Huonon sote-uudistuksen kanssa on pakko elää, mutta kyllä kai siitä voidaan tehdä parempi kokonaisuus niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Eikös joku todennut ennen vaaleja, että hyvinvointialuiden määrää voidaan pienentää tarpeen vaatiessa, jos jotain hyvinvointialuetta ei saada hoidetuksi kustannustehokkaasti.
Nykyisin Suomessa on aivan liikaa hyvinvointialueita.
Hyvinvointialueiden määrä pitäisi pienentää nollaan.
Soten alueellinen rahoittaminen pitäisi toteuttaa niin, että alueet itse rahoittaisivat toimintansa verotuloilla. Lisäksi niille pitää antaa aluekehityksellisiä tehtäviä (kaavoitus, elinkeinotoimi, korkeakoulutus, ym. vastaava), jotta ne voisivat omilla poliittisilla päätöksillään vaikuttaa omaan elinvoimaansa sekä sitä kautta saamiinsa verotuloihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden (käsittämätön epäsana jo itsessään), ely-keskusten ja maakuntaliittojen tehtävät sekä osa avien tehtävistä siirretään nykyisille maakunnille. Markkinat sitten osoittavat, mitkä maakunnat ovat elinvoimaisia ja mitkä eivät: ne ohjaavat jälkimmäiset tehostamaan toimintaansa ja viime kädessä fuusioitumaan elinvoimaisempiin.
Miksi sitten maakuntien ympärille? Ne ovat nyt kehitetty kohtuullisen hyvin vastaamaan maakuntakeskuksen sekä aluekeskusten ympärille rakentuneita aluekehityksellisiä kokonaisuuksia, joilla on paras luonnollinen motivaatio omaa aluetta koskeviin elinvoima- ja kilpailukykytoimenpiteisiin. "Hatusta vedetyillä" alueilla ei ole tämmöistä motivaatiota, jolloin alueen elinkeinopolitiikan tekeminen olisi käytännössä alueiden seutukuntien välistä sisäistä riitelyä ja siltarumpuilua.