Mielenkiintoista, enkä epäile, etteikö näin voisi mennä, mutta mulla on muutama kysymys. 6 kk-säännössä verovuodella ei ole merkitystä, vaan 6 kk:n sääntöjen mukaisten oleskelupäivien toteutumisella. Kuitenkin verotusta tarkastellaan aina kalenterivuoden osalta.
Otetaan esimerkki:
Liigassa pelannut pelaaja on tehnyt 2v. sopimuksen ulkomaille kaudesta 20-21 ja sen jälkeen 1v. jatkot. Hän siis pelaa 3 kautta ulkomailla ja palaa sen jälkeen Suomeen. Meneekö verotus näin?
- Palkanmaksu alkanut ulkomailla 1.5.2020. Ansiotuloverot Suomeen 1-4/2020.
- Liittyy ulkomaisen joukkueen toimintaan 7/2020, vaikka palkanmaksu on alkanut aiemmin. 6 kk-sääntö ei toteudu? Verojen maksusta vastannee ulkomainen seura, jos/kun ulkomaalaiset pelaajat yleensä nettosopimuksella duunissa? Verotus lienee kuitenkin huomioitu seuran toimesta sopimuksessa jo valmiiksi.
- Ansiotuloverot ulkomaille 5/20- 4/23
- Muutto Suomeen 5/2023, sopimus tehty kaudelle 2023-24 hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ansiotuloverot Suomeen 5-12/2023. 6 kk-sääntö ei toteudu, koska oleskelu Suomessa on verovuoden aikana yhtäjaksoisesti yli 6 kk? Ennakonpidätysprosenttiin alkuvuoden tuloilla ei kuitenkaan ole vaikutusta, kuten yllä kirjoitettiin.
Tilanteista tulee jotenkin vaikeammin hahmotettuja verotuksen osalta, kun pelaajien sopimuskausi on eri kuin verovuosi. Siis maallikolle, tuskin seurojen toimistoille ja verottajalle. Pääsääntöisesti pelaajasopimukset ovat voimassa toukokuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun, mutta verovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Toki soppareita tehdään pitkin kesää ja myöhemminkin, mutta kyllä valtaosa sopimuksista on kuitenkin yleensä koko kauden pituisia. Lisäksi Suomessa vietettyjen päivien määrällä on merkitystä. Ja varmasti myös sopimuksen voimassaoloajalla, koska harva jää ulkomaille ilman uutta sopimusta, kun seura hoitaa asunnot. Eli, käytännössä aina, kun suomalainen pelaaja palaa ulkomailta Liigaan pelaamaan, häneen ei sovelleta 6 kk-sääntöä?
Veroraja-/6 kk-ulkkareiden osaltahan tilanne on se, että jos pelaa vain yhden kauden Suomessa, seura selviää lähdeverolla ja saa huomattavaa veroetua ja sitä kautta säästetään rahaa. Jos pelaaja kuitenkin jatkaa Suomessa tämän tynkäkauden jälkeen, perus ansiotuloverot lankeavat maksuun, mutta se tapahtuu vasta jälkikäteen. Jos pelaaja jatkaa samassa seurassa, veroseuraamukset kohdistuvat samalle seuralle. Jos pelaaja vaihtaa seuraa, uusi seura joutuu huomioimaan nämä verovuoden aiemmat tulot ja se taas vaikuttaa pelaajasta aiheutuviin kuluihin. Eli, kynnys pitää verorajapelaaja, on taloudellisesta näkökulmasta varsin suuri. Luonnollisesti pelaajan taso määrittää hyvin paljon, kannattaako vaiko eikö kannata. Toki, kustannukset kohdistuvat yleensä eri tilikausille.
Otetaan jälleen esimerkki: Pelaaja X tekee HIFK:n kanssa sopimuksen 11/23 ja liittyy joukkueen mukaan välittömästi, kun verorajat on huomioitu. Leikitään, että päivä on tänään, eli 11.11.2023. Tällöin hänen täytyy poistua Suomesta 10.5.2024, jotta häneen voidaan soveltaa 6 kk verosääntöä. Paljon toki riippuu siitä, milloin faktisesti HIFK:n kausi päättyy, koska se vaikuttaa myös siihen, milloin pelaaja poistuu Suomesta. Lähdemme tässä nyt siitä oletuksesta, että HIFK nostelee Kanisteria ja pelaaja juhlii mestaruutta viimeiseen mahdolliseen maassaolopäivänsä asti. HIFK:n tilikausi päättyy 30.4.2024, mutta olen siinä käsityksessä, että ko. pelaajan palkka kuuluu tilikauden 5/23-4/24 kuluihin, vaikka se maksettaisiin vasta toukokuussa ja siihen kuuluisi joitain päiviä toukokuulta. Olenko ymmärtänyt oikein?
Jos ko. pelaaja kuitenkin jatkaa Suomessa seuraavallakin kaudella ja hän jatkaa HIFK:ssa, seuraavan kauden (palkanmaksukausi 5/24-4/25) osalta HIFK:n tulee maksaa myös 11/23-4/24 verot, mutta nämä verot kohdistuvat kuitenkin tilikaudelle 5/24-4/25 ja kauden 24-25 palkkaan. Olenko ymmärtänyt oikein? Jos pelaaja jatkaa Suomessa, mutta vaihtaa seuraa, uudelle seuralle lankeaa maksettavaksi myös HIFK-ajan (11/23-4/24) verot, eli HIFK selviää tässä tapauksessa lähdeverolla. Olenko ymmärtänyt oikein?
Tämä on tavallaan aika OT, mutta ei ehkä kuitenkaan, koska kaikki tieto palkka-asioistakin lisää ymmärrystä, miksi seura toimii kuten toimii ja jotkut ihan hyvinkin pelanneet verorajapelaajat jäävät ilman sopimusta Suomeen. Esim. Kåsastulin kohdalla hänelle olisi hyvinkin voitu nähdä käyttöä tällekin kaudelle, jos ei meillä, niin muualla Liigassa, mutta todennäköisesti hintalappu vain oli liian suuri. Siis se lopullinen hintalappu. Kåsastulin peliesitysten perusteella hänen palkkapyyntönsä oli varmasti paljon korkeampi tälle kaudelle kuin mitä se oli HIFK:lle kauden 22-23 lopun osalta. Joka tapauksessa, jos Kåsastul olisi jatkanut Suomessa, tämän kauden sopimuksen päälle olisi tullut vielä viime kauden sopimuksen verot. Ja ymmärrän oikein hyvin, että hänen tasoisensa pelaajan kohdalla yksikään Liiga-seura ei hänen kanssaan sopimusta lopulta tehnyt. Ensi kauden osalta, jos tämä kausi sujuu kelvollisesti ICEHL:ssä, hän voisi herättää enemmän kiinnostusta, kun palkka lasketaan normaalin kaavan mukaan. Eikä varsinkaan tarvitse maksaa siitä, että pelaaja on pelannut jonkun toisen seuran palveluksessa.
