Pelitapakeskustelu

  • 604 996
  • 4 156

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Tappara pelasi minun mielestäni 1. erän hyvän oman alueen puolustuspelaamisen eilen. Se kontrolloi kiekkoa hyvin eikä turvautunut purkukiekkoihin kuin pari-kolme kertaa, vaikka kiekko oli paljon Tapparan puolustuspäässä. Siitä olen kirjoittanut.

Kaikkea muuta kuin kontrolloi kiekkoa hyvin. Siis huono jalka, epätarkkoja syöttöjä ja kiekon menetyksiä. Sitä oli Tapparan 1. erä.

Jääkiekkoon kuuluvat myös purkukiekot, jos vastustajan prässi sitä vaatii. Myöskin pitkät kiekot ovat sallittuja, kunhan pidetään kohtuus niissä. Vastustaja saa niistä helposti lisää virtaa, mutta ne katkaisevat joka kerta vastustajan pyörityksen.

Tappara jäi katseella seuraamaan, mitä Ässät tekee ja oli sitä kautta alati vaikeuksissa. Hyvillä ja nopeilla syötöillä tuo prässi olisi ollut purettavissa, kuten Tapparan peliin kuuluu. Nyt se ei onnistunut oikeastaan ollenkaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Minusta tuntuu ettet taida ihan käsittää miten korkealla tasolla tuo joukkue on parhaillaan pelannut.

Nyt on ollut kyse eilisestä pelistä. Finaaliottelut ovat aina oma maailmansa ja eilen nähtiin niistä ensimmäinen. Molempien joukkueiden valmentajat miettivät tänään huomisen pelin pelitapojaan sillä perusteella, miten arvioivat vastustajan pelaavan. Eiliseen otteluun joukkueiden pelitavat olivat hyvin ennakoitavissa. Minusta Ässien kova päätykarvaus ottelun alussa oli odotettavissa ja Tappara oli varustautunut siihen hyvin. Tappara puolusti omaa puolustusaluettaan nöyrästi silloin, kun kiekko oli Ässillä. Kun Tappara sai kiekonriiston omalla puolustusalueella, niin se yllättävän helposti piti kiekkoa itsellään eikä purkanut sitä keskialueelle. En nähnyt Tapparan pelissä mitään paniikin aineksia vaan se palautteli, hidasteli ja lähti viiveellä poikkeuksellisen paljon Ässien painetilanteissa. Sinä näit Tapparan 1. erän ymmärtääkseni kaikkien muiden tähän keskusteluun osallistuneiden kanssa samalla tavalla, minä omallani. Toki olet pelin ymmärtämisessä omaa luokkaasi muihin verraten (tämä on rehellinen mielipiteeni). Siitä pääsimme kai samaan tulokseen, että Ässillä ei kovasta hyökkäyspäätykarvauksesta ja minusta näennäisestä pelin hallinnasta huolimatta syntynyt vaarallisia maalipaikkoja 1. erän 5vs5 pelissä ainuttakaan.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Täytyy laittaa tänne pelitapaketjuun oma näkemykseni, mikä perustuu tarkkoihin tilastointeihini, eriävä näkemykseni verrattuna kaikkiin asiantuntijoiden lausumiin, tämän illan Tappara-Ässät pelin 1. erästä. Tappara hallitsi omalla pelitavallaan 1. erää. Se voitti 5vs5 pelin todelliset maalipaikat 2-0. Ässät sai yhden todellisen maalipaikan yv-pelissään, kun Elo laukoi parhaalta maalipaikalta yläputkeen. Ässät laukoi 1. erän 5vs5 pelissä lähinnä heppoisia kaukolaukauksia, joissa Metsolalla ei ollut mitään vaikeuksia. Tappara pelasi hallittua kiekkokontrollia omalla puolustusalueella ja pelasi pitemmillä syöttöketjuilla kuin Ässät halliten 1. erää. Ensimmäisen erän HVP:t olivat: Tappara 7+6+7=20 ja Ässät 2+4+11=17.

Yleisesti ottaen tervehdin ilolla näitä siffan tilastointeja ja eräiden myyttien murtamista. Myös tuo laskemasi data on sinällään mielestäni suhteellisen arvokasta, vaikka jonkinlainen laatuarviointi tehdyistä suoritteista olisi mukavaa nähdä. Ymmärrän kyllä, että yksi mies ei pysty kaikkeen, siitä en sinua syytä.

Ensimmäisestä erästä olen hieman eri mieltä. Ei ole mielestäni perusteltua väittää Tapparan hallinneen erää. Myönnän, että Ässien painostus oli monin kohdin näennäistä ja parhaimpiin sektoreihin ei päästy. Silti väitän, että olisi ollut Tapparan kannalta edullisempaa pelata jonkinlaista muuta peliä kuin nyt nähtyä. Tuollainen pyöritys johtaa kuitenkin usein jäähyihin, pomppumaaleihin jne. Kulmapyörityksen suorana tarkoituksena on harvoin maalin tekeminen, vaan useimmiten väsyttää vastustajaa, hankkia jäähyjä jne. Siten ei ole ihme, että suoria maalipaikkoja ei 5 vs. 5 nähty. Ja yhtälailla on ymmärrettävää, että Tappara sitten sai pari vastahyökkäyspaikkaa. Tilannehan on usein tämä vaikka tyyliin Suomi - Tanska pelissä. Suomi laukoo paljon pelin ulkopuolelta, yrittää hankkia jäähyjä jne. Tanska saa pari vaarallista vastahyökkäyspaikkaa. Silti olisi aika kornia väittää Tanskaa hallitsevaksi osapuoleksi.

Myös Tapparan pelaajat myönsivät jääneensä jalkoihin alussa, mikä kaikesta mediapelin mahdollisuudesta huolimatta kielii siitä, että erää ei heidänkään mielestä hallittu.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kyllähän siffa on siinä ihan oikeassa, että ei Ässät ensimmäisessä erässä saanut hallinnastaan huolimatta juuri mitään aikaiseksi tasakentällisin. Jos parhaat paikat on Armian miinuskulmayritys ja Savinaisen heppoinen rystykääntölaukaus, niin aika hyvin Tappara todellakin onnistui puolustusalueen puolustuspelissä. Se on kyllä totta, että Tapparan syöttö- ja hyökkäyspelaaminen oli avauserässä ihan kohmeessa, mutta puolustamsiessa he onnistuivat hyvin ja erityisesti keskusta pysyi tukossa.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Maalivahdin merkitys muuten korostuu korostumistaan näiden rännikiekkojen takia.
Eilen yksi niitä harvoja asioita, joista Ässät sai Tapparaa vastaan pientä edgeä, oli maalivahtien maila- ja päätypelaaminen, Urpo Ylönen ei näemmä tosiaan ollut väärässä tässä Raanta vs Metsola- vertailussaan.

Jep, Upilla kun on jonkinlainen kokemuspohjainen kompetenssi näihin juttuihin - vaikka (tai pikemmin koska) ei olekaan ensimmäisenä tunkemassa julkisesti niitä esittelemään.
Metsola itse, Tapparan pakit ja mv-valmennus tietävät kyllä, että mailapeli, kiekolliseen peliin osallistuminen tai pelinluku alueen ulkopuolella eivät kuulu refleksikääpiön (tämä oli kehu:) ykkösvahvuuksiin. Kun Tapparan puolustus - toimiessaan - sijoittuu, purkaa ja avaa omista niin varmasti kuin avaa, ei ole sattumaa, ettei Metsola juuri edes lähde seikkailemaan maalin taakse, jos ei ole ihan pakko tai ns. varma paikka. Raanta lähtee, koska on sekä mailalla parempi että muutenkin vähän erityyppinen torjuja - ja kantaa isompaa vastuuta siitä, kuka ne rännikiekot hoitaa.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kyllähän siffa on siinä ihan oikeassa, että ei Ässät ensimmäisessä erässä saanut hallinnastaan huolimatta juuri mitään aikaiseksi tasakentällisin. Jos parhaat paikat on Armian miinuskulmayritys ja Savinaisen heppoinen rystykääntölaukaus, niin aika hyvin Tappara todellakin onnistui puolustusalueen puolustuspelissä. Se on kyllä totta, että Tapparan syöttö- ja hyökkäyspelaaminen oli avauserässä ihan kohmeessa, mutta puolustamsiessa he onnistuivat hyvin ja erityisesti keskusta pysyi tukossa.

Jos oikein tarkasti anylysoitaisiin Tapparan 1. erän oma puolustusalueen puolustuspeli, pitäisi ensin seurata Tapparan mies- ja aluevartiointipeli silloin, kun kiekko oli Ässillä. Itse tilastoin puolustusalueen puolustuspeliä niissä tilanteissa, kun Tappara sai kiekon itselleen. Muuhun ei kerta katsomalla pysty. Toistan itseäni, kun kerron, että harvoin olen nähnyt joukkueen pelaavan niin viileää kiekkokontrollia omassa päässä, mitä Tappara pelasi Ässien paineen alla. Tappara oli valmistautunut peliin hyvin ja huolellisesti, niinkuin Ässätkin. En usko, että kumpaakaan joukkuetta yllätettiin toisen valitsemalla pelitavalla.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Katsopa siffa ensimmäisen erän laukaisukarttaa. Jo se kertoo aika paljon pelistä ja missä päin sitä on pelattu ja pelinvirtauksesta. Yksi mvp:n tarkoitus ja ehkäpä se tärkein, on kääntää pelin virtaus oman joukkueen hyväksi ja tässä kiistattomasti Tappara epäonnistui totaalisesti ensimmäisessä erässä. Se on ihan se ja sama, kuinka siellä palautellaan tai syötellään omalla alueella, jos pelin virtaus on tämä eikä päästä omista edes pois. Toiseen ja kolmanteen erään peli sitten huomattavasti tasoittui ja toisaalta Ässät myös jonkin verran väsyi.

Se on sitten eri asia, kun kerran pelataan pääasiassa siellä omalla alueella kuinka se oma PAPP sitten toimii. Todennäköisyydet on kuitenkin aina sen puolella, joka peliä pyörittää ja hallitsee. Joskus voi käydä sitten toisinkin, saadaan vastustajan painostuksesta huolimatta pidettyä oma pää puhtaana ja tiiviinä ja iskettyä vastaiskuista. Lisätietoja saa Raumalta.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Nyt on ollut kyse eilisestä pelistä.

Kyllä kyllä, mutta jos sanot joukkueen pelanneen hyvin niin se kuulosta minun korvaani erittäin oudolta, koska osaan suhteuttaa sen siihen milloin Tappara oikeasti pelaa hyvin. Eilen se oli luvalla sanoen heikko avauserässä.

Sen voin ostaa, jos sanot, että juuri tässä ottelussa ja juuri näiden muuttujien kanssa joukkue onnistui puolustuspelissään hyvin. Se on totta.

Mutta olennainen asia on se, että mikäli se olisi onnistunut ns. normaalitasollaan kiekkokontrollipelissään, niin Ässien prässi ei olisi purrut lähellekään samalla teholla, eikä Ässät välttämättä olisi saanut Tapparaa vaikeuksiin. Uskon, että Rautakorven viittaus pelirohkeuteen koski myös tätä osa-aluetta.

Ottelun edetessä me aloimme nähdä kuinka mm. Antti Erkinjuntti ui prässin alta pois ja Tappara enenevissä määrin pääsi syöttelemään Ässien yhden tai kahden pelaajan karvauksen alta pois. Se alkoi olla sitä totuttua kiekkokontrollia Tapparalta, ei avauserän silmitön virhesuma.

Mutta, pointtisi on siinä mielessä vinha, että tässäkin tapauksessa Tappara osoitti sen miksi se pelaa tällä hetkellä näitä pelejä. Se ei häkelly vaikeuksista, vaan jauhaa omaa peliään koko 60 minuuttia.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Ärsyttää tässä pelitapakeskustelussa sellainen aivan pienen pieni nyanssi, että puhutaan koko ajan PAPP:ia vaikka se onkin suurimmalta osin oikeasti PAHP:ia mistä koko ajan väitellään. Menee nyt ne puurot ja vellit sekaisin.

Kirjoitelkaa oikeasta asiasta oikeilla nimillä, niin väki alkaa ymmärtämään näitä hienoja termejä, mutta jos te itsekin niitä sotkette, niin mitä luulette ollaanko keskustelussa milloinkaan samalla sivulla?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Ärsyttää tässä pelitapakeskustelussa sellainen aivan pienen pieni nyanssi, että puhutaan koko ajan PAPP:ia vaikka se onkin suurimmalta osin oikeasti PAHP:ia mistä koko ajan väitellään. Menee nyt ne puurot ja vellit sekaisin.

Kirjoitelkaa oikeasta asiasta oikeilla nimillä, niin väki alkaa ymmärtämään näitä hienoja termejä, mutta jos te itsekin niitä sotkette, niin mitä luulette ollaanko keskustelussa milloinkaan samalla sivulla?

No, ei ne nyt pahasti ole menneet sekaisin. Vaatii ehkä vain vähän paneutumista :)
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Katsopa siffa ensimmäisen erän laukaisukarttaa. Jo se kertoo aika paljon pelistä ja missä päin sitä on pelattu ja pelinvirtauksesta.

Minä katsoin suorasta lähetyksestä vaaralliset maalipaikat ja ne olivat 1. erässä 5vs5 pelissä tulkintani mukaan Tapparan hyväksi 2-0. Jo maalivahtien torjunnat 1. erässä 13-3 Ässien hyväksi kertovat sen, että Ässät laukoi enemmän maalia kohti. Laukaisukartta kertoo myös tämän asian. Siitähän ei ole ollut eri mieltä, että peliä pelattiin 1. erässä paljon enemmän Tapparan kuin Ässien päässä. Sitä olen yrittänyt tuoda esille, että Tappara pelasi minun mielestäni hyvää puolustusalueen hyökkäyspeliä (PAHP) kiekkokontrollilla kovan prässin alla ja siitä kertovat Tapparan poikkeuksellisen suuret HVP-lukemat 7+6+7=20 1. erässä. En usko ollenkaan, että Tapparan pelaajat pelasivat noin rohkeasti ilman Rautakorven käskytystä. Pelaajillehan helpointa olisi ollut purkaa kiekko keskialueelle tai lyödä pitkiä kiekkoja päätyyn. Rautakorpea on helppo uskoa siinä, kun hän ennen ottelua kertoi, Ässiä vastaan on oltava valmiina alusta alkaen.

Se on tilastointini yksi vajaus, että en seurannut sitä, miten Tappara puolusti omalla puolustusalueella (mies/aluevartiointi). Tosin, eipä siitä ole vielä yksikään muukaan nimimerkki kirjoittanut mitään. Kun kuitenkin Ässät pidettiin helposti poissa vaarallisilta maalipaikoilta, niin hyvin on täytynyt onnistua myös PAPP.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Sitä olen yrittänyt tuoda esille, että Tappara pelasi minun mielestäni hyvää puolustusalueen hyökkäyspeliä (PAHP) kiekkokontrollilla kovan prässin alla ja siitä kertovat Tapparan poikkeuksellisen suuret HVP-lukemat 7+6+7=20 1. erässä. En usko ollenkaan, että Tapparan pelaajat pelasivat noin rohkeasti ilman Rautakorven käskytystä. Pelaajillehan helpointa olisi ollut purkaa kiekko keskialueelle tai lyödä pitkiä kiekkoja päätyyn. Rautakorpea on helppo uskoa siinä, kun hän ennen ottelua kertoi, Ässiä vastaan on oltava valmiina alusta alkaen.

Tässä näkyy mielestäni tilastointisi toinen vajaus. Pitäisi katsoa vielä yksi tai kaksi askelta noista luvuista eteenpäin. Nythän laukaisukartta jo osoittaa, että korkeista HVP-lukemista huolimatta Tappara ei päässyt juurikaan edes hyökkäysalueelle ja se kai lopulta on näiden HVP-tekojen tarkoitus, päästä tasapainoisiin hyökkäysiin hyvällä prosentilla. HVP-lukema voi toki kertoa sen, mihin joukkue pyrkii, mutta tällä kertaa suoritus oli huono. Lähinnä tuntuu, että Tappara menetti kiekon jo ennen keskialuetta ja se tuskin oli joukkueen tarkoitus.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Näistä pelkistä numerotilastoista olisi päästävä laatutarkasteluihin. Esimerkiksi usein näkee tilanteen, jossa pakki pysähtyy maalin taakse viivelähtöön, mutta hyökkäjät seikkailevat kuka missäkin aivan eri rytmeissä. Kaiketi esimerkiksi siffa tilastoi tämän viivelähdöksi. Tässä vain on se ongelma, että nyt ei hyökätä organisoidusti organisoitua puolustusta vastaan, vaan täysin epäorganisoidussa tilassa. Tämä vaihtoehto ei ole yhtään sen parempi kuin alivoimainen hyökkäys epäorganisoitua puolustusta vastaan.

Itse olen ehdottomasti jalosmaisen jääkiekon puolella ja nautin tällaisesta pelistä suunnattomasti. Silti julkisuudessa ja täällä käyty keskustelu keskittyy lähinnä numeroihin unohtaen esim. viivelähtöjen rakenteen laatuvaatimukset. Myös televisiolähetyksissä esim. Suomen peliä moititaan surkeaksi viivelähtöjen runsauden vuoksi, kun useimmiten kyse on siitä, että nämä viivelähdöt toteutetaan huonosti.

Itselläni ei ole tällaiseen aikaa eikä kompetenssia, mutta sitä vain toivoisi keskustelun joskus pääsevän tällaiseenkin pisteeseen. Toisaalta kai se on oltava ensimmäinen tavoite, että saadaan ihmiset ymmärtämään, ettei koko aikaa koohoteta päästä toiseen. Siinäkin tuntuisi olevan vielä aika paljon tekemistä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tässä näkyy mielestäni tilastointisi toinen vajaus. Pitäisi katsoa vielä yksi tai kaksi askelta noista luvuista eteenpäin...

Niin, tässä ollaan kyllä asian ytimessä.

Olenko ainoa, jonka mielestä esim HVP-tilastoinnin ja sanonnan "peli kertoo kaiken" välillä on räikeä paradoksi? Mielestäni HVP-lähtöjen tilastoija on heikoilla jäillä käyttäessään omiin vajavaisiin tilastoihinsa viitaten edes sivulauseessa tätä "peli kertoo kaiken"- sanontaa.

Peli ei tältä osin kerro esim niinkin yksinkertaista asiaa, että Metsolan huono rännipeli ja ajoittainen sekoilu aiheuttivat pari todella, todella kriittistä tilannetta Tapparan maalinsuulle.

Kyllä minä lasken "maalipaikaksi" esim sen, kun Tapparan maali on tyhjillään (Metsola maalin takana) + Ässien pelaajalla (Armia?) kiekko maalin toisella kulmalla + Savinainen päivystämässä maalin edessä.

Armia sähläsi kiekon toimituksen Savinaiselle ja tilannetta on siltä osin turha lähteä enempää jossittelemaan, mutta vaikkei tästä tilastoon tule merkintää, niin olisittepa kuulleet, millaisen slaagin vieressä istuneet Tappara-fanit saivat.

Ilmeisesti kyseessä ei sitten ollut "maalipaikka", mutta ehdottomasti "paikka, josta olisi voinut tehdä maalin".
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tässä näkyy mielestäni tilastointisi toinen vajaus. Pitäisi katsoa vielä yksi tai kaksi askelta noista luvuista eteenpäin. Nythän laukaisukartta jo osoittaa, että korkeista HVP-lukemista huolimatta Tappara ei päässyt juurikaan edes hyökkäysalueelle ja se kai lopulta on näiden HVP-tekojen tarkoitus, päästä tasapainoisiin hyökkäysiin hyvällä prosentilla. HVP-lukema voi toki kertoa sen, mihin joukkue pyrkii, mutta tällä kertaa suoritus oli huono. Lähinnä tuntuu, että Tappara menetti kiekon jo ennen keskialuetta ja se tuskin oli joukkueen tarkoitus.

Nyt, kun on keskusteltu Tapparan 1. erän oman puolustusalueen puolustus- ja hyökkäyspelaamisesta, niin HVP-luvut kertovat siitä, että viisikot vedetään kasaan omalle puolustusalueelle (palautukset ja viiveet sekä osin hidastukset) hyökkäyksiä varten, joten puolustusvalmius kiekon menetyksissä omalla, keski- ja hyökkäysalueella on korkea, kun viisikot ovat tiiviinä. Tapparan keskialueen ylityksistä en ole kirjoittanut tarkasti mitään, niinkuin ei ole kukaan muukaan. Ässät pelasi Tapparan kiekkokontrollilähdöissä tiivistä keskialueen ohjauspeliä ja sen ohittaminen on aina vaikeaa kaikille joukkueille, näin oli myös Tapparalle eilen ja tulee olemaan kaikissa muissakin tulevissa finaaliotteluissa. Näin kävi ja tulee käymään myös Ässille.

Tilastointini vajauksesta on keskusteltu paljon täällä ennenkin. Sen tiedän minä itse parhaiten. Olen kirjoittanut tänne Jukka Jalosen Meidän Pelin pelikirjan jo pariin otteeseen otsikkotasolla. Kun tämä asia tulee esille aina silloin tällöin, niin lyhyt kertaus lienee paikallaan:

JUKKA JALONEN: PELITAVAN RAKENTAMINEN JA KEHITTÄMINEN

I MINKÄLAISTA PELIÄ HALUAN JOUKKUEENI PELAAVAN

A. Hyökkäysalueen puolustuspeli
B. Keskialueen puolustuspeli
C. Puolustusalueen puolustuspeli (PAPP)
-- mies-mies-puolustus
-- aluepuolustus
-- edellisten yhdistelmä
D. Puolustusalueen hyökkäyspeli (PAHP)
-- avaus paineen alta (vs. agressiivinen karvaus)
-- avaus paineettomasti (vs. ohjauspeli)
-- vastahyökkäys (vs. organisoimaton puolustus)
--kontrolloitu hyökkäys (vs. organisoitu puolustus)
E. Keskialueen hyökkäyspeli
F. Hyökkäysalueen hyökkäyspeli
G. Erikoistilanteet
H. Maalivahtipeli
I. Pelin rytmittäminen tilanteen mukaan
-- puolustus: nopea paine vai alue?
--hyökkäys: nopea vai kontrolloitu hyökkäys
J. Pelinopeus
K. Puolustus- ja hyökkäyspelin tasapaino
L. Voittamisen vaatimukset

II PELAAJAMATERIAALIN VAIKUTUS PELITAPAAN
--....
III PELITAVAN OPETTELU
--....

Oma mielenkiintoni on viime vuosina kohdistunut yhteen pelin yksityiskohtaan PAHP:hen, koska pelitapojen ero on selvimmin nähtävissä tuosta pelin osa-alueestaa. PAHP sisältää mm. viime vuosina paljon puhutut viivelähdöt. Niistä puhuminen ja kirjoittaminen on lisääntynyt koko ajan. Eilen oli hienoa kuulla, kun otteluselostaja Jani Alkio puhui Ässien lähtevän viiveellä. Se on edistystä siitä, kun vielä viime syksynä tv-selostajien enemmistö piti viivelähtötilanteita joukkueille ongelmina. Samoin tv-studioihin on alkanut löytyä asiantuntijoita, jotka huomioivat peleistä viivelähdöt, mutta harvassa he vielä ovat. HIFK:n kannattajat lyttäsivät Sormusen viivelähtöpelaamisen, mutta Summasen lisättyä HIFK:n viivelähtöjä, oltiin hiljaa. Viivelähdöt jakavat jääkiekon kannattajat eri leireihin ja käsitykseni on, että suurin osa suomalaisista jääkiekkokannatajista on viivelähtöjä vastaan. Tämän kauden KHL:n neljä parasta joukkuetta pelasivat/pelaavat maailman huippujoukkueista eniten viivelähtöjä. NHL:ssä kentän koko ja kova päätykarvauspeli eivät mahdollista vastaavaa määrää viivelähtöjä, mutta kyllä ne NHL:ssäkin pelikirjoissa ovat mukana.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Eilen oli hienoa kuulla, kun otteluselostaja Jani Alkio puhui Ässien lähtevän viiveellä.

Voihan tämä olla hienoa, mutta aika alkeissa vielä mennään. Mielestäni viivelähdön tunnistamisen ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa. Eikä tuo tunnistaminen kerro mitään siitä, mitä mieltä tämä kyseinen selostaja on asiasta.

Ja mielestäni viivelähtö itsessään ei ole hyvä tai paha asia automaattisesti. Vaikka joukkue tekisi ihannemäärän viivelähtöjä erässä, voivat ne olla niin huonosti organisoituja, että todellisuudessa joukkueen peli muuttuisi paremmaksi poistamalla nuo viivelähdöt. Vastaavasti joukkue, joka pelaa viivelähtöjä harvemmin, mutta osaa toteuttaa ne taiteen sääntöjen mukaan, saa noista hyödyn irti, vaikkei osaisikaan reagoida kaikkiin tilaisuuksiin tehdä viivelähtö.

Tässä puhutaan erittäin monimutkaisesta vyyhdistä, jota ymmärrettävästi on alettava purkaa alkeista. Toivoisi vain, että vihdoin päästäisiin puhumaan myös siitä konkretiasta, että miten viivelähtö tulisi oikein pelata, ja pystyykö tuohon toisteisesti yksikään joukkue maailmassa. Väitän, että nykyisellään ei. Viivelähtöjä tehdään pääasiassa erittäin huonosti.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Voihan tämä olla hienoa, mutta aika alkeissa vielä mennään. Mielestäni viivelähdön tunnistamisen ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa. Eikä tuo tunnistaminen kerro mitään siitä, mitä mieltä tämä kyseinen selostaja on asiasta.

Suomessa on pelattu omissa sarjoissa ja maajoukkueissa viivelähtöjä noin 10 vuoden ajan hyökkäysten rytmittämiseksi. Vain harvat suomalaiset jääkiekkoselostajat ovat oppineet tuntemaan hyökkäysten rytmittämistä HVP-lähdöillä. Niiden tunnistaminen tulisi olla jokaisen jääkiekkopelejä selostavan henkilön hallinnassa. Sama koskee tv-studioita, joissa vain harvat asiantuntijat poimivat HVP-lähtöjä ja niiden merkitystä pelaamiseen. Nyrkkisääntönä on, että mitä vanhemman polven menestynyt huippujääkiekkoilija on studiossa, sitä huonommin hän tuntee tämän päivän pelikirjojen sisältöä. Toivoisi selostajalegendojen Antero Mertarannan ja J-P Jalon perehtyvän moderniin jääkiekkoon paremmin, jolloin ottelutapahtumien selostaminen luontuisi paremmin. Selostajien tehtävänä on tunnistaa peliin merkittävästi vaikuttavat tekijät ainakin silloin tällöin. En pane pahaksi, vaikka kertovat myös mielipiteensä siihen, ovatko esim. viivelähdöt järkeviä yleensä tai yksittäistapauksessa. Tärkeintä on selostaa se, mitä kentällä kulloinkin tapahtuu.

Ja mielestäni viivelähtö itsessään ei ole hyvä tai paha asia automaattisesti. Vaikka joukkue tekisi ihannemäärän viivelähtöjä erässä, voivat ne olla niin huonosti organisoituja, että todellisuudessa joukkueen peli muuttuisi paremmaksi poistamalla nuo viivelähdöt. Vastaavasti joukkue, joka pelaa viivelähtöjä harvemmin, mutta osaa toteuttaa ne taiteen sääntöjen mukaan, saa noista hyödyn irti, vaikkei osaisikaan reagoida kaikkiin tilaisuuksiin tehdä viivelähtö.

Viivelähtöjä on joukkueiden harjoiteltava paljon, ennenkuin niistä saadaan hyötyä pelaamiselle. Huonosti organisoitu ja toteutettu viivelähtö on totta kai huono ratkaisu aina. Viivelähtöjen suorittaminen vaatii samanaikaista reagointia koko viisikolta. Yksi viivelähdön iso merkitys pelille on aina, kun saadaan viisikko kasaan ja toimimaan lyhyin etäisyyksin. Viivelähtöhyökkäys saattaa päätyä joskus hyökkäysalueelle saakka, mutta useimmiten se pysähtyy keskialueelle ja joskus jo omalle puolustusalueelle. Kun kiekko on menetetty, niin menetyshetkestä alkavaan puolustuspelaamiseen on viivelähdön jälkeen hyvä valmius.

Tässä puhutaan erittäin monimutkaisesta vyyhdistä, jota ymmärrettävästi on alettava purkaa alkeista. Toivoisi vain, että vihdoin päästäisiin puhumaan myös siitä konkretiasta, että miten viivelähtö tulisi oikein pelata, ja pystyykö tuohon toisteisesti yksikään joukkue maailmassa. Väitän, että nykyisellään ei. Viivelähtöjä tehdään pääasiassa erittäin huonosti.

Yksikään joukkue maailmassa ei pysty toteuttamaan mitään hyökkäystä toisteisesti onnistuneesti. Voi sanoa, että useimmiten jokainen hyökkäys tyrehtyy vastustajan puolustuspelaamisen vuoksi joko jo omalle puolustusalueelle, keskialueelle tai hyökkäysalueelle. Mitä nopeampaa pystysuunnan jääkiekkoa pelataan, sitä useammin kiekko menetetään vastustajalle eli kiekko on ns. flipperissä. Sama on tilanne kaikissa pallopeleissä, kuten jalkapallossa, koripallossa ja salibandissä. Syöttöketjujen pituudet nopeassa, pystysuunnan jääkiekossa ovat keskim. 0:n ja 1:n välillä. Hyökkäysten rytmittäminen jääkiekossa HVP-hyökkäyksillä lisää hyökkäysten onnistumisia ja syöttöketjujen pituuksia.

Kirjoitat, että viivelähtöjä tehdään pääsiassa erittäin huonosti. Kysynkin, että minkälaisia hyökkäyksiä ei jääkiekossa tehdä erittäin huonosti?
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Kirjoitat, että viivelähtöjä tehdään pääsiassa erittäin huonosti. Kysynkin, että minkälaisia hyökkäyksiä ei jääkiekossa tehdä erittäin huonosti?

Kiitos vastauksesta. On todettava, että olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä siitä, mitä kirjoitit. Itse olen ehdottomasti tämän modernin jääkiekon ystävä ja sen puolella. Itseäni häiritsee (en kohdista tätä sinuun) lähinnä tämä armottoman hidas kehitys kiekkopuheessa. Sihvosen aloitettua tämän julkisen pelin analysoinnin lähes kymmenen vuotta sitten, olin itse tyytyväinen, että lähdettiin liikkeelle alkeista ja peruskäsitteistä. Nyt vain itseäni alkaa tympimään samojen asioiden toistaminen, vaikka ymmärrän, että se on tarpeen suuren yleisön käännyttämiseksi. Itseäni ei siis sinunkaan tarvitse käännyttää, uskon tähän uuteen pelitapaan jo valmiiksi.

Voi olla niin, että kaikkia hyökkäyksiä toteutetaan erittäin huonosti lähes kaikkialla. Tämä mielestäni vain lisää tarvetta sille, että aletaan keskustella muustakin kuin pelkistä numeroista - myös muiden hyökkäykseenlähtötapojen osalta.

Esimerkiksi huonosti organisoitu viivelähtö ei tuota nopeasti hyvää puolustamista, vaikka viivelähtö sen teoriassa ja parhaimmillaan mahdollistaa. Siksi pelkästä tilastoinnista ja tunnistamisesta olisi päästävä puhumaan myös seuraavista, hieman syvemmälle menevistä asioista.

TV-työhön liittyen on todettava, että olisi tosiaan toivottavaa, että erityisesti nuo ns. asiantuntijat valittaisiin huolellisemmin. Ensimmäisen finaalin Ketola ja Virmanen oli täysin katastrofikaksikko pelin ymmärryksen suhteen. Kyllähän sitä toivoisi vaikka Sihvosta enemmän näkevän noissa TV-hommissa. Kummeli-viihde on jo out.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Esimerkiksi huonosti organisoitu viivelähtö ei tuota nopeasti hyvää puolustamista, vaikka viivelähtö sen teoriassa ja parhaimmillaan mahdollistaa. Siksi pelkästä tilastoinnista ja tunnistamisesta olisi päästävä puhumaan myös seuraavista, hieman syvemmälle menevistä asioista.

Tässä päästään nyt siihen ongelmaan mihin siffa jo vähän viittasi, eli yksinkertaisesti tällaista keskustelua ei voida aloittaa ennen kuin itse viivelähtö ymmärretään. Eli se mitä se on ja miten se vaikuttaa peliin, sekä miksi sitä käytetään kulloisessakin tilanteessa.

Vasta tämän jälkeen voidaan siirtyä keskustelemaan enemmän ja isommalla porukalla siitä milloin viivelähtö on ensinnäkin oikea ratkaisu ja toisekseen tehtiinkö se oikein. Tarvitaan siis substanssia.

Tämän HVP-tilaston suuri hyöty edelleen (ikävä kyllä) on ollut siinä, että voidaan aukottomasti todistaa näiden lähtöjen sisältyvän valmentajien pelikirjoihin. Ikävä kyllä sen vuoksi, että jotenkin sitä odottaisi edes kiekkoihmisten ymmärtävän tämän asian nopeasti ja siirtyvän juuri sen sisällöm pariin enemmän.

Jos itse miettisin analyysia prosessina niin tämä HVP-tilastohan on vasta alku, ensimmäinen laatikko prosessikaaviossa. Vasta sen jälkeen alkaa varsinainen analyysi sisällöstä.

Jatkoajassa ainakin on huidottu milloin yli ja milloin ohi, kun on hyökätty juuri tämän yhden vaivaisen numerodatan kimppuun ja yritetty arvostella sitä mm. siitä ettei se osoita näitä laatuseikkoja tai mitä lie oikeita ratkaisuja.

Kyllähän ihan ensimmäinen askel olisi ymmärtää koko viivelähtö ja miltä se näyttää, sitten se miten se tehdään ja kolmanneksi se milloin se tehdään. Tästä jalostetaan eteenpäin niin, että osataan jo kertoa miksi joukkue A käytti juuri tässä kyseisessä tilanteessa vaikkapa nyt viivelähtöä. Ja niin edelleen.

Sihvosta tosiaan olisi kova ikävä studioon, tämä Nelosen finaalihöpötys on kyllä jo omaa luokkaansa. Mainostetaan uutta tuotetta ja 18 minuutin erätauosta taidetaan pelistä puhumiseen käyttää 3 minuuttia. Tulihan siellä varmaan kahdet mainokset (maksu-tv:ltä ihan mielenkiintoinen veto), Von Hertzen Brothersin hel-ve-tin oleellinen haastattelu ja joku merkonomin kyhäämä mainosvideo. Siis matsin erätauolla! En tiedä ovatko tuottajatkin kännissä töissä näissä hommissa.

Jos nyt edes Toni Häppölän olisi studioon saanut, puhumattakaan Pekka Virrasta niin taatusti olisi enemmän sisältöä lähetyksessä. Nyt tämä ei eroa Hockey Nightin oranssitakeista ja parhaista paikoista mitenkään, näyttää ennemminkin pahasti sille, että tehdään samat virheet taas uudestaan.

Koskahan se aukeaa näille ihmisille, että jos myydään maksullista pakettia jääkiekosta niin kannattaisi ehkä panostaa siihen jääkiekkosisältöön, suuri yleisö ei taida kuitenkaan olla se otollisin kohderyhmä edes SM-Liigalle.

Suomalaiset ehkä luulevat etteivät he tarvitse sitä "pelikirjahöpinää" mutta he eivät tiedä sitä, koska sellaista kunnon tuotantoa ei ole tainnut olla historiassa koskaan. MTV ehkä koitti tarjota kaikille kaikkea, oli Tamia ja Marjamäkeä jne.

Mutta kun mietitte millä pieteetillä täällä on tavattu tehdä formuloiden, mäkihypyn tai hiihdon tv-lähetyksiä, niin voitaneen unohtaa ne puheet siitä ettei ihmisiä kiinnosta syvällinenkin puhe lajista.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Voi olla niin, että kaikkia hyökkäyksiä toteutetaan erittäin huonosti lähes kaikkialla. Tämä mielestäni vain lisää tarvetta sille, että aletaan keskustella muustakin kuin pelkistä numeroista - myös muiden hyökkäykseenlähtötapojen osalta.

Esimerkiksi huonosti organisoitu viivelähtö ei tuota nopeasti hyvää puolustamista, vaikka viivelähtö sen teoriassa ja parhaimmillaan mahdollistaa. Siksi pelkästä tilastoinnista ja tunnistamisesta olisi päästävä puhumaan myös seuraavista, hieman syvemmälle menevistä asioista.

Keskustelun pohjaksi olisi saatava pidemmälle vietyjä tilastotietoja mm. hyökkäyksiinlähdöistä. Se vaatisi pelivideoiden analysointia jälkikäteen. Tätähän tekevät kaikkien SM-liigajoukkueiden "video"-valmentajat työkseen. Pelithän löytyvät jälkikäteen netistä. Keltainen Jaffa teki tänne jälkitilastointia, mutta on jäänyt ainakin toistaiseksi keskusteluista pois. Jälkitilastointi vaatii paljon aikaa, joten esim. minulle se on mahdottomuus tehdä. Itselleni riittää nyt ja jatkossakin kulloinkin se seuranta, minkä voi tehdä suorasta tv-lähetyksestä. Tänään on taas sillä saralla hyvä päivä, kun YLE Areenalta tulee ensin KHL:n 6. finaaliottelu Traktor-Dynamo M ja Nelonen Prolta Ässät-Tappara peli. Oma panokseni on tänne edelleen omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten numeerinen (ei siis laadullinen) tilastointi.

Tein Tappara-Ässät 1. finaaliottelusta poikkeuksellisen laajan omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten tilastoinnin: pitkät kiekot, purkukiekot, nopeat lähdöt, puolinopeat (pakki-pakki) lähdöt sekä HVP-lähdöt. Keskustelussa olleet Tapparan 1. erän luvut olivat: 1, 3, 12, 10, 7, 6 ja 7. Keskustelu käytiin viivelähdöistä (6 kpl), mutta Tappara lähti 1. erässä 5vs5 pelissä nopeasti pystysuuntaan (1+2+12+10)=25 kertaa ja HV-lähdöillä (7+6)=13 kertaa hyökkäyksiin omalta puolustusalueelta ylöspäin. Palautukset suuntautuvat omiin päin ja niitä seuraa jokin hyökkäyksiinlähdöistä. Tilastointini osoittaa jälleen sen, että omista lähdetään aina (myös Meidän Pelissä) ylöspäin nopeilla pystysuunnan hyökkäyksillä enemmän kuin HVP-lähdöillä. Tilan voittamispeliä se on pääosin myös Meidän Peli, mutta hyökkäyksiä rytmitetään HVP-hyökkäyksillä.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
*koko teksti*

Piste ja aamen. Kaikesta täsmälleen samaa mieltä. Kuten totesin, en arvostele siffan numerodataa, vaan pidän sitä tärkeänä lähtökohtana keskustelulle. Se on nimenomaan koko prosessin ensimmäinen vaihe. Pelottaa vaan ajatella, milloin täällä ollaan esim. mediassa valmiit omaksumaan edes tämä ensimmäinen vaihe, kun tätä keskustelua tosiaan on kohta käyty kymmenen vuotta. Täysin uskomatonta puusilmäisyyttä koko kiekkokansalta, ettei tämä asia mene edes alkeellisella tasolla jakeluun. Suuri syy tähän tosin varmasti on tuo TV-tuotannon surkeaakin surkeampi taso (pl. Sihvonen, kun hänet lähetykseen huolitaan, Virta ja Marjamäki), kuten totesit.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Keskustelun pohjaksi olisi saatava pidemmälle vietyjä tilastotietoja mm. hyökkäyksiinlähdöistä. Se vaatisi pelivideoiden analysointia jälkikäteen. Tätähän tekevät kaikkien SM-liigajoukkueiden "video"-valmentajat työkseen. Pelithän löytyvät jälkikäteen netistä. Keltainen Jaffa teki tänne jälkitilastointia, mutta on jäänyt ainakin toistaiseksi keskusteluista pois. Jälkitilastointi vaatii paljon aikaa, joten esim. minulle se on mahdottomuus tehdä. Itselleni riittää nyt ja jatkossakin kulloinkin se seuranta, minkä voi tehdä suorasta tv-lähetyksestä. Tänään on taas sillä saralla hyvä päivä, kun YLE Areenalta tulee ensin KHL:n 6. finaaliottelu Traktor-Dynamo M ja Nelonen Prolta Ässät-Tappara peli. Oma panokseni on tänne edelleen omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten numeerinen (ei siis laadullinen) tilastointi.

Lähdin ehkä hieman huonosti tähän keskusteluun mukaan, tarkoitus ei ollut syyllistää täällä jo aktiivisesti analyysia rustaavia nimimerkkejä. Lähinnä kritiikkini koski kaikkia muita.

Kuten jo totesin, ei yhdeltä ihmiseltä voi vaatia mahdottomuuksia ja todella tarkempi analyysi vaatisi ehdottomasti ottelun perkaamista tilanne tilanteelta jälkikäteen, mikä on tavalliselle palkkatyöläiselle mahdotonta ajallisesti.

Nuo siffan tilastot kertovat kyllä jo paljon, erityisesti ovat tehokkaita purkamaan erilaisia myyttejä. Itseäni vain kiinnostaisi jo tarkemmatkin tilastot, mutta niitä täytynee odotella vielä jokunen vuosi. Enkä niinkään kaipaa, että näitä analyyseja tehdään vain pienelle piirille Jatkoajassa, vaan nimenomaan näissä valtakunnallisissa TV-lähetyksissä suurelle yleisölle. Yleisö ei tosiaankaan ole niin tyhmää kuin yleisesti ajatellaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jaahas, pelitapaketju on hiljainen Ässien otettua murskavoiton raivokiekollaan.

Yksi asia, mistä olisi oikeasti hauska nähdä tilastoja ja analyysia on tuo Ässien karvauspeli ja sen onnistuminen.

Tapparasta on esitetty tällä palstalla hivenen ylimielisiäkin arvioita, miten se kiekottelee paineen alta pois, kuin vettä vaan. Tämä osoittautui todella pahaksi virhearvioksi, ainakin mitä Ässiin tulee. Lukko- ja Hifk-sarjoja en ole nähnyt riittävästi.

Olikin erikoista, että Ässä-puolustus pyrki paljon enemmän rauhoittamaan ja pitämään kiekkokontrollin. Hivenen yllätyksellisesti tässä suhteessa esiin nousi erityisesti Miko Malkamäki hyvällä pelisilmällään.
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jaahas, pelitapaketju on hiljainen Ässien otettua murskavoiton raivokiekollaan.

Yksi asia, mistä olisi oikeasti hauska nähdä tilastoja ja analyysia on tuo Ässien karvauspeli ja sen onnistuminen.

Tapparasta on esitetty tällä palstalla hivenen ylimielisiäkin arvioita, miten se kiekottelee paineen alta pois, kuin vettä vaan. Tämä osoittautui todella pahaksi virhearvioksi, ainakin mitä Ässiin tulee. Lukko- ja Hifk-sarjoja en ole nähnyt riittävästi.

Olikin erikoista, että Ässä-puolustus pyrki paljon enemmän rauhoittamaan ja pitämään kiekkokontrollin. Hivenen yllätyksellisesti tässä suhteessa esiin nousi erityisesti Miko Malkamäki hyvällä pelisilmällään.

Tapparakin kyllä pyrki siihen edelleen mutta pelaamisen laatu menee myös pelikirjan edelle, ei vaan auta mitään, jos pelaajat tekevät huonoja ratkaisuja. Kyllä siellä Tapparalla hyviäkin asioita tapahtui mutta liian vähän.

Nähdäkseni Ässät ei kuitenkaan sen paremmin päässyt karvauksellaan puremaan kiinni. Tietenkin pelin luonnekin muuttui odotetusti joukkueen päästyä johtoon, eli nyt taas Ässät pystyi kontrolloimaan peliä ja kiekottelemaan omissa enemmän. Se on ihan luonnollista, kun se pelikirjaan kuuluu. Ainakin Mäntylä-Aalto-parivaljakko hoiti parikin kertaa hienosti Ässä-pelaajat kahville mutta toisaalta Juha Leimu ja Pekka Saravo ovat ongelmissa liian usein lähtien ihan huonoista haltuunotoista.

Minulle jäi jopa tästä ottelusta jossiteltavaa, vaikka lopputulos olikin aika lohduton Tapparan kannalta. Se on kuitenkin sanottava, että vastaava suoritustaso ei Tapparalla tule riittämään muuhun kuin jossitteluun, joten toivottavasti nostavat sitä tuleviin otteluihin.

Alivoimapeli oli heikkoa ja myös ylivoimalla suorittaminen vähän näennäistä, nyt roiskittiin välillä jo joka paikasta eikä se kuulu Tapparan pelikirjaan lainkaan. Alivoimalla ensimmäisessä maalissa kohtalokas uinahdus ja läpisyöttö neliön läpi mitä ei saisi koskaan tulla. Enemmän kuitenkin ne varsinaiset jäähyt ottavat päähän, väärää vaihtoa ja kiekkoa katsomoon. Sitten kun niistä vielä otetaan takaiskuja niin ei siinä paljon päätä taputella.

Kun koko kauden teemana on ollut oman pelin jauhaminen ja siihen uskominen, niin on huono signaali jos siitä aletaan livetä finaaleissa, olkoon sitten miten paha vieraskenttä ja raivokas kotijoukkue.

Tappara ehkä vähän klisesesti tarvitsee nyt jonkun kovan yksilösuorituksen joka palauttaisi taas uskoa omaan peliin, tuo on huono merkki jos peliä aletaan pakottamaan. Luceniuksen maali kuitenkin osoitti, että taito riittää ja Ässien puolustus rakoilee ihan samalla tavalla, joten ominaisuudet ovat siellä kyllä.

Ässät oli kaikessa parempi tässä ottelussa. Jos tahti ei jatkossa muutu niin ei tavata Keskustorilla.
 

Nwoke

Jäsen
Suosikkijoukkue
SAINTS salibandy, Spiral-liiga, Tampere
En tiedä onko Ässät tuota ylivoimaansa pelannut tuolla tavalla koko kauden, mutta eilen se oli lähes kopio Tapparan vastaavasta. Vaikka se kiekko hyvin maaleissa pomppikin, niin ideaa ylivoimassa oli ja sitä on todella vaikeaa alivoimanelikon puolustaa. Takakolmiosta siis kyse, jossa Niemellä on iso rooli kolmion laidalla houkutella Tappara-pelaajaa itseensä. Ratkaisua voidaan sitten hakea viivan kautta, keskustaan pelaamalla, poikittaissyötöillä tai maalin takaa. Etenkin tuon neliötä eniten rikkovan poikittaissyötön estäminen on vaikeaa, koska samalla peliasennolla Niemi pystyy pelaamaan kiekon myös alivoimatimantin keskustassa päivystävällä pelaajalle, joka majailee juuri siinä vaarallisimmassa maalintekosektorissa.

Aika näyttää kuinka puolustaminen kehittyy tuota ylivoimaa vastaan. Ehkä timantin ylinpelaaja joutuu laskemaan jopa lähelle timantin keskitasoa häiritäkseen tuota syöttöä keskustaan tai poikittain, samalla kaveri ei vaan millään ehdi täysin peittämään viivavetoa, mikäli kiekko pelataankin sen kautta. Ollaan siis jo lähellä salibandystä tuttua kilpikonnapuolustusta, muistaakseni tätä on välillä jo nähtykin, etenkin silloin kun kiekkoa jauhetaan maalintakana.

Ylivoimaa voisi tuossa vielä kehittää ainakin niissä tilanteissa, kun Niemi pelaa kiekon maalin taakse, jolloin sovittujen ja hyvin harjoiteltujen kuvioiden seurauksena tulee muutama paikan vaihto ja päästään ampumaan suoraan syötöstä - idea siinä siis että puolustavat pelaajat eivät voi yhtä aikaa seurata vapaina olevia miehiä ja kiekkoa.

Muokataan vielä sen verran, että Niemen päätehtävä ei ole varsinaisesti imeä pelaajaa itseensä, vaan tulla niin lähelle maalia ja vaarallisimpia syöttöpaikkoja kuin vain mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös