Pelastetaan SM-liiga vielä kun se on mahdollista

[Artsi]

Taisi Oulun hallihanke kaatua siihen, että ei löydetty uudelle hallille riittävästi muuta käyttöä eli kapungin mielestä sen ei tarvitse rakentaa pelkästään Kärpille hallia? Oululaiset kertokoot lisää.

Juuri niin, ja pelkällä yhden seuran kiekkobisneksellä halli ei voi olla kannattava liikeyritys.

Tampereella oli oma hallihankkeensa aikoinaan, mutta homma kaatui sijoituspaikkaan. Kummolan vetämässä hankkeessa ainoaksi sijoituspaikaksi olisi käynyt nykyinen linja-automaseman alue. Kaupunki ei moiseen suostunut vedoten kalliisiin liikennejärjestelyihin sekä ruuhkiin ja halli jäi rakentamatta. Tampereella olisi selkää tarvetta uudelle hallille/areenalle, koska tapahtumia riittäisi jääkiekosta, konsertteihin ja muuhun urheiluun.

Oli vaihtoehtoja muitakin, eli juuri tuo mainitsemani Sorsapuiston kenttä ja muistaakseni Tampellan aluekkin oli esillä.

Tässä tämä ristiriita sijoittelun kanssa onkin, eli toisaalta pelätään liikennejärjestelyjä keskustassa ja toisaalta hallin toimiakseen kokoaikaisena yleisötilana pitäisi sijoittaa keskeiseen paikkaan. Itse väittäisin, että liikennejärjestelyt eivät olisi oikeasti mikään suuri ongelma, koska sinne keskustaanhan juuri pääseekin julkisilla liikennevälineillä hyvin ja oman auton käyttötarve vähenisi.

Tampereella ei Hakametsän hallin remontin jälkeen ole mitään tarvetta sellaiselle uudelle hallille, joka sijaitsisi kaupungin laidalla. Hakametsä on parin vuoden kuluttua, kun remontti on "saatettu loppuun" toiminnallisesti varsin kilpailukykyinen halli, mutta ongelmana on se, ettei esim. ravintolatiloille ole mitään käyttöä muuta kuin ottelutapahtumien yhteydessä.

 

[R.P.M. 12 000]

Kun on Linköpingillä Cloettassa peli, niin aikusia ihmisiä liikkuu kaupungilla (Työpaikoilla) jo valmiiksi fani-paidat päällä. Samoin bubeissa ja hamburilaispaikoissa myydään erityisiä Lions-tuotteita. Lisäksi näinä pelipäivinä bussit kulkevat lions-liput etukulmissa liehuen. Väriä tunnustetaan, se on koko kaupungin juttu.

Tämä on kiinnostava pointti. Aina puhutaan siitä, että suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Silti täällä ei jääkiekon lisäksi mikään laji kerää merkittäviä yleisömääriä, ei yksikään perinteinen palloilulaji, ei mikään yksilöurheilun muoto.

Ruotsissa puolestaan sekä mm. lätkä ja jalkapallo keräävät pohjois-eurooppalaisittain valtavia yleisömääriä. Maassa pyöritetään ammattilaisurheiluna sen lisäksi lukuisia palloilulajeja - mm. käsipalloa pelataan omissa halleissa Suomen jääkiekkoa vastaavin katsojaluvuin ammattilaissarjana. Eikä huonosti mene jääpallollakaan; koripallosta ja lentopallosta en tiedä.

Yksilöurheilun puolella tulevat mm. tennis, jonka ruotsalaisessa ammattilaissarjassa esimerkiksi Jarkko Nieminen pelaa. Pingiksessä ja jopa speedwayssakin on ammattilaissarjat, eli niissä liikkuu rahaa, eli niitä käydään katsomassa.

Pointti: Suomi ei ole Ruotsin tapaan hikisten, nationalististen urheilulajien luvattu maa, eikä täällä penkkiurheilu ketään kiinnosta - Suomessa on sen sijaan sinfoniaorkestereita sekä asukaslukuun suhteutettuna että maantieteellisesti mitattuna eniten maailmassa (jos läntätään Suomen kokoinen alue mihin tahansa maapallolla, missään sen alle ei jää yhtä paljon sinfoniaorkestereita!).

Lisäksi mm. teatterissakäyntejä / asukas -luku on Suomessa mm. Ruotsin vastaavaa huimasti edellä. (Muuten: Suomessa teatterissakäyntejä on muistaakseni vuodessa kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin käyntejä jääkiekon SM-liigan otteluissa, fakta tarkistettu kaksi vuotta sitten.)

Eli: mitään ei ole tehtävissä urheilun sektorilla. Väkisinhiihtäkööt mietaat puskissa ja hikoilkoot brutaalit jääkiekkoilijat tyhjille halleille, suomalaisia kiinnostaa kulttuuri!

 

[Black Adder]

Keski-Euroopassa on monella seuralla huono ja vanha halli. Ja yleisö tulee omilla rahoillaan. Meininki on myös vähän toista ja väkeä riittää. Myös suuresti ihannoidussa Ruotsissa yleisössä on enemmän oikeita jääkiekon ystäviä ja vähemmän sponssorilippulaisia.

Oisko noiden maiden kansalaisilla enemmän löysää rahaa? Liian usein kuulee nykyään entisten kausikorttilaisten toteavan, että jättävät kausarit ostamatta kalliin hinnan takia. Joko hinta on liian kova tai palkat on huonot. Päätelkää itse, bussit lakkoon!

 

[Rocco]

Sportilla ei kuitenkaan ole realistisia mahdollisuuksia pelata liigaa.

Odotan mielenkiinnolla kommentteja tähän väittämään...

 

[Master God]

Cobolilta tuntuu olevan vaikea saada vastauksia mihinkään hänen mielipiteilleen epäsuotuisille kysymyksille, mutta kysynpä nyt kuitenkin taas.

Pitäisikö SM-liigajoukkueidenkin markkinoida jo runkosarjan pelejä voimakkaasti (jolloin maksimoitaisiin kauden pääsylipputulot) ottamalla huippupelaajia kuuden kuukauden sopimuksilla jo alkuvuodesta. Nythän IS:n mukaan MoDo ja Luulaja ovat luopumassa tässä vaiheessa kautta Pavlikovskysta, Pardavysta ja Barteckosta, koska muuten he joutuisivat maksamaan suuret verot heistä. Kumpikin joukkueista on menossa pudotuspeleihin. Eli sopimus on tehty syksyllä tietäen, että miehet eivät kauden loppuun saakka pelaa kuitenkaan.

Ajatuksena tästä lähti se, että eikös suomalaisten seurojen kannattaisi tehdä yhteistyötä ruotsalaisten kanssa, ja vaihtaa päittäin ulkomaalaisia kesken kauden siirtorajan kynnyksellä. Näin nostettaisiin pohjoismaalaista kilpailykykyä ja kierrettäisiin verotusta.

Siis esim. niin, että ensi kauden alussa suomalaisseura palkkaa slovakkipelaaja X:n joulukuun loppuun kestävällä sopimuksella ja joku ruotsalainen seura vaikka tsekkipelaaja Y:n. Sitten vuodenvaihteessa vaihto päittäin riippumatta siitä, miten kausi on näillä pelaajilla alkanut...

 

[rage]

Odotan mielenkiinnolla kommentteja tähän väittämään...

Olen samaa mieltä korkin kanssa. Riittääkö tämä kommentiksi väittämään? Mutta pidetäänhän tämä ketju tyhjänä näistä "Sportti liigaan!!!!11" ja "URHEILU takaisin jääkiakkoon" -tyylisistä julistuksista. Jookosta joo. Näitä ketjuja on jo tarpeeksi.

Joukkueiden vähentäminen liigassa saattaa auttaa asiaa. Myös karsintojen palauttaminen voi tuoda hetkellistä mielenkiintoa. En kuitenkaan usko, että tästä on apua. Liigan ongelmat ovat muualla, kuin säännöissä tai itse pelissä.

SM-liigasta tulisi luoda mielenkiintoinen brändi, jotta saataisiin ne satunnaisesti peleissä käyvät tulemaan jäähalliin fanipaita päällä. Porissa oli 10 tai 15 vuotta sitten täysin normaalia kantaa jäähallissa joukkueensa lippua tai pitää fanipaitaa. Nykyään on jotenkin noloa olla fani tai fanittaa jääkiekkojoukkuetta.

Onko esimerkiksi joukkueiden vähentäminen sitten ratkaisu? Ei varmasti ole. On varsin puusilmäistä väittää, että pelkästään raha ja iso talousalue on hyvä perusta jääkiekkojoukkueelle. Katsokaapa sarjataulukkoa ja sen jälkeen joukkueiden budjetteja. Eipä mene järjestys ihan 1:1 ei.

Miten liigasta luodaan mielenkiintoinen brändi? Sitä en valitettavasti osaa sanoa. Esimerkiksi suuri propagandajohtaja Tamminen ilmeisesti loi Vaasaan hurjan kiekkokuumeen. (Tosin ohimennen melkein ajoi firman konkurssiin. Noh, sivuosuma.) Porissa kiinnostus on taas kasvamaan päin, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Jääkiekko pitäisi olla paikallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava laji seurata ja sitä kautta hyvä laji sijoittaa mainosrahat. Tällä hetkellä SM-liiga tuotteena on ihan ok, mutta se ei aivan riitä. Ainakaan kovin pitkälle.

 

[Major Julli]

Oisko noiden maiden kansalaisilla enemmän löysää rahaa? Liian usein kuulee nykyään entisten kausikorttilaisten toteavan, että jättävät kausarit ostamatta kalliin hinnan takia. Joko hinta on liian kova tai palkat on huonot. Päätelkää itse, bussit lakkoon!

Kyseissä maissa on yhteisöllisyys ja urheilusta innostuminen ihan toista luokkaa kuin Suomessa, jossa suurta yleisö kiinnostaa mäkihyppy ja formulat. Jari "Sportacus" Porttilan kolumnit ovat loistavaa syväluotausta kansan syvien rivien ajatuksiin urheilusta: "On se Häkkinen äijä, on se äijä. Ja Mietaa perkele!"

Liigan hallien täyttöasteet ovat kaukana 70- ja 80-luvun lukemista, voi hyvinkin olla että orastanut fanikulttuuri kuoli lopullisesti 1995, kun karjalalippis-tulvan innoittamana tulivat sidosryhmäajattelut, samppanjatarjoilut ja klubi-emännät.

Vaikka Petteri Sihvoselta tulee joskus melkoista tuubaakin, niin olen samaa mieltä siitä, että jääkiekkoihmisten pitäisi ottaa takaisin laji jonka ovat kaapanneet Hjallikset, Mertarannat, Bisnesmiehet, iltapäivälehdet ja kukkahattutädit. Kaiken pitää olla niin saakelin sisäsiistiä.

 

[Kapo]

Joukkueiden vähentäminen liigassa saattaa auttaa asiaa. Myös karsintojen palauttaminen voi tuoda hetkellistä mielenkiintoa. En kuitenkaan usko, että tästä on apua. Liigan ongelmat ovat muualla, kuin säännöissä tai itse pelissä.

Eikös karsintojen palauttaminen toisi joka kevääksi mielenkiintoa ainakin neljälle joukkueelle (olettaen että 10 joukkueen liigan 2 viimeistä ja b-liigan 2 parasta pelaisivat pudotuspelit). Lisäksi karsinnat tuottaisivat lisätuloja niille, kenen pelit muuten loppuisivat runkosarjaan. Ottelujen lisääminen on tietysti hyvin keinotekoinen tapa lisätä tuloja, mutta pelaa ne muutkin samalla mestaruudesta.

Onko esimerkiksi joukkueiden vähentäminen sitten ratkaisu? Ei varmasti ole. On varsin puusilmäistä väittää, että pelkästään raha ja iso talousalue on hyvä perusta jääkiekkojoukkueelle. Katsokaapa sarjataulukkoa ja sen jälkeen joukkueiden budjetteja. Eipä mene järjestys ihan 1:1 ei.

Väitätkö oikeasti että ilman isoa rahaa voi nykyään pärjätä? "Katso sarjataulukkoajaddajaddadaa..." katso itse mestaruuden voittaneita joukkueita viimeisen 15 vuoden ajalta. Ei ihan hirveästi näy pienen budjetin porukoita, lähimpänä varmaan Tappara eikä sekään mikään halpa jengi ollut. Mutta katsele sarjataulukkoa vaan ja mieti puusilmäisyyttä.

 

[tkks]

Liigan hallien täyttöasteet ovat kaukana 70- ja 80-luvun lukemista, voi hyvinkin olla että orastanut fanikulttuuri kuoli lopullisesti 1995, kun karjalalippis-tulvan innoittamana tulivat sidosryhmäajattelut, samppanjatarjoilut ja klubi-emännät.

Vaikka Petteri Sihvoselta tulee joskus melkoista tuubaakin, niin olen samaa mieltä siitä, että jääkiekkoihmisten pitäisi ottaa takaisin laji jonka ovat kaapanneet Hjallikset, Mertarannat, Bisnesmiehet, iltapäivälehdet ja kukkahattutädit. Kaiken pitää olla niin saakelin sisäsiistiä.

Onko vika silti siinä, että liiketoiminta ja sidosryhmäajattelu on tullut jääkiekkoon, vai siinä, että samalla on unohdettu perusasiakkaat.

Koittakaa kestää, kun taas kerran viittaan Ruotsiin. Siellä on tehty lätkästä Suomea paljon suurempaa liiketoimintaa, mutta silti porukka käy matseissa sankoin joukoin ja ennen kaikkea tunnelma on halleissa yhä todella hyvä, vaikka sielläkin on niitä "pahoja" bisnessmiehiä katsomoissa ja aitioissa.

Älkää syyttäkö väärää kohdetta. Syytösten kohde on seurojen ja liigan johdossa, ei aitioissa ja kalliimmissa katsmoissa.

 

[rage]

Väitätkö oikeasti että ilman isoa rahaa voi nykyään pärjätä? "Katso sarjataulukkoajaddajaddadaa..." katso itse mestaruuden voittaneita joukkueita viimeisen 15 vuoden ajalta. Ei ihan hirveästi näy pienen budjetin porukoita, lähimpänä varmaan Tappara eikä sekään mikään halpa jengi ollut. Mutta katsele sarjataulukkoa vaan ja mieti puusilmäisyyttä.

No mistä helvetistä se menestyminen sitten katsotaan, ellei sarjataulukkoajaddajaddadaa:sta?! Menestyminen ja pärjääminen voi tarkoittaa muutakin kuin mestaruutta. Esimerkiksi positiivinen taloudellinen tulos ja pudotuspelipaikka on tämän hetken Ässille menestystä. Bluesinkin miljoonasijoitukset ovat siis olleet kannattavia, koska mestaruuksia on satanut?

On varsin puusilmäistä väittää, että pelkästään raha ja iso talousalue on hyvä perusta jääkiekkojoukkueelle.

Niistä puusilmistä vielä. Lue uudestaan toi pätkä.

 

[Metro4ever]

Vaikka Petteri Sihvoselta tulee joskus melkoista tuubaakin, niin olen samaa mieltä siitä, että jääkiekkoihmisten pitäisi ottaa takaisin laji jonka ovat kaapanneet....kukkahattutädit. Kaiken pitää olla niin saakelin sisäsiistiä.

Tässä asiassa olen Major Jullin ja PS:n kanssa siinä suhteessa samaa mieltä, että kukkahattutädit pitäisi saada johonkin heille ominaisempaan käyttöön.(Marttojen pitsinnypläilykurssit, 4H-käpyjen keräily tms...)

Nämä sinänsä hyvää tarkoittavat noin kolme-nelikymppiset naiset saavat urheiluseuran toiminnan näyttämään sosialidemokratian tyyssijalta, kun he pitävät huolta jälkikasvunsa peliajoista ja hänen tasa-arvoisesta kohtelusta suhteessa muihin junioreihin.

Kaikki tasapäistetään siinä määrin harmaaksi massaksi, niin harjoitusten kuin pelien aikana, ettei jyvät erotu lainkaan akanoista. Tämä EI tarkoita sitä, etteivätkö "kaikki pelaa" -säännöt ole mielestani hyvät ja käyttökelpoiset, vaan sitä että TASOJOUKKUE on suuri kirosana ja itse Saatanan keksintö. Mutta eikö ole kaikkien etujen mukaista, että junnut saavat tasoaan vastaavaa, haastavaa harjoitusta ja pelejä tasoisessaan seurassa. Näin kaikilla tasoilla kehittyminen on mielekästä ja tavoiteltavaa.(...tietysti joillekin vanhemmille saattaa tulla paha mieli....)

Lisäksi pikkujunnujoukkueiden valmentajiin tulisi panostaa huomattavasti enemmän, sillä he tarvitsevat rohkaisevaa, osaavaa valmentajaa eniten. Nykyään heitä valmentavat isät, jotka ovat joskus nuoruudessaan pelanneet ja sen jälkeen käyneet valmentakurssin, mutta joiden pedagogiset kyvyt pääsääntöisesti lähentelevät nollaa. Ja vaikka kaikki taidot vielä riittäisivätkin, vaatimustasoa junnuille ei saa nostaa, koska kukkahattutäti suuttuu.....

Ja miten tämä vuodatus liittyy otsikon aiheeseen? Siten, että nykymallilla saadaan SM-liigaan kovasti luistelevia puukäsiä ja -päitä, mutta joiden taitotaso eikä pelikäsitys pääse kehittymään junioriaikana tarpeeksi saadaksemme, niin liigaan kuin Leijoniin, S.Koivun tasoisia pelimanneja.

Sallitaan menestyminen sekä arvostetaan kovaa työntekoa ja taitojen kehittämistä, tehdään näistä arvoista jo aikaisella juniori-iällä tavoiteltavia asioita, eikä estetä luovuutta kehittymästä joukkueen edun mennessä sen edelle. Näillä eväillä saataisiin SM-liigaan mielenkiintoisia pelimiehiä ja annettaisiin liigalle mahdollisuus pelastautua ennen kuin se on liian myöhäistä.

Koska fanit rakastavat peliä, eivät halleja tai sponsoreita. Tänä kautena sen on huomannut erityisesti Jaffalassa, kun pelin taso on pudonnut alle arvostelun.

...jos tuote ei ole kunnossa, sitä ei pysty rahastamaan....

 

[Kapo]

No mistä helvetistä se menestyminen sitten katsotaan, ellei sarjataulukkoajaddajaddadaa:sta?! Menestyminen ja pärjääminen voi tarkoittaa muutakin kuin mestaruutta. Esimerkiksi positiivinen taloudellinen tulos ja pudotuspelipaikka on tämän hetken Ässille menestystä. Bluesinkin miljoonasijoitukset ovat siis olleet kannattavia, koska mestaruuksia on satanut?



Niistä puusilmistä vielä. Lue uudestaan toi pätkä.

Satun tietämään, että viime vuosien loistavista runkosarjasijoituksista huolimatta tuskin kovin moni pitää Ottawaa menestyneenä joukkueena.

On sanomattakin selvää, että SM-liigassa ei tavoitella runkosarjavoittoa, vaan mestaruutta.

Kaikkihan tietävät, että urheilussa menestystä ei mitata taloudellisella tuloksella, urheilubisneksessä kyllä. Näillä on mielestäni aika selvä ero. Mikäli taloudellisella puolella ei pärjätä muuten kuin kasaamalla halpa joukkue muiden jämäpelaajista vuodesta toiseen, ei liigassa pitäisi olla sijaa.

Minulle on kerrottu, että liigaa tulee pienentää juuri sen takia, ettei olisi 4-6 joukkuetta joille pudotuspelipaikka on menestystä, vaan on saatava kilpailukykyinen sarja joka kerää julkisuutta ja sponsorieuroja.

Tämän takia liigassa tulisi olla suurin osa joukkueita jotka pystyvät realistisesti kasaamaan joukkueen joka tavoittelee mitaleita ainakin joka kolmas vuosi.

Se on suomalaisen liigakiekkoilun kilpailukyvyn elinehto

Kapo, 10.3.2006
Espoo

PS. tietääkseni Bluesilla ei ole vielä ensimmäistäkään mitalia, mestaruuksista puhumattakaan.

 

[Major Julli]

Koska fanit rakastavat peliä, eivät halleja tai sponsoreita. Tänä kautena sen on huomannut erityisesti Jaffalassa, kun pelin taso on pudonnut alle arvostelun.

...jos tuote ei ole kunnossa, sitä ei pysty rahastamaan....

Ehkä tämän threadin otsikko olisikin syytä vaihtaa muotoon :"Pelastetaan Jokerit vielä kun se on mahdollista."

 

[Metro4ever]

Ehkä tämän threadin otsikko olisikin syytä vaihtaa muotoon :"Pelastetaan Jokerit vielä kun se on mahdollista."

Ihan hauska kommentti varmasti omasta mielestäsi, mutta tarkoitin kirjoituksella jotain ihan muuta.

.....mutta nyt asiaa tarkemmin ajateltuani, toimien kuten yllä kirjoitin, saattaisihan se narrilaumakin "pelastua"....

 

[Rocco]

Mutta pidetäänhän tämä ketju tyhjänä näistä "Sportti liigaan!!!!11" ja "URHEILU takaisin jääkiakkoon" -tyylisistä julistuksista. Jookosta joo. Näitä ketjuja on jo tarpeeksi.

Joo, olen samaa mieltä. Näistä asioista on jauhettu jo muuallakin. Mutta voisin myös huomauttaa että ketkä sen taas tähänkin ketjuun toivat...? Totta, aivan muut henkilöt kuin vaasalaiset.

 

[Cobol]

Cobolilta tuntuu olevan vaikea saada vastauksia mihinkään hänen mielipiteilleen epäsuotuisille kysymyksille, mutta kysynpä nyt kuitenkin taas.

Pitäisikö SM-liigajoukkueidenkin markkinoida jo runkosarjan pelejä voimakkaasti (jolloin maksimoitaisiin kauden pääsylipputulot) ottamalla huippupelaajia kuuden kuukauden sopimuksilla jo alkuvuodesta.

Mitä tällaiseen edes viitsii vastata? Ehkä siksi en vastaa...

Näyttää vahvasti siltä, Jatkoajassa ei saada perusteltua keskustelua SM-liigan kehittämisestä.

Sääli. Ennen tällä palstalla oli munaa.

 

[tkks]

Mitä tällaiseen edes viitsii vastata? Ehkä siksi en vastaa...

Näyttää vahvasti siltä, Jatkoajassa ei saada perusteltua keskustelua SM-liigan kehittämisestä.

Sääli. Ennen tällä palstalla oli munaa.

Aika turha tuo sun toive on. Parhaat vastakommentitkin on alla lueteltujen luokkaa, eikä niitä olla valmiita kyseenalaistamaan.

-Ruotsi on paska, ja ruottalaiset on homoja, joten siellä ei voi olla mitään opittavaa liigan osalta.

-Suomen halleissa ei ole vikaa. Niiralan montun tapaiset viritykset ovat loistavia halleja.

-Mm. termit liiketoiminta, raha, ja kehittäminen ovat synonyymeja Saatanalle, joten niistä ei tarvitse puhua.

-SM-liiga pärjää talkoohengellä kilpailussa muita vastaan.

 

[ms.qvist]

Näyttää vahvasti siltä, Jatkoajassa ei saada perusteltua keskustelua SM-liigan kehittämisestä.

Sääli. Ennen tällä palstalla oli munaa.

Vai onko asia kenties siten ettei saada aikaan perusteltua keskustelua mikä soljuisi eteenpäin viitoittamallasi linjalla, kyllä tässä(kin) ketjussa on esiintynyt perusteltuja ja jäkeviä viestejä lukemattomia kappaleita - niiden kirjoittajat vain eivät allekirjoita teesejäsi liigan kehittämiseksi, ts. heidän mielestä liigan kehittämiseksi on edettävä muita reittejä myöten.

Siinä olet oikeassa, että Jatkoaika on muuttunut, ennen keskustelu tällaisista kriittisistä aiheista oli terävämpää kuin nyt, eri asia on sitten se oliko se tuolloin laadukkaampaa vai vaan ärhentelyä.

Omalla kohdallani innostusta keskusteluun osallistumisesta vähentää olennaisella tapaa etten ole riittävän hyvin perillä liigajoukkueiden taloudellisista- ja hallikytköksistä, en tiedä riittävän hyvin millaisessa taloudellisessa asemassa seurat ovat joten kehittämiskohteiden osoittaminen on perin juurin vaikeaa, seuraan liigaa vain satunnaiskatsojana ja lähinnä parin seuran kautta ilman, että olisin intohimoinen liigafani. Jos nyt kaikista puutteistani huolimatta purkaisin muutamia ajatuksia ylös, ne voivat olla ketjussa jo esille tulleiden toistoa (kuten varmaan osa onkin) osa kenties aivan omaa tuotantoani - tai muiden vaikutus mielipiteideni ja ajatusteni muodostumiseen on vähäisempi.

Liigan kehittämiseksi on varmasti paljonkin tehtävissä, ensimmäisten askeleiden ottaminen lienee hyvin vaikeaa - jo yhteisen ohjenuoran aikaan saaminen voi olla ylivoimaisen vaikea tehtävä, etenkin siinä tapauksessa jos liigajoukkueiden määrää vähennetään nykyisestä joko kahdella tai neljällä joukkueella. Siitäkin huolimatta vaikka prosessin läpiviennille annettaisi aikaa useita kausia, annettaisi nykyiselle nousijalle KalPalle mahdollisuus saada joukkueensa liigakelpoiseksi tms.

Ennenkuin prosessissa päästään lopulta siihen, että liiga käsittää vain kymmenen joukkuetta (olettakaamme, että liiga olisi lopulliselta vahvuudeltaan tämän 10 joukkuetta) ja B-liiga toiset kymmenen, eli nykyisestä liigasta putoaa lopulta neljä joukkuetta B-liigaan ja mestiksestä siihen "sijoitetaan" kuusi parasta organisaatiota on pohdittava tarkoin mitä se merkitsee kiekkonäkyvyydelle koko maassa, ei vain liigapaikkakunnilla tai niillä paikkakunnilla joiden oletetaan olevan vahvoilla liigakiekon suhteen vaan koko maassa. Riittääkö tasokkaampi B-liiga ja prosessia seuranneet nousukarsinnat vakuuttamaan katsojat siten, että katsomot täyttyvät näillä B-liigan paikikakunnilla vai seuraako liigan supistumisesta useamman nykyisen liigapaikkakunnan jääkiekon näivettyminen kun pidetään mahdottomana sitä, että oman kaupungin joukkue kykenisi lopulta nousemaan liigaan ja pitämään myös paikkansa siellä.

Vaarana nimittäin voi olla se, että muodostuu voimakasta hissiliikettä jossa esim. seura A panostaa voimakkaasti B-liigan voittoon (tai karsintoihin pääsyyn) ja nousee karsinnat voitettuaan A-liigaan. A-liigassa joukkue ei kuitenkaan panostuksestaan huolimatta säilytä paikkaansa suoraan vaan joutuu karsintoihin jossa edellisenä vuotena liigasta pudonnut (tai pudonneet) joukkue voittaa sen karsinnoissa ja pudottaa takaisin B-liigaan. Nyt kuitenkin sponsorieurot katoavat koska toivottua menestystä eli pysymistä A-liigassa ei saavutettu ja joukkue valahtaakin seuraavalla kaudella B-liigan pohjille velallisena ja huonossa taloudellisessa kunnossa olevana. Mitä vaikutusta tällaisella voi olla tämän kaupungin kiekkoskeneen? Siitä voi jollain pienemmällä paikkakunnalla laueta kierre minkä seurauksena koko kiekkotoiminta päättyy vaikkapa miesten tasolla tai kokee suuria mullistuksia.

Eli, vaikka periaatteessa kannatan liigan uudistamista ja tiettyjä toimenpiteitä sen etten on tehtävä runsaasti pohjustavaa työtä jotta vältytään esim. siltä, että lopulta A-liigakiekkoa pelataan vain karkeasti ottaen Helsinki-Oulu länsipuolella ja sen itäpuolella entisen liigaseurat notkuvat joko A- ja B-liigan rajalla tai seilaavat pahimmillaan ankarissa taloudellisissa ongelmissa todella syvissä vesissä, (eikä tämä ongelma koske yksin Helsinki-Oulu-linjan itäpuolisia joukkueita, yhtälailla linjan länsipuolelta löytyy pieniä joukkueita joiden tulevaisuus voi olla vakavasti uhattuna jos liigakiekko loppuu).

En myöskään tyrmää täysin Ruotsinmallia, sieltä on varmasti opittavaa mutta samalla kannattaa katsoa onko toiminta kannattavaa pitkällä tähtäimellä vai tuottaako se tulosta vain lyhyellä tähtäimellä, se on kyllä totta, että seurojen on tehtävä itse itsestään haluttavia markkinoilla. Tämän tarkkailuvaiheen aikana liiga voi tehdä muita muutoksia liigan näkyvyyden ja kannattavuuden parantamiseksi sekä aloittaa vakavia pohdintoja koskien liigan tulevaisuutta ja suuruutta. Onko se lopullinen optimaalinen suuruus 10 vai 14 joukkuetta, vai jotain siltä väliltä.

vlad.

 

[A.P.Järvi]

Jatkan vielä vähän ristiretkeä suomalaisia halleja vastaan niin tässä kuvassa tiivistyy lähes se kaikki typeryys, mitä on eriasteisena nähtävissä ympäri maan jäähallien suunnittelussa. Tuskin tarvitsee edes selittää mitkä kaikki on kuvassa pielessä.

-Suomen halleissa ei ole vikaa. Niiralan montun tapaiset viritykset ovat loistavia halleja.

Lievänä sivukaneettina keskusteluun, mutta heitänpä kuitenkin. Kun tämä Kuopion halli nyt tuntuu nousevan usein näissä sinun viesteissäsi esille, niin kannattaa toki muistaa millaisena ajankohtana se on rakennettu, millaisessa tilanteessa ja millä hinnalla.

Koko Kuopion halliprojekti 1970-luvulla oli käytännössä muutaman innokkaan jääurheilumiehen (=KalPan puuhamiehen) pienessä piirissä ajama juttu, johon oikeastaan kukaan ulkopuolinen ei jalkapallokaupungissa uskonut. KalPahan pelaili silloin II divisioonassa. Itse toteutus (suunnittelu&rakentaminen) suoritettiin lopulta erittäin suurella kiireellä, koska alkuvuodesta 1978 tuli tieto mahdollisuudesta saada valtion avustusta veikkausvaroista seuraavalle vuodella, koska Joensuussa vastaava hallihanke joutui siellä vasemmiston hampaisiin. Jos Kuopiossa ei olisi tartuttu tähän mahdollisuuteen, olisi hallihanke siirtynyt todennäköisesti vasta jonnekin vuoden 1985 tienoille. Valtion tuet ratkesivat Kuopion eduksi seuranneena kesänä, hallia alettiin rakentaa elokuussa ja jo kaudella 1979-80 siellä päästiin pelaamaan. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi hallin epäkohtiin voitu suunnitteluvaiheessa ehkä paremmin puuttua.

Ulkopuolisen mielestä Niiralan montun suurin puute lienee toisen päätykatsomon puuttuminen. Omasta mielestäni ko. puute on lähinnä kosmeettinen, koska päätykatsomopaikat eivät muutenkaan tunnu ainakaan Kuopiossa olevan kovinkaan kysyttyjä. Olemassa olevan päätykatsomon istumapaikkojen muuttaminen seisomapaikoiksi voisi olla hyvä uudistus, mutta henk. koht. en usko, että se automaattisesti parantaisi tunnelmaa otteluissa olennaisesti. Suurempi vaikutus tunnelmaan on fanikulttuurilla yleisemmin. Jossain Ruotsissa tai Keski-Euroopassa eloisa katsomokäyttäytyminen on syystä tai toisesta iskostunut ihmismieleen yleensäkin Suomea paremmin (tämähän on toki itsestään selvää). Huono heitto, mutta Turku-hallissakin oli "ihan" hyvä fiilis, kun Latvia pelasi siellä MM-ottelujaan 2003. Näiden seikkojen ei tietysti tulisi tarkoittaa, että parempaan ottelutunnelmaan ei tulisi pyrkiä.

Niiralassa toisen päätykatsomon puuttuminen johtuu siitä, että aikanaan päätettiin hyödyntää toisessa päädyssä olevaa tekojääajan huoltorakennusta ja samalla säästää menoissa. Hallin suunnitelmatyöryhmässä ollut ja koko jäähalli-idean piällysmiehenä toiminut rak. ins. Matti Immonen tosin totesi allekirjoittaneelle vuonna 1998, että aikanaan siinä tehtiin virhe, kun huoltorakennusta ei siirretty esim. 10 metriä taaemmas. Rakennusvaiheessa ympärikatsomon teko olisi luonnollisesti tullut aika paljon halvemmaksi kuin nyt, jolloin se maksaisi ainakin kuopiolaisittain maltaita seinien siirtelyineen jne. Lisäksi on otettava huomioon, että vuonna 1978 Kuopiossa ei juuri uskottu suuriin yleisömääriin jääkiekko-otteluissa, koska normaalisti KalPan pelejä oli seurannut 100-200 katsojaa tekojään lehtereiltä.

Kuopion hallin rakennuskustannusten loppusumma oli ainoastaan noin 9,3 miljoonaa markkaa eli noin 22,1 milj. vuoden 1995 rahassa mitattuna (en löytänyt pätevämpää muuntotaulukkoa). Vertailun vuoksi sanottakoon, että pari vuotta myöhemmin valmistuneen Joensuun hallin kustannukset olivat noin kolminkertaiset. Kuopion halli tosin rakennettiin tekojääradan päälle, Joensuussa ei.

Itse en ole mikään rakennustekniikan ekspertti, mutta omasta mielestäni Kuopion jäähalli on ollut katsojan kannalta erittäin toimiva kaikkien näiden vuosien ajan. Kaunis kyhäelmähän se ei missään nimessä ole, mutta mitä sitten? Kaikkeen tottuu. Mielestäni katsojan kannalta hallin toimivuuden pääedellytys on se, että kaikilta paikoilta ottelutapahtuman näkee vähintään kohtuullisesti ja tässä suhteessa Niiralan monttu on kilpailukykyinen mihin tahansa liigahalliin verrattuna. Hallia ollaan vähitellen myös saneeraamassa - mitä nyt kaupungilta (ja seuralta) varoja näinä aikoina tällaiseen toimintaan riittää. Viime kesänä saatiin jo aitiot, jotka ovat suosiosta päätellen osoittautuneet erittäin toimiviksi. Ensi kaudeksi kaukaloa suurennetaan, jolloin katsomot ovat lähempänä peliä. Muitakin parannuksia mm. oheispalveluihin on luvassa.

Muuten sanoisin omana mielipiteenäni, että SM-liigalla ja seuroilla pitäisi olla tavoitteena omat, seurojen omistamat hallit, vaikka se erittäin epätodennäköiseltä varsinkin pienillä paikkakunnilla tuntuu. Muussa tapauksessa ollaan aina tunnetusti kyräilevän kunnallispolitiikan armoilla tyyliin "kun kiekkoseuralla menee paremmin => hallivuokrat ylös". Seurojen omat hallit tulisi pitkälti tästä syystä nähdä edes jonkinlaisena ikuisuustavoitteena.

Jääurheiluseurat yrittivät aikanaan (1992-93) Kuopiossa koko jäähallin vuokrausta, eli kaupunki olisi maksanut kyseiselle koalitiolle (Jääurheiluseurat ry) tietyn summan vuodessa jäähallin ylläpitämiseen. Seurat olisivat mm. vastanneet jäähallin markkinoinnista, vastanneet siellä järjestettäistä tapahtumista ja palkanneet hallia pyörittävän työvoiman (normaalistihan työnantaja on kaupunki). Yhdeksi keskeisistä ongelmista tässä mallissa nousi kuitenkin kaupungin pelko siitä, että hallin välttämättömät huoltotyöt saattaisivat joutua laiminilyödyiksi, jos seurat joutuisivat taloudellisiin vaikeuksiin. Tällöin ne saattaisivat yrittää paikata talouttaan jäähallin kustannuksella. Eipä se tainnut muutenkaan tuo aika olla kypsä näin radikaalille ajatukselle...

 

[Jypjyrää:)]

Vaarana nimittäin voi olla se, että muodostuu voimakasta hissiliikettä jossa esim. seura A panostaa voimakkaasti B-liigan voittoon (tai karsintoihin pääsyyn) ja nousee karsinnat voitettuaan A-liigaan. A-liigassa joukkue ei kuitenkaan panostuksestaan huolimatta säilytä paikkaansa suoraan vaan joutuu karsintoihin jossa edellisenä vuotena liigasta pudonnut (tai pudonneet) joukkue voittaa sen karsinnoissa ja pudottaa takaisin B-liigaan. Nyt kuitenkin sponsorieurot katoavat koska toivottua menestystä eli pysymistä A-liigassa ei saavutettu ja joukkue valahtaakin seuraavalla kaudella B-liigan pohjille velallisena ja huonossa taloudellisessa kunnossa olevana. Mitä vaikutusta tällaisella voi olla tämän kaupungin kiekkoskeneen? Siitä voi jollain pienemmällä paikkakunnalla laueta kierre minkä seurauksena koko kiekkotoiminta päättyy vaikkapa miesten tasolla tai kokee suuria mullistuksia.

Näinhän siinä lopulta tulisi käymään. Pienet seurat ajautuvat lopulta taloudelliseen ahdinkoon, koska b-liiga ei olisi niin mielenkiintoinen kuin a-liiga...näkeehän sen jo nykyisestä mestiksestäkin...Tällainen b-sarjan joukkue menee ajan myötä konkurssiin ja kiekkokulttuuri kuolee pahimmassa tapauksessa kaupungista. Miten tämä edistää suomalaista jääkiekkoa? Kaikki ihmiset eivät varmaan etelässä ymmärrä, että elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin eikä Suomen pohjoisin paikka ole Kerava. Mutta niille, jotka asiata eivät tiedä, niin kyllä täällä landellakin on elämää. Ei ehkä niin tiuhasti kuin sielläpäin, mutta kuitenkin...Ja ilman täällä landella syntyneitä jääkiekkoilijoita, Suomen jääkiekkoilu olisi reilusti köyhempää...Esim. juniorityö on täälläpäin huippuluokkaa, voitte käydä katsomassa, vaikka A-nuorten liigan sarjataulukkoa...Ja jos näiltä
paikkakunnilta häviää liigaseura, niin turha kenenkään on sanoa ettei se vaikuta mitenkään juniorityöhön...kyllä se vaikuttaa...

Jos juniorityö katoaa tai heikkenee Turun, Tampereen, Oulun ja kehä kolmosen ulkopuolella, niin vaikuttaisi se myös sm-liigaankin. Hyviä pelaajia tulisi vähemmän ja taso heikkenisi ajan myötä. Myös koko maan näkyvyys heikkenisi ja tämä vaikuttaisi, niin tv-tuloihin kuin sponsorituloihin...

Miten sitten kehitettäisiin liigaa mielenkiintoisemmaksi. Mielestäni runkosarjassa on liikaa pelejä eikä ne jaksa oikein aina kiinnostaa. Runkosarjakin tuntuu välillä merkityksettömältä, kun tosipelithän alkaa vasta pleijareissa. Jalkapallosahan ei tunneta pleijareita, siksi runkosarjassa menestys on tärkeää...Voitaisiinko liiga muuttaa, niin että pelejä olisi 48 kaudessa ja runkosarjan voittaja olisi mestari. Silloin joka pisteellä olisi enemmän merkitystä, kun pleijarit jäisivät pois. Tosin parhaat pelit nykyään pelataan pleijareissa ja se on hieno tapahtuma sinänsä...Mut tämähän oli sinänsä vain heitto...Jotain europelejäkin tulisi silloin kehittää, muutenhan muilla sijoilla kuin voitoilla ei olisi merkitystä...Olisi kiva käydä katsomassa tai nähdä tv:stä jotain europelejä, vaikkapa Ilves- HC Litvinov jääkiekon mestarien liigan puolivälieräottelu...

 

[Master God]

Mitä tällaiseen edes viitsii vastata? Ehkä siksi en vastaa...

Näyttää vahvasti siltä, Jatkoajassa ei saada perusteltua keskustelua SM-liigan kehittämisestä.

Kysyin vain, pitäisikö tähän Ruotsin malliin mennä, koska olet sitä niin paljon hehkuttanut. Siis siihen, että pannaan talous noin selkeästi urheilullisen edun edelle. Ei kai tätä keskustelua voida käydä niin, että sinä lauot totuuksia ja kieltäydyt vastaamasta heti, kun sinun kannaltasi epäsuotuisia tai kantasi kyseenalaistavia kysymyksiä esitetään.

Aikaisemmin kysyin mm.

Voisitko vielä tarkentaa, mitä nämä Timrån pyörittämät yritykset sitten tekevät?
Ja millä tavalla Timrå niitä pyörittää, seura omistaa ne, vai?
Kuinka paljon esim. Timrån kaupunki on tästä osallisena?

Pitäisikö vain hihkua innosta, kun ilmoitat että Timrå "pyörittää" useita yritysiä Ruotsissa ja luo lähes 100 työpaikkaa? Woo, hienoa.

 

[Cobol]

Kysyin vain, pitäisikö tähän Ruotsin malliin mennä, koska olet sitä niin paljon hehkuttanut. Siis siihen, että pannaan talous noin selkeästi urheilullisen edun edelle. Ei kai tätä keskustelua voida käydä niin, että sinä lauot totuuksia ja kieltäydyt vastaamasta heti, kun sinun kannaltasi epäsuotuisia tai kantasi kyseenalaistavia kysymyksiä esitetään.

Aikaisemmin kysyin mm.


Pitäisikö vain hihkua innosta, kun ilmoitat että Timrå "pyörittää" useita yritysiä Ruotsissa ja luo lähes 100 työpaikkaa? Woo, hienoa.

No hyvä on. Yritetään sitten.

Alkuun, en ymmärrä sitä, miten Ruotsissa on laitettu talous urheilun edelle. Heillä on talous paremmassa kunnossa ja heillä on parempia pelaajia. Seurat siis satsaavat pelaajiin. Olen siis täysin eri mieltä. Ruotsissa on laitettu urheilu talouden edelle ja huippujääkiekon etu yksittäisten seuraetujen edelle. Elitserieniä ei ole ylilaajennettu.

Seuroilla on liksaa. Paremmat pelaajat saavat parempaa palkkaa. Mikä siis on a) tämä on väärin ja b) talouden etu urheilun edellä? Vastaa sinä nyt edes kerran. Tämähän on peruskysymys.

Timrån ja Ruotsin mallia esiteltiin laajasti muistaakseni Hockey-lehdessä aikanaan. Tiedot ovat muistinvaraisia siitä artikkelista. Olen vielä pitkään todella kaukana Helsingistä, joten en pysty kaivamaan lehteä edes laatikon pohjalta. Jatkoajasta löytyy varmasti artikkelin lukeneita, jotka voivat asiaa halutessaa referoida. Jos se nyt Hockeyssa oli, muistaakseni oli.

 

[Master God]

Seuroilla on liksaa. Paremmat pelaajat saavat parempaa palkkaa. Mikä siis on a) tämä on väärin ja b) talouden etu urheilun edellä? Vastaa sinä nyt edes kerran. Tämähän on peruskysymys.

Timrån ja Ruotsin mallia esiteltiin laajasti muistaakseni Hockey-lehdessä aikanaan. Tiedot ovat muistinvaraisia siitä artikkelista. Olen vielä pitkään todella kaukana Helsingistä, joten en pysty kaivamaan lehteä edes laatikon pohjalta. Jatkoajasta löytyy varmasti artikkelin lukeneita, jotka voivat asiaa halutessaa referoida. Jos se nyt Hockeyssa oli, muistaakseni oli.

Ok, siis sinulla ei ole tarkempaa tietoa asiasta. Olisit heti sanonut. Sain sen käsityksen, että tietäisit Ruotsin ja Timrån mallista tarkemmin, koska olet noin vahvasti sitä mieltä, että siihen kannattaa mennä.

En nyt aivan ymmärtänyt kysymystäsi. Oliko siinä kaksi kysymystä vai kysymys ja vastausvaihtoehdot?

Mutta yritetään kuitenkin. Siis siinähän ei ole mitään pahaa, jos pelaajat saavat isoa liksaa, jos seurat pystyvät sen maksamaan ilman talousvaikeuksia. Näin siis ilmeisesti Ruotsissa on - tosin en tiedä.

Se mitä viittasin talouden edelle menosta, oli tuo yksittäistapaus, jossa nämä kaksi ruotsalaisseuraa lähettivät avainpelaajiinsa kuuluneet slovakkipelaajat(*) kotiin. Tämä johtui siitä, että pelaajien kanssa oli tehty vain 6 kk soppari veronmaksun välttämiseksi, ja pelaajat saivat lähteä, vaikka kummatkin ovat hyvää vauhtia menossa playoffeihin.

Eli en minä ainakaan kaipaa tänne tähtiä vain demoversioiksi. Se on eri asia jos heikkojen peliesitysten vuoksi potkitaan pelaajia kesken kauden, mutta sitä en hyväksy, että huippupelaajien kanssa tehdän soppareita tietäen että he eivät ratkaisupeleissä ole kuitenkaan mukana. Puhtaasti bisneksen kannaltahan tämä on tietysti hyvä asia (saadaan enemmän kiinnostavutta runkosarjaan tähtien muodossa), mutta haluan pitää SM-liigan pääasiassa urheiluna enkä viihdebisneksenä.

(*) MoDo lähetti kotiin Jan Pardavyn (8+13) ja Rastislav Pavlikovskyn (10+22). Luleå lähetti kotiin Lubos Barteckon (14+26). MoDo on sijalla 6 ja Luleå sijalla 5 Elitserienissä, kun 50 kierrosta on pelattu.

 

[Cobol]

En nyt aivan ymmärtänyt kysymystäsi. Oliko siinä kaksi kysymystä vai kysymys ja vastausvaihtoehdot?

Se mitä viittasin talouden edelle menosta, oli tuo yksittäistapaus.

Juuri tämä tekee keskustelusta mahdottoman. Ison kuvan sijasta (= SM-liigan nykyinen taso ja seurojen kyky kilpailla muita Euroopan liigoja vastaan) lähinnä saivartelet ja tuot esille yksittäisiä tilanteita, joilla ei ole juurikaan merkitystä isossa kuvassa.

SM-liigan taso laskee koko ajan. Yhä harvemmille hyville pelaajille liigassa pitää maksaa liksaa, joka aiemmin maksettiin huippuvahvistuksille. Sponsorit ovat ilmaisseet halunsa vähentää tukea. SM-liigassa on jo nyt yksi heittopussi. Myös Mestiksen seurat ovat ongelmissa, Mestis ei enää kiinnosta sponsoreita. Mestiksen seuroja lopettaa toimintansa. Mestiksen seurat toteavat, että suljettu SM-liiga tappaa mielenkiinnon. SM-liigaa suunnitellaan edelleen laajennettavaksi (ainakin ehdollisena), vaikka pelaajamateriaali on suhteessa kaikkien aikojen kehnoin. SM-liigan parhaat pelaajat ovat taas siirtymässä joukolla pois SM-liigasta.

Tässä on se iso kuva.

Peruskysmys on: mitä on tehtävä, jotta SM-liiga ja Mestis saadaan pelastettua ja kehitys käännettyä?

Itse olen esittänyt useita vaihtoehtoja nykymenolle. Joku jolla on parempia, esittäköön omansa.

 

[Kapo]

Peruskysmys on: mitä on tehtävä, jotta SM-liiga ja Mestis saadaan pelastettua ja kehitys käännettyä?

Itse olen esittänyt useita vaihtoehtoja nykymenolle. Joku jolla on parempia, esittäköön omansa.

Turha henkseleitä noin paljon paukutella ja esittää noita ominasi kun kaikki löytyvät aiemmista ketjuista täältä ja muualta.

Mitä sitten on tehtävä? Jotta voidaan edes kuvitella jollain aikavälillä päästävän ruotsalaisjoukkueiden kanssa samalle viivalle yritysyhteistyökumppaneiden määrässä, on kiekon kansallista kiinnostavuutta ja näkyvyyttä ensin nostettava merkittävästi. Hyvään alkuun päästäisiin mielestäni kahdella yksinkertaisella muutoksella.
Ensimmäinen on jo mainostamasi 10+10 liiga, 8 parasta pleijareihin ja 2+2 karsintoihin. Kaikki ottelusarjat molemmissa paras seitsemästä. Ottelumääriä lisäämällä lisärahaa, karsinnat vetävät taatusti väkeä ja ovat ns. ilmaisia lisäotteluita eli eivät pidennä kautta.
Toinen pikimmiten toteutettava uudistus on ulkomaalaiskiintiön poistaminen. Tämä alentaa keskitason suomalaisten pelaajien palkkoja joten myös b-liigassa voi pelata keskitason suomalaisia, sekä mahdollistaa b-liigassa kilpailukykyisemmän tason.

Niissä nykyisissä liigajoukkueissa, jotka b-liigaan putoaisivat, vaikutus olisi tottakai aluksi negatiivinen mutta jääkiekon kokonaiskiinnostavuus nousisi varmasti. Uskon keskimääräiseen yleisömäärien nousuun molemmissa liigoissa. Kaksitasoinen liiga myös a)pakottaisi ylemmän liigan joukkueita parempaan taloudenpitoon koska halvalla ja huonolla jengillä ennepitkää putoaa ja b) kannustaa b-liigassa kehittämään taloutta nousun ollessa joka vuosi mahdollinen. Mikäli joku onnistuu ajamaan taloutensa kuralle pyrkiessään pysymään liigassa niin sou not, konkurssin sattuessa uutta verta tilalle, muuten kiinnostavampaan b-liigaan matokuurille.

Pitemmällä aikavälillä tavoittelisin seuraavaa:

TV-oikeudet tulee palauttaa ilmaiskanavalle ensimmäisen mahdollisen tilaisuuden tullen, vaikka vähän halvemmallakin. Sponssiraha kuitenkin korreloi näkyvyyteen aika suoraan.

Minkäköhän suuruinen hintalappu noissa ruotsin uusissa halleissa on? Näyttivät rakenteeltaan aika yksinkertaisilta, katsojaystävällisiltä halleilta. Tosin kaljanmyyntipisteitä ei kuvissa näytetä. Tuskin kuitenkaan mitään monitoimiareenoita ollaan rakentamassa joten joku 5000-paikkainen halli on varmasti paljon halvempi kuin esim. LA-areena. Olisiko uudella ja uudistetulla liigaorganisaatiolla mahdollisuutta rahoittaa sijoituksena uusia halleja vaikka playoff-kassasta (jaettuna 60%/40% seura/liiga) siinä määrin, että kunnat ja mahdolliset yhteistyöyritykset saataisiin mukaan? Seuroilla varaa ei oikein ole. 400 000 ecua löytyi Pelicansille taskunpohjalta eli jotain rahaa kyllä on.

Vertailun vuoksi Kirkkonummen 1000-paikkainen Varuboden-areena maksoi n.10-12 Miljoonaa markkaa joka rahoitettiin seuraavasti:
3-4 miljoonan markan osakeannilla, 2 milj. mk yhteistyösopimuksilla, 0,5-1,5 milj. mk valtion liikuntapaikka-avustuksella, 1,5 milj. mk kunnan avustuksena, 100.000 Jääkiekkoliiton avustuksena ja 2-2,4 milj. mk pitkäaikaisena lainana. En ihan tarkkoja lukuja löytänyt www:stä. Olettaisin, että viisinkertainen kapasiteetiltaan oleva halli ei maksa viisinkertaista summaa, ehkä kolminkertaisen? Kun ei rakenneta mitään liian kunnianhimoista, saadaan käyttökustannukset pidettyä kurissa ja tunnelma korkealla.

Kattoo jos jaksaa formuloiden jälkeen jatkaa...

Edit. Tajuan toki, ettei tässä mitään uutta ole, tarkoituksenani on lähinnä asettaa noita noita teesejä tärkeys- ja kiireysjärjestykseen.