Perussuomalaiset

[Beltran]

Sen sijaan kunto- ja harrasteurheilua on hyvä tukea valtion toimesta kansanterveydellisistä syistä.

Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja.

Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?

 

[Snakster]

Itse en esimerkiksi jäisi oopperataloa tai musiikkitaloa kaipaamaan, jos ne rahat olisi päätetty laittaa vaikka lastenhoitajien virkojen luomiseen. Veikkaan että ne yli 5 miljoonaa muutakin suomalaista, jotka eivät ikinä tule noihin laitoksiin astumaan, voivat yhtyä mielipiteeseeni.

Ymmärrän hyvin, että et jäisi, mutta minä mielelläni olen osa sellaista kansakuntaa, joka tuottaa Idolsin ohella muunkinlaista taidetta.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kansallisoopperan budjetti on noin 4 % Helsingin sosiaalitoimen budjetista. Oopperan rahoituksesta noin 70 % tulee veikkausvoittorahoista, 20 % omista tuloista ja 10 % kuntien tuista. Veikkausvoittorahoja ei valitettavasti ole mahdollista käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen, koska nämä palvelut on Suomessa sälytetty kuntien järjestettäväksi.

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä. Sen 300 000 vuosittaista kävijää saavat tällä rahalla sellaisen latinkin hyvää mieltä ja hyvinvointia, että minusta tuo raha kannattaa sijoittaa. Suosittelen joskus käymään.

 

[Beltran]

Veikkausvoittorahoja ei valitettavasti ole mahdollista käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen, koska nämä palvelut on Suomessa sälytetty kuntien järjestettäväksi.

Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä.

Minimaalisuuteen vetoaminen on pikemminkin poliittinen kannanotto / arvovalinta kuin peruste sille että kustannusta ei saisi poistaa.

 

[Daespoo]

Muu yhteiskunta rahoittaa jokaista oopperan kävijää 136€:lla.

On varmaan ihan perusteltua kysyä että onko tässä panos/tuotto -suhde kohdillaan.

35M€ joka oopperaan menee veikkausvoittorahoista on pois liikunnan, tieteiden ja muun kulttuurin tukemisesta. Ja väitän että esim. nuorisoliikunnan tukemisella saadaan aivan varmasti enemmän hyötyä yhteiskunnalle.

Ottaen huomioon tulevat leikkaukset julkisella sektorilla ja julkisuudessakin on keskitytty nimenomaan erilaisiin tukiin (yritys-, maatalous-, jne) niin ooppera ei missään nimessä voi olla mikään pyhä lehmä tässä suhteessa.

 

[Snakster]

Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

 

[Beltran]

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

No niin varmastikin on, mutta kyseessä on valtion tuloa/omaisuutta ja valtio jakaa omaisuuttaan kunnille. Jolla perusteella väite siitä että valtion varoja ei voisi käyttää kuntien menoihin ei pidä paikkaansa. Tarkkaan ottaen tuota et väittänytkään edellä, mutta hieman se siltä kuulosti. Kun tavallaan sanoit että olisi käytettävä vain kunnan omia tuloja. Osa niistä tulee suoraan valtiolta.

Periaatteessahan on niinkin, että jos olisi valtion omistamia lastenhoitopaikkoja (kouluja ainakin on) niin veikkausvoittovaroja ei voisi käyttää niihinkään, vaikka ne ovat valtion omaisuutta ja silti samaan aikaan kyseisen yksikön kulut olisi maksettava valtion pussista. Ikäänkuin valtiolla olisi rahaa kahdessa taskussa mutta vain vasemmassa taskussa olevaa rahaa saisi käyttää valtion omistamiin kouluihin/lastenhoitopaikkoihin, oikeasta taskusta ei saisi ottaa.

 

[Daespoo]

Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.

Mutta kunnat käyttävät rahoja samoihin asioihin kuin mihin veikkausvoittovaroja laitetaan.

 

[msg]

Eipä palkannut Vistbackakaan eduskunnan rahoilla yhtään perus-, lasten- tai sairaanhoitajaa vaan vennamolaisena koijarina laittoin rahat persujen vaalityöhön. Silläkin rahalla olisi joku mummo voinut saada kuivat vaipat tai ulkoilun.

 

[varjo]

Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä. Sen 300 000 vuosittaista kävijää saavat tällä rahalla sellaisen latinkin hyvää mieltä ja hyvinvointia, että minusta tuo raha kannattaa sijoittaa. Suosittelen joskus käymään.

Tuli muuten mieleen ja en googlettelullakaan löytänyt dataa siitä ovatko nuo 300 000 yksittäistä kävijää vai 30000 ihmistä jotka ovat käyneet katsomassa oopperaa 10 kertaa. Entä miten "kausikorttilaiset" lasketaan, lasketaanko heidät kävijöiksi vaikka eivät kävisi näytöksessä?

Koska 300 000 helposti kuulostaa siltä että kohtalainen osa aikuisikäisistä suomalaisista viettää aikaansa oopperaviiihteen parissa, mutta jos uniikkien kävijöitten määrä onkin vain kymmeniä tuhansia niin kieltämättä pieni elitismin sivumaku tuossa on. Tosin eipä Oopperatalolle kai oikein muutakaan käyttöä ole, joten oopperan lakkauttamisen jälkeen jäljelle sitten jäisi silti talo jolle ei välttämättä löytyisi käyttöä. Toki tontti on arvokas, joten purkamalla oopperatalo ja rakentamalla paikalle vaikkapa asuntoja tontin omistaja voisi tehdä hyvän tilin.

 

[Tarinankertoja]

Muu yhteiskunta rahoittaa jokaista oopperan kävijää 136€:lla.

Yksittäinen knoppi on ainoa tapa millä persut asioitaan ajaa.

JOS tuntisi kokonaiskuvan (persu tuntisi? tuskin), tietäisi, että Ooppera saa saman verran tukea kun KAIKKI muut Teatteri yhteensä. Onko se oikein? Ei.
Tarkoittaakos se sitä, että tukea pitää leikata?
Ei, jos ei samalla haluta ajaa teattereita alas.

Ja ei, Teatteri ei suomessa voi toimia omillaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esim Tampereen Komediateatteri, Teatteri Telakka ja Palatsiteatteri ovat tehneet tulonsa itse, mutta eivät PELKÄLLÄ teatteritoiminnalla. Pienempien paikkakuntien teatteritoiminta loppuu tasan siihen, kun yhteyskunnan rahat poistetaan, TAI tukea vähennetään. Teatteripaikkakunnilla on laskettu Teattereiden tuovan yhtä tukieuroa vasten 1,6 euroa rahaa kuntaan. Puhumattakaan sen vaikutuksesta ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.

Jakosuhdetta sopii miettiä, kun Ooppera syö niin paljon, mutta jakosuhteen muuttamista EI tule miettiä siltä kantilta, mikä on "hyvää" taidetta, sillä se johtaa juurikin neuvostoliittolaiseen malliin kulttuurielämässä.

Mutta persjuen maailmankuva on VillinLännen maailman kuva, jossa on vain hyvis ja pahis, musta ja valkoinen

 

[Kimmo_Ahteri]

Erotus kertomaasi summaan 1,70 snt/kWh johtuu ensin siitä että sulla on tossa viime vuoden lukema sähköverolle.

Edelliseen kirjoitukseeni lisäten että tarkoitin toki verotuksen osalta ero on yli 1,7 kertainen. Tuli todella epäselvästi ilmaistua, en siis tarkoittanut että verollinen loppuhinta olisi 1,7 kertaa kalliimpi Ruotsissa. Jolla on siis vaikutus hintaan mutta ei 1,7 kertainen. Tuli vähän kiirreessä kirjoitettua... Tuo 1,70snt/kWh kotitaloussähkön verot vuonna 2011 ja se on revitty energiateollisuuden sivuilta. Samaiselta sivulta on löydetty vuoden 2010 lukema Suomelle, 0.883snt/kWh. Mitkä lukemat ovat oikeat?

Millä perustelet tuon että "hinta perustuu saatavuuteen"? Asia ei ole lähestulkoonkaan noin yksinkertaista, käy vaikka jututtamassa sähkönmyyjiesi henkilökuntaa ja kysy mistä hinta riippuu. Asia on hirvittävän tapauskohtainen, riippuu suurelta osalta siitä riittääkö pidempiaikaisilla kausisopimuksilla tuotettu sähkö vai onko sitä ostettava muualta markkinahintaan. Tämä vaikuttaa kaikista eniten.

Itse asiassa se oli puhdas kysymys, onko muissa Pohjoismaissa sähkösopimukset loppukäyttäjälle enemmän esim. kuukausittaiseen pörssihintaan perustuvia? Tällöin hinnassa voisi olla suurta vaihtelua eri vuodenaikojen välillä. Hinta perustuu saatavuuteen -toteama tarkoittaa norjalaisten kohdalta sitä kun vesialtaat ovat täynnä niin sähkö myydään edullisemmin ja kun altaat ovat tyhjät niin sähköä hankitaan jostain muualta kovaan hintaan. Oman käsitykseni mukaan suomalaiset suosivat kiinteätä hintaa läpi vuoden eikä kuukausittaisia sähköpörssin keskihintoja. Vesivoima on kuitenkin aika merkittävä tuotantomuoto Pohjolan sähköntuotannossa, jolla on vaikutusta pörssihintaan joka vaikuttaa kausisopimusten hintaan joka vaikuttaa asiakkaan loppuhintaan.

 

[Vesuri]

Juuri tämä Persuissa oleva ryhmä estää minua edes harkitsemasta Persujen äänestämistä. Siinä missä Halla-Ahoa ja Soinia voisi joskus harkita äänestävänsä henkilökohtaisella tasolla, sitä ei koskaan tiedä minkälaisia hörhöjä em. henkilöt saattaisivat vetää mukanaan oikeasti vaikuttamaan.

Persujen äänestämisessä on sama ongelma kuin kommunistin äänestämisessä 70- ja 80-luvuilla. Äänestäessään tietää äänen menevän takuuvarmasti jollekin änkyrälle, mutta koskaan ei voi tietää minkä siiven änkyrä annetusta äänestä todellisuudessa hyötyy.

Tosin myönnän heti etten ole tutkinut Persujen ns. riviehdokkaiden taustoja juuri ollenkaan ja todennäköisesti tuon Mikkelin valopään kaltaisia hörhöjä ei listoilla pahemmin ole. Mutta riskiä en missään nimessä ota.

Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.

Miten urheiluseurojen toiminnan tukeminen ymmärretään? Liikunta-ja urheilupaikkoja on uskoakseni suositeltavaa rakentaa ja ylläpitää, jotta ihmisillä on kuntoilumahdollisuuksia. Urheiluseurojen rahallisen tukemisen suhteen olen hivenen skeptinen. Mikä on se hyöty, joka siitä taloudellisesta tukemisesta saadaan? Eivätkö urheiluseurat pyöri ilman verovaroista myönnettäviä tukia?

Seurat eivät pyöri kunnolla edes tukien kanssa. Yhteiskunnan jättäessä tuet pois supistuu lajien ja harrastusmahdollisuuksien kirjo todella suppeaksi, mikä vaikuttaa luonnollisesti pitkässä juoksussa harrastajamääriin ja tätä kautta kansakunnan fyysiseen kuntoon ja huippu-urheilun tasoon.

 

[LaTe_Show]

Ihan mielenkiinnosta, mikä on ongelma, jos jokin sellainen häviää, mistä porukka ei muutenkaan ole niin paljoa kiinnostunut, että sillä voisi elättää itsensä?

Olet oikeassa, minunkaan mielestä ei ole ongelmaa siinä, että ne asiat lakkautetaan, mistä minä en ole muutenkaan niin paljoa kiinnostunut.

 

[Freddie Freeloader]

Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.

Eihän tuo pidä paikkaansa. Soini sanoi haastattelussa, että heillä on ollut erittäin tiukka karsinta ehdokkaaksi pääsemiseen ja heillä on vain hyviä ehdokkaita.

Minkähanlaista mahtaa olla se porukka, joka ei karsinnoista selvinnyt...

 

[Freddie Freeloader]

Teatterit voivat tietenkin etsiä rahoitusta myös muualta. Perimmäinen kysymys on se, että minkä vuoksi esim. etässä asuvien pitää veroillaan mahdollistaa joidenkin Kainuun karvakorvien onnellisuus? Asukkaat voivat omasta vapaasta tahdostaan koota porukan ja tehdä teatteria ja vaikka sitten pitää ilmaisnäytöksiä tai periä lipuista maksuja.

Miksi sitten joidenkin pitää veroillaan mahdollistaa vaikka jäähallin rakentaminen liigajoukkueelle, vaikka koko laji ei kiinnostaisi pätkääkään? Pelaajat ja katsojat voivat omasta vapaasta tahdostaan koota porukan ja rahoittaa jäähallin, jos sellaista haluavat.

Ai niin, se on eri asia, koska jääkiekon seuraaminen on minusta kivempaa kuin teatteri. Siispä minun pitää saada päättää, että rakennetaan verovaroilla jäähalli.

 

[Maple Leaf]

Toejoen Veikon Suomi on siis maa, jossa yhteiskunta ei tue kulttuuria (ei eliitti- eikä ala-sellaisia) eikä myöskään urheilua/liikuntaa. Puoluetuki on kuitenkin ihan jees. Sillä lailla.

 

[Maple Leaf]

En myöskään suoranaisesti kannata puoluetukea.

Eli et suoranaisesti vastustakaan?

 

[Beltran]

Eihän tuo pidä paikkaansa. Soini sanoi haastattelussa, että heillä on ollut erittäin tiukka karsinta ehdokkaaksi pääsemiseen ja heillä on vain hyviä ehdokkaita.

Minkähanlaista mahtaa olla se porukka, joka ei karsinnoista selvinnyt...

Tiedän yhden, J. Sakari Hankamäki. Jopa aika tunnettu ja arvostettu henkilö ainakin nettiä seuraavien suomalaisten keskuudessa.

 

[Maple Leaf]

Kyllä minä enemmän vastustan kuin kannatan.

Miksi?

 

[Individual]

Kyllä minä enemmän vastustan kuin kannatan.

Et ole politiikon uraa harkinnut? Ainakin tuo "alan jargoni" on loistavasti hallussa.

 

[Beltran]

Edelliseen kirjoitukseeni lisäten että tarkoitin toki verotuksen osalta ero on yli 1,7 kertainen. Tuli todella epäselvästi ilmaistua, en siis tarkoittanut että verollinen loppuhinta olisi 1,7 kertaa kalliimpi Ruotsissa. Jolla on siis vaikutus hintaan mutta ei 1,7 kertainen. Tuli vähän kiirreessä kirjoitettua... Tuo 1,70snt/kWh kotitaloussähkön verot vuonna 2011 ja se on revitty energiateollisuuden sivuilta. Samaiselta sivulta on löydetty vuoden 2010 lukema Suomelle, 0.883snt/kWh. Mitkä lukemat ovat oikeat?

Käyn ulkomuistista läpi sähkölaskua. Näin se menee, lasku koostuu eri nimikkeillä seuraavasti.
-perusmaksu, jonka suuruus riippuu käyttäjän valitsemasta tariffista jotka sähkönmyyjät sitten hinnoittelevat omalla tavallaan. OKT-asujalle tämän suuruus on tariffista riippuen suuruusluokkaa 100-200€/vuosi, joka jaetaan tasaisesti eri laskuihin ja maksun suuruus ei riipu kulutuksen määrästä, vain valitusta tariffista. Tässä maksussa ei liene mitään veroa, ainakaan sähkölaskussa ei kerrota siitä.
-sähkön siirtomaksu ja myyntimaksu, siis kahdella eri nimikkeellä ja tässä laskutetaan kWh:ista. Näihin maksuihin lisätään päälle ALV, muistaakseni kannan 23% mukaan. Kuitenkin niin että kun siirto- ja myyntihinnoista on määritetty verollinen hinta, siitä hinnasta hieman alle 20% on veroa nimellä ALV.
-sähkövero, jonka suuruuden näet täältä:
Sähkövero – Wikipedia
viime vuonna sähkövero oli hieman yli 1 snt/kWh, vuoden 2011 alusta sähkövero on ollut hieman yli 2 snt/kWh

Siis energiateollisuuden ilmoittamat lukemat eivät pidä paikkaansa koska jo yksin sähkövero on korkeampi. Plus päälle ALV. Tämän suuruutta /kWh ei voi tarkkaan määrittää koska sen suuruus riippuu sähkönsiirto - ja myyntihinnoista jotka poikkeavat toisistaan riippuen valittu tariffi ja eri sähkönmyyjillä on omat hinnoittelunsa.

Itse asiassa se oli puhdas kysymys, onko muissa Pohjoismaissa sähkösopimukset loppukäyttäjälle enemmän esim. kuukausittaiseen pörssihintaan perustuvia? Tällöin hinnassa voisi olla suurta vaihtelua eri vuodenaikojen välillä. Hinta perustuu saatavuuteen -toteama tarkoittaa norjalaisten kohdalta sitä kun vesialtaat ovat täynnä niin sähkö myydään edullisemmin ja kun altaat ovat tyhjät niin sähköä hankitaan jostain muualta kovaan hintaan. Oman käsitykseni mukaan suomalaiset suosivat kiinteätä hintaa läpi vuoden eikä kuukausittaisia sähköpörssin keskihintoja. Vesivoima on kuitenkin aika merkittävä tuotantomuoto Pohjolan sähköntuotannossa, jolla on vaikutusta pörssihintaan joka vaikuttaa kausisopimusten hintaan joka vaikuttaa asiakkaan loppuhintaan.

Pohjoismaiseen vertailuun liittyvään kysymykseen minulla ei ole vastausta, en tiedä miten on. Tuo muu spekulointisi on toki järkevää ja saattaa pitää jopa paikkaansa jossakin määrin, mutta sähkön hinnan kannalta olennaista on se että sähkön myyjä ei näe asiaa noin.

Sähkönmyyjä tekee hyvissä ajoin sopimuksia eri sähkön valmistajien kanssa pidemmäksi aikaa. He sopivat ostavansa tiettynä aikana tietyn määrän sähköä jostakin tuulivoimapuistosta, jostakin vesivoimalasta, jostakin ydinvoimalasta. Nämä hinnat ovat huomattavasti edullisempia kuin hinta on sähköpörssissä. Jos sitten tuona sopimusaikana sähkönmyyjä huomaa että kyseistä sähköä on omille asiakkaille riittävä määrä, homma on ok ja voidaan myydä edullista sähköä ennakoidulla hinnalla. Jos kuitenkin tilanne muuttuu niin että sähkö ei riitäkään ja sitä on ostettava lisää, hinta on huomattavasti kalliimpi oikeastaan riippumatta siitä millä tavoin sähköä on tehty. Sähkön hinta pörssissä varmaankin vaihtelee eri vuodenaikoina mutta pörssissä kaikilla tavoilla tuotetun sähkön hinta tietyllä ajanhetkellä on sama.

 

[Maple Leaf]

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, vuorineuvos Ole Johansson on liittynyt osaksi perussuomalaisia ahdistelevaan salaliittoon. MTV3:n nettisivuilla referoidussa haastattelussa Johansson on huolissaan siitä, että tärkeät asiakysymykset ovat jääneet populismin jalkoihin. Populismista hän syyttää eritoten perussuomalaisia.

"Olemme tottuneet tekemään hallitusohjelmia yhdessä vastuullisten puolueiden kanssa. Ne ovat halunneet viedä Suomea eteenpäin Euroopan unionin jäsenenä ja silloin kiilan lyöminen tähän yhteiskunnalliseen kehittämiseen ei tunnu kovin rakentavalta. Ei sillä tavalla tätä maata rakenneta."

Olisi tietenkin kyllä hauskaa nähdä vuorineuvos Johansson ja joku perussuomalainen keskustelemassa Suomen yhteiskunnallisesta kehittämisestä. Vaikkapa Kari Tykkyläinen: http://www.youtube.com/watch?v=jRUpCgYgDa8

 

[tomageeni]

Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?

No oikeastaan ihan sama minulle, samasta laarista ne rahat lopulta tulee. Sanotaan että yhteiskunnan on hyvä tukea kunto- ja harrasteurheilua kansanterveydellisistä syistä. Ei kuitenkaan niitä korkeimman prioriteetin juttuja.

 

[Steegil]

....

Jotenkin tuntuu hauskalta, että persuja taas syytetään ties mistä, mutta enpä ole nähnyt, että muut puolueet nyt ottaisivat ne asiakysymykset esiin, joilla ne persut pitäisi haastaa ja kaataa. Vaihtoehtoja tässä on nyt kaksi.

A) Joko muilla puolueilla ei ole yhtää sen parempia vastauksia näihin kuuluisiin "asiakysymyksiin", kuin persuilla ja eivät siksi ota niitä esille.

B) Kyseessä on joku ovela taktiikka, jolla räjäytetään pankki viikkoa ennen vaaleja.

Jotenkin olen taipuvainen kohtaan A.

Ja muissa Euroopan maissa sen sijaan kuului hyviä uutisia, kun Vihreät tippuivat parissa maassa parlamenteissa. Ja kuten kaikki tietävätkin Suomessa tämmöiset muotivillityksen tulevat parin vuoden viiveellä ja samoin ne myös katoavat pari vuotta muista maista jäljessä.

 

[Freddie Freeloader]

Jotenkin tuntuu hauskalta, että persuja taas syytetään ties mistä, mutta enpä ole nähnyt, että muut puolueet nyt ottaisivat ne asiakysymykset esiin, joilla ne persut pitäisi haastaa ja kaataa. Vaihtoehtoja tässä on nyt kaksi.

Koeta nyt kuitenkin pysyä vielä housuissasi ja odottele rauhassa television vaalitenttejä. Niissä tämä mysteeri asiakysymyksillä haastamisesta ja muiden puolueiden vastauksista ihan varmasti ratkeaa.