Pelastetaan SM-liiga vielä kun se on mahdollista

[Cobol]

Turha henkseleitä noin paljon paukutella ja esittää noita ominasi kun kaikki löytyvät aiemmista ketjuista täältä ja muualta..

Valtaosan ratkaisuesityksistä olen saanut ajatuksista muualla tai täällä. Parempi onkin sanoa, että olen ne koonnut yhteen ja esittänyt ne sitten omien ajatusten joukossa. Ja vaikka itse nimeät 10+10 mallin esittämäkseni, niin se ei pidä paikkaansa samassa mielessä kuin tuo yllä oleva. Alunperin sitä esitti Mennander.

SM-liiga voi huonosti ja Mestis voi huonosti. Mitä siis on tehtävä, jotta näkisimme huippukiekkoa muuallakin kuin telkkarissa? Onko kokoamissani ratkaisumalleissa vastaus vain onko vastaus joku aivan muu?

 

[Kapo]

Valtaosan ratkaisuesityksistä olen saanut ajatuksista muualla tai täällä. Parempi onkin sanoa, että olen ne koonnut yhteen ja esittänyt ne sitten omien ajatusten joukossa. Ja vaikka itse nimeät 10+10 mallin esittämäkseni, niin se ei pidä paikkaansa samassa mielessä kuin tuo yllä oleva. Alunperin sitä esitti Mennander.

SM-liiga voi huonosti ja Mestis voi huonosti. Mitä siis on tehtävä, jotta näkisimme huippukiekkoa muuallakin kuin telkkarissa? Onko kokoamissani ratkaisumalleissa vastaus vain onko vastaus joku aivan muu?

Juu siis tarkoitin että tässä ketjussa esittämäsi..
Mitä tarkoitat että muuallakin kuin telkkarissa? Hallissa? Muussa mediassa? Yhteiskunnassa? (liput dösissä?) Kaikkiin ongelmiin tuskin on edes järkevää heti alkuun pureutua, moniin kun ratkaisut luultavasti tulevat itsestään kunhan perusrakenne saadaan kuntoon.

Ratkaisumallista riippumatta tuskin kukaan on eri mieltä siitä, että näin ei voi jatkua. Jotain on yritettävä.

Haluaisin kuulla mielipiteesi talousihmisenä tuosta hallipohdinnastani. Nimenomaan liigan osuudesta.

 

[Korppi]

Alunperin sitä esitti Mennander.

Mikä todistaa koko esityksen olevan kuolleena syntynyt.

 

[Speedye]

Kyllähän jokainen voi tuohon SM-liigan pelastamiseen itsekin osallistua. Käy katsomassa pelejä aina kun on mahdollista. Liian monet jääkiekkokatsojat ovat sellaisia, että käyvät peleissä vain silloin kun suosikkijoukkue menestyy. Jos katsojat säilyisivät katsomossa läpi kauden niin seurojen talous olisi paljon paremmalla mallilla. Mutta yleensähän siinä käy niin, että huono menestys tiputtaa yleisöä pahimmillaan jopa tuhansilla katsojilla. Ja se ei voi olla näkymättä. Tuosta kymmenen joukkueen sarjasta en itse innostu. Mielummin 12 joukkuetta. Sen sijaan toivoisin, että kaksi liigan huonointa putoaisi suoraan ja kaksi mestiksen parasta nousisi. Silloin jäisi perseily paljon vähemmälle. Kun mietitään taas niitä kymmentä tai kahtatoista joukkuetta niin ne voisivat olla: Jokerit, HIFK, Blues, TPS, Tappara, Ilves, Kärpät, Pelicans, Kalpa, JYP, HPK ja Ässät. Tietenkin tuo kuulostaa raa'lta heittää kaksi joukkuetta noin vain menemään.

Esimerkiksi Kalpa ja Pelicans tulevat sen verran suurilta talousalueilta, että katsojia pitäisi riittää. Kuopiossa ja Lahdessa kun tuo asukasluku on tuossa 100000 hujakoilla. Kun taas esim. Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Raumalla asukkaita on monta kertaa vähemmän. Kohta tulee puukkoa selkään mutta tulkoon.

 

[Master God]

Juuri tämä tekee keskustelusta mahdottoman. Ison kuvan sijasta (= SM-liigan nykyinen taso ja seurojen kyky kilpailla muita Euroopan liigoja vastaan) lähinnä saivartelet ja tuot esille yksittäisiä tilanteita, joilla ei ole juurikaan merkitystä isossa kuvassa.

Väärin. Tuon esille yksittäistapauksia, jotka kuvastavat mielestäni sitä suuntausta, johon ollaan menossa, jos SM-liigasta yritetään tehdä viihdebisnestä samoilla lainalaisuuksilla kuin isossa maailmassa.

Tässä on se iso kuva.

Peruskysmys on: mitä on tehtävä, jotta SM-liiga ja Mestis saadaan pelastettua ja kehitys käännettyä?

Itse olen esittänyt useita vaihtoehtoja nykymenolle. Joku jolla on parempia, esittäköön omansa.

Tuo on aika pieni kuva. Iso kuva on se, miten saada Suomi ylipäänsä kilpailukyvyssä pysymään edes joten kuten pinnalla. Jos koko talouselämällä menee huonosti, ei sponsorieurojakaan riitä jaettavaksi.

Liigan kannalta olennainen kysymys on se, miten saada pitkä runkosarja kiinnostamaan suurta yleisöä ja sitä kautta yrityksiä säilyttämällä kuitenkin jääkiekkoilun jatkuvuuden nimissä urheilullisuus.

Se, että tuloeroja lisätään esim. playoff-pelien lipputulojen jaossa, ei ole mikään ratkaisu mihinkään. Esim. Jokerien peleissä on käynyt 100000 katsojaa enemmän kuin esimerkiksi HPK:lla, vaikka mukaan laskettaisiin maksimi 10 playoff-kotipeliä täydellä katsomolla.

Mahdollisuus taloudellisestikin hyviin voittoihin urheilun kautta on nimenomaan pienten seurojen etu, koska muutenhan heillä olisi huomattavasti pienemmät taloudelliset intressit yrittää voittaa mitään.

Sitä paitsi, et ole esittänyt mitään konkreettista sarjajärjestelmän ja voitonjaon uusimisen lisäksi. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä, että playoffit pitäisi olla järjestelmällä paras seitsemästä. Tuolle uudelle voitonjaolle ei ole minusta mitään muita perusteita kuin se, jos halutaan kasvattaa liigan tuloeroja entisestään. En näe siinä oikeastaan mitään kannustinta, koska yleisömäärien lisäys suurseurojen panostuksen kautta on aika marginaalinen.

Sarjajärjestelmiä voidaan kehitellä kyllä, ja voi ehkä olla että 14 joukkuetta on liikaa. Tosin itse esitin mielestäni paremman järjestelmän, jolla taataan Mestis-joukkueiden mahdollisuudet päästä liigaan ja omasta mielestäni huomattavasti nykyistä kiinnostavampi runkosarja.

 

[ms.qvist]

Sen sijaan toivoisin, että kaksi liigan huonointa putoaisi suoraan ja kaksi mestiksen parasta nousisi. Silloin jäisi perseily paljon vähemmälle. Kun mietitään taas niitä kymmentä tai kahtatoista joukkuetta niin ne voisivat olla: Jokerit, HIFK, Blues, TPS, Tappara, Ilves, Kärpät, Pelicans, Kalpa, JYP, HPK ja Ässät. Tietenkin tuo kuulostaa raa'lta heittää kaksi joukkuetta noin vain menemään.

Esimerkiksi Kalpa ja Pelicans tulevat sen verran suurilta talousalueilta, että katsojia pitäisi riittää. Kuopiossa ja Lahdessa kun tuo asukasluku on tuossa 100000 hujakoilla. Kun taas esim. Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Raumalla asukkaita on monta kertaa vähemmän. Kohta tulee puukkoa selkään mutta tulkoon.

Itse näkisin parempana vaihtoehtona taasen juuri karsinnat koska se antaa sille A-liigaan nousseelle joukkueelle edes teoreettisesti hengähdysrauhaa, suora putoaminen johtaisi usein siihen, että joukkue koetettaisi putoamisen pelossa kasata epäterveeltä pohjalta liiallisen lainarahan turvin ja jos putoaminen sitten suoraan tapahtuisi niin joukkue saattaisi olla auttamattomassa velkakierteessä mikä saattaisi ajaa pahimmassa tapauksessa koko joukkueen ja seuran kriisiin. Mikä tuskin olisi tällaisen A- ja B-liigamallin tarkoitus koska se vähentäisi kartalta yhden muutoin potentiaalisen joukkueen.

Minusta tässä liigajoukkueiden määrän alasajossa joukkueiden valintakriteerinä tulee ehdottomasti käyttää urheilullisia perusteita ei alueen väestöpotentiaalia tms. seikkoja, pl. joukkueen taloudellisen tilan, mikäli se on todella surkea eli edelletyksiä kunnolliseen toimintaan A-liigassa ei ole joukkue voitaisi "siirtää" B-liigaan jollei seuran edustajat kykene osoittamaan sitä, että joukkueen taloudellinen pohja saadaan kannattavammaksi esim. uusien sijoittajien tai sponsoreiden toimesta. Eli periaatteeni olisi se, että B-liigaan siirymävaiheessa pudottaisi urheilullisen menestyksen perusteella ei minkään muun syyn tähden.

vlad.

 

[Cobol]

Haluaisin kuulla mielipiteesi talousihmisenä tuosta hallipohdinnastani. Nimenomaan liigan osuudesta.

Talousihmisenä en itseäni pidä, mutta muuten voin kommentoida tarkemmin ensi viikon puolivälissä kun olen takaisin Hgissä ja yhteys muutakin kuin mobilea.

 

[Master God]

Tuossa on paljon hyviä ideoita ja allekirjoitan itse kohdat: 4,5,7,9 ja 10. Kymmenen joukkueen liigaa en kannata missään nimessä.

Ihan rehellisesti sanottuna en edes tiedä, mikä olisi paras määrä joukkueita liigaan. Toisaalta olen myös sitä mieltä, ettei sitä oikeaa tiedä kukaan muukaan. Ainakaan sitä ei tähän mennessä kukaan ole mitenkään aukottomasti todistanut.

8, 10, 12, 14 tai whateva. Ei sitä kuitenkaan kukaan pysty osoittamaan.

Sen sijaan olisi kiva nähdä sellainen malli, jolla runkosarja olisi mielenkiintoinen. Se jos mikä olisi positiivinen impakti tälle liigalle. Playoffit on loppuunmyyty anyway.

 

[tkks]

Ihan rehellisesti sanottuna en edes tiedä, mikä olisi paras määrä joukkueita liigaan. Toisaalta olen myös sitä mieltä, ettei sitä oikeaa tiedä kukaan muukaan. Ainakaan sitä ei tähän mennessä kukaan ole mitenkään aukottomasti todistanut.

8, 10, 12, 14 tai whateva. Ei sitä kuitenkaan kukaan pysty osoittamaan.

Sen sijaan olisi kiva nähdä sellainen malli, jolla runkosarja olisi mielenkiintoinen. Se jos mikä olisi positiivinen impakti tälle liigalle. Playoffit on loppuunmyyty anyway.

Jos kohta 6 cobolin ehdotuksista ei tule voimaan, niin on turha myös odotella täysiä halleja play-offeissa.

 

[tuuski]

Jos kohta 6 cobolin ehdotuksista ei tule voimaan, niin on turha myös odotella täysiä halleja play-offeissa.

Haluatko lyödä pienen vedon asiasta esim. tämän kevään osalta? Väitän, että Ässien, HIFK:n ja Kärppien peleissä on lähes poikkeuksetta täysi tupa. Myös HPK, Jyp ja Saipa pääsevät luultavasti ~90% täyttöasteeseen ottelussa kuin ottelussa. Tampereen seurat saattavat olla vastakkain puolivälierissä, jolloin jokainen ottelu on todennäköisesti loppuunmyyty.

Sellaista markkinoijaa ei olekaan, joka saisi TPS:n peleihin tänä keväänä täydet katsomot.

 

[Major Julli]

No hyvä on. Yritetään sitten.

Alkuun, en ymmärrä sitä, miten Ruotsissa on laitettu talous urheilun edelle. Heillä on talous paremmassa kunnossa ja heillä on parempia pelaajia. Seurat siis satsaavat pelaajiin. Olen siis täysin eri mieltä. Ruotsissa on laitettu urheilu talouden edelle ja huippujääkiekon etu yksittäisten seuraetujen edelle. Elitserieniä ei ole ylilaajennettu.

Tämä on hyvä pointti. Ja toivottavasti tätä ajattelua osataan kopioida.

Ikävä kyllä surkea tilanne on se, että luultavasti kopioidaan toi hallimalli Suomeen, mikä sinällään on ihan hyvä juttu, mutta unohdetaan sekä peli, pelaajat että yleisö. Mutta kun Suomessa halutaan pelata Summas-Westerlund-rännikiekkoa ja treenata tuhat kertaa viikossa, so be it. Heidän päivä, ei mun.

 

[tkks]

Haluatko lyödä pienen vedon asiasta esim. tämän kevään osalta? Väitän, että Ässien, HIFK:n ja Kärppien peleissä on lähes poikkeuksetta täysi tupa. Myös HPK, Jyp ja Saipa pääsevät luultavasti ~90% täyttöasteeseen ottelussa kuin ottelussa. Tampereen seurat saattavat olla vastakkain puolivälierissä, jolloin jokainen ottelu on todennäköisesti loppuunmyyty.

Sellaista markkinoijaa ei olekaan, joka saisi TPS:n peleihin tänä keväänä täydet katsomot.

Et ole tainnut tajuta silti kokonaiskuvaa. Pienessä hallissa lipputulot ovar sen verran pienet, että ei suurta ongelmaa ole niitä liigalle tilittää. Ja paikalliskamppailu nyt on oma lukunsa.

Ja kyllä cobolin lisäksi moni muukin samoja teesejä ajava laittaa urheilun talouden edelle, minä ainakin. Mun ajattelutavassa vain pohja pitää olla kunnossa ennen kuin mitään oikeasti fiksua voi harkita. Moni vaan lyö aivonsa narikkaan, kun edes kuulee sanan talous ja alkaa latomaan syytöksiä urheilun unhohtamisesta eikä edes ajatuksella lue niitä tekstejä.

 

[Major Julli]

Et ole tainnut tajuta silti kokonaiskuvaa. Pienessä hallissa lipputulot ovar sen verran pienet, että ei suurta ongelmaa ole niitä liigalle tilittää. Ja paikalliskamppailu nyt on oma lukunsa.

Ja kyllä cobolin lisäksi moni muukin samoja teesejä ajava laittaa urheilun talouden edelle, minä ainakin. Mun ajattelutavassa vain pohja pitää olla kunnossa ennen kuin mitään oikeasti fiksua voi harkita. Moni vaan lyö aivonsa narikkaan, kun edes kuulee sanan talous ja alkaa latomaan syytöksiä urheilun unhohtamisesta eikä edes ajatuksella lue niitä tekstejä.

Tuohon väitteesi sisältyy myös ajatus että seurojen toimitusjohtajat ja markkinointi-ihmiset ovat tehneet täysin paskaa työtä siitä saakka kun SM-liigan toiminta on 70-luvulla aloitettu. Liigassa mennään nytkin talous edellä, ne seurat joissa näin ei ole tehty ovat oppirahansa maksaneet.

 

[Artsi]

Et ole tainnut tajuta silti kokonaiskuvaa. Pienessä hallissa lipputulot ovar sen verran pienet, että ei suurta ongelmaa ole niitä liigalle tilittää. Ja paikalliskamppailu nyt on oma lukunsa.

Aika vahva väite, että pienen budjetin ja pienen hallin seuralle lipputulojen tilittäminen liigalle olisi jotenkin helpompaa, kuin ison hallin ja ison budjetin seuralle.

 

[tkks]

Tuohon väitteesi sisältyy myös ajatus että seurojen toimitusjohtajat ja markkinointi-ihmiset ovat tehneet täysin paskaa työtä siitä saakka kun SM-liigan toiminta on 70-luvulla aloitettu. Liigassa mennään nytkin talous edellä, ne seurat joissa näin ei ole tehty ovat oppirahansa maksaneet.

Nyt päästiinkin asian ytimeen. Nykyäänkin vain harvoissa seuroissa ollaan edes siellä päin. Tänäänkin vielä monissa paikoissa leikitään taitoihin nähden liian isoilla hiekkalaatikoilla. Jos joukossa olisikin talousasioiden osaajia niin he innostuvat kuin pikkupojat tai sitten oikeat vallanpitäjät eivät heitä huomioi.

 

[LuKi]

Jotenkin tulee turhautunut olo näitä tekstejä lukiessa. SM-liigan vetovoima ja kiekkoviihteen taso on laskenut suhteellisesti verrattuna esim. Ruotsiin ja mielestäni myös absoluuttisesti (tähdet puuttuvat). Täällä vain keskustetellaan play-off pottien jaosta tai pelaajien 6kk verotuksesta, eikä oikeasti mietitä mitä meillä tehdään väärin. Ei Sveitsissä, tai ainakaan Ruotsissa, ihmisillä ole rahaa käytettävissä sen enempää kuin Suomessakaan. Molemmissa maissa lätkä ei ole edes ykköslaji, vaan korkeintaan kakkonen jalkapallon jälkeen. Silti Elitserienin halvimman joukkueen liikevaihto kuluvalla kaudella on viisi miljoonaa euroa ja rikkaimmat satsaavat runsaasti yli 10 miljoonaa euroa. Tämä saadaan aikaan aivan Suomeen verrattavilla talousalueilla. Jotain tehdään paemmin kuin Suomessa. Mielestäni tämä on markkinointi. Esim. Färjestadin markkinoinnista huolehtii viisi kokopäiväistä henkilöä, kaksi huolehtii mediasta, pelkän talouden kimpussa häärii kaksi henkilöä ja lipunmyynnistä vastaa oma työntekjä. Markkinointiin satsaaminen on silmiinpistävää. Pyritään luomaan brändiä, fanikulttuuria, sitä jota löytyy Euroopasta laajemmalti erityisesti jalkapallosta. Tällöin kaupungilla voi nähdä pelipäivinä fanipaita päällä kulkevia "virkamiehiä" joita Suomessa pidettäisiin vähän liian innokkaina hörhöinä, joiden toivotaan kasvavan jo aikuisiksi.

Meiltä puuttuu fanikulttuuri!

No tulevat Latvian kisat ovat oiva paikka tarkastella missä SM-liiga menee. Voimme vertailla montako pelajaa mistäkin liigasta kerääntyy kamppailemaan paikasta auringossa.

 

[Cobol]

Esimerkkinä Färjestad

Färjestad on karlstadilainen seura. Karlstadissa on asukkaita noin 80 000 ihmistä eli kaupunki on selvästi pienempi kuin vaikkapa Tampere, Turku tai Oulu ja vain vähän suurempi kuin Vaasa. Färjestadin jäähalli vetää noin 8 100 katsojaa. Ei siis hallikaan kilpaile Turun ja Hartwall-Areenan kanssa.

Silti Färjestad on erinomainen seura, joka työllistää (sekin) lähes 100 ihmistä ja pyörittää tällä hetkellä 15 miljoonan euron liikevaihtoa. Seuran oma pääoma on 5 miljoonaa euroa. Miten tämä on mahdollista?

1. Färjestadissa tehtiin viitisen vuotta sitten visio, jossa määriteltiin seuran tavoitteet isossa kuvassa. Färjestad päätti, että siitä tulee Euroopan paras seura niin kaukalossa kuin taloudessa.

2. Färjestad saneerasi kaupungin jäähallia 1990-luvun lopulla noin 1.3 miljoonalla eurolla. Osana uutta visiota seura päätti hankkia jäähallin omakseen ja osti sen 165 000 eurolla eli hyvin halvalla. Hinnassa huomioitiin seuran aiempi panostus. Heti sen jälkeen jäähalliin tehtiin 11 miljoonan euron remontti - eli halli rakennettiin pitkälti uusiksi - ja nyt hallia pidetään koko Elitserienin katsojatutkimuksessa liigan parhaana.

3. Färjestad päätti pistää urheilu- ja markkinointikoneistonsa uusiksi. Mukaan saatiin kivikovia jääkiekkoammattilaisia myös markkinoinnin puolelle, joilla on myös bisneksestä näyttöjä. Keskeistä roolia seuran uudistamisessa näyttelevät ex-ammattilaiset Håkan Loob ja Thomas Rundqvist.

4. Yhteydet alueen yrityksiin rakennettiin uudelleen siten, että yritykset todella hyötyivät mukaan tulosta. Kyse on lähinnä yritysten välisestä bisneksestä, josta Färjestadin halli oheistoimintoineen muodosti keskeisen osan.

5. Tällä hetkellä Färjestadin toimistolla työskentelee noin 20 henkeä. Viitisen vuotta sitten lähtötilanne oli sama kuin monessa SM-liigan seurassa nyt: toimistolla viitisen henkeä eikä ammattilaistason markkinointia. Esimerkiksi Färjestadissa ei ollut silloin edes täyspäiväistä markkinointipäällikköä. Nyt Färjestadin pelkkä markkinointiyksikkö on suurempi kuin seuran aiempi koko toimistohenkilökunta yhteensä.

6. Färjestad on tehnyt kaikkensa, jotta pelaajat ja perheet viihtyisivät Färjestadissa. Pelaajien perheistä on tehty verkosto ja kaikki muutkin asiat pyritään hoitamaan viimeisen päälle. Färjestad on rakentanut brändin omasta menestyksestään ja pelaajien viihtymisestä seurassa. (Totta: esim Toskala ja Jantunen ovat pitäneet Färjestadia loistavana ympäristönä).

7. Färjestad on rakentanut noin viidessä vuodessa organisaation, joka on todella ammattilaistasoa niin urheilun kuin talousosaamisenkin alalla. Mitään muuta se ole vaatinut kuin hyvän perussuunnitelman, oikeat ihmiset oikeille paikoille ja työtä sen jälkeen.

8. Mitä Färjestadissa siis oivallettiin? Ehkä yksinkertaisesti se, että ei jääkiekkoseura voi jäädä paikoilleen ja myydä makkaraa ja olutta 5 000 katsojan hallissa ja tyytyä siihen mitä siitä saa.

9. Koko Ruotsissa taas ymmärrettiin viitisen vuotta sitten se, että maan hallien olosuhteita ja seurojen kilpailukykyä palkata hyviä pelaajia on rakennettava uudella tavalla. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että muutos Ruotsissa onnistui yli odotusten. Seurojen omavaraisuus kasvoi, samoin tulot. Pelaajat viihtyvät hyvin ja esimerkiksi ruotsalaispelaajat pelaavat Euroopassa lähes aina Ruotsissa.

10. Myös Ruotsin valtio ja kunnat ovat ymmärtäneet jääkiekon edun olevan heidänkin etunsa. Kunnat ovat olleet tukemassa Elitserienin seurojen muutosta ja talouden sekä viihtyvyyden rakennusprosessia siten, että seurat ovat kilpailukykyisiä Euroopan tasolla. Valtio taas on tullut vastaan mm. palkkojen rahastoinnissa ja luonut siten paremmat olosuhteet kuin esimerkiksi Suomessa on tällä hetkellä.

11. Yllä olevan pohjalta voi sanoa, että Suomessa on aivan samat mahdollisuudet. Se mikä meiltä puuttuu, on halu yhteisen hyvän rakentamiseen. SM-liigassa seurat valvovat vain omia oikeuksiaan ja niitäkin vain tästä hetkestä tarkastellen. Pitkäjänteinen visointi ja koko liigan ja jääkiekon puolesta tehtävä työ puuttuu täysin.

Lähteenä mm. Hockey-lehti (kevät 2004)

 

[tkks]

12. Elitserienissä luotiin koulutusjärjestelmä yritysten kanssa, joka kouluttaa seurojen johtohenkilöitä, jotta liiketoimintaosaaminen paranee, ja yhteistyö seurojen ja yritysten välillä on mahdollisimman tehokasta. (Suomessa taas uhkaillaan, vittuillaan, kiristetään ja kännätään molemmin puolin.)

13. Elitserienissä otettiin ohjat käsiin jääkiekko-ohjelmien teossa. Liiga pitää huolen siitä, että tuotettu ohjelma niin radiossa kuin tv:ssäkin on mahdollisimman laadukasta. Time-Outin tyyliset rävellykset ei ruutuun pääse.

Edit: Taisi olla niin, että Färjestadissa on vakituisessa työsuhteessa se noin 100 henkeä, mutta olisiko ollut niin, että jotain 300 henkilöä saa vuoden aikana palkkaa firmasta.

 

[Cobol]

Hyvät lisäykset tkks:lta, varsinkin tuo kohta 12 on oleellinen SM-liigan kannalta.

Nythän muutama SM-liigan johtaja on heitellyt ongelmien ratkaisuksi seurakohtaista palkkakattoa. Se tuntuu turvalliselta heitolta, koska jokainen tietää ettei siitä saada yksimielisyyttä koskaan. Niinpä voi sanoa, että on jotain esittänyt. Palkkakaton ottaminen käyttöön vain Suomessa romuttaisi liigan lopullisesti. Jos taas palkkakatto otettaisiin vaikkapa myös Ruotsissa ja Sveitsissä ja Suomessa samaan aikaan käyttöön, Suomen tilanne ei muuttuisi mitenkään. Kaiken lisäksi Suomessa eräskin seura hoitaa jo nyt palkkakulujaan täysin toisen yrityksen piikkiin. Toisin sanoen, nämä palkat eivät ole mukana edes seuran omassa palkkabudjetissa. Se on selvä, että tällaiselle seuralla sopii palkkakatto :)

Suomessa ei Ruotsin mallista edes haluta keskustella. Sanoisin niin, että syykin on ilmiselvä. Sehän tarkoittaisi monessa seurassa sitä, että omaa valtaa pitäisi jakaa ammattilaisille niin urheilussa kuin taloudessakin ja mukaan pitäisi ottaa uusia osakkaita, jotka taas toisivat omia vaatimuksiaan mm. laadun parantamisesta.

Parempi on siis vaieta koko asiasta ja todeta, että meillä on jo nyt kaikki keinot käytössä. Jäähallissa on kuuma vesi ja kaksi aitiota ja nyt on kauden alusta saatu jo toinen grillauspiste makkaralle.

 

[avatar]

Kun mietitään taas niitä kymmentä tai kahtatoista joukkuetta niin ne voisivat olla: Jokerit, HIFK, Blues, TPS, Tappara, Ilves, Kärpät, Pelicans, Kalpa, JYP, HPK ja Ässät. Tietenkin tuo kuulostaa raa'lta heittää kaksi joukkuetta noin vain menemään.

Esimerkiksi Kalpa ja Pelicans tulevat sen verran suurilta talousalueilta, että katsojia pitäisi riittää. Kuopiossa ja Lahdessa kun tuo asukasluku on tuossa 100000 hujakoilla. Kun taas esim. Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Raumalla asukkaita on monta kertaa vähemmän. Kohta tulee puukkoa selkään mutta tulkoon.

Niin Lappeenrantahan on Suomen 11. suurin kaupunki, eli jos kaikista suurista kaupungeista olisi yksi seura ja liigassa 12 joukkuetta, kuuluisi SaiPa niihin, jos taas kymmenen, ei. Okei ehkä ei paras ajatusmalli, mutta laskuperusteinen kuitenkin. Siihen, miten liigaa ja mestistä pitäisi muuttaa myös suhteessa toisiinsa, en ota ainakaan nyt kantaa, kun ei nuo liigan konservatiiviset johtajat asialle kuitenkaan mitään juurikaan tee, kun trendi näyttäisi olevan vain se, että otetaan vielä Sport ja Jukuritkin mukaan ja tehdään 16-joukkueen liiga, että kaikilla olisi niin mukavaa.

10x10-sarja voisi olla ihan jees, mutta selkeästi sillä pykälällä, että liigan viimeinen tippuu suoraan ja ns. "mestiksen", "b-liigan" tjsp. ykkönen nousisi suoraan, ja ehkä kakkoset karsisivat tai jotain. Niin ja sitten näiden eri liigojen joukkueet tosiaan pelaisivat myös keskinäisiä otteluita, ei tietenkään suhteessa yhtä paljon, mutta mielestäni kyllä molemmat sarjat pitäisi laittaa pelaamaan jokaista toisen sarjan joukkuetta vastaan, oli sitten tasoero kova eli ei. Tämmöstä.

edit: otimpa kantaa kuitenkin... :/

 

[tkks]

Täällä ei nyt mun mielestä todellakaan nähdä metsää puilta. Lähes kukaan ei tunnu näkevän kokonaisuutta. Liigakarsinnat ja se kuka pelaa milläkin sarjatasolla ja miten pudotaan ja noustaan on vain pieni osa ongelmaa nimeltä Sm-liigan hukattu tulevaisuus.

Pelkään pahoin, että myös liigan ja seurojen johdossa tapellaan samoista, kokonaisuuden kannalta sinsänsä merkityksettömistä asioista, sen sijaan, että oikeasti uppoavaa laivaa yritettäisiin pelastaa.

Päiväunissani toivon, että liigan ja seurojen olematon yritys oikeasti tehdä jotain asioiden parantamista on vain hyvän peittelyoperaation tulosta, ja tänä kesänä pöytään lyödään salassa valmisteltu oikea kehittämissuunnitelma jonkun liigan logon uudistamisen sijaan.

 

[korkki]

Tuli muuten mieleen että onko kellään tarjota mitään linkkiä SM-liigan yleisömääriin ja niiden kehitykseen vaikkapa viimeisten 20 vuoden ajalta...

 

[Speedye]

Niin Lappeenrantahan on Suomen 11. suurin kaupunki, eli jos kaikista suurista kaupungeista olisi yksi seura ja liigassa 12 joukkuetta, kuuluisi SaiPa niihin, jos taas kymmenen, ei. Okei ehkä ei paras ajatusmalli, mutta laskuperusteinen kuitenkin. Siihen, miten liigaa ja mestistä pitäisi muuttaa myös suhteessa toisiinsa, en ota ainakaan nyt kantaa, kun ei nuo liigan konservatiiviset johtajat asialle kuitenkaan mitään juurikaan tee, kun trendi näyttäisi olevan vain se, että otetaan vielä Sport ja Jukuritkin mukaan ja tehdään 16-joukkueen liiga, että kaikilla olisi niin mukavaa.

10x10-sarja voisi olla ihan jees, mutta selkeästi sillä pykälällä, että liigan viimeinen tippuu suoraan ja ns. "mestiksen", "b-liigan" tjsp. ykkönen nousisi suoraan, ja ehkä kakkoset karsisivat tai jotain. Niin ja sitten näiden eri liigojen joukkueet tosiaan pelaisivat myös keskinäisiä otteluita, ei tietenkään suhteessa yhtä paljon, mutta mielestäni kyllä molemmat sarjat pitäisi laittaa pelaamaan jokaista toisen sarjan joukkuetta vastaan, oli sitten tasoero kova eli ei. Tämmöstä.

edit: otimpa kantaa kuitenkin... :/

Niin.. Jos liigajoukkueet otettaisiin 12 joukkueen liigaan kaupunkien asukaslukujen perusteella niin putoavat joukkueet olisivat HPK ja Lukko. Mutta HPK:n pudottaminen olisi jo liian iso juttu, onhan joukkue lähes joka vuosi välierissä asti. Nykyään ollaan kaivettu aikamoinen sudenkuoppa.. Nimittäin jos joku joukkue nykyisestä liigasta tipahtaa on konkurssi aika lähellä.. Tähän on päädytty ainoastaan suljetun sarjan ansiosta. Mestis- ja SM-liigajoukkueen ero on kuin koiralla ja kissalla.. eli aika suuri. Kyllähän se nähtiin kun lähes Mestis-Kalpa nostettiin liigaan. Ei hirveästi ole jakoa ollut. Mestiksestäkin pitäisi saada paljon viihdyttävämpi sarja ennen kuin sieltä voitaisiin liigaan tosissaan karsia. Vai kuka haluaa nähdä ns. Jukuri-kiekkoa liigassa. Kun johdetaan viiden minuutin pelin jälkeen niin lyödään liinat täysin kiinni ja puolustetaan loppupeli. Ei näin.

 

[Tepa]

Jotenkin tulee turhautunut olo näitä tekstejä lukiessa. SM-liigan vetovoima ja kiekkoviihteen taso on laskenut suhteellisesti verrattuna esim. Ruotsiin ja mielestäni myös absoluuttisesti (tähdet puuttuvat). Täällä vain keskustetellaan play-off pottien jaosta tai pelaajien 6kk verotuksesta, eikä oikeasti mietitä mitä meillä tehdään väärin. Ei Sveitsissä, tai ainakaan Ruotsissa, ihmisillä ole rahaa käytettävissä sen enempää kuin Suomessakaan. Molemmissa maissa lätkä ei ole edes ykköslaji, vaan korkeintaan kakkonen jalkapallon jälkeen.

No tulevat Latvian kisat ovat oiva paikka tarkastella missä SM-liiga menee. Voimme vertailla montako pelajaa mistäkin liigasta kerääntyy kamppailemaan paikasta auringossa.

Minusta olisi kiva kuulla ketä tähtipelaajia pyörii Elitserienissä, mikä tekee siitä liigasta absoluuttisesti omaamme paremman? Mielestäni muuttovirtaa on molempiin suuntiin. Joakim Eriksson on tähti omassa liigassamme. Yhtälailla sieltä on saatu liigaan tähtenä Marko Jantunen ja tällä kaudella sieltä on palannut mm. Kalle Sahlstedt, Jouni Loponen, Tuukka Mäntylä, Vladimir Sicak ja Janne Laakkonen esimerkkeinä. Onko Sami Torkki ja Mika Niskanen ultimate menetyksiä noihin verrattuna?

Missä ollaan menty vikaan. Mielestäni liigassa oli viime kaudella useampi supertähti olli Jokinen, Saku Koivu ja Michael Nylander etunenässä. Nämä osoittautui kuitenkin tässä viisikkopuolustamisen luvatussa maassa tavalliseksi kuolevaiseksi.

Mitä tulee noihin rahoihin ja ihmisiin SM-liigasta viedyt todelliset tähdet, kuten Ville Peltonen ja Glen Metropolit esimerkkeinä suuntaa poikkeuksetta Euroopan suurien kaupunkien joukkueisiin. Esimerkkinä mainitun Färjestadtin suuri tähti on Jörgen Jönsson. Hän on pelannut vuodesta toiseen arvoturnauksia, mutta mielestäni liigassamme on samanlaisia pelaajia, kuten esimerkkinä Raipe Helminen ja kasvamassa uusia, kuten Niklas Bäckström, Lasse Kukkonen ja Jari Viuhkola.

Mielestäni tässä tullaan periaatteelliseen kysymykseen pitääkö tavoitella menestyastä vai yhtä suurta supertähteä. Svetisiläiset seurat hankkii isolla rahalla muutaman supertähden, kun taas sitten alempien ketjujen miehet ovat harrastelijoita. SM-liiga seurat rakentaa yhteänisen joukkueen suureltaosin, joita ei yhdellä supertähdellä horjuteta.

Mielestäni ei voida puhua koko liigan alaspäin menosta vaan mielestäni tietyt suurseurat eivät ole pystyneet käyttämään niillä olevia resursseja niin hyvin kuin suurseurat muissa maissa. Toisaalta tähän vaikuttaa se tosiasia, että suuret seuramme kerää rahaa samalta alueilta kilpaillen samoista sponsorimarkoista. Mielestäni nimenomaan Jokerit, HIFK ja TPS eivät ole onnistuneet hankkimaan sen tason pelaajia kuin niiden resurssit ja budjetti sallisi. Jos Whiteen, Murphyyn, Centomoon, Askeyhyn, Zioniin, Passmoreen, Göeringiiin, Beadoiniin, Harkinsiin, Mapletoftiiin, Widingiin, Jämtiniin haaskatut rahat olisi edes osaksi käytetty järkevämmin olisi liigamme astetta parempi. Santala, Hyvönen, Salmelainen ja Hauhtonen on niitä harvoja osumia tuossa meressä. Pahinta suomalaisen kiekkoilun kannalta on kuitenkin seurojen maine. Kuinka moni pelaaja esimerkkinä ponnistaa urallaan eteenpäin Jokereissa? Hyvin harva. Jokerit on pikemmin varma paikka alentaa palkkaa ja hankkia hylkiön miane. Jussi Pesonen ja Timo Vertala ei enää kelpaa tähdeksi koska floppasi Jokereissa.

Mielestäni avainasia olisi saada väkeä noihin suuriin halleihin seuraamaan peliä nimeltä jääkiekko. Moni pikkupaikkakunta hoitaa leviskänsä mielestäni mallikelpoisesti. Itse olisin tuon sarjan avaamisen puolella. Visiitit vauhdin haussa alempana ei tekisi pahaa osalle joukkueista. Tämä antaisi mahdollisuuden myös Jokereiden ja Kiekko-Espoon tapaisille tuhkimotarinoille nousta liigaan. Esimerkkinä tällä kaudella karsinta ottelut välillä Jokerit-Kiekko-Vantaa olisi melkoinen psektaakkeli. Väittäisin, että siellä olisi huomattavan paljon enemmän väkeä kuin keskivertoliigaottelussa.

 

[Cobol]

Mielestäni ei voida puhua koko liigan alaspäin menosta vaan mielestäni tietyt suurseurat eivät ole pystyneet käyttämään niillä olevia resursseja niin hyvin kuin suurseurat muissa maissa. Toisaalta tähän vaikuttaa se tosiasia, että suuret seuramme kerää rahaa samalta alueilta kilpaillen samoista sponsorimarkoista. Mielestäni nimenomaan Jokerit, HIFK ja TPS eivät ole onnistuneet hankkimaan sen tason pelaajia kuin niiden resurssit ja budjetti sallisi. Jos Whiteen, Murphyyn, Centomoon, Askeyhyn, Zioniin, Passmoreen, Göeringiiin, Beadoiniin, Harkinsiin, Mapletoftiiin, Widingiin, Jämtiniin haaskatut rahat olisi edes osaksi käytetty järkevämmin olisi liigamme astetta parempi.

Tässä on mielestäni hyvä näkemys, joka on varsin totta. SM-liigan tietyt suurseurat - Jokerit etunenässä - eivät ole urheilullisen osaamisen saralla sillä tasolla, jossa seurojen pitäisi olla. Jokerit pärjäsi vielä hyvin kun SM-liigan toimintaolosuhteet olivat nykyistä helpommat. Tänä päivänä menestyvän joukkueen kasaaminen vaatii kuitenkin aiempaa enemmän osaamista nimenomaan joukkueen roolittamisessa ja tavoitteiden sekä saatavissa olevien pelaajien sovittamisessa. Tässä työssä Hjallis & Masa eivät ole vahvimimillaan, vaan SM-liigan mittapuulla arvioiden korkeintaan keskitasoa tai jopa sen alle.

Sen takia näen itse erittäin tärkeänä ns. urheilupuolen ammattilaistamisen Jokereissa. Talouspuoli on muihin liigaseuroihin verrattuna jo hyvässä iskussa Hjalliksen visioiden ja muiden alan ammattilaisten myötä. On oma halli, jossa btb -toiminnalle on vähintäänkin samat puitteet kuin Ruotsissa. Muutenkin resurssit on vähintäänkin kohtuulliset. Ja kaikki tämä 10 vuodessa velkaisesta, luottokelvottomasta ja konkurssikypsästä pikkuseurasta lähtien.

Oma näkemykseni (jota olen yksityiskohtaisemmin käsitellyt Jokerien osiossa) lähtee siitä, että Jokerit ei tule menestymään ilman isoa muutosta urheilullisella puolella. On saatava alan parhaat ammattilaiset kasaamaan joukkueet, valmennus ja pelityyli (vrt. Färjestad) ja korvaamaan Hjallis & Masa. Silloin saadaan tuloksia myös tällä saralla. Nyt muuttuvassa SM-liiagssa Jokereista uhkaa tulla pysyvämpi floppi runkosarjassa. Tämä kausi flopattiin jo ja edellisestä flopista on vain kaksi vuotta aikaa. Silloin Jokerit putosi edes sääleihin, mutta sekin on ehdottomasti floppi tämän tason resursseilla.

Taloudellisessa mielessä Hjallis & Jokerit on se taho, jolla on liigalle annettavaa. Urheilullisessa mielessä Hjallis & Masa eivät ole kuin korkeintaan keskitasoa liigassa.

Jokerit ei siis ole mikään oma ihanteeni tulosmielessä, vaikka muutama ketjun kirjoittaja sellaista kovasti kuvittelee. Päinvastoin: Jokereissa on todella paljon kehitettävää, jotta seura olisi jääkiekkoresursseissa edes mm. HPK:n tasolla. Aineellisissa resursseissa Jokerit on toki ykkönen yhdessä Kärppien kanssa.