Eihän tuossa tutkimuksessa otettu mitenkään kantaa siihen, että onko kunnan työntekijöiden edustus valtuustossa hyvä vai huono asia. Siinä vain todettiin, että kunnan oman työntekijän valinta näyttäisi lisäävän kunnan budjettia. Pieni budjetti taas ei ole välttämättä hyvä asia. Suora lainaus jutusta:Tottakai se on teoriassa mahdollista samalla tavalla kuin on mahdollista, että suomi voittaa EM-kultaa futiksessa.
Asiasta on kuitenkin tehty tutkimusta ja pukki kaalimaan vartijana ei ylivertaisesta asiantuntemuksestaan kaaleja kohtaan huolimatta ole osoittautunut järkeväksi valinnaksi. Lainatussa artikkelissa sitä ei ole mainittu, mutta menojen kasvu oli keskimäärin 1-2% eli ihan merkittävä (eli Sote-puolella 2% ja muilta 1%).
"Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT julkaisi vuosi sitten tutkimuksen, miten kunnan oma työntekijä toimii eri tavalla kunnanvaltuutettuna verrattuna muihin valtuutettuihin.
Tutkimuksessa käytettiin apuna tilastotieteellisiä malleja, ja tutkimus sai kesällä kansainvälistä huomiota, kun se hyväksyttiin julkaistavaksi arvostetussa tiedejulkaisussa American Political Science Review’ssa.
Eroa löytyi siitä, onko viimeinen valtuustopaikan saanut yksityissektorilta vai kuntasektorilta.
– Niissä kunnissa, joissa se viimeinen valittu on kuntasektorilta, julkiset menot kasvoivat.
Jaottelimme kuntatyöntekijät lisäksi karkeasti sosiaali- ja terveyspuolen sekä muiden kunta-alojen työntekijöihin. Jos valtuutettu oli sote-alalta, kasvoivat silloin nimenomaan sote-alan menot, VATTin johtava tutkija Janne Tukiainen sanoo."
Onko kuntatyöntekijä valtuuston piru vai enkeli? - Motiivilehti
Joidenkin mielestä kuntatyöntekijä on kunnallispolitiikan tuhlaajapoika. Toisten mielestä kokemus kuntatöistä tuo viisautta olla vastuullinen päättäjä.motiivilehti.fi
"Tutkimustulokset eivät myöskään anna selviä viitteitä, että menojen kasvattaminen olisi huono asia sinällään. Myös aliresursointi voi synnyttää tehottomuutta, jolloin resurssien kasvattaminen voi parantaa kuntapalvelun tuottavuutta. Lisäsatsaukset ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ovat tyyppiesimerkkejä kulueristä, jotka lopulta tuovatkin säästöjä."
Itse ajattelen tuon lainauksen mukaisesti eli jos päättäjissä on edustettuna vaikka terveydenhuollon asiantuntijoita (pikkukuntiin ei riitä päivystäviä dosentteja, joten joutuvat pärjäämään sairaanhoitajilla), niin toimielimiin välittyy paremmin tieto kentän tilanteesta. Sitä kautta taas kunta saattaa osata panostaa paremmin oikeisiin kohteisiin. Jääviyspykälät yms pitävät huolen siitä, ettei yksittäinen valtuutettu voi vaikuttaa esim. oman palkkansa määräytymiseen kunnan töissä.
Ja jottei mene ihan ohi persu-aiheesta, niin omalla mutulla sanoisin sellaisen kunnan toimivan paljon paremmin ja tehokkaammin, jonka valtuustossa on reilu edustus kunnan työntekijöillä kuin jos siellä olisi valta persu-aktiiveilla. Suuri joukko ideologisesti sokaistuneita päättäjiä ei tee hyvää minkään organisaation hallinnossa. (Ja ennen kuin kenenkään tarvii mutkuilla, niin sama ideologinen sokeus voi olla myös minkä tahansa muun puolueen edustajalla, persuista se paistaa helpoiten esiin ja nyt ollaan persu-ketjussa)