esim. kuukausittain? Norjan sähköntuotanto perustuu vesivoimaan ja vesivarantotilanne määrittelee hinnan. Mikäli hinta perustuisi saatavuuteen näin talviaikaan hinta olisi halvempi kuin kesällä. Jos näin olisi niin hintojen tutkiminen nyt ei antaisi kovin laajaa kuvaa siitä kuinka hinta määräytyy vuositasolla.

Ruotsissa saatetaan antaa jotain tukea kun siirrytään tehokkaimpiin lämmitysmuotoihin. Lienee käynnyt siten että sähköveroa nostettu mutta avustettu kotitalouksia maalämpö, ilmapumppu, aurinkokeräin/sähkö ym. hankinnoissa. Eli keppiä ja porkkanaa.

 

[Beltran]

Energiateollisuuden nettisivuilta voi löytää etsimällä sähköhintojen kuukausi- sekä vuositilastoja. Kun puhutaan kotitaloussähköstä, energiateollisuuden mukaan Ruotsissa kotitaloussähköstä veroja maksetaan 2,97snt/kWh, Suomessa 2011 1,70snt/kWh. Kertoimeksi tulee yli 1,7. Mikäli energiateollisuuden tilastoissa on perää, nimenomaan verotus olisi tekijä hintojen muodostumisessa. Itse sähköenergia taitaa olla aika saman hintaista pohjolassa.

Siitä, että verotus Ruotsissa olisi 1,7-kertaista verrattuna Suomeen ei seuraa se että sähkönhinta olisi Ruotsissa 1,7-kertainen Suomeen verrattuna, kuten Tarinankertojan ilmeisenä faktana heittämässä huuhaa-linkissä väitettiin.

Minäpä väännän rautalankaa.
Jos sähkönsiirto- ja myyntihintojesi summa on 10 snt/kWh, tästä summasta hieman vajaa 20% on ALV:tä. Sanotaan pyöreästi näin: sähkön veroton hinta on 8 snt/kWh, ALV = 2 snt/kWh. Tämän päälle lisätään sähkövero 2 snt/kWh.
Eli maksat sähköstäsi 12 snt/kWh, josta veroa 4 snt/kWh.

Erotus kertomaasi summaan 1,70 snt/kWh johtuu ensin siitä että sulla on tossa viime vuoden lukema sähköverolle. Sen lisäksi että ALV:n osuus ei ole kokonaissumasta aivan 20% suuruinen vaan hieman pienempi. ALV:n määrä /kWh vaihtelee myös sen mukaan minkä hintaista sähkö on. No tossa on enemmänkin eroa, en tiedä mitä laskin väärin mutta lukijat voitte kertoa.

Mutta miten tahansa. Jos Ruotsissakin sähkön veroton hinta olisi 8 snt/kWh ja verot 1,7-kertaisia vrt Suomen 4 snt/kWh, Ruotsissa sähkö maksaisi 14.8 snt/kWh. Ja se on noin 1,23 kertainen Suomeen verrattuna, ei 1,7-kertainen.

Tuli itselleni mieleen sähkösopimukset, ovatko sopimukset muissa Pohjoismaissa samanlaisia kuin Suomessa vai maksavatko loppukäyttäjät pörssihintaa esim. kuukausittain? Norjan sähköntuotanto perustuu vesivoimaan ja vesivarantotilanne määrittelee hinnan. Mikäli hinta perustuisi saatavuuteen näin talviaikaan hinta olisi halvempi kuin kesällä. Jos näin olisi niin hintojen tutkiminen nyt ei antaisi kovin laajaa kuvaa siitä kuinka hinta määräytyy vuositasolla.

Millä perustelet tuon että "hinta perustuu saatavuuteen"? Asia ei ole lähestulkoonkaan noin yksinkertaista, käy vaikka jututtamassa sähkönmyyjiesi henkilökuntaa ja kysy mistä hinta riippuu. Asia on hirvittävän tapauskohtainen, riippuu suurelta osalta siitä riittääkö pidempiaikaisilla kausisopimuksilla tuotettu sähkö vai onko sitä ostettava muualta markkinahintaan. Tämä vaikuttaa kaikista eniten.

Ja. Suomessa tullaan lähivuosina siirtymään systeemiin, jossa kuluttajan sähkön hinta riippuu siitä mitä sähkö on tullut maksamaan sähkönmyyjälle. Hinnan siis vaihdellessa sähkölaskusta toiseen.

Muukin olisi mahdollista, sähkönmyyjät voisivat kertoa kuluttajille sähköverkon tilasta siksi että kovien kuormitusten aikana ihmiset kuluttaisivat vähemmän. Mutta tämä on ei-realistista koska ihmisiä ei kiinnosta.

 

[TosiFani]

Mielenkiintoista, sanoisi Routalempi, kun luki Raimo "Rauno Repomies" Vistbackan kommentin, "JUMALAUTA!!". Tulee pitkä kuukausi Soinille, kun joutuu tulipaloja sammuttelemaan, toivottavasti terveys kestää.

 

[Maple Leaf]

Olen hyvin pitkälti urheilijoiden tukemisen suhteen samoilla linjoilla. Kyllä niistä näkee jo hieman nuorempina, että kenessä on ainesta ja kenessä ei.

Tuleeko siis kuntatasolla luopua esimerkiksi urheiluseurojen toiminnan tukemisesta?

 

[tomageeni]

Tuleeko siis kuntatasolla luopua esimerkiksi urheiluseurojen toiminnan tukemisesta?

Et kysynyt minulta, mutta kommentoin nyt sen verran että minusta valtionbudjetista ei tarvi tukea huippu-urheilua. Sen sijaan kunto- ja harrasteurheilua on hyvä tukea valtion toimesta kansanterveydellisistä syistä.

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja. Sen sijaan valtion tehtävä ei ole maksaa toimeentuloa jokaiselle joka on keihästä kiskaissut yli 70 metriä.
Seuratoimintaa on hyvä tukea sen verran, että nuorten urheiluharrastus on mahdollista ja että se paikallinen junnufudisjoukkue pääsee kerran vuodessa potkimaan sinne Helsinki Cuppiin.

 

[Ramchester]

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja.

Miksi ihmeessä kunnon kohottamiseen tarvittaisiin ulkojäitä tai monitoimihalleja. Siitä vaan kaduille juoksemaan ja kun pistää perunasäkin sisälle vaikka kiviä ja painii sen kanssa, niin kyllä siinä alkaa voimaakin kertyä.

Toisalta asian voisi viedä niinkin pitkälle, että schollia lainaten annettaisiin kaikille työttömille lumilapio käteen, siinä olisi hyötyliikuntaa parhaimmillaan.