tkks kirjoitti:
Jatkan vielä vähän ristiretkeä suomalaisia halleja vastaan niin tässä kuvassa tiivistyy lähes se kaikki typeryys, mitä on eriasteisena nähtävissä ympäri maan jäähallien suunnittelussa. Tuskin tarvitsee edes selittää mitkä kaikki on kuvassa pielessä.
tkks kirjoitti:
-Suomen halleissa ei ole vikaa. Niiralan montun tapaiset viritykset ovat loistavia halleja.
Lievänä sivukaneettina keskusteluun, mutta heitänpä kuitenkin. Kun tämä Kuopion halli nyt tuntuu nousevan usein näissä sinun viesteissäsi esille, niin kannattaa toki muistaa millaisena ajankohtana se on rakennettu, millaisessa tilanteessa ja millä hinnalla.
Koko Kuopion halliprojekti 1970-luvulla oli käytännössä muutaman innokkaan jääurheilumiehen (=KalPan puuhamiehen) pienessä piirissä ajama juttu, johon oikeastaan kukaan ulkopuolinen ei jalkapallokaupungissa uskonut. KalPahan pelaili silloin II divisioonassa. Itse toteutus (suunnittelu&rakentaminen) suoritettiin lopulta erittäin suurella kiireellä, koska alkuvuodesta 1978 tuli tieto mahdollisuudesta saada valtion avustusta veikkausvaroista seuraavalle vuodella, koska Joensuussa vastaava hallihanke joutui siellä vasemmiston hampaisiin. Jos Kuopiossa ei olisi tartuttu tähän mahdollisuuteen, olisi hallihanke siirtynyt todennäköisesti vasta jonnekin vuoden 1985 tienoille. Valtion tuet ratkesivat Kuopion eduksi seuranneena kesänä, hallia alettiin rakentaa elokuussa ja jo kaudella 1979-80 siellä päästiin pelaamaan. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi hallin epäkohtiin voitu suunnitteluvaiheessa ehkä paremmin puuttua.
Ulkopuolisen mielestä Niiralan montun suurin puute lienee toisen päätykatsomon puuttuminen. Omasta mielestäni ko. puute on lähinnä kosmeettinen, koska päätykatsomopaikat eivät muutenkaan tunnu ainakaan Kuopiossa olevan kovinkaan kysyttyjä. Olemassa olevan päätykatsomon istumapaikkojen muuttaminen seisomapaikoiksi voisi olla hyvä uudistus, mutta henk. koht. en usko, että se automaattisesti parantaisi tunnelmaa otteluissa olennaisesti. Suurempi vaikutus tunnelmaan on fanikulttuurilla yleisemmin. Jossain Ruotsissa tai Keski-Euroopassa eloisa katsomokäyttäytyminen on syystä tai toisesta iskostunut ihmismieleen yleensäkin Suomea paremmin (tämähän on toki itsestään selvää). Huono heitto, mutta Turku-hallissakin oli "ihan" hyvä fiilis, kun Latvia pelasi siellä MM-ottelujaan 2003. Näiden seikkojen ei tietysti tulisi tarkoittaa, että parempaan ottelutunnelmaan ei tulisi pyrkiä.
Niiralassa toisen päätykatsomon puuttuminen johtuu siitä, että aikanaan päätettiin hyödyntää toisessa päädyssä olevaa tekojääajan huoltorakennusta ja samalla säästää menoissa. Hallin suunnitelmatyöryhmässä ollut ja koko jäähalli-idean piällysmiehenä toiminut rak. ins. Matti Immonen tosin totesi allekirjoittaneelle vuonna 1998, että aikanaan siinä tehtiin virhe, kun huoltorakennusta ei siirretty esim. 10 metriä taaemmas. Rakennusvaiheessa ympärikatsomon teko olisi luonnollisesti tullut aika paljon halvemmaksi kuin nyt, jolloin se maksaisi ainakin kuopiolaisittain maltaita seinien siirtelyineen jne. Lisäksi on otettava huomioon, että vuonna 1978 Kuopiossa ei juuri uskottu suuriin yleisömääriin jääkiekko-otteluissa, koska normaalisti KalPan pelejä oli seurannut 100-200 katsojaa tekojään lehtereiltä.
Kuopion hallin rakennuskustannusten loppusumma oli ainoastaan noin 9,3 miljoonaa markkaa eli noin 22,1 milj. vuoden 1995 rahassa mitattuna (en löytänyt pätevämpää muuntotaulukkoa). Vertailun vuoksi sanottakoon, että pari vuotta myöhemmin valmistuneen Joensuun hallin kustannukset olivat noin kolminkertaiset. Kuopion halli tosin rakennettiin tekojääradan päälle, Joensuussa ei.
Itse en ole mikään rakennustekniikan ekspertti, mutta omasta mielestäni Kuopion jäähalli on ollut katsojan kannalta erittäin toimiva kaikkien näiden vuosien ajan. Kaunis kyhäelmähän se ei missään nimessä ole, mutta mitä sitten? Kaikkeen tottuu. Mielestäni katsojan kannalta hallin toimivuuden pääedellytys on se, että kaikilta paikoilta ottelutapahtuman näkee vähintään kohtuullisesti ja tässä suhteessa Niiralan monttu on kilpailukykyinen mihin tahansa liigahalliin verrattuna. Hallia ollaan vähitellen myös saneeraamassa - mitä nyt kaupungilta (ja seuralta) varoja näinä aikoina tällaiseen toimintaan riittää. Viime kesänä saatiin jo aitiot, jotka ovat suosiosta päätellen osoittautuneet erittäin toimiviksi. Ensi kaudeksi kaukaloa suurennetaan, jolloin katsomot ovat lähempänä peliä. Muitakin parannuksia mm. oheispalveluihin on luvassa.
Muuten sanoisin omana mielipiteenäni, että SM-liigalla ja seuroilla pitäisi olla tavoitteena omat, seurojen omistamat hallit, vaikka se erittäin epätodennäköiseltä varsinkin pienillä paikkakunnilla tuntuu. Muussa tapauksessa ollaan aina tunnetusti kyräilevän kunnallispolitiikan armoilla tyyliin "kun kiekkoseuralla menee paremmin => hallivuokrat ylös". Seurojen omat hallit tulisi pitkälti tästä syystä nähdä edes jonkinlaisena ikuisuustavoitteena.
Jääurheiluseurat yrittivät aikanaan (1992-93) Kuopiossa koko jäähallin vuokrausta, eli kaupunki olisi maksanut kyseiselle koalitiolle (Jääurheiluseurat ry) tietyn summan vuodessa jäähallin ylläpitämiseen. Seurat olisivat mm. vastanneet jäähallin markkinoinnista, vastanneet siellä järjestettäistä tapahtumista ja palkanneet hallia pyörittävän työvoiman (normaalistihan työnantaja on kaupunki). Yhdeksi keskeisistä ongelmista tässä mallissa nousi kuitenkin kaupungin pelko siitä, että hallin välttämättömät huoltotyöt saattaisivat joutua laiminilyödyiksi, jos seurat joutuisivat taloudellisiin vaikeuksiin. Tällöin ne saattaisivat yrittää paikata talouttaan jäähallin kustannuksella. Eipä se tainnut muutenkaan tuo aika olla kypsä näin radikaalille ajatukselle...