J.Grönvall
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Eilisen pelin jälkeen ei selvinnyt muuta kuin toinen finaalijoukkue. Todella sekava jääkiekkopeli noin muuten, enkä ihmettele, että JYP jäi nollille, oli kokolailla lapsellista hyökkäämistä joukkueelta.
Ässistäkään ei saanut mitään irti, pelasivat vain tiukasti keskustaa kiinni ja luistelivat kiekon perässä sinne tänne. Siihen päälle JYPin silmitön puskeminen ylöspäin, niin ei saatu hienouksia. Eilisiä joukkueita vastaan Tappara on todella vahvoilla mutta kuten todettua, niin tuskin tämä Ässien omaa peruspeliä oli. Mielestäni tasan Veli-Matti Savinainen erottui ihan selkeästi joukosta, juuri sillä, että käytti aivojaankin sen kouhotuksen keskellä.
Tapparan pelitapaa, tai oletettua sellaista, vastaan Ässien avainasiat lienevät:
1. Keskialueen ylitys
Tässä on ensinnäkin kysymys ihan siitä miten Ässät pääsee Tapparan tiiviin ohjauspelin läpi, ja toisekseen siitä miten se pystyy muodostamaan paineen jatkotilanteessa. Yhden tai kahden pelaajan harppuunoilla ei tule onnistumaan, joten elinehto on tulla rintamassa alhaalta asti. Etenkin jos halutaan sitä aggressiivista karvausta. Muuten käy niin kuin Lukolle ja jossain määrin myös HIFK:lle, että luistellaan ainoastaan matkaa.
2. Hyökkäyspeli
Tarkennetaan vielä, että nimenomaan pitkät hyökkäykset. Näillä muutetaan pelin painopistettä ja virtausta, ja kyseisessä asiassa Tappara on ollut puolustuspäässä hyvä. Suoria hyökkäyksiä ei välttämättä paljoa tule, juuri siitä johtuen, että Tappara ei aja päätyyn syvälle kuten JYP.
3. Kaksinkamppailut
Liittyen esimerkiksi pitkiin hyökkäyksiin niin Ässien on voitettava hyökkäyspäässä näitä tilanteita. Tappara on kunnostautunut siinä, että se saa vastustajan pyöritykset todella nopeasti poikki. Vastaavasti toisessa päässä kenttää voidaan odottaa, että Rautakorpi miksaa hyökkäyspelaamista siten, että ajoittain kiekkoa ainoastaan pidetään ja vasta oikean paikan tullen pyritään murtautumaan maalille.
Ässistäkään ei saanut mitään irti, pelasivat vain tiukasti keskustaa kiinni ja luistelivat kiekon perässä sinne tänne. Siihen päälle JYPin silmitön puskeminen ylöspäin, niin ei saatu hienouksia. Eilisiä joukkueita vastaan Tappara on todella vahvoilla mutta kuten todettua, niin tuskin tämä Ässien omaa peruspeliä oli. Mielestäni tasan Veli-Matti Savinainen erottui ihan selkeästi joukosta, juuri sillä, että käytti aivojaankin sen kouhotuksen keskellä.
Tapparan pelitapaa, tai oletettua sellaista, vastaan Ässien avainasiat lienevät:
1. Keskialueen ylitys
Tässä on ensinnäkin kysymys ihan siitä miten Ässät pääsee Tapparan tiiviin ohjauspelin läpi, ja toisekseen siitä miten se pystyy muodostamaan paineen jatkotilanteessa. Yhden tai kahden pelaajan harppuunoilla ei tule onnistumaan, joten elinehto on tulla rintamassa alhaalta asti. Etenkin jos halutaan sitä aggressiivista karvausta. Muuten käy niin kuin Lukolle ja jossain määrin myös HIFK:lle, että luistellaan ainoastaan matkaa.
2. Hyökkäyspeli
Tarkennetaan vielä, että nimenomaan pitkät hyökkäykset. Näillä muutetaan pelin painopistettä ja virtausta, ja kyseisessä asiassa Tappara on ollut puolustuspäässä hyvä. Suoria hyökkäyksiä ei välttämättä paljoa tule, juuri siitä johtuen, että Tappara ei aja päätyyn syvälle kuten JYP.
3. Kaksinkamppailut
Liittyen esimerkiksi pitkiin hyökkäyksiin niin Ässien on voitettava hyökkäyspäässä näitä tilanteita. Tappara on kunnostautunut siinä, että se saa vastustajan pyöritykset todella nopeasti poikki. Vastaavasti toisessa päässä kenttää voidaan odottaa, että Rautakorpi miksaa hyökkäyspelaamista siten, että ajoittain kiekkoa ainoastaan pidetään ja vasta oikean paikan tullen pyritään murtautumaan maalille.