KotkaSydän
Jäsen
Kenellepä se olisi mieleen? Käytännössä samaa "elvyttävää" rahansysäystä etelään, samalla omaa taloutta kurjistaen kritisoi alla myös kokoomusveteraani IlaskiviPersuille varsinkaan tuo rahansysäys etelään ei ole mieleen, ja veikkaan että heidän tämän päivän kokousten jälkeen ulos tullaan BREXIT -tyyliin, eli voimakkaalla FINREXIN -tavoitteella, jossa halutaan Suomi EU:sta kokonaan pois. Nimessä kiteytyy sitten samalla myös korona-teema.
Elvytyspaketti täydellinen talouskatastrofi | Uusi Suomi Puheenvuoro
Ensin faktat. Ns. koronaelvytyspaketista Suomi saa 3,2 miljardia euroa ja maksaa 6,6 miljardia. Nettovaikutus on siis 3,4 miljardin verran negatiivinen. Elvytystähän tässä piti jakaa…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Yksi vaihtoehtoinen strategia persuille on varmasti kansanäänestyksen vaatiminen EU:n rahastosta, kuten Tuomas Malinen kirjoittaa.
EU:n rahastosta on järjestettävä kansanäänestys | Uusi Suomi Puheenvuoro
Euroopan unionissa on valmistunut suuri puhallus. EU-johtajat ovat sopineet niin kutsutusta elpymisvälineestä, vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä taloudellisen elpymisen kanssa.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
On myös puhdas vale, että rahasto pelastaisi vientimme (ja taloutemme), koska kriisi on globaali ja rahaston koko liian pieni, kuten aikaisemmin selitin. Silti poliitikkomme näyttävät toistelevan tätä valhetta edelleen. Se ei kuitenkaan ole sovitun rahaston pahin ongelma.
Vaikka rahaston varoista suurin osa on suunniteltu jaettavaksi seuraavina kahtena vuotena, vaikuttaa rahasto EU:n rahoitusrakenteisiin 40 vuoden ajan. Kyseessä ei ole mikään väliaikainen väline, ainakaan ihmisen iässä mitattuna. Kyseessä on käytännössä pysyvä mekanismi, jota varmasti käytettäisiin myös jatkossa.
Eurooppaoikeuden professorin ja perustuslakivaliokunnan asiantuntijan, Päivi Leino-Sandbergin mukaan rahoitusmallia tullaan varmasti soveltamaan uudelleen, kun on kerran linjattu, että perussopimukset eivät estä EU:n toiminnan rahoittamista velaksi. Samaan näkemykseen on päätynyt myös entinen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja, Peter Nyberg. Valtiotieteiden tohtori Nyberg myös aivan oikein linjaa, että rahasto käynnistää liittovaltiokehityksen.
Rahasto onkin siirtyminen tulonsiirtounioniin ja edelleen liittovaltioon. Se on EU:n perussopimuksen, SEUT:n, artiklan 125 selkeä rikkomus. Samalla EU:n lainanotto ja tulonsiirtojen jakaminen budjetin kautta rikkoo SEUT:n artiklaa 310. Emmekä me koskaan ole äänestäneet tulonsiirtounioniin tai liittovaltioon liittymisestä.
Nyt hallituksemme on myös linjannut, että meidän ei tarvitse kuunnella asiassa perustuslakimme korkeinta tulkitsijaa, perustuslakivaliokuntaa. Perustuslaki on yksittäisen kansalaisen tärkein suoja, jota perustuslakivaliokunta tulkitsee. Nyt hallitus katsoo, käytännössä, että poliittinen tahtotila ohittaa sen.
Samalla hallitus rikkoo omaa hallitusohjelmaansa, jossa linjattiin, että ”kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan”. Nyt sovittujen tulonsiirtojen myötä talousvastuuta siirtyy EU:lle ja sitä kautta muille jäsenmaille.
On ilmiselvää, että tämä ei ole se Euroopan unioni, johon liityimme, eikä tämä politiikka ole se mistä eduskuntavaaleissa äänestimme.
Tämän vuoksi Suomessa on nopealla aikataululla järjestettävä kansanäänestys EU:n ”elpymisvälineestä”. Muuten luisumme laittomuuden tielle, missä perustuslain yksittäiselle kansalaiselle tuoma suoja ei enää päde.
Myös ex-meppi Korhola kerkesi jo ottamaan asiaan kantaa: Eija-Riitta Korhola: EU:n rahasto vaatii kansanäänestyksen
Liekö oli sattumaa, että laillisuuden ja demokratian kannalta harmaalla alueella liikkuva "elvytyspaketti" sorvattiin sopivasti kasaan näin kesälomilla?Eija-Riitta Korholan mukaan velkaunioni ei asiallisesti ole enää sama Euroopan unioni johon Suomi aikanaan liittyi.
– Asia ikävä kyllä vaatisi kansanäänestyksen, ja vähintäänkin se vaatisi eduskunnassa perusteellisen keskustelun vastaako muutos kansan tahtoa EU:n luonteesta, Korhola toteaa.
– Yhdyn kirjoittajan huoleen ja toivon että myös Tasavallan presidentti nostaa asian pöydälle.