Pelitapakeskustelu

[mjr]

Jaa, syystä tai toisesta tässä ketjussa eivät vallitse JA:n normaalit säännöt ja toimintatavat. Eiköpähän tämä riitä omalta osaltani, eikä menetys tosiaan ole suuri, mutta täytyy sanoa, ettei aiemmin kyllä ole ketjun sisältä tultu ajamaan pois toisten nickien toimesta, jotka eivät vieläpä ole itse mihinkään substanssiin keskittyneet vaan juuri epäolennaisuuksiin ja räikeään itsemoderointiin. Uskomatonta käytöstä ja sangen omalaatuista, etteivät näköjään varsinaiset moderaattorit tähän mitenkään puutu.

 

[Cobol]

ettei aiemmin kyllä ole ketjun sisältä tultu ajamaan pois toisten nickien toimesta, jotka eivät vieläpä ole itse mihinkään substanssiin keskittyneet vaan juuri epäolennaisuuksiin ja räikeään itsemoderointiin. Uskomatonta käytöstä ja sangen omalaatuista, etteivät näköjään varsinaiset moderaattorit tähän mitenkään puutu.

Kysehän ei ole siitä että ketään ajettaisiin pois. Päinvastoin. Ainoa toive on se, että keskustelu pysyisi ketjun aiheessa ja keskustelijat tuottaisivat materiaalia pelitapoihin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä. Ja usein yhden erityisen tilanteen läpikäyminen avaa jotain mielenkiintoista joukkueen pelitavasta.

 

[ultras]

Harva uskaltaa tässä ketjussa tai mediassa enää sanoa mitään itse pelitavoista, koska ei vaan näe esimerkiksi niitä keisarin kahdeksaa eri lähtövaatekertaa, tai näkee, mutta ei näe niitä menestyksekkäänkään pelaamisen kannalta keskeisinä asioina.

Tämä viime sivujen väittely ei mielestäni suinkaan johdu pelitavoista vaan sen termistöstä. Kukaan ei liene kyseenalaistanut "Bigmouthin" pelitavallista järkevyyttä tappaa sekunteja pois, vaan sitä että hän haluaa lokeroida sen puolustuspelin alle. Sinällään erikoista on mielestäni se että "Meidän Pelin" edustajat pitävät sitä hyökkäyspelinä ja taas MP:n "vastustajat" puolustuspelinä. Jos sallitaan tälläinen radikaali linjojen veto tähän väliin. Se, että keskustelu menee nimimerkkien kolisteluksi ei auta näitä keskusteluja.

 

[Cobol]

Tämä viime sivujen väittely ei mielestäni suinkaan johdu pelitavoista vaan sen termistöstä. Kukaan ei liene kyseenalaistanut "Bigmouthin" pelitavallista järkevyyttä tappaa sekunteja pois, vaan sitä että hän haluaa lokeroida sen puolustuspelin alle. Sinällään erikoista on mielestäni se että "Meidän Pelin" edustajat pitävät sitä hyökkäyspelinä ja taas MP:n "vastustajat" puolustuspelinä. Jos sallitaan tälläinen radikaali linjojen veto tähän väliin. Se, että keskustelu menee nimimerkkien kolisteluksi ei auta näitä keskusteluja.

Älä nyt pahastu mutta eihän se mene minkään meidän pelin puolesta ja vastaan jaon mukaisesti. Jääkiekkoa on tutkittu paljon ja kansainvälisesti on löydetty yhteiset tekijät jotka vaikuttavat pelisuoritukseen sekä pelitilanneroolit joihin kuuluu hyökkäyspeli- ja puolustuspelijärjestelmät. Olen niitä lyhyesti referoinut muutama sivu sitten. Se että hyväksyy tämän yhteisen näkemyksen runkona, mahdollistaa keskustelun pelitavoista. Osa ei joko hyväksy tai ymmärrä niitä ja tämä porukka haluaa luoda omat termit yhteisten tilalle. Siihen ei ole mitään syytä muiden suostua koska tällä porukalla ei ole minkäänlaista kompetenssia lanseerata jääkiekkoon omaa terminologiaa.

 

[ultras]

Älä nyt pahastu mutta eihän se mene minkään meidän pelin puolesta ja vastaan jaon mukaisesti.

Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitin tämän pelitapa-ketjun nimimerkkien kirjoittelua. Ne jotka täällä on ollut äänessä rummuttamassa MP:ä ja pelitapoja pitävät sitä hyökkäämisenä ja taas ne jotka kyseenalaistavat MP:n sekä pelitavan merkityksen pystyvät lokeroimaan sen puolustuspelin alle. Mielestäni tämä on havaittavissa kirjoituksissa.

 

[Cobol]

Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitin tämän pelitapa-ketjun nimimerkkien kirjoittelua. Ne jotka täällä on ollut äänessä ja rummuttamassa MP:ä pitävät sitä hyökkäämisenä ja taas ne jotka "väheksyvät" MP:ä pystyvät lokeroimaan sen puolustuspelin alle.

Toki sen voi lokeroida halutessaan puolutuspelin alle mutta samalla pitää ymmärtää sekin, että kaikki eivät siihen suostu. Jääkiekossa on lainalaisuutena se, että joukkue jolla on kiekko, on hyökkäävä ja omaan maalintekopotentiaalin. Tämän mukaan myös kiekon teoreettinen perusta on rakennettu niin Kanadassa kuin Suomessakin.

 

[Bigmouth]

Ilmaisin itseäni epäselvästi. Tarkoitin tämän pelitapa-ketjun nimimerkkien kirjoittelua. Ne jotka täällä on ollut äänessä ja rummuttamassa MP:ä pitävät sitä hyökkäämisenä ja taas ne jotka "väheksyvät" MP:ä pystyvät lokeroimaan sen puolustuspelin alle.

Itse en ainakaan koe olevani MP:n vastustaja, eikä tuo (mielestäni itsestäänselvyyksien alle menevä) huomio siitä, että kiekon hallinta ei aina tapahdu hyökkäyspeliä tavoitellen sitä tarkoita.

Cobolille: uutta terminologiaahan tässä ei ole yritetty luoda, vaikka nykyisen ongelmakohtia onkin framille nostettu.

 

[Wäinö#16]

Koskien terminologiaa, niin mikä on viivelähdön vastine esim. englanniksi tai ruotsiksi? Koskaan en ole termiin törmännyt, vaikka molemmissa maissa niitä käytetään. Lähinnä sen takia kiinnostaa, että onko viivelähdöt muualla ollenkaan keskustelun alla.

 

[ultras]

uutta terminologiaahan tässä ei ole yritetty luoda, vaikka nykyisen ongelmakohtia onkin framille nostettu.

Jos unohdetaan se mitä jääkiekon aikojemme alusta on mistäkin sovittu etukäteeen, niin mielestäni teoriasi on liian yksinkertainen siihen ettei maalinteko ole pääasia vaan puolustaminen ja ajan tappaminen. Joukkuueella on kuitenkin kiekko halussa hyökkäyskulmassa ja jos vastustaja pelaa typerästi, niin syötöllä esim. viivaan aukeaa vetopaikka. Kanssapelaajasi kuitenkin on mitä luultavimmin hyökkäysalueella myös, jos menetät kiekon alkaa puolustaminen. Kiekollisen pelaajan tilanteen tunnistaminen tässä hyökkäyksessä on avainasemassa. Kiekon olessa hallussa tilanteessa kuin tilanteessa on se hyökkäyspeliä, ei ole merkitystä onko se hallussa oman vai vihun maalin takana.

 

[Bigmouth]

Jos unohdetaan se mitä jääkiekon aikojemme alusta on mistäkin sovittu etukäteeen, niin mielestäni teoriasi on liian yksinkertainen siihen ettei maalinteko ole pääasia vaan puolustaminen ja ajan tappaminen. Joukkuueella on kuitenkin kiekko halussa hyökkäyskulmassa ja jos vastustaja pelaa typerästi, niin syötöllä esim. viivaan aukeaa vetopaikka.

Kyllä, mutta olennaista on se, mikä on joukkueen kiekon hallinnan pääasiallinen tavoite jokaisessa tilanteessa. Jos nyt ajatellaan tuota pelikellossa 59.12 ja taulussa 2-1, lienee jokaisella valmentajalla tuossa tilanteessa päällimmäisenä ohjeena: ei maailma omiin.

Tuolloin pelivälineen pitämisen pääasiallinen tavoite ei ole maalinteko, vaan maalin estäminen.

Jos ajatellaan, että vain pelivälineetön joukkue voi olla puolustava, on johtavan joukkueen tuossa tilanteessa annettava peliväline vastustajalle voidakseen puolustaa johtoaan. Siis semanttisesta näkökulmasta.

 

[Powerplay]

Kyllä, mutta olennaista on se, mikä on joukkueen kiekon hallinnan pääasiallinen tavoite jokaisessa tilanteessa. Jos nyt ajatellaan tuota pelikellossa 59.12 ja taulussa 2-1, lienee jokaisella valmentajalla tuossa tilanteessa päällimmäisenä ohjeena: ei maailma omiin.

Tai sitten laittaa 3-1 tyhjiin, voihan sarjataulukko vaatia paremman maalisuhteen. Se siitä

Mitä jos vaihdetaan hatkeksi jankkauksen aihetta? Minua kiinnostaisi tietää ne erot pelitavallisesti, kun joukkue ylittää hyökkäyssinisen meidän liigassa. Fordel sinä ainakin seuraat jokaista joukkuetta aika tarkasti, onko näissä huomattavia eroja?

 

[Sekera]

Kyllä, mutta olennaista on se, mikä on joukkueen kiekon hallinnan pääasiallinen tavoite jokaisessa tilanteessa. Jos nyt ajatellaan tuota pelikellossa 59.12 ja taulussa 2-1, lienee jokaisella valmentajalla tuossa tilanteessa päällimmäisenä ohjeena: ei maailma omiin.

Tuolloin pelivälineen pitämisen pääasiallinen tavoite ei ole maalinteko, vaan maalin estäminen.

Jos ajatellaan, että vain pelivälineetön joukkue voi olla puolustava, on johtavan joukkueen tuossa tilanteessa annettava peliväline vastustajalle voidakseen puolustaa johtoaan. Siis semanttisesta näkökulmasta.

Tuo teoriasi valmentajan ohjeesta sisältää subjektiivisen oletuksen, ihan niin kuin oletukset väsymisen vaikutuksesta pelaamiseen, bussijalat ynnä muut spekulatiiviset asiat. Miten katsoja osoittaa valmentajan ohjeen kenttätasolla, aivan, ei mitenkään ilman erikseen kysymistä. Miten katsoja osoittaa bussijalat? Yms. Ei reaalikeskustelua voi käydä oletuksien kautta vaan kentällä tapahtuvien asioiden avulla ja kentällä tapahtuvien asioiden analysoimiseen meillä on jo keinot ja termit kehiteltynä.

Miten tämä lillukanvarsien hinkkaus edistää pelitapakeskustelua? Ei mitenkään, vain sekoittaa sitä. Jokaisesta termistä voi löytää kaksi tai useamman merkitystä jos vain haluaa. Olennaista on se, että edistävätkö uudet termit keskustelua käytännössä!

***

Seurasin Tapparan otteita ikävä kyllä vain kahdessa harjoituskauden ottelussa, Blues-harjoituspeli ja Djurgården-ET-avauspeli. Huomasin niissä puolustusryhmityksissä yhden toistuvan seikan: Tapparan vetäytyessä puolustusalueelle sentteri meni laitaan ja sen laidan laituri vastaavasti keskelle. Näkemyksiä miksi?

Ehkä olisi vielä tarvinnut seurata sitä, että miten sentteri liikkui suhteessa kiekkoon, eli menikö sentteri aina painottoman puolen laitaan ja täten hyvin liikkuvat laiturit olisivat sekä yksi painollisella laidalla että toinen keskellä valmiina reagoimaan tarvittaessa molemmille laidoille. Tässähän olisi siis yksi teoria, että nopeammat laiturit olisivat valmiimpia nopeaan karvaukseen.

Toisaalta hyökkäyksiinlähdöissä tein vastaavan toistuvan huomion siitä, että suuressa osassa hyökkäysalueelle jalalla tuoduissa kiekoissa kuljettajana oli laituri, en nähnyt noissa kahdessa pelissä oikeastaan kuin neloskentän Jukka Peltolan tuovan sentterinä kiekon alueelle, no kerran taisi Malinen tuoda poikkeuksena. Muut vaihtoehdot tietysti syöttely, pakin kuljetus tai rännikiekko, mutta kun kiekko tuotiin kuljettamalla alueelle, tuojana oli lähes aina laituri, joka useasti myös leikkasi omalta laidaltaan keskemmälle.

 

[Cobol]

Mitään sivaltavaa analyysiä ei minulla nyt ole tähän heittää, mutta tuosta kiekkokontrollista ja kiekollisena puolustamisesta (pidetään kiekko pois vastutajalta) tuli mieleeni se, että muutamankin pelin Virran Tepsiä Turussa naamapalmutelleena oikea tai järkevä tapa puolustaa kiekollisena ei voi olla Seppäsen jättösyöttö Vittasmäelle omalla sinisellä kahdeksan kertaa pelissä. Näistä neljä päättyy hyvänäkin päivänä kiekonmenetykseen ja suoraan maalipaikkaan. Onko se sitten Seppäsen, Virran vai pelitavan vika? On tietysti aika itsestäänselvää, että mitä huonommat pelaajat (ei edes välttämättä huonommat suhteessa vastustajaan), sitä tärkeämpää että kiekko on mahdollisimman kaukana omasta maalista.

Virran vika, ainakin pääosin. Jostain syystä kiekkokontrollijoukkueiden (Virran TPS, Jokerit ja Kalpa etunenässä) pelissä ei näkynyt viime kauden aikana enää mitään sellaista, joka olisi vastustajan ollut vaikea ottaa pois. Sama päti ainakin osittain myös maajoukkueeseen jo 2012 alkaen. Vastustaja oppi lukemaan ja avaamaan kiekkokontrollin. Mihin tämä johtaa tulevalla kaudella ja mitä uutta voidaan nähdä kentällä, siitä on jo jonkin verran keskusteltu tässä ketjussa. Yksi osa on kiekollisen pelaajan leikkaukset, toinen osa on hybridipelaaminen. Hybridi lienee vakiintumassa tarkoittamaan joukkueita jotka hallitsevat pystysuunnan ja kiekkokontrollin ja vuorottelevat niiden välillä tilanteen mukaan. NHL:ssä hybridi on ollut jo pitempään ja muistan ensimmäiset keskustelut niistä Jatkoajassa Sihvosen kanssa jotain viitisen vuotta sitten jolloin esimerkkinä oli Detroit Red Wingsin eräs playoff-ottelu. NHL:ssä monien seurojen ykkösvalinta voi olla pystysuunta mutta jos se ei ole mahdollista tai jos arvioidaan kiekkokontrollin tuottavan paremman tuloksen, mennään sen mukaan. Voi ennustaa sen takia että jako SM-liigassa kiekkokontrolliin ja pystysuuntaan ei tule enää olemaan samanlainen koska löytyy joukkueita joilla on palasia molemmista. Juuri tämä tekee tästä kaudesta hyvin mielenkiintoisen noin ennakkoon. Kaiken lisäksi Westerlund on jo antanut oman näkemyksensä pelitavan uudistamisesta ja on mielenkiintoista seurata, miten vastustajat siihen jatkossa reagoivat ja miten Erkka kehittää omaa näkemystään mm. Sotshia varten.

 

[Bigmouth]

Tuo teoriasi valmentajan ohjeesta sisältää subjektiivisen oletuksen, ihan niin kuin oletukset väsymisen vaikutuksesta pelaamiseen, bussijalat ynnä muut spekulatiiviset asiat.

Jokainen joka on joskus pelannut ihan millä tasolla hyvänsä tietää, että pelivälinettä ei aina pidetä maalintekoon pyrkien.

 

[J.Grönvall]

Voi ennustaa sen takia että jako SM-liigassa kiekkokontrolliin ja pystysuuntaan ei tule enää olemaan samanlainen koska löytyy joukkueita joilla on palasia molemmista. Juuri tämä tekee tästä kaudesta hyvin mielenkiintoisen noin ennakkoon. Kaiken lisäksi Westerlund on jo antanut oman näkemyksensä pelitavan uudistamisesta ja on mielenkiintoista seurata, miten vastustajat siihen jatkossa reagoivat ja miten Erkka kehittää omaa näkemystään mm. Sotshia varten.

Viime kaudella jo tuntui, että kiekkokontrollielementtejä oli käytössä lähes kaikilla, huolimatta siitä mikä oli pääasiallinen pelityyli. Ainoastaan Ilves oli ihan sekaisin pitkään.

Noiden hybridien lisäksi on mielenkiintoista nähdä mitä käy sille reagointipelaamiselle mitä ainakin Tappara toteutti hyvin lähes koko loppukauden. Eli ei pakoteta peliä, ja viisikkopeli on sillä tasolla, että tähän ei jouduta oikeastaan koskaan.

Westerlundin suhteen toivon hartaasti, että hän ei ala pakottamaan peliä, kun siitä juuri ollaan oppimassa pois.

 

[Fordél]

Minua kiinnostaisi tietää ne erot pelitavallisesti, kun joukkue ylittää hyökkäyssinisen meidän liigassa. Fordel sinä ainakin seuraat jokaista joukkuetta aika tarkasti, onko näissä huomattavia eroja?

Varmasti moni muu osaa vastata tähän paremminkin, mutta kyllähän omien havaintojen mukaan eri pelitavoissa tullaan hyökkäyssiniselle painotetusti eri tavalla. Luonnollisesti kiekkokontrolliin nojaavat jengit tulevat hyökkäyssiniselle enemmän kolmelta kaistalta syötellen kun pystysuunnanjengit enemmän 1-2 kaistalta kuljettaen. Pystysuunnan jengeille ei ole niin merkitystä, että onko luvassa alivoima- vai ylivoimahyökkäys. Hyökkäyksiin lähdetään vaikka kaikki kaistat ei olisi käytössä ja vaikka edessä olisi vastustajan ylivoima. Sitten se mielenkiintoinen tilasto on, että mihin eri jengit päättävät todennäköisemmin hyökkäyksensä eli laukaukseen maalia kohti suorasta hyökkäyksestä, kulmapeliin vai kiekon menetykseen? Tulevalla kaudella aion tuottaa taas tilastoa tästä asiasta.

 

[Powerplay]

Sitten se mielenkiintoinen tilasto on, että mihin eri jengit päättävät todennäköisemmin hyökkäyksensä eli laukaukseen maalia kohti suorasta hyökkäyksestä, kulmapeliin vai kiekon menetykseen? Tulevalla kaudella aion tuottaa taas tilastoa tästä asiasta.

Tämä on juuri se mikä kiinnostaa. Blues tuntui järjestäen jumittuvan kulmiin ja sieltä ei päästy pois, ellei hyökkäys onnistunut nopeana. Mielenkiintoista nähdä miten tämä nyt muuttuu uuden valmentajan kanssa vai muuttuuko.

 

[Oijennus]

Seurasin Tapparan otteita ikävä kyllä vain kahdessa harjoituskauden ottelussa, Blues-harjoituspeli ja Djurgården-ET-avauspeli. Huomasin niissä puolustusryhmityksissä yhden toistuvan seikan: Tapparan vetäytyessä puolustusalueelle sentteri meni laitaan ja sen laidan laituri vastaavasti keskelle. Näkemyksiä miksi?

Ehkä olisi vielä tarvinnut seurata sitä, että miten sentteri liikkui suhteessa kiekkoon, eli menikö sentteri aina painottoman puolen laitaan ja täten hyvin liikkuvat laiturit olisivat sekä yksi painollisella laidalla että toinen keskellä valmiina reagoimaan tarvittaessa molemmille laidoille. Tässähän olisi siis yksi teoria, että nopeammat laiturit olisivat valmiimpia nopeaan karvaukseen.

Toisaalta hyökkäyksiinlähdöissä tein vastaavan toistuvan huomion siitä, että suuressa osassa hyökkäysalueelle jalalla tuoduissa kiekoissa kuljettajana oli laituri, en nähnyt noissa kahdessa pelissä oikeastaan kuin neloskentän Jukka Peltolan tuovan sentterinä kiekon alueelle, no kerran taisi Malinen tuoda poikkeuksena. Muut vaihtoehdot tietysti syöttely, pakin kuljetus tai rännikiekko, mutta kun kiekko tuotiin kuljettamalla alueelle, tuojana oli lähes aina laituri, joka useasti myös leikkasi omalta laidaltaan keskemmälle.

En tule puhumaan termeillä, koska en niitä osaa.

Jonkin verran tuli seurattua Tapparaa harjoituskaudella. Keskialueen puolustuksessa Tappara asettautui mainitsemallasi tavalla ja itse näkisin syyksi sen, että kärkikarvaaja on yleensä keskellä ja ylimpänä. Asettautumalla noin saadaan sentteri lähemmäksi puolustusaluetta ja tarvittaessa Tapparan nopeat laiturit vastaiskuun nopeammin.
Myös hyökkäykseen lähdössä tällä on merkitystä, koska Tappara tuntui avaavan usein sentterille joka jakoi laitureille vauhtiin laitoihin.

Tapparalla on selkeästi haluttu nopeutta laitoihin ja kokoa keskelle. Näin ryhmittymällä saadaan pidettyä sentteriä paremmin pelin sisällä.

Tappara on myös selvästi vähentänyt viivelähtöjä viime kauteen verrattuna ja välillä hyökkäyksiin lähdetään kuin tykin suusta nopeiden laitureiden avulla. Tämä ei kuitenkaan mielestäni tee Tapparasta edelleenkään pystysuunnan joukkuetta, koska kiekosta ei edelleenkään helpolla luovuta ja pitkiä hyökkäyksiä tehdään edelleen ja sitä kautta vastustajille jäähyjä.

Sellaisia ajatuksia...

 

[Fordél]

Tämä on juuri se mikä kiinnostaa. Blues tuntui järjestäen jumittuvan kulmiin ja sieltä ei päästy pois, ellei hyökkäys onnistunut nopeana. Mielenkiintoista nähdä miten tämä nyt muuttuu uuden valmentajan kanssa vai muuttuuko.

Niinpä. Harmi kun nyt en löytänyt noita tekemiäni tilastoja, joista olisi löytynyt JYP:nkin tilastoja. Ovat vissiin toisella koneella. Joka tapauksessa tämä kulmista pois ja suoraviivaisemmin kohti maalia tuntuu olleen ja olevan monen jengin teema viime vuosina. Esimerkiksi Jukka Jalonen on nostanut sen yhdeksi oman joukkueensa pelaamisen tunnusmerkiksi hyökkäämisen kohdistumisen maalia kohti eikä kulmiin.

Voisi kuvitella, että Ahon alaisuudessa Blues tulee pyrkimään viime kausia ahnaammin kohti maalia. Bluesilta löytyy kuitenkin tähän muutama hyvä laituri, kuten Huhtala, Widing ja miksei Rinkinenkin. Jos Ahon JYP:n ajoista voi vetää jotain muita johtopäätöksiä niin Blues tullee pelaamaan hyvin fiksusti ja kurinalaisesti vältellen turhia riskejä. Vastustajaa ei päästetä ylivoimahyökkäyksiin ja mitään one in a lifetime -yrityksiä tuskin tullaan näkemään kiekollisina. Mielummin valitaan aina se turvallinen ja varma ratkaisu. Toisaalta ei se pelaaminen ole mitään tylsää roiskimistakaan. Parhaimmillaan JYP:n peli oli hyvin organisoitua, mikä tuotti esimerkiksi yllättävän pitkiä syöttöketjuja (kun niitäkin tuli josku tilastoitua).

Mutta nämä tällaisia hajahuomioita ja suurella mielenkiinnolla tulee seurattua ensi kauden Bluesia.

 

[Wäinö#16]

Cobol käytti termiä hybridi kuvaamaan pelitapaa, jossa yhdistellään pystysuuntaa ja kiekkokontrollia. Eikö kuitenkin kiekkokontrolli sinänsä jo pidä sisällään nopean pystyyn pelaamisen elementin, jos siihen aukeaa hyvä tilaisuus? Itse ymmärrän pystysuunnan ja kiekkokontrollin eron siten, että puhtaassa pystysuunnassa käännetään peli joka tilanteessa ylöspäin. Kiekkokontrollissa puolestaan pelaajalla on enemmän reagointivaihtoehtoja ja tarkoituksena pysyä mahdollisimman hyvin kiekossa. Mitä siis hybridillä tarkoitetaan?

 

[Cobol]

Cobol käytti termiä hybridi kuvaamaan pelitapaa, jossa yhdistellään pystysuuntaa ja kiekkokontrollia.

En muuten käyttänyt :)

"Hybridi lienee vakiintumassa tarkoittamaan joukkueita jotka hallitsevat pystysuunnan ja kiekkokontrollin ja vuorottelevat niiden välillä tilanteen mukaan."

Eri asia on yhdistellä pystysuuntaa kiekkokontrollin kanssa ja eri asia on pelata jompaa kumpaa suht puhtaasti eri otteluissa tai samassa ottelussa mm. kun tilanne muuttuu tappioasemasta johtoasemaksi. NHL:ssä näin.

 

[TosiFani]

...Seurasin Tapparan otteita ikävä kyllä vain kahdessa harjoituskauden ottelussa, Blues-harjoituspeli ja Djurgården-ET-avauspeli. Huomasin niissä puolustusryhmityksissä yhden toistuvan seikan: Tapparan vetäytyessä puolustusalueelle sentteri meni laitaan ja sen laidan laituri vastaavasti keskelle. Näkemyksiä miksi?...

Tarkoitatko siis "kurkiauraan" (kärkikarvaaja ohjaamassa vastustajan hyökkäystä ja muut hyökkääjät laskevat viivan välin verran alemmas laitoihin) vetäytymistä? Sentteri on pelannut kautta aikojen vasenta laitaa tuossa tilanteessa ja laiturit vaihtelevat (tarvittaessa) kärkikarvaajana. Syynä on yksikertaisesti sentterin puolustusvelvollisuudet.

 

[Oijennus]

Tarkoitatko siis "kurkiauraan" (kärkikarvaaja ohjaamassa vastustajan hyökkäystä ja muut hyökkääjät laskevat viivan välin verran alemmas laitoihin) vetäytymistä? Sentteri on pelannut kautta aikojen vasenta laitaa tuossa tilanteessa ja laiturit vaihtelevat (tarvittaessa) kärkikarvaajana. Syynä on yksikertaisesti sentterin puolustusvelvollisuudet.

En halua nostaa itseäni, mutta hyvin epäselvästi asian tuossa ylempänä taisin aika samalla tavalla selostaa...

 

[TosiFani]

En halua nostaa itseäni, mutta hyvin epäselvästi asian tuossa ylempänä taisin aika samalla tavalla selostaa...

Näin teit, varmistin vaan, että kysymys on vastustajan puolustusalueelta lähtevä hyökkäys.

 

[Wäinö#16]

En muuten käyttänyt :)

"Hybridi lienee vakiintumassa tarkoittamaan joukkueita jotka hallitsevat pystysuunnan ja kiekkokontrollin ja vuorottelevat niiden välillä tilanteen mukaan."

Eri asia on yhdistellä pystysuuntaa kiekkokontrollin kanssa ja eri asia on pelata jompaa kumpaa suht puhtaasti eri otteluissa tai samassa ottelussa mm. kun tilanne muuttuu tappioasemasta johtoasemaksi. NHL:ssä näin.

OK, no sitten ymmärrän mitä tarkoitat. Tosin se ei ollut omiaan selventämään asiaa, kun kirjoitit myös: "NHL:ssä monien seurojen ykkösvalinta voi olla pystysuunta mutta jos se ei ole mahdollista tai jos arvioidaan kiekkokontrollin tuottavan paremman tuloksen, mennään sen mukaan".

Kaiken kaikkiaan en itse näe puhtaassa pystysuunnassa oikein mitään järkeä ja taitaako sitä enää kukaan ammattivalmentaja peluuttaa Esa Tikkasen lisäksi? Viime kaudella tuli paljon seurattua NHL:ää ja kyllä siellä kaikilla joukkueilla oli nähtävissä erilaisia reagointimalleja, palautteluakin, ajoittain viivelähtöjäkin, toki eri suhteissa. Pystysuunnan ainoa järki taitaa olla siinä, että ei ainakaan jätetä yhtään hyvää käännön paikkaa käyttämättä, kuten monesti vaikkapa kiekkokontrollijoukkueille saattaa käydä ja lisäksi pelaajien intensiteetti pysyy korkealla. NHL:ssä pystysuunnan ratkaisujen puolesta puhuu kuitenkin ainakin kaukalon koko (helpompi antaa painetta ja karvata hyökkäyspäässä kiekkoa liikaa palauttelevilta) sekä pelaajien korkeampi taitotaso, joka mahdollistaa tuloksekkaat hyökkäykset pienessäkin tilassa, kun ne heikommissa sarjoissa päätyisivät useammin vain kiekonmenetykseen.