Mainos

Pelaajien palkat

  • 88 876
  • 387

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Useimmiten pidemmästä ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on verovapaata Suomessa ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Tästä säädetään tuloverolain 77 §:ssä. Kuuden kuukauden säännön soveltamisen edellytyksenä on, että verovelvollisen oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi Suomessa ei saa tänä aikana oleskella enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä työskentelykuukautta kohden (ns. Suomi-päivät). Jos ulkomaantyöskentelystä saatu palkka on kuuden kuukauden säännön nojalla verovapaata, ei sitä oteta huomioon myöskään Suomeen paluun jälkeisessä palkan verokortissa. Eli ulkomailta saatu palkka ei vaikuta veroprosenttia nostavasti Suomen palkan verokortilla.

Eli jos suomalainen pelaaja pelaa koko kauden ulkomailla, niin kuuden kuukauden aikaraja täyttyy. Ja yleensä pelikauden aikana ei pysty hengaamaan Suomessa niin paljon, että Suomi-päivät tulisivat täyteen. Jos pelaaja palaa kauden jälkeen Suomeen pelaamaan, niin keväällä ulkomailta saatu palkka ei vaikuta syksyn Suomen palkan ennakonpidätysprosenttiin. Eikä sitä tietysti myöskään lasketa mukaan veronalaisiin tulohin verotuspäätöksellä.

Jos kuuden kuukauden verovapaussääntö ei sovellu ulkomailta saatuun palkkaan, niin tämä palkka on Suomessa yleisesti verovelvollisen veronalaista tuloa. Ulkomaille maksettu vero otetaan kuitenkin huomioon siten, että kaksinkertainen verotus poistetaan. Tavallisimmin ulkomaille maksettu vero hyvitetään Suomessa maksettavasta verosta.

Mielenkiintoista, enkä epäile, etteikö näin voisi mennä, mutta mulla on muutama kysymys. 6 kk-säännössä verovuodella ei ole merkitystä, vaan 6 kk:n sääntöjen mukaisten oleskelupäivien toteutumisella. Kuitenkin verotusta tarkastellaan aina kalenterivuoden osalta.

Otetaan esimerkki:
Liigassa pelannut pelaaja on tehnyt 2v. sopimuksen ulkomaille kaudesta 20-21 ja sen jälkeen 1v. jatkot. Hän siis pelaa 3 kautta ulkomailla ja palaa sen jälkeen Suomeen. Meneekö verotus näin?
- Palkanmaksu alkanut ulkomailla 1.5.2020. Ansiotuloverot Suomeen 1-4/2020.
- Liittyy ulkomaisen joukkueen toimintaan 7/2020, vaikka palkanmaksu on alkanut aiemmin. 6 kk-sääntö ei toteudu? Verojen maksusta vastannee ulkomainen seura, jos/kun ulkomaalaiset pelaajat yleensä nettosopimuksella duunissa? Verotus lienee kuitenkin huomioitu seuran toimesta sopimuksessa jo valmiiksi.
- Ansiotuloverot ulkomaille 5/20- 4/23
- Muutto Suomeen 5/2023, sopimus tehty kaudelle 2023-24 hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ansiotuloverot Suomeen 5-12/2023. 6 kk-sääntö ei toteudu, koska oleskelu Suomessa on verovuoden aikana yhtäjaksoisesti yli 6 kk? Ennakonpidätysprosenttiin alkuvuoden tuloilla ei kuitenkaan ole vaikutusta, kuten yllä kirjoitettiin.

Tilanteista tulee jotenkin vaikeammin hahmotettuja verotuksen osalta, kun pelaajien sopimuskausi on eri kuin verovuosi. Siis maallikolle, tuskin seurojen toimistoille ja verottajalle. Pääsääntöisesti pelaajasopimukset ovat voimassa toukokuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun, mutta verovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Toki soppareita tehdään pitkin kesää ja myöhemminkin, mutta kyllä valtaosa sopimuksista on kuitenkin yleensä koko kauden pituisia. Lisäksi Suomessa vietettyjen päivien määrällä on merkitystä. Ja varmasti myös sopimuksen voimassaoloajalla, koska harva jää ulkomaille ilman uutta sopimusta, kun seura hoitaa asunnot. Eli, käytännössä aina, kun suomalainen pelaaja palaa ulkomailta Liigaan pelaamaan, häneen ei sovelleta 6 kk-sääntöä?

Veroraja-/6 kk-ulkkareiden osaltahan tilanne on se, että jos pelaa vain yhden kauden Suomessa, seura selviää lähdeverolla ja saa huomattavaa veroetua ja sitä kautta säästetään rahaa. Jos pelaaja kuitenkin jatkaa Suomessa tämän tynkäkauden jälkeen, perus ansiotuloverot lankeavat maksuun, mutta se tapahtuu vasta jälkikäteen. Jos pelaaja jatkaa samassa seurassa, veroseuraamukset kohdistuvat samalle seuralle. Jos pelaaja vaihtaa seuraa, uusi seura joutuu huomioimaan nämä verovuoden aiemmat tulot ja se taas vaikuttaa pelaajasta aiheutuviin kuluihin. Eli, kynnys pitää verorajapelaaja, on taloudellisesta näkökulmasta varsin suuri. Luonnollisesti pelaajan taso määrittää hyvin paljon, kannattaako vaiko eikö kannata. Toki, kustannukset kohdistuvat yleensä eri tilikausille.

Otetaan jälleen esimerkki: Pelaaja X tekee HIFK:n kanssa sopimuksen 11/23 ja liittyy joukkueen mukaan välittömästi, kun verorajat on huomioitu. Leikitään, että päivä on tänään, eli 11.11.2023. Tällöin hänen täytyy poistua Suomesta 10.5.2024, jotta häneen voidaan soveltaa 6 kk verosääntöä. Paljon toki riippuu siitä, milloin faktisesti HIFK:n kausi päättyy, koska se vaikuttaa myös siihen, milloin pelaaja poistuu Suomesta. Lähdemme tässä nyt siitä oletuksesta, että HIFK nostelee Kanisteria ja pelaaja juhlii mestaruutta viimeiseen mahdolliseen maassaolopäivänsä asti. HIFK:n tilikausi päättyy 30.4.2024, mutta olen siinä käsityksessä, että ko. pelaajan palkka kuuluu tilikauden 5/23-4/24 kuluihin, vaikka se maksettaisiin vasta toukokuussa ja siihen kuuluisi joitain päiviä toukokuulta. Olenko ymmärtänyt oikein?

Jos ko. pelaaja kuitenkin jatkaa Suomessa seuraavallakin kaudella ja hän jatkaa HIFK:ssa, seuraavan kauden (palkanmaksukausi 5/24-4/25) osalta HIFK:n tulee maksaa myös 11/23-4/24 verot, mutta nämä verot kohdistuvat kuitenkin tilikaudelle 5/24-4/25 ja kauden 24-25 palkkaan. Olenko ymmärtänyt oikein? Jos pelaaja jatkaa Suomessa, mutta vaihtaa seuraa, uudelle seuralle lankeaa maksettavaksi myös HIFK-ajan (11/23-4/24) verot, eli HIFK selviää tässä tapauksessa lähdeverolla. Olenko ymmärtänyt oikein?

Tämä on tavallaan aika OT, mutta ei ehkä kuitenkaan, koska kaikki tieto palkka-asioistakin lisää ymmärrystä, miksi seura toimii kuten toimii ja jotkut ihan hyvinkin pelanneet verorajapelaajat jäävät ilman sopimusta Suomeen. Esim. Kåsastulin kohdalla hänelle olisi hyvinkin voitu nähdä käyttöä tällekin kaudelle, jos ei meillä, niin muualla Liigassa, mutta todennäköisesti hintalappu vain oli liian suuri. Siis se lopullinen hintalappu. Kåsastulin peliesitysten perusteella hänen palkkapyyntönsä oli varmasti paljon korkeampi tälle kaudelle kuin mitä se oli HIFK:lle kauden 22-23 lopun osalta. Joka tapauksessa, jos Kåsastul olisi jatkanut Suomessa, tämän kauden sopimuksen päälle olisi tullut vielä viime kauden sopimuksen verot. Ja ymmärrän oikein hyvin, että hänen tasoisensa pelaajan kohdalla yksikään Liiga-seura ei hänen kanssaan sopimusta lopulta tehnyt. Ensi kauden osalta, jos tämä kausi sujuu kelvollisesti ICEHL:ssä, hän voisi herättää enemmän kiinnostusta, kun palkka lasketaan normaalin kaavan mukaan. Eikä varsinkaan tarvitse maksaa siitä, että pelaaja on pelannut jonkun toisen seuran palveluksessa.
 

CreaseMonkey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Ajatuksia edellä olevaan keskusteluun, ilman tehtaan takuuta.

Suomessa on kahdenlaista verovelvollisuutta, yleistä ja rajoitettua, joista on säädetty tuloverolain 9 §:ssä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että yleisesti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan veroa kaikesta tulosta Suomeen ja rajoitetusti verovelvollinen Suomesta saamastaan tulosta. Asiaa monimutkaistaa lainsäädännössä olevat poikkeukset. Yleisesti verovelvollisia ovat verovuonna Suomessa asuneet ja rajoitetusti verovelvollisia, jotka eivät ole verovuonna Suomessa asuneet. Verovuosi on kalenterivuosi. Tärkeä on huomata, että verovelvollisuus ei ole sidottu kansalaisuuteen, vaikka silläkin on eräänlainen merkitys.

Tuloverolain 11 § 1 momentti taas valaisee, kuka on katsottava Suomessa asuvaksi:

"Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asuvana, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelekaan täällä yli kuuden kuukauden aikaa, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen. Jollei muuta näytetä, Suomen kansalaisen ei katsota mainitun ajan jälkeen asuvan Suomessa."

Yllälainatusta voi muutaman asian huomioida erityisesti. Ensinnä Suomen kansalainen on oletusarvoisesti yleisesti verovelvollinen Suomeen kolmen vuoden ajan poismuuttovuoden jälkeen, tämän voi toki hakemuksella saada muutetuksi. Toiseksi on tärkeää huomioida, että rajoitetusti verovelvollinen ei voi "ketjuttaa" tätä verovelvollisuuttaan piipahtamassa Suomen ulkopuolella; jääkiekossa tämä estää ns. artistisopimuksilla kikkailun. Virallisella asuinpaikalla ei ole merkitystä asiassa, vaan oleskelulla ja olennaisilla siteillä.

Laista suoraan ilmenemättömänä asiana on hyvä mainita se, että jos rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa yli kuusi kuukautta, niin hänen yleinen verovelvollisuutensa alkaa siitä päivästä kun hän on Suomeen saapunut.

Suomella on useita kymmeniä verosopimuksia, jotka voivat kansainvälisissä tilanteissa asiaa muuttaa ja mutkistaa. Niistä voinee vain todeta, että verosopimus voi vain kaventaa verotusoikeutta ei laajentaa sitä.

Jääkiekkoilija on palkansaaja ja hänen verokantansa on yleensä täysin samalainen kuin tavantallaajan, joka on vastaavassa asemassa. Jos hän on yleisesti verovelvollinen, niin verotuksessa on progressio. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa tulostaa lähdeveron, joka on ns. lähdeverolain mukaan 15 prosenttia. Hän voi toki myös valita progressiivisen verotuksen, jos se on edullisempi. Kun verovelvollisuus ei ole kansalaisuuteen sidottu, niin myös Suomen kansalainen voi pelata Suomessa artistisopimuksella.

Tuloverolain 116 c §:ssä on säädetty koko tämän keskustelun alkulähteestä, eli urheilijarahastosta. Aktiivipalveluksessa oleville pykälän 1 momentti on merkityksellisin, jonka mukaan:

"Urheilijalla, jonka verovuoden urheilutulo on ennen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähentämistä vähintään 9 600 euroa, on oikeus siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilurahastoon enintään 50 prosenttia urheilutulon bruttomäärästä laskettuna ja samalla enintään 200 000 euroa vuodessa."

Tämä on siis se mikä sotkee, muun ohella, marraskuisena veropäivänä julkiseksi tulevien ansiotulojen määrän arvioimisen. Verotiedoissa näkyvän 200 000 euron takana voi olla a) 200 000 euron b) 300 000 euron c) jotain a-b välillä olevan euron suuruinen palkka (toivottavasti laskin oikein). Lisäksi osa ansiotulosta on voinut tulla jostain aivan muualta kuin seuralta. Tämä siirto on tapa jaksottaa tuloa ja lykätä verotusta. Pelaaja voi siis uran jälkeen nostaa rahastosta varoja veronalaisina ansiotuloina.

Edelläkin mainittu tuloverolain 77 §:ssä on säädetty ulkomaantyötulosta. Sen 1 momentin mukaan:

"Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka (ulkomaantyötulo) ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollisen oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta (ulkomaantyöskentely). Ulkomaantyötulona ei pidetä palkkaa, jota työskentelyvaltio Suomen ja tämän valtion välillä voimassa olevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan ei saa ensisijaisesti verottaa, 66 §:ssä tarkoitetusta työsuhteeseen perustuvasta edusta saatua tuloa eikä palkkaa, joka on saatu Suomen valtiolta, hyvinvointialueelta, kunnalta tai muulta suomalaiselta julkisyhteisöltä, Business Finland Oy:ltä taikka suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehdystä työstä."

Huomattavaa on se, että tämäkin pykälä on kansalaisuudesta riippumaton. Myöskään työnantajan kotimaalla ei ole välitystä. Merkityksellistä jääkiekkoilijalle on oikeastaan se, että työ ulkomailla kestää vähintään kuusi kuukautta ja verosopimus ei estä työskentelyvaltion ensisijaista verotusoikeutta. Pykälässä kestoa ei sidota verovuoteen, vaan kuuden kuukauden ajanjakso voi ulottua kahdelle eri verovuodelle. Tällaiseen työsuhteeseen perustuva tulo ei siis tule verotettavaksi suomessa, vaikka henkilö tulisi yleisesti verovelvolliseksi. Sopimuksensa NHL:ssä päättävä pelaaja voisi siis tulla Liigaan kaudeksi 2024-2025 ilman pelkoa siitä, että Verohallinto lyö kynnet kiinni alkuvuoden 2024 palkkaan.

Oman mausteensa soppaan tuo @Mölnir mainitsemat Suomi-päivät; työskentelynsä aloitettuaan pelaaja saa oleskella Suomessa keskimäärin enintään kuutena päivänä sellaista täyttä kuukautta kohti, jonka hänen ulkomaantyöskentelynsä voidaan olettaa kestävän tai jonka se on kestänyt. Lisäksi pitää Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan samaa ulkomaantyöskentelyä. Kuten Mölnir totesi, niin tämä ei varmaankaan tuota suurempaa ongelmaa lätkäjätkille, koska esimerkiksi heinäkuusta huhtikuulle kestävä sopimus oikeuttaa 60 Suomi-päivään, mutta kuten Jari-Matti Latvalan tapaus osoitti, niin kannattaa olla tarkkana. Tässäkin on tietenkin merkityksellistä se onko pelaaja enää alun alkaenkaan Suomessa yleisesti verovelvollinen, koska jos tämä ei ole, niin Suomella ei ole verotusoikeutta ulkomailta saatuun tuloon, kunhan Suomessa olo ei ylitä kuutta kuukautta (ks. TVL 11 § 1 mom).

Se missä käsitykseni oli väärä liittyi juuri tuloverolain 77 §:n tilanteisiin, jossa pelaajalla on taustalla ulkomaantyötuloa ja hänestä tulee yleisesti verovelvollinen sekä tämän tulon vaikutuksesta ennakonpidätysprosenttiin. Kun ennakkoperintälaki säätää, että ennakonperintä toimitetaan tuloverolaissa tarkoitetun veronalaisen tulon perusteella, niin olin uskossa, että tuloverolain 77 §:n mukainen tulo on veronalaista, mutta ei verotettavaa tuloa. Väärässä olin, tulo ei ole veronalaista tuloa, kuten pykälässä selkeästi lukee. Pitäisi mennä lähteille. Tässä siis perusteet miksi tätä tuloa ei lueta mukaan progressioon, mutta esimerkiksi kesällä ulkomailla tehty jääkiekkoleirin valmentajana olosta saatu palkka luetaan.

Verovelvollinen on kuvaava nimike. Pelaaja on verovelvollinen (ansiotuloon liittyen) ei palkanmaksaja. Käsittääkseni nettopalkkasopimukset ovat sellaisia, joissa sovitaan sopimusehtojen täyttyessä pelaajalle käteen jäävä määrä ja pelaajan edustajien ei tarvitse vaivata päätään seuran valtion sosiaalimaksujen, verojen ja muiden kulujen määrällä, vaan merkitsevää on nettopalkka. Jos pelaaja tulee artistisopimuksella ja mokaa maastalähdön niin, että lähdevero ei enää sovellukaan, niin se on hänen päänsärkynsä ja hänen lompakolla käydään hakemassa puuttuva vero. Samoin jos Suomessa joukkueessa A artistisopimuksella pelannut ulkomaalainen pelaaja jatkaa Suomessa joukkueessa B tulevana kautena, niin mahdolliset mätkyt ovat lähtökohtaisesti pelaajan murhe. Jos pelaaja on lähtenyt Suomesta vaikka toukokuun alussa ja palannut vasta heinäkuun alussa, niin Verohallinto voi hyvinkin katsoa, että maassaolo on katkennut (ei tilapäinen poissaolo), varsinkin jos seura, asunto tai asuinpaikka ovat muuttuneet ja uusi sopimus on tehty maasta poistumisen jälkeen, että Suomessa asuminen on katkennut ja homma alkaa puhtaalta pöydältä (ks. TVL 9 § 1 mom. 2 k. ja TVL 11 § 1 mom.).

Toivottavasti tämä sepustus toi myös jossakin määrin vastauksia @BOL kysymyksiin.
 
Viimeksi muokattu:

Mölnir

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Otetaan esimerkki:
Liigassa pelannut pelaaja on tehnyt 2v. sopimuksen ulkomaille kaudesta 20-21 ja sen jälkeen 1v. jatkot. Hän siis pelaa 3 kautta ulkomailla ja palaa sen jälkeen Suomeen. Meneekö verotus näin?
- Palkanmaksu alkanut ulkomailla 1.5.2020. Ansiotuloverot Suomeen 1-4/2020.
- Liittyy ulkomaisen joukkueen toimintaan 7/2020, vaikka palkanmaksu on alkanut aiemmin. 6 kk-sääntö ei toteudu? Verojen maksusta vastannee ulkomainen seura, jos/kun ulkomaalaiset pelaajat yleensä nettosopimuksella duunissa? Verotus lienee kuitenkin huomioitu seuran toimesta sopimuksessa jo valmiiksi.
- Ansiotuloverot ulkomaille 5/20- 4/23
- Muutto Suomeen 5/2023, sopimus tehty kaudelle 2023-24 hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ansiotuloverot Suomeen 5-12/2023. 6 kk-sääntö ei toteudu, koska oleskelu Suomessa on verovuoden aikana yhtäjaksoisesti yli 6 kk? Ennakonpidätysprosenttiin alkuvuoden tuloilla ei kuitenkaan ole vaikutusta, kuten yllä kirjoitettiin.

Kuuden kuukauden säännöstä puhuttaessa tarkoitetaan ulkomailla työskentelyyn soveltuvaa säännöstä (TVL 77 §), jonka mukaan ulkomailla työskentelystä saatu palkka voi olla verovapaata. Ns. kuuden kuukauden sääntö ei sovellu Suomessa työskentelyyn. Kuuden kuukauden sääntö on eri asia kuin Suomeen ulkomailta tulevan henkilön verovelvollisuusasemaa koskeva kuuden kuukauden oleskeluraja. Alle kuusi kuukautta Suomessa oleskelevista ei lähtökohtaisesti tule Suomessa yleisesti verovelvollisia, vaan he pysyvät rajoitetusti verovelvollisina. Rajoitetusti verovelvolliselle urheilijalle urheilutyöstä maksettuun palkasta työnantaja perii lopullisen 15 % lähdeveron. Tämä tuo tietenkin huomattavan säästön palkanmaksajalle, kun ulkomaiset pelaajat tulevat yleensä nettosopimuksilla.

Tilanteista tulee jotenkin vaikeammin hahmotettuja verotuksen osalta, kun pelaajien sopimuskausi on eri kuin verovuosi. Siis maallikolle, tuskin seurojen toimistoille ja verottajalle. Pääsääntöisesti pelaajasopimukset ovat voimassa toukokuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun, mutta verovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Toki soppareita tehdään pitkin kesää ja myöhemminkin, mutta kyllä valtaosa sopimuksista on kuitenkin yleensä koko kauden pituisia. Lisäksi Suomessa vietettyjen päivien määrällä on merkitystä. Ja varmasti myös sopimuksen voimassaoloajalla, koska harva jää ulkomaille ilman uutta sopimusta, kun seura hoitaa asunnot. Eli, käytännössä aina, kun suomalainen pelaaja palaa ulkomailta Liigaan pelaamaan, häneen ei sovelleta 6 kk-sääntöä?
Kuuden kuukauden sääntö ei sovellu Suomessa työskentelyyn. Myöskään Suomi-päivien maksimimäärällä ei ole tällöin merkitystä.
Otetaan jälleen esimerkki: Pelaaja X tekee HIFK:n kanssa sopimuksen 11/23 ja liittyy joukkueen mukaan välittömästi, kun verorajat on huomioitu. Leikitään, että päivä on tänään, eli 11.11.2023. Tällöin hänen täytyy poistua Suomesta 10.5.2024, jotta häneen voidaan soveltaa 6 kk verosääntöä. Paljon toki riippuu siitä, milloin faktisesti HIFK:n kausi päättyy, koska se vaikuttaa myös siihen, milloin pelaaja poistuu Suomesta. Lähdemme tässä nyt siitä oletuksesta, että HIFK nostelee Kanisteria ja pelaaja juhlii mestaruutta viimeiseen mahdolliseen maassaolopäivänsä asti. HIFK:n tilikausi päättyy 30.4.2024, mutta olen siinä käsityksessä, että ko. pelaajan palkka kuuluu tilikauden 5/23-4/24 kuluihin, vaikka se maksettaisiin vasta toukokuussa ja siihen kuuluisi joitain päiviä toukokuulta. Olenko ymmärtänyt oikein?
Palkanmaksajan tilikaudella ei ole merkitystä palkansaajan verotuksen kannalta.

Jos ko. pelaaja kuitenkin jatkaa Suomessa seuraavallakin kaudella ja hän jatkaa HIFK:ssa, seuraavan kauden (palkanmaksukausi 5/24-4/25) osalta HIFK:n tulee maksaa myös 11/23-4/24 verot, mutta nämä verot kohdistuvat kuitenkin tilikaudelle 5/24-4/25 ja kauden 24-25 palkkaan. Olenko ymmärtänyt oikein? Jos pelaaja jatkaa Suomessa, mutta vaihtaa seuraa, uudelle seuralle lankeaa maksettavaksi myös HIFK-ajan (11/23-4/24) verot, eli HIFK selviää tässä tapauksessa lähdeverolla. Olenko ymmärtänyt oikein?
Kuten CreaseMonkey ansiokkaassa vastauksessaan totesi, tällaisessa tilanteessa pelaajan verovelvollisuusaseman kannalta on ratkaisevaa, katsotaanko kesän poissaolon Suomesta katkaisevan yhtäjaksoisen oleskelun Suomessa. Parin kuukauden poissaolo voidaan verotuskäytännössä hyvinkin katsoa riittävän pitkäksi, jotta Suomessa oleskelu katsotaan katkenneeksi, ja pelaaja pysyy ensimmäisen kautensa rajoitetusti verovelvollisena. Yleinen verovelvollisuus alkaa sitten siinä vaiheessa, kun pelaaja tulee takaisin Suomeen seuraavan kauden treeneihin. Varmuuden vuoksi jatkosopimus kannattaisi ehkä tässä tapauksessa julkaista vasta kesällä, ettei verottaja keksi pitää poissaoloa tilapäisenä, jolloin Suomessa oleskelu laskettaisiin heti ensimmäisen kauden alusta.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Muutama IFK-nosto HS:n verokoneen syövereistä päivän teeman mukaisesti:


Ansiotulo 2023: 171 060 €


Ansiotulo 2023: 192 372 €


Ansiotulo 2023: 164 909 €


Ansiotulo 2023: 161 592 €


Ansiotulo 2023: 199 237 €


Ansiotulo 2023: 264 901 €


Ansiotulo 2023: 189 916 €

Ja tähän vanha huomautus siitä, että kaudet ja verovuodet menevät ristiin, joten esim. Lehterän tuloissa on Tapparan ja IFK:n maksamat palkat sulassa sovussa.
 

Hattutemppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siinä kaikkien viime kauden pelaajien palkat:

Roope Taponen108 108
Valtteri Kakkonen28 178
Kasper Kotkansalo76 716
Joona Lehmus26 966
Petteri Lindbohm97 491
Einari Luhanka45 774
Oskari Manninen80 697
Luke Martin52 531
Ilari Melart190 307
Johan Motin123 676
Otto Salin66 658
Niko Seppälä24 700
Tony Sund63 889
Joni Ikonen215 010
Juha Jääskä65 112
Aleksanteri Kaskimäki44 983
Eetu Koivistoinen164 939
Leo Komarov57 036
Jori Lehterä161 592
Julius Nättinen206 359
Iiro Pakarinen264 902
Antti Pihlström120 764
Joonas Rask52 480
Jesse Seppälä35 597
Teemu Tallberg70 564
Leevi Teissala57 749
Kristian Vesalainen134 137
Miro Väänänen60 182
Micke-Max Åsten56 835
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lehterä ollut ilmeisesti aika alipalkattu Tapparassa.

Toivottavasti Lbohmilla ei ole hirveän takapainotteinen sopimus; tuon perusteella ensimmäisen sopimusvuoden palkka heilunut jossain 200 kilon tienoolla. Tuollaisia summia pitäisi lyödä kiekollisille johtopelaajille; toki Lepistön yllättävä lopettaminen jätti IFK:n tuolloin juuri kauden kynnyksellä pahaan rakoon.
 

Jarna90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Siinä kaikkien viime kauden pelaajien palkat:

Roope Taponen108 108
Valtteri Kakkonen28 178
Kasper Kotkansalo76 716
Joona Lehmus26 966
Petteri Lindbohm97 491
Einari Luhanka45 774
Oskari Manninen80 697
Luke Martin52 531
Ilari Melart190 307
Johan Motin123 676
Otto Salin66 658
Niko Seppälä24 700
Tony Sund63 889
Joni Ikonen215 010
Juha Jääskä65 112
Aleksanteri Kaskimäki44 983
Eetu Koivistoinen164 939
Leo Komarov57 036
Jori Lehterä161 592
Julius Nättinen206 359
Iiro Pakarinen264 902
Antti Pihlström120 764
Joonas Rask52 480
Jesse Seppälä35 597
Teemu Tallberg70 564
Leevi Teissala57 749
Kristian Vesalainen134 137
Miro Väänänen60 182
Micke-Max Åsten56 835
Joni Ikonen kohtuu tyyris näyttöihin nähden
 

Ville59

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toi Ikonen kyllä yllätti. Toivotaan että jäänyt rahastoimatta ja sen myötä tuloissa palkintopallilla.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Siinä kaikkien viime kauden pelaajien palkat:

Roope Taponen108 108
Valtteri Kakkonen28 178
Kasper Kotkansalo76 716
Joona Lehmus26 966
Petteri Lindbohm97 491
Einari Luhanka45 774
Oskari Manninen80 697
Luke Martin52 531
Ilari Melart190 307
Johan Motin123 676
Otto Salin66 658
Niko Seppälä24 700
Tony Sund63 889
Joni Ikonen215 010
Juha Jääskä65 112
Aleksanteri Kaskimäki44 983
Eetu Koivistoinen164 939
Leo Komarov57 036
Jori Lehterä161 592
Julius Nättinen206 359
Iiro Pakarinen264 902
Antti Pihlström120 764
Joonas Rask52 480
Jesse Seppälä35 597
Teemu Tallberg70 564
Leevi Teissala57 749
Kristian Vesalainen134 137
Miro Väänänen60 182
Micke-Max Åsten56 835
Tästä voi myös tehdä jotain päätelmiä niistä takapotku-soppareista. Ainakin Sund, Komarov, Lehterä ja Rask vaikuttavat sellaisilta.
 

Ballo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lehterä ollut ilmeisesti aika alipalkattu Tapparassa.

Toivottavasti Lbohmilla ei ole hirveän takapainotteinen sopimus; tuon perusteella ensimmäisen sopimusvuoden palkka heilunut jossain 200 kilon tienoolla. Tuollaisia summia pitäisi lyödä kiekollisille johtopelaajille; toki Lepistön yllättävä lopettaminen jätti IFK:n tuolloin juuri kauden kynnyksellä pahaan rakoon.
Pelaajat rahastoivat osan palkastansa. Ei noista voi vetää noin suoria johtopäätöksiä.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Hämmentävää, että Salin ja Jääskä tienasivat käytännössä yhtä paljon, Salin vielä hieman edellä. Eiköhän toki Jäky ole jotain rahastoinut.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Ja Pihlströmillä melkein tuplaliksa Jääskään verrattuna.

Nipotuksena sen verran, että Pihlström siirtyi IFK:n vasta tammikuussa 2024, joten nämä ovat Kerhon maksamia liksoja. Tosin tuskinpa tulotaso IFK:ssa tuosta tippui.
 

Bafforosso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK parhaimmillaan
Ettei ihan tänäkin vuonna lähdetä laukalle:
Kuten tuossa jo todettiin, joidenkin pelaajien osalta vain puolet vuodessa on meillä.
Ja ehkä tärkeämpi muistaa, että ansiotulot ei ole = HIFK:n maksama palkka, vaikka varmasti huikea onkin.
Siihen saattaa sisältyä muu työ ja olettaisin mainospalkkiot yms.
 

Ballo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ettei ihan tänäkin vuonna lähdetä laukalle:
Kuten tuossa jo todettiin, joidenkin pelaajien osalta vain puolet vuodessa on meillä.
Ja ehkä tärkeämpi muistaa, että ansiotulot ei ole = HIFK:n maksama palkka, vaikka varmasti huikea onkin.
Siihen saattaa sisältyä muu työ ja olettaisin mainospalkkiot yms.
+ rahastointi. Kivahan näitä palkkoja on katsella, mutta ei ne anna mitään muuta kuin suuntaa oikeista palkoista. Palkasta voi rahastoida 50% ja korkeintaan 200 000€. 60% pelaajista rahastoivat omaa palkkaansa joka on fiksua.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Tähän sellainen lisäys, että kaudethan eivät mene Liigassa puoliksi, vaan uusi kausi alkaa toukokuun alusta. Normaalisti kauden jälkeen seuraa vaihtavien palkat siis jakautuvat 1/3 ja 2/3.

Tätä mietinkin, kiitos vahvistamisesta!

@Bafforosso n maininnasta tuli mieleen, että Pihlströmin kohdalla tuossa varmasti näkyvät myös raviohjastajan harrastuksen tulot.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pihlström on kuitenkin 2022, kun tuo sopimus on tehty, ollut Kerholle nimekäs kv-uran luonut konkaripelaaja vahvalla ”oma poika” -statuksella. Varmaan jokaisessa Liiga-seurassa tuollaisille kavereille maksetaan ylimääräistä vrt. puhtaasti juuri sen hetken suoritustaso.

Ikosen kohdalla homma on voinut mennä niin, että Lehterä on saatu aikaisin kiinnitettyä ja sen jälkeen Salmelaisen prioriteettina on ollut löytää Lehterälle R-puolen laukoja YV-koostumukseen. Ikonenhan mätki käsittääkseni syyskaudella Pelicansissa tehokkaasti maaleja ja tuolloin on voinut näyttää IFK:n urheilujohdolle, että siinä on läpimurtoa parhaillaan lyövä nuorehko kotimainen R-puolen laukoja, joka sopisi kuin nenä päähän IFK:n tarpeisiin. Tosin tasaviisikoin Ikonen näytti jo sopimuksen julkistamisen aikaan jäävän väliinputoajaksi, kun Lehterä tuli taloon ja Koivistoinen ja sentteriksi siirtynyt Jääskä jatkoivat IFK:ssa. Lopulta sitten kävikin niin, että Ikonen ei kyennyt täyttämään suunniteltua YV-rooliaan, kauden aikana piti tilalle hankkia Marleau ja kevään ratkaisupeleissä Ikonen olikin jo ajautunut rotaatiopelaajan rooliin. Ikosen tapauksessa kävi sentään se onni, että sopimus oli vain 1-vuotinen; ehkä sekin osaltaan selittää mahdollisesti poikkeuksellisen korkeaa palkkaa IFK:ssa.
 
Viimeksi muokattu:

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Spekulatiiviselta pohjalta Iltalehden listauksesta bongattuna perin uraansa IFK:ssa jatkaneiden veljien tuloja:

Petr Kodýtek78 73678 736
Juhani Jasu83 62983 629
Daniel Mäkiaho24 93724 937

Code-tech siirtyi Tshekistä Ilvekseen toukokuussa 2023.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Huutonaurua myös sille yhtälölle, että Kakkosen, Mannisen, Motinin, Salinin, Pillun, Talen ja Väänäsen liksat ovat olleet yhteensä 475K€!
Ei ihme että ollaan taloudellisissa vaikeuksissa. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi pelaajien todellisen arvon määrittelijäksi. Talkoo palkalla.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
+ rahastointi. Kivahan näitä palkkoja on katsella, mutta ei ne anna mitään muuta kuin suuntaa oikeista palkoista.
Martinin todennäköisesti rahastoi puolet palkastaan. Vaikka Motin fanien suur-suosikki olikin niin eihän nyt hänen palkkansa voi tuplat olla; pitäisi olla puolet mikäli palkat olisivat oikeasuhtaiset.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös