Pelitapakeskustelu

[Bigmouth]

Fiksuimmat ymmärtävät kyllä mistä on kysymys.
--
On helppo sanoa että tällä rasitustasolla mestaruudesta (SM-liiga ja NHL) ei edes pääse pelaamaan jos perusfysiikka ei ole kunnossa.
--
Siksi pelitapakeskustelussa lähtökohtana voi hyvin pitää sitä, että kun analysoidaan parhaiden joukkueiden ja parhaiden pelaajien pelaamista otteluittain ja ottelusarjoittain, näiden joukkueiden ja terveiden pelaajien fysiikka on suunnilleen vakio.

Pilkoin olennaisen esiin.

Fiksummat ymmärtävät kyllä, että kun pelataan huipputasolla, ovat fyysiset perusvaatimukset jo tasolla X. Eroa saattaa tehdä se, että toisten pelitapaan taso X voi riittää, toisella pelitavalla vaadittu taso voi olla X+2. Jolloin tasolla X operoiva joukkue jää matkan varteen.

Siksi pelitapakeskustelussa lähtökohtana voi hyvin pitää sitä, että kun analysoidaan joukkuiden ja parhaiden pelaajien pelaamista otteuittain ja ottelusarjoittain, näiden joukkueiden väliset marginaalit ovat pienet ja erot tulevat siitä, kuka tekee pienemmät asiat paremmin. Käytännössä mikään ei koskaan mene tasan, ja fysiikkapuolen pienet erot saattavat vaikuttaa ratkaisevasti mm. loukkaantumistilanteeseen.

 

[Alvajärven Urho]

Fiksuimmat ymmärtävät kyllä mistä on kysymys. SM-liigan parhaat joukkueet pelaavat harjoituspeleineen, -turnauksineen ja playoffeineen sellaiset 80 tai yli ottelua elo-huhtikuussa ja harjoittelevat ja matkustavat. Tähän päälle parhaiden EHT:t yms ja huomataan, että huippujoukkueiden parhaat pelaajat pelaavat 100 ottelua per kausi. NHL:ssä mennään 82 ottelua runkosarjassa + harkkapelit + playoffit joten 100 ottelua tulee sielläkin täyteen. Jos fysiikka ei ole kunnossa tässä rääkissä, ei ole yksinkertaisesti mitään asiaa parhaiden joukkoon eivätkä nämä joukkueet taistele mestaruudesta. On helppo sanoa että tällä rasitustasolla mestaruudesta (SM-liiga ja NHL) ei edes pääse pelaamaan jos perusfysiikka ei ole kunnossa.

Tämä on kyllä uskomattoman käsittämätöntä puhetta. Mitä kovemmaksi fysiikan vaatimukset menevät, sitä vaikeampi on olla huippukunnossa oikealla hetkellä. Jos tuo väittämäsi pitäisi paikkansa, eihän 10 000 metrin juoksussa kannattaisi kilpailla olympialaisissa. Kaikki, jotka pääsevät olympia/MM-kisoihin, olisivat tasavertaisessa kunnossa, fysiikka on vakio. Pah! Ne äijät pistävät elämänsä pelkkään juoksuun, vailla lajin rasituksia, ja silti fysiikka ei ole vakio. Ja niillä on 1 vs. 1 -tilanne, kiekossa on aina yli 20 äijää tulessa.

Kiekon erityisvaatimuksena tulee se, että joukkueessa on reilu parikymmentä jätkää, jolla on täysin eri valmiudet fyysisesti sekä täysin erilainen rooli joukkueessa. Kun ne pienen roolin kovakuntoiset junnut pystyisivät vetämään tammikuussa kovaa kevättä silmällä pitäen, ykkösketjussa pelaava nelikymppinen tarvitsee lepoa. Fysiikkaharjoittelun on oltava henkilökohtaista, jatkuvasti tilanteen mukaan elävää ja lajivalmiuksia tukevaa, eikä mikään valmentaja tee tuota niin hyvin, että joukkueen yhteenlaskettu summa menisi tasan toisen joukkueen kanssa.

Minä en ymmärrä P. Sihvosen halua dissata kaikkien muiden osa-alueiden kuin pelikirjan merkitystä. Ymmärrän, että hän haluaa kääntää puheen siihen, koska ymmärtää siitä enemmän kuin fysiikasta tai joukkuepsykologiasta. Mutta jo siinä mennään metsään, että peli näyttää kaiken pelikirjasta. Peli näyttää samalla myös sen, että fysiikka ei ole yhdellä tai useammalla kaverilla kohdallaan. Ihan yhtä vastaansanomattomasti kuin pelikirjan puutteet. Tosin fysiikasta on saatavilla myös faktisia mittareita (fysiikkatestit), toisin kuin pelikirjasta.

 

[Cobol]

Siksi pelitapakeskustelussa lähtökohtana voi hyvin pitää sitä, että kun analysoidaan joukkuiden ja parhaiden pelaajien pelaamista otteuittain ja ottelusarjoittain, näiden joukkueiden väliset marginaalit ovat pienet ja erot tulevat siitä, kuka tekee pienemmät asiat paremmin. Käytännössä mikään ei koskaan mene tasan, ja fysiikkapuolen pienet erot saattavat vaikuttaa ratkaisevasti mm. loukkaantumistilanteeseen.

Tuolla tavalla voitaisiin puhua - ja tämä ei ole haaste puhumiseen - seuraavat 200 sivua siitä, minkälainen ero syntyy kun Kärpät ruokailee ABC:lla, mutta Ässät ja Tappara eivät. Onko niin että Kärppien ongelma viime kausina onkin siinä, että ABC:lla tarjottavan erikoisruuan ravintoarvot eivät tue riittävää palautumista ja Kärpät on tämän takia pieniä asioita jäljessä sen verran, että joukkueella ei ole ollut enää asiaa mitalipeleihin sen jälkeen kun ABC muutti ruuan koostumusta eikä Aravirta ole ymmärtänyt huomioida tätä pelitavassaan...

Näille ja muille vastaaville (joukkuehenki, halu, kunto, ravinto, lepo jne) spekulaatioille voisitte perustaa esimerkiksi yhden niille yhteisen ketjun ja antaa tämän pelitapaketjun keskittyä siihen mista ketjun otsikkokin kertoo - pelitapaan.

 

[Bigmouth]

Tuolla tavalla voitaisiin puhua - ja tämä ei ole haaste puhumiseen - seuraavat 200 sivua siitä, minkälainen ero syntyy kun Kärpät ruokailee ABC:lla, mutta Ässät ja Tappara eivät. Onko niin että Kärppien ongelma viime kausina onkin siinä, että ABC:lla tarjottavan erikoisruuan ravintoarvot eivät tue riittävää palautumista ja Kärpät on tämän takia pieniä asioita jäljessä sen verran, että joukkueella ei ole ollut enää asiaa mitalipeleihin sen jälkeen kun ABC muutti ruuan koostumusta eikä Aravirta ole ymmärtänyt huomioida tätä pelitavassaan...

Näille ja muille vastaaville (joukkuehenki, halu, kunto, ravinto, lepo jne) spekulaatioille voisitte perustaa esimerkiksi yhden niille yhteisen ketjun ja antaa tämän pelitapaketjun keskittyä siihen mista ketjun otsikkokin kertoo - pelitapaan.

Kirjoitit sitten 680 merkkiä silkkaa deflektiota, jossa ensin puhutaan siitä miten keskustelun alla olevaan aihepiiriin liittyy myös muita tekijöitä jonka jälkeen siirytään valitukseen aiheesta, miten keskustelu (johon itsekin osallistut) on ohi ketjun aiheen.

Tulkitsen tämän tarkoittavan, että ymmärsit olevasi väärässä asian suhteen. Hyvä niin.

 

[Cobol]

Tämä on kyllä uskomattoman käsittämätöntä puhetta. Mitä kovemmaksi fysiikan vaatimukset menevät, sitä vaikeampi on olla huippukunnossa oikealla hetkellä. Jos tuo väittämäsi pitäisi paikkansa, eihän 10 000 metrin juoksussa kannattaisi kilpailla olympialaisissa. Kaikki, jotka pääsevät olympia/MM-kisoihin, olisivat tasavertaisessa kunnossa, fysiikka on vakio.

Ja trollaus - siitä lie kysymys - senkun jatkuu. Lopetetaan siis SM-liigassa ja NHL:ssä itse pelaamisen (puolustaminen, hyökkääminen, syötöt, laukaukset, erikoistilanteet jne) harjoittelu kokonaan ja vedetään pelkkiä portaita, ylämäkiä ja rautaa.

Ei vaan jaksa näitä. Harmittaa että tuli koko pelitapaketjuun palattua. Täällä on muutama hyvä keskustelija ja loput saisivat pysyä poissa.

 

[J.Grönvall]

Muilta osin tämä on kyllä hauska keskustelu. Fysiikalla ei tehdä eroja liigajoukkueiden välillä. Paitsi silloin kun tehdään. Ja sitten kun tehdään, ei ero silti ole fysiikassa, joten simsalabim: fysiikalla ei tehdäkään eroja.

Niin, eli oli vaikea ymmärtää, että erilaiset pelitavat asettavat erilaisia vaatimuksia fysiikalle? Hauskoja ovat myös nämä tulkinnat ajoittain. On luonnollista, että yksilöiden välillä syntyy eroja mutta edelleen pidän naurettavana väitettä, että fyysinen kunto ratkaisee palloilulajien mestaruuden joukkueurheilussa, ja ennen kaikkea, ammattilaisurheilussa.

Okei, jos Suomessa olisi Michael Jordanin, Kobe Bryantin tai LeBron Jamesin tasoisia yksilöurheilijoita, niin he voisivat eroa tehdä. Ja silloinkin puhutaan marginaalista.

Tämä on kyllä uskomattoman käsittämätöntä puhetta. Mitä kovemmaksi fysiikan vaatimukset menevät, sitä vaikeampi on olla huippukunnossa oikealla hetkellä. Jos tuo väittämäsi pitäisi paikkansa, eihän 10 000 metrin juoksussa kannattaisi kilpailla olympialaisissa. Kaikki, jotka pääsevät olympia/MM-kisoihin, olisivat tasavertaisessa kunnossa, fysiikka on vakio. Pah! Ne äijät pistävät elämänsä pelkkään juoksuun, vailla lajin rasituksia, ja silti fysiikka ei ole vakio. Ja niillä on 1 vs. 1 -tilanne, kiekossa on aina yli 20 äijää tulessa.

Kaikki kisarajan ylittäneet ja arvokisoihin pääsevät urheilijat ovat, jos eivät tasavertaisessa, niin ainakin vertailukelpoisessa kunnossa. Miksikö? No siksi, koska on olemassa kisarajat. Ja varsinkin jos puhutaan finaalipaikoista niin erot pienevät entisestään. Tällöin ero tehdään muualla ja korostuen lajeissa joissa on mukana taitoelementti.

No mikä tekee eroa yksilö- ja joukkueurheiluun on se, että fyysisesti parhaat pelaajat eivät tee eroa samassa suhteessa. Antti Pihlström on käsittämätön fysiikkakone, mutta pelkkä rivipelaaja. Vertailu on siis paitsi turhaa, niin myös mahdotonta.

Joka tapauksessa, taas on saatu keskustelu pois pelitavoista onnistuneesti. Mitenkähän senkin tulkitsisi...

 

[Bigmouth]

edelleen pidän naurettavana väitettä, että fyysinen kunto ratkaisee palloilulajien mestaruuden joukkueurheilussa, ja ennen kaikkea, ammattilaisurheilussa.

Meinaat oikeasti, että fyysinen kunto ei voi ratkaista esim. Stanley Cupin finaalin venyessä ottelun 7 jatkoajalle?

 

[J.Grönvall]

Meinaat oikeasti, että fyysinen kunto ei voi ratkaista esim. Stanley Cupin finaalin venyessä ottelun 7 jatkoajalle?

Meinaan (ja mitä tässä muutkin ovat meinanneet), että moista jatkoaikaa ei tarvitse edes miettiä jos fysiikka ei ole riittävällä tasolla.

Ei voi olla niin vitun vaikea sisäistää, ei sitten millään.

Siksihän minäkin aiemmin esitin tahallisen tyhmän kysymyksen, että pitäisikö harjoitella sitten vain max. 45 s- 1 min pätkissä eri fysiikkatreenit läpi, koska mestaruus ratkeaa aina "yhteen vaihtoon"?

Miksi juosta siis pitkiä lenkkejä yms.

Fysiikka on reunaehto, se on vaatimus joka on täytettävä pystyäkseen pelaamaan ammattilaissarjassa. Siksi se ei koskaan voi pelkästään tehdä merkittäviä eroja mestaruuden kannalta. Ja ne jotka sitä eivät täytä rämpivät mahaa myöten paskassa jo syksyllä, kuten cobol jo aiemmin kirjoitti.

 

[Bigmouth]

Meinaan (ja mitä tässä muutkin ovat meinanneet), että moista jatkoaikaa ei tarvitse edes miettiä jos fysiikka ei ole riittävällä tasolla.

Ei voi olla niin vitun vaikea sisäistää, ei sitten millään.

Ei kai tuosta itsestäänselvyydestä kukaan eri mieltä ole. Mutta kun "riittävä taso" ei ole on/off-tila. Riittävä, mutta mihin?

Kuten kirjassa kysytään, "entäs kun tulee se yhdestoista?" Mitä sitten?

Löytyy nimittäin se Duplo peilistänne, tässä tapauksessa.

 

[J.Grönvall]

Ei kai tuosta itsestäänselvyydestä kukaan eri mieltä ole. Mutta kun "riittävä taso" ei ole on/off-tila. Riittävä, mutta mihin?

Kuten kirjassa kysytään, "entäs kun tulee se yhdestoista?" Mitä sitten?

Löytyy nimittäin se Duplo peilistänne, tässä tapauksessa.

No näyttäisi olevan, kun tässä pitää jankata tällaisten typerien asioiden kanssa sivukaupalla, PELITAPAketjussa.

Lopusta tekstistäsi en tajunnut mitään, paitsi sen, että todistit argumenttiesi loppuneen tällä fantastisella henkilökohtaisella hyökkäykselläsi.

Oikeastaan, ole ihan rauhassa voittaja niin päästäänpähän tästäkin taas tähdellisempiin aiheisiin.

 

[Cobol]

Meinaat oikeasti, että fyysinen kunto ei voi ratkaista esim. Stanley Cupin finaalin venyessä ottelun 7 jatkoajalle?

Ei tarvitse mennä edes Game 7 jatkoajalle kun löytää ainakin kaksi sarjaa pelkästään 2000-luvulta jossa ratkaisevassa ottelussa fyysinen kunto teki voittajan. Käsittelin tämän jo aiemmin kertomalla kuinka vastustaja saadaan pelaamaan fyysisesti sitä kuluttavaa peliä. Kyse on siitä, että kun esimerkiksi päästään myllyttämään vastustajan hyökkäysalueella väsynyttä vastustajaa vastaan siten että vastustaja ei pääse vaihtamaan omia pelaajiaan mutta itse päästään, tuloksena on joskus maali ja vielä harvemmin jopa sarjan ratkaiseva osuma tai ainakin tasoitusmaali joka vei vastustajan paniikin partaalle. Tässä vaan on se ero, että lasken itse tämän osaamisen pelitavan ja taktiikan puolelle- onhan siitä osattava luoda ottelun lopulle/jatkoajalle sellainen myllytys että vastustaja esim juoksee kiekon perässä (mitä väsynyt vastusataja usein tekee) ja samalla saatava omia tuoreita pelaajia oikeille paikoille.

Voisi myös kysyä: onko mahdollista että kumpikin joukkue olisi rakentanut tilanteen samoin ja voittanut/tasoittanut sitten ratkaisevan ottelun. Kyllä. Mutta se joukkeista teki sen jolla oli pelin suunnittelu sillä hetkellä paremmin valmennuksen hanskassa. Pelitapaan liittyy kai tämäkin...

 

[Bigmouth]

No näyttäisi olevan, kun tässä pitää jankata tällaisten typerien asioiden kanssa sivukaupalla, PELITAPAketjussa.

Lopusta tekstistäsi en tajunnut mitään, paitsi sen, että todistit argumenttiesi loppuneen tällä fantastisella henkilökohtaisella hyökkäykselläsi.

Täyskäsi: 1. offtopic-syytös, 2. "en ymmärrä"- argumentti, ja 3. henkilökohtaisuuksiin menoon viittaaminen. Itse kirjoitit kuitenkin juuri yllä näin:

Ei voi olla niin vitun vaikea sisäistää, ei sitten millään.

Kunhan vain totesin, että it is not I who is crazy, it is not I who is mad ja niin edelleen.

Mutta jos palataan asiaan, niin jokainen joka väittää, että fysiikka ei voi olla juuri se lopullinen ratkaiseva tekijä ammattilaisurheilussa yksinkertaistaa asiaa liikaa. Ei se varmaan useimmiten olekaan, mutta kyseessä on kuitenkin merkittävä osatekijä kun mennään aivan ratkaisun hetkille.

 

[Vesuri]

Meinaan (ja mitä tässä muutkin ovat meinanneet), että moista jatkoaikaa ei tarvitse edes miettiä jos fysiikka ei ole riittävällä tasolla.

Ei voi olla niin vitun vaikea sisäistää, ei sitten millään.

Siksihän minäkin aiemmin esitin tahallisen tyhmän kysymyksen, että pitäisikö harjoitella sitten vain max. 45 s- 1 min pätkissä eri fysiikkatreenit läpi, koska mestaruus ratkeaa aina "yhteen vaihtoon"?

Miksi juosta siis pitkiä lenkkejä yms.

Fysiikka on reunaehto, se on vaatimus joka on täytettävä pystyäkseen pelaamaan ammattilaissarjassa. Siksi se ei koskaan voi pelkästään tehdä merkittäviä eroja mestaruuden kannalta. Ja ne jotka sitä eivät täytä rämpivät mahaa myöten paskassa jo syksyllä, kuten cobol jo aiemmin kirjoitti.

Eli fysiikalla on merkitystä todella paljon. Huonolla fysiikalla ei finaaliin ole asiaa. Huonolla pelikirjalla sen sijaan voi päästä vaikka minne asti, ainakin jos johtavaa on uskominen. Kumpi on siis kärjistettynä tärkeämpi elementti menestyksen kannalta? Omissa silmissäni parhaiten menestyy joukkue, jolla kokonaisuus (pelitapa, fysiikka, taitotaso, joukkuehenki...) on parhaiten hallussa. Pelitapa on tärkeä osuus, mutta ei suinkaan kerro tai ratkaise kaikkea joukkueesta.


Vesuri

 

[J.Grönvall]

Eli fysiikalla on merkitystä todella paljon. Huonolla fysiikalla ei finaaliin ole asiaa. Huonolla pelikirjalla sen sijaan voi päästä vaikka minne asti, ainakin jos johtavaa on uskominen. Kumpi on siis kärjistettynä tärkeämpi elementti menestyksen kannalta? Omissa silmissäni parhaiten menestyy joukkue, jolla kokonaisuus (pelitapa, fysiikka, taitotaso, joukkuehenki...) on parhaiten hallussa. Pelitapa on tärkeä osuus, mutta ei suinkaan kerro tai ratkaise kaikkea joukkueesta.

No tottakai fysiikalla on urheilussa merkitystä. Mutta mitä se tähän ketjuun kuuluu?

Ja nyt pitää määritellä "huono" pelikirja, millainen se on?

Minusta pelikirja ja pelitapa ovat tärkein syy menestykseen tai menestymättömyyteen, ilman niitä kun ei ole koko peliä. Tämä on niin päivänselvä asia joukkuepalloilussa, että sen kiistäminen on ainoastaan jonkin sortin politikointia.

Ja tuhannen kerran, miten liittyy tähän ketjuun se, montako prosenttia pelikirja vaikuttaa? Ei liity mitenkään. Näille spekulaatioille voisi avata oman ketjun.

Avatkaa ketju "Tärkeimmät voittamiseen vaikuttavat asiat" ja jauhakaa siellä, niin tämän voisi vihdoin pyhittää itse pelille.

 

[Gags]

Ja nyt pitää määritellä "huono" pelikirja, millainen se on?

Pelicans 2003-2004?

Se tässä keskustelussa kai eniten häiritseekin, että jotain yksittäistä pelitapaa palvotaan ja ehdottomasti on olemattomilla valtuutuksilla naulattu yksittäiset pelin osat tärkeimmiksi elementeiksi.

 

[Nypsi]

Minusta pelikirja ja pelitapa ovat tärkein syy menestykseen tai menestymättömyyteen, ilman niitä kun ei ole koko peliä. Tämä on niin päivänselvä asia joukkuepalloilussa, että sen kiistäminen on ainoastaan jonkin sortin politikointia.

Jos mietitään viimeisiä vuosia SM-liigassa, JYP on ollut menestynein joukkue. Ellen aivan väärin muista, Sihvonen on toistuvasti kritisoinut JYP:n pelikirjaa ja esimerkiksi lyttäsi aikoinaan Jyrki Ahon aivan täysin. Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi juuri JYP on menestynyt niin hyvin, kun ilmeisesti pelikirjan ja pelitavan ansiota se ei ainakaan ole ollut?

 

[J.Grönvall]

Pelicans 2003-2004?

Se tässä keskustelussa kai eniten häiritseekin, että jotain yksittäistä pelitapaa palvotaan ja ehdottomasti on olemattomilla valtuutuksilla naulattu yksittäiset pelin osat tärkeimmiksi elementeiksi.

Tämä on mielestäni se suurin väärinkäsitys. Nimittäin ketjusta on tehty sellainen. Aniharva kirjoittaa pelistä mitään, ja toisaalta kun yhteen osa-alueeseen (eli tässä viitattaneen taas lähtöihin) kommentoi jotain, niin alkaa tämä viisastelu ja epäolennaisuuksien viljely.

Jos nyt Sihvonen tai siffa (niiden takiahan 95% täällä pyörii) väittää jotain, niin voihan siihen vastata aiheessa pysyen. On vain pakko tehdä se johtopäätös, että kovin moni ei osaa, koska keskustelu viedään ihan jonnekin muualle, ihan joka kerta.

Tehdäänpä pieni yhteenveto:

HVP-tilasto

Argumentit:
- paska, ei kerro mitään, vääristää, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kaipaan jotain muuta

Sisältökeskustelu (eli mikä olisi edes vaihtoehto):

-

Meidän peli

Argumentit:
- Sihvonen, hidasta, Sihvonen, tylsää, viivelähtö

Sisältökeskustelu (millä muulla tavalla esim. Leijonat voisi pelata ja miksi):

- käytännössä olematonta

Kiekkokontrolli

Argumentit:
- Sihvonen, siffa, hidasta, tylsää, viivelähtö

Sisältökeskustelu (vrt. pystysuunnan jääkiekko/joku muu):

- kts. edellinen kohta

Pelikirja

Argumentit:

- henkinen puoli, fyysinen puoli, ei ole merkitystä, muut tärkeämpiä, ei ole olemassa, Sihvonen, siffa, viivelähtö

Sisältökeskustelu:

- keskittyy lillukanvarsiin, kuten siihen klassiseen paljonko joku merkitsee

Ja auta armias, jos haluat kysyä mielipidettä sitten johonkin mielestäsi tärkeään, esim. pelin virtaukseen ja miten eri pelitavat siihen vaikuttavat, niin vastauksia tulee parhaimmassa tapauksessa yksi. YKSI!

Ja sitten palataankin taas siihen, että Sihvonen sitä ja tätä, meidän peli on paskaa, viivelähdöt tylsiä ja minulla-ei-ole-mitään-sanottavaa-mutta-kirjoitanpahan-nyt-kuitenkin-tähän-ketjuun.

 

[Gags]

Aniharva kirjoittaa pelistä mitään, ja toisaalta kun yhteen osa-alueeseen (eli tässä viitattaneen taas lähtöihin) kommentoi jotain, niin alkaa tämä viisastelu ja epäolennaisuuksien viljely.

Totta. Kyseenalaistetaan jääkiekkotietämys ja kirjoittajan oman valmennuskokemuksen perään huudellaan heti, kun poikkeaa uskontokunnan näkemyksistä.

 

[J.Grönvall]

Jos mietitään viimeisiä vuosia SM-liigassa, JYP on ollut menestynein joukkue. Ellen aivan väärin muista, Sihvonen on toistuvasti kritisoinut JYP:n pelikirjaa ja esimerkiksi lyttäsi aikoinaan Jyrki Ahon aivan täysin. Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi juuri JYP on menestynyt niin hyvin, kun ilmeisesti pelikirjan ja pelitavan ansiota se ei ainakaan ole ollut?

Niin JYPin pelikirja ei teoriassa olekaan paras (pelin virtauksen kannalta vrt. kiekkokontrolli) mutta Jyväskylässä nimenomaan osattiin se toinen ulottuvuus, eli miten joukkue istuu pelikirjaan. JYPin joukkuehan oli rakennettu täydellisen hyvin Risto Dufvan aikaiseen "robottikiekkoon" ja Jyrki Aho rakensi toisen mestarijoukkueen vielä samoille pohjille, ja pitkälle samoilla taktisilla elementeillä.

JYPin pelikirjan heikkoudet tulivat vastaan esimerkiksi taannoin Bluesia vastaan playoffeissa. Siksi nyt onkin muodissa Meidän peli jossa on teoriassa valmiudet pelata sekä JYP-kiekkoa, että kiekkokontrollia. Tokikaan tämä ei ole niin yksinkertaista, johtuen mm. pelikirjan vaatimista pelaajatyypeistä.

Ainoana pienenä kauneusvirheenä lasken Ahon mestaruudelle sen, että sillä kaudella ei mielestäni pelattu kovin korkeatasoista pelikirjajääkiekkoa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Kai Suikkanen teki taktisia virheitä finaalisarjassa ja toisaalta Erkka Westerlundin Jokerit ei osannut hyökätä tarpeeksi hyvin. JYP voitti hyvin klassisella vastaiskujääkiekolla, sillä samalla, jolla oli hävinnyt kahtena aikaisempana vuonna.

Jopa tänä vuonna Ässät sortui (tai halusi) pelaamaan JYPin kanssa samaa peliä ja oli ajoittain vaikeuksissa. Kun taas vertailukohtana finaaliparinsa Tappara säilytti läpi playoffien samat pääteemat, vaikka toki painotuksia vaihdeltiin.

Jos on helpompi ymmärtää esimerkiksi futiksen kautta, niin toisaalla on Barcelonan mestaroima pelin virtaukseen ja sen hallintaan perustuva pelikirja ja toisaalla on alueita voittava ja rytmiä rikkova pelikirja (mm. Napoli takavuosina).

Eli voitaneen sanoa, että teoriatasolla Barcelonan pelikirja on paras, koska toimiessaan se pitää tehokkaasti pallokontrollin itsellä. Se on siis "parempi" pelikirja, kun vastahyökkäysjalkapallo. Mutta sehän ei suinkaan tarkoita, että se olisi joka joukkueelle paras pelikirja, koska tässä erityisvaatimuksena tulee pelaajien korkea taitotaso, erinomainen peliäly ja joukkueena pitkälle viety automaatio.

Näin eri keskustelut pitäisi osata pitää erillään. Jos Sihvonen sanoo, että Leijonien tulisi pelata Meidän pelin pelikirjalla, niin hän todennäköisesti haluaa, että Suomi hallitsee pelin virtausta Barca-tyyliin, kiekonhallintaprosentin ollessa vaikkapa nyt 65%. Tämä tuottaa tiettyjä etuja ja tiettyjä riskejä.

Yhtä tervetullut (ja perusteltu) kanta olisi joku toinen pelikirja tai pelitapa. Eli mitä Suomi saavuttaisi suhteessa Meidän peliin enemmän ja mitä riskejä taas siihen sisältyy.

Eli kannattaako Suomen pyrkiä pelaamaan "parhaalla" pelikirjalla, riittääkö materiaali, vai kenties keskittyä tiettyihin vahvuuksiin ja pelata sitä kautta.

 

[Nypsi]

Niin JYPin pelikirja ei teoriassa olekaan paras (pelin virtauksen kannalta vrt. kiekkokontrolli) mutta Jyväskylässä nimenomaan osattiin se toinen ulottuvuus, eli miten joukkue istuu pelikirjaan. JYPin joukkuehan oli rakennettu täydellisen hyvin Risto Dufvan aikaiseen "robottikiekkoon" ja Jyrki Aho rakensi toisen mestarijoukkueen vielä samoille pohjille, ja pitkälle samoilla taktisilla elementeillä.

Mitkä ovat sinun mielestäsi syyt esimerkiksi siihen, että JYP on vuosien ajan menestynyt paljon paremmin kuin KalPa, joka käsittääkseni on ollut tuon kiekkokontrollin lippulaiva SM-liigassa?

Ainoana pienenä kauneusvirheenä lasken Ahon mestaruudelle sen, että sillä kaudella ei mielestäni pelattu kovin korkeatasoista pelikirjajääkiekkoa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Kai Suikkanen teki taktisia virheitä finaalisarjassa ja toisaalta Erkka Westerlundin Jokerit ei osannut hyökätä tarpeeksi hyvin. JYP voitti hyvin klassisella vastaiskujääkiekolla, sillä samalla, jolla oli hävinnyt kahtena aikaisempana vuonna.

Miksi juuri sillä kaudella sinun mielestäsi ei pelattu korkeatasoista pelikirjajääkiekkoa? Käytännössä samat valmentajat taisivat kuitenkin valmentaa kuin sitä edelliselläkin kaudella.
Mitkä olivat ne taktiset virheet joihin Suikkanen syyllistyi?

 

[Bigmouth]

Tehdäänpä pieni yhteenveto:

Höpö höpö.

Suuri ongelmahan on lähinnä se, että tämä on Jatkoaika. Täällä ei kukaan kirjoita toiselle vastausta kuin eri mieltä ollessaan. Tämä polarisoi keskustelun naurettavuuksiin saakka. Suuri vastuu ongelman suhteen on "Samaa mieltä" -vastausten kiellossa, joka on parhaaseen jatkistapaan ylitulkittu ja tappaa sinällään aidon keskustelun. Keskusteluun kuuluu kuitenkin olennaisena osana toisen argumenttien postitiivinen vahvistaminen. Mutta täällä tuota ei näy, koska jos vahingossa vastaat toisen viestiin "Samaa mieltä" muuta kirjoittamatta, saattaa edessä olla viikon kakku.

 

[siffa]

Katsoin viime öisen NY Rangers-Boston ottelun 1. erän juuri 4PRO2:lta uusintana. Tilastoin tällä kertaa hyökkäysalueelle etenemistä. Suoria hyökkäyksiä maalia kohti, niin että ne päättyivät maalilaukauksiin (myös ohimenneet laukaukset), oli 9 kpl. Päätykiekkoja lyötiin 27 kertaa ja niistä käynnistyi 12 pääty-/kulmapyöritystä. Päätykiekoista puolustava joukkue poimi 15 kpl ja käynnisti hyökkäyksen. Pitkiä kiekkoja oli 4 kpl. Em. luvut 5vs5 pelisssä, jota oli 14 min 1. erässä.

Jo pieni otos osoitti sen, mitä nähtiin MM-finaalissa Ruotsin NHl-tähtien toimesta. NHL:ssä päätarkoitus on lyödä tai kuljettaa kiekko päätyyn ja pyrkiä siellä pääty-/kulmapyörityksiin, näitä hyökkäyksiä on noin 75%. Suorien, maalia kohti menevien hyökkäysten osuus on noin 25%. Puolustava joukkue ottaa päätykiekoista 55% ja käynnistää hyökkäyksen, joten pääty-/kulmapyörityksiin pääsee hyökkäävä joukkue 45% päätykiekoista.

Ottelun 1. erä päättyi 0-0. Se kertoo puolustus- ja maalivahtipelien hyvyydestä verrattuna hyökkäyspelaamiseen. Tämän vuoksi puolustuspelaamisen tilastointi ja analyysi pelin lopputuloksen kannalta on vähintään yhtä tärkeää kuin hyökkäyspelin tilastointi ja analysointi.

Muistutan nimimerkkejä siitä, että en ole tehnyt vain HVP-tilastoja. Päätykiekot/suoraan maalia kohti pelatut kiekot eivät aiheuttaneet juurikaan asiallista keskustelua, vaikka kirjoitin vastaavat tilastot ja analyysit Los Angels Kingsin ja San Jose Sharksin välisestä pelistä, missä tilastoaineistoni osoitti tältä osin näiden NHL-joukkueiden pelanneen identtistä jääkiekkoa. Halusin tutkia tilastoinnin avulla sitä hyvin yleistä väitettä, että NHL:ssä pelataan ensi sijaisesti hyökkäykset kohti maalia. Ei pelattu Chicago-Boston finaalisarjassakaan, vaikka parissa viimeisessä ottelussa Chicago lisäsi hyökkäyksiään kohti maalia ja sai Bostonin betonipuolustuksen avautumaan.

Kannattaa myös käydä katsomassa MM-kisoissa Sveitsin peleistä tekemäni HVP-tilastot (alkusarjassa ja puolivälierissä mallia 1+1+3, 0+0+3, 1+1+3) ja sen toteamukseni, että Sveitsi pelasi hyvin omalla nopean, suoraviivaisn jääkiekon pelikirjallaan ja eteni finaaliin Ruotsia vastaan. Sveitsin pelaajien fysiikka eli fyysinen harjoittelu oli tehty erittäin hyvin (niinkuin kaikkien muidenkin kärkimaiden joukkueiden), mutta pelitavan raskaus näkyi finaalissa väsymyksenä Ruotsia vastaan.

 

[TosiFani]

...Näille ja muille vastaaville (joukkuehenki, halu, kunto, ravinto, lepo jne) spekulaatioille voisitte perustaa esimerkiksi yhden niille yhteisen ketjun ja antaa tämän pelitapaketjun keskittyä siihen mista ketjun otsikkokin kertoo - pelitapaan.

Ongelma tässä ketjussa on jatkuva pelitavan ylikorostaminen ja muiden osa-alueiden väheksyntä. Jääkiekko on peli johon kuuluu kaikki mainitsemasi osa-alueet, kukaan jääkiekkoa tuntava ei voi sanoa, että ainoastaan pelikirja ratkaisee.

Tässä ketjussa pitäisi käsittääkseni keskustella erilaisista pelikirjoista ja niihin vaikuttavista asioista. Valitettavasti tässä ketjussa on muutama nimimerkki, joilla on erikoinen tarve väheksyä joitakin jääkiekon osa-alueita.

Jos täällä esimerkiksi kirjoitetaan, että joukkue Ä voitti joukkueen T paremman fysiikkansa ansiosta, vaikka joukkueella T oli "parempi" pelikirja, syntyy tiettyjen nimimerkkien taholta solvaus ja väheksyntä kampanja.

Pelikirja on tärkeä osa jääkiekkoa, mutta SM-liigatasolla vaikuttaa myös yksilötaito ja fysiikka. Kun pelaajat ovat maailman huippua, pelikirjan merkitys korostuu.

 

[Cobol]

Ongelma tässä ketjussa on jatkuva pelitavan ylikorostaminen ja muiden osa-alueiden väheksyntä.

Tässä ketjussa ongelmahan on se että pelitavasta puhutaan liian vähän ja liian harvojen toimesta.

Tässä ketjussa pitäisi käsittääkseni keskustella erilaisista pelikirjoista ja niihin vaikuttavista asioista.

Tämä olisi toki suotavaa.

Valitettavasti tässä ketjussa on muutama nimimerkki, joilla on erikoinen tarve väheksyä joitakin jääkiekon osa-alueita.

Totta. Voisitko siis pysyä pelitapaketjusta pois sillä aiheeseen sinulla ei ole mitään annettavaa.

Pelikirja on tärkeä osa jääkiekkoa, mutta SM-liigatasolla vaikuttaa myös yksilötaito ja fysiikka.

Tätä on koitettu sinulle opettaa et fysiikka ja taito ovat ääritärkeät elementit pelikirjakiekossa, mutta et edelleenkään edes ymmärrä mitä muut ovat sinulle vastanneet.

 

[erku]

Ongelma tässä ketjussa on jatkuva pelitavan ylikorostaminen ja muiden osa-alueiden väheksyntä.

Voi Jeesus. Oletko sattunut vilkaisemaan ollenkaan, mikä tämän ketjun otsikko on? Voit varmaan ihan hyvin avata jääkiekon fysiikkaketjun tai joukkuehenkikeskustelun jois haluat niistä niin kovasti keskustella. Mutta kunnioita nyt hyvä mies ketjun aihetta ja anna siffan, J.Grönvallin, Keltaisen Jaffan ja kumppanien keskustella pelitavoista niin paljon kuin sielu sietää, sehän tässä ketjussa tarkoitus on.