Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?
Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?Sen sijaan kunto- ja harrasteurheilua on hyvä tukea valtion toimesta kansanterveydellisistä syistä.
Esimerkiksi kunnan on ihan hyvä ylläpitää ulkojäitä ja rakentaa monitoimihalleja.
Itse en esimerkiksi jäisi oopperataloa tai musiikkitaloa kaipaamaan, jos ne rahat olisi päätetty laittaa vaikka lastenhoitajien virkojen luomiseen. Veikkaan että ne yli 5 miljoonaa muutakin suomalaista, jotka eivät ikinä tule noihin laitoksiin astumaan, voivat yhtyä mielipiteeseeni.
Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?Veikkausvoittorahoja ei valitettavasti ole mahdollista käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen, koska nämä palvelut on Suomessa sälytetty kuntien järjestettäväksi.
Minimaalisuuteen vetoaminen on pikemminkin poliittinen kannanotto / arvovalinta kuin peruste sille että kustannusta ei saisi poistaa.Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä.
Mutta kun kunnat saa valtionavustuksia, onko ne korvamerkitty "ei saa käyttää lastenhoitajien palkkaamiseen"? Jos onkin, valtion tuet kenties mahdollistaa kunnan varojen käyttöä muualle kuin tilanne olisi silloin jos valtionavustuksia ei tulisi. Liekö valtionavut niin tarveharkintaisia että niitä ei tipu jos samaan aikaan on palkattu uusia lastenhoitajia?
No niin varmastikin on, mutta kyseessä on valtion tuloa/omaisuutta ja valtio jakaa omaisuuttaan kunnille. Jolla perusteella väite siitä että valtion varoja ei voisi käyttää kuntien menoihin ei pidä paikkaansa. Tarkkaan ottaen tuota et väittänytkään edellä, mutta hieman se siltä kuulosti. Kun tavallaan sanoit että olisi käytettävä vain kunnan omia tuloja. Osa niistä tulee suoraan valtiolta.Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.
Veikkausvoittovaroja ei Veikkauksen sääntöjen mukaan voida jakaa kunnille.
Tässä kokonaisuudessa Oopperan kustannukset ovat aivan minimaalinen menoerä. Sen 300 000 vuosittaista kävijää saavat tällä rahalla sellaisen latinkin hyvää mieltä ja hyvinvointia, että minusta tuo raha kannattaa sijoittaa. Suosittelen joskus käymään.
Muu yhteiskunta rahoittaa jokaista oopperan kävijää 136€:lla.
Erotus kertomaasi summaan 1,70 snt/kWh johtuu ensin siitä että sulla on tossa viime vuoden lukema sähköverolle.
Millä perustelet tuon että "hinta perustuu saatavuuteen"? Asia ei ole lähestulkoonkaan noin yksinkertaista, käy vaikka jututtamassa sähkönmyyjiesi henkilökuntaa ja kysy mistä hinta riippuu. Asia on hirvittävän tapauskohtainen, riippuu suurelta osalta siitä riittääkö pidempiaikaisilla kausisopimuksilla tuotettu sähkö vai onko sitä ostettava muualta markkinahintaan. Tämä vaikuttaa kaikista eniten.
Persujen äänestämisessä on sama ongelma kuin kommunistin äänestämisessä 70- ja 80-luvuilla. Äänestäessään tietää äänen menevän takuuvarmasti jollekin änkyrälle, mutta koskaan ei voi tietää minkä siiven änkyrä annetusta äänestä todellisuudessa hyötyy.Juuri tämä Persuissa oleva ryhmä estää minua edes harkitsemasta Persujen äänestämistä. Siinä missä Halla-Ahoa ja Soinia voisi joskus harkita äänestävänsä henkilökohtaisella tasolla, sitä ei koskaan tiedä minkälaisia hörhöjä em. henkilöt saattaisivat vetää mukanaan oikeasti vaikuttamaan.
Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.Tosin myönnän heti etten ole tutkinut Persujen ns. riviehdokkaiden taustoja juuri ollenkaan ja todennäköisesti tuon Mikkelin valopään kaltaisia hörhöjä ei listoilla pahemmin ole. Mutta riskiä en missään nimessä ota.
Seurat eivät pyöri kunnolla edes tukien kanssa. Yhteiskunnan jättäessä tuet pois supistuu lajien ja harrastusmahdollisuuksien kirjo todella suppeaksi, mikä vaikuttaa luonnollisesti pitkässä juoksussa harrastajamääriin ja tätä kautta kansakunnan fyysiseen kuntoon ja huippu-urheilun tasoon.Miten urheiluseurojen toiminnan tukeminen ymmärretään? Liikunta-ja urheilupaikkoja on uskoakseni suositeltavaa rakentaa ja ylläpitää, jotta ihmisillä on kuntoilumahdollisuuksia. Urheiluseurojen rahallisen tukemisen suhteen olen hivenen skeptinen. Mikä on se hyöty, joka siitä taloudellisesta tukemisesta saadaan? Eivätkö urheiluseurat pyöri ilman verovaroista myönnettäviä tukia?
Ihan mielenkiinnosta, mikä on ongelma, jos jokin sellainen häviää, mistä porukka ei muutenkaan ole niin paljoa kiinnostunut, että sillä voisi elättää itsensä?
Ei niitä taustoja ole tutkinut kukaan muukaan, ei edes persut itse. Käytäntö on osoittanut, että aivan kaikki kelpaa.
Teatterit voivat tietenkin etsiä rahoitusta myös muualta. Perimmäinen kysymys on se, että minkä vuoksi esim. etässä asuvien pitää veroillaan mahdollistaa joidenkin Kainuun karvakorvien onnellisuus? Asukkaat voivat omasta vapaasta tahdostaan koota porukan ja tehdä teatteria ja vaikka sitten pitää ilmaisnäytöksiä tai periä lipuista maksuja.
En myöskään suoranaisesti kannata puoluetukea.
Tiedän yhden, J. Sakari Hankamäki. Jopa aika tunnettu ja arvostettu henkilö ainakin nettiä seuraavien suomalaisten keskuudessa.Eihän tuo pidä paikkaansa. Soini sanoi haastattelussa, että heillä on ollut erittäin tiukka karsinta ehdokkaaksi pääsemiseen ja heillä on vain hyviä ehdokkaita.
Minkähanlaista mahtaa olla se porukka, joka ei karsinnoista selvinnyt...
Kyllä minä enemmän vastustan kuin kannatan.
Kyllä minä enemmän vastustan kuin kannatan.
Käyn ulkomuistista läpi sähkölaskua. Näin se menee, lasku koostuu eri nimikkeillä seuraavasti.Edelliseen kirjoitukseeni lisäten että tarkoitin toki verotuksen osalta ero on yli 1,7 kertainen. Tuli todella epäselvästi ilmaistua, en siis tarkoittanut että verollinen loppuhinta olisi 1,7 kertaa kalliimpi Ruotsissa. Jolla on siis vaikutus hintaan mutta ei 1,7 kertainen. Tuli vähän kiirreessä kirjoitettua... Tuo 1,70snt/kWh kotitaloussähkön verot vuonna 2011 ja se on revitty energiateollisuuden sivuilta. Samaiselta sivulta on löydetty vuoden 2010 lukema Suomelle, 0.883snt/kWh. Mitkä lukemat ovat oikeat?
Pohjoismaiseen vertailuun liittyvään kysymykseen minulla ei ole vastausta, en tiedä miten on. Tuo muu spekulointisi on toki järkevää ja saattaa pitää jopa paikkaansa jossakin määrin, mutta sähkön hinnan kannalta olennaista on se että sähkön myyjä ei näe asiaa noin.Itse asiassa se oli puhdas kysymys, onko muissa Pohjoismaissa sähkösopimukset loppukäyttäjälle enemmän esim. kuukausittaiseen pörssihintaan perustuvia? Tällöin hinnassa voisi olla suurta vaihtelua eri vuodenaikojen välillä. Hinta perustuu saatavuuteen -toteama tarkoittaa norjalaisten kohdalta sitä kun vesialtaat ovat täynnä niin sähkö myydään edullisemmin ja kun altaat ovat tyhjät niin sähköä hankitaan jostain muualta kovaan hintaan. Oman käsitykseni mukaan suomalaiset suosivat kiinteätä hintaa läpi vuoden eikä kuukausittaisia sähköpörssin keskihintoja. Vesivoima on kuitenkin aika merkittävä tuotantomuoto Pohjolan sähköntuotannossa, jolla on vaikutusta pörssihintaan joka vaikuttaa kausisopimusten hintaan joka vaikuttaa asiakkaan loppuhintaan.
Ai siis valtion vai kunnan pitää tukea vai molempien?
Jotenkin tuntuu hauskalta, että persuja taas syytetään ties mistä, mutta enpä ole nähnyt, että muut puolueet nyt ottaisivat ne asiakysymykset esiin, joilla ne persut pitäisi haastaa ja kaataa. Vaihtoehtoja tässä on nyt kaksi.