Kyllä, mutta olennaista on se, mikä on joukkueen kiekon hallinnan pääasiallinen tavoite jokaisessa tilanteessa. Jos nyt ajatellaan tuota pelikellossa 59.12 ja taulussa 2-1, lienee jokaisella valmentajalla tuossa tilanteessa päällimmäisenä ohjeena: ei maailma omiin.
Tuolloin pelivälineen pitämisen pääasiallinen tavoite ei ole maalinteko, vaan maalin estäminen.
Jos ajatellaan, että vain pelivälineetön joukkue voi olla puolustava, on johtavan joukkueen tuossa tilanteessa annettava peliväline vastustajalle voidakseen puolustaa johtoaan. Siis semanttisesta näkökulmasta.
Tuo teoriasi valmentajan ohjeesta sisältää subjektiivisen oletuksen, ihan niin kuin oletukset väsymisen vaikutuksesta pelaamiseen, bussijalat ynnä muut spekulatiiviset asiat. Miten katsoja osoittaa valmentajan ohjeen kenttätasolla, aivan, ei mitenkään ilman erikseen kysymistä. Miten katsoja osoittaa bussijalat? Yms. Ei reaalikeskustelua voi käydä oletuksien kautta vaan kentällä tapahtuvien asioiden avulla ja kentällä tapahtuvien asioiden analysoimiseen meillä on jo keinot ja termit kehiteltynä.
Miten tämä lillukanvarsien hinkkaus edistää pelitapakeskustelua? Ei mitenkään, vain sekoittaa sitä. Jokaisesta termistä voi löytää kaksi tai useamman merkitystä jos vain haluaa. Olennaista on se, että edistävätkö uudet termit keskustelua käytännössä!
***
Seurasin Tapparan otteita ikävä kyllä vain kahdessa harjoituskauden ottelussa, Blues-harjoituspeli ja Djurgården-ET-avauspeli. Huomasin niissä puolustusryhmityksissä yhden toistuvan seikan: Tapparan vetäytyessä puolustusalueelle sentteri meni laitaan ja sen laidan laituri vastaavasti keskelle. Näkemyksiä miksi?
Ehkä olisi vielä tarvinnut seurata sitä, että miten sentteri liikkui suhteessa kiekkoon, eli menikö sentteri aina painottoman puolen laitaan ja täten hyvin liikkuvat laiturit olisivat sekä yksi painollisella laidalla että toinen keskellä valmiina reagoimaan tarvittaessa molemmille laidoille. Tässähän olisi siis yksi teoria, että nopeammat laiturit olisivat valmiimpia nopeaan karvaukseen.
Toisaalta hyökkäyksiinlähdöissä tein vastaavan toistuvan huomion siitä, että suuressa osassa hyökkäysalueelle jalalla tuoduissa kiekoissa kuljettajana oli laituri, en nähnyt noissa kahdessa pelissä oikeastaan kuin neloskentän Jukka Peltolan tuovan sentterinä kiekon alueelle, no kerran taisi Malinen tuoda poikkeuksena. Muut vaihtoehdot tietysti syöttely, pakin kuljetus tai rännikiekko, mutta kun kiekko tuotiin kuljettamalla alueelle, tuojana oli lähes aina laituri, joka useasti myös leikkasi omalta laidaltaan keskemmälle.