Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[tant gredulin]

Hienoja argumentteja. Saksan ja ranskan opiskelu ei ole samalla tavalla helppoa, sillä mistäpä sitä diginatiivit löytäisivät kovin helposti saksan- tai ranskankielisiä uutisia ja poppibiisejä. Mitä on esim. L'Équipe HBL:n rinnalla? Pelkkä mitätön läpyskä, joka ei edes toimi porttina saksan kieleen.

Sulla on paremmat polvet ja perustelut. Hävisin.

 

[Rushlow]

Katselin juuri wikipediasta eri kielien puhujamääriä ja ruotsi on siellä samoilla sijoilla akanin, kazakin, uiguurin ja hmongin kanssa hieman reippaalla 8 miljoonalla puhujalla. Pitäisiköhän sitä seuraavaksi opiskella hyötyhmong? Varmaan hyvä portti panjabin oppimiseen.

 

[Walrus21]

Tiedätkö, mitä tarkoittaa vaihtoehtoiskustannus ja mitä vähänkin järkevät ihmiset ajattelevat ruotsin kielen opiskelusta vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta?

En suhtaudu kaikkeen perusopetuksen sisältöön panos-tuotos -ajattelun kannalta. Toisaalta, jos nyt omiin kokemuksiin peilaan, niin enemmän olen ruotsiin törmännyt kuin espanjaan tai ranskaan, joita aika harvakseltaan ainakin täällä Turussa kuulee puhuttavan. Tietysti, jos tavoitteena on kansainvälinen ura Keski-Euroopassa, niin silloin on ehdottomasti paikallaan opiskella siellä arvossaan olevia valtakieliä. Mutta yleensä tällaisissa tilanteissa ei ole ongelmana opetella niitä kieliä lukiossa/yliopistossa/omalla ajalla.

Jos pelkkää talouslogiikkaa aletaan soveltamaan koulujärjestelmään, voidaan heivata helvettiin kaikki humanistiset aineet. Varmaan kuvis, musa, liikunta ja monet muutkin turhanpäiväiset jutut väistyvät, kun tilalle asetetaan kovat tieteet ja maailman kielet.

Katselin juuri wikipediasta eri kielien puhujamääriä ja ruotsi on siellä samoilla sijoilla akanin, kazakin, uiguurin ja hmongin kanssa hieman reippaalla 8 miljoonalla puhujalla. Pitäisiköhän sitä seuraavaksi opiskella hyötyhmong? Varmaan hyvä portti panjabin oppimiseen.

Naurahdin. Panjabi muuten kuuluu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Pakkoruotsista toimii tässäkin porttiteoriana?

 

[ernestipotsi]

Katselin juuri wikipediasta eri kielien puhujamääriä ja ruotsi on siellä samoilla sijoilla akanin, kazakin, uiguurin ja hmongin kanssa hieman reippaalla 8 miljoonalla puhujalla. Pitäisiköhän sitä seuraavaksi opiskella hyötyhmong? Varmaan hyvä portti panjabin oppimiseen.

Maailmanlaajuiset puhujamäärät eivät liity mitenkään pakkoruotsiin. En itsekään kannata pakkoruotsia, mutta ei sitä kannata vastustaa virheellisin argumentein mikäli haluaa saada omaa asiaansa ajettua. Suomessa on n 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa ihmistä, joka on suomen jälkeen eniten. Toisekseen Ruotsi on läheinen naapurimaa lähes kymmenellä miljoonalla ruotsin puhujallaan. Hmongien ja uiguurien vertaaminen ruotsiin on svarsin typerää vaikka hassuttelusta kyse olikin.

Toinen usein esitetty argumentti on ruotsin hyödyttömyys. Ruotsi on yksi hyödyllisimmistä kielistä suomalaiselle. Perusteeksi käy mm suuri ruotsinkielinen vähemmistö sekä naapurimaiden kielet. Itse olen useampaan kertaan törmännyt siihen, että mahdollisuus (esim työpaikka) on jäänyt saamassa liian heikoin ruotsin takia. Samoin myös saksan osalta.

Pitäisikö ruotsin opiskelemisen olla kaikille pakollista? No ei tietenkään!
Jos saisin päättää, niin jokainen opiskelisi äidinkielen (suomi tai ruotsi) lisäksi kaksi vierasta kieltä, joista molemmat aloitettaisiin jo alakouluissa. Nykyään suurimmalla osalla pakolliset kielet alkavat kolmannella ja seitsemännellä luokalla. Ne voisi hyvin muuttaa esim ensimmäiseksi ja kolmanneksi luokaksi. Jokaista oppilaitosta ei tietenkään tule velvoittaa tarjoamaan kaikille halukkaille jotain hmongia ja uiguuria vaan oppilaat (yhdessä vanhempien kanssa) saisivat valita kielen mikäli sille löytyy opettaja ja minimimäärä halukkaita.

Jos kävisin kouluni nyt uudestaan, niin höpöhöpö-aineiden (uskonto, musiikki, kuvis, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka) sijaan ns kovien tieteiden ohella vieraisiin kieliin. Tietysti niitä pystyy kehittämään myös aikuisiällä ja oman tyydyttävän ruotsin taitoni olekin oppinut vasta pakollisten opintojen jälkeen. Ei sitä teiniangstivimmassa mitään ruotsia huvittanut opiskella, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Yksi asia minkä tekisin myös toisin, olisi se, että olisin jättänyt valitsematta englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Sen oppii nyt muutenkin

 

[Kirjoittelija]

Jos kävisin kouluni nyt uudestaan, niin höpöhöpö-aineiden (uskonto, musiikki, kuvis, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka) sijaan ns kovien tieteiden ohella vieraisiin kieliin.

Miten voi oppia vieraita kieliä, jos ei osaa omaa äidinkieltään?

 

[Runtulin]

Jos kävisin kouluni nyt uudestaan, niin höpöhöpö-aineiden (uskonto, musiikki, kuvis, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka) sijaan ns kovien tieteiden ohella vieraisiin kieliin. Tietysti niitä pystyy kehittämään myös aikuisiällä ja oman tyydyttävän ruotsin taitoni olekin oppinut vasta pakollisten opintojen jälkeen. Ei sitä teiniangstivimmassa mitään ruotsia huvittanut opiskella, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Yksi asia minkä tekisin myös toisin, olisi se, että olisin jättänyt valitsematta englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Sen oppii nyt muutenkin

Ihan hyvää pohdintaa ylipäätään. Sinulta on ehkä jäänyt joitain työpaikkoja huonon ruotsin kielen osaamisen vuoksi saamatta, mutta oletko tietoinen, montako työpaikkaa olet menettänyt sen takia, että et osaa esimerkiksi espanjaa? Mahdollisesti paljon enemmän.

Ruotsi on toki Suomessa melko puhuttu kieli, mutta varsikinkin asiantuntijatehtävissä maailma on pieni, eikä eikä ketään kiinnosta suomen tai ruotsin osaaminen, kun bisnestä tehdään maailmalla. Pitää myös muistaa, että ruotsin kielen osaaminen on yleensä meidän koulutuksen jäljiltä sillä tasolla, että voidaan tilata ravintolasta ruokaa ja ehkä lukea dagens nyheteriä jollain tasolla, mutta ei sillä vielä monimutkaisempia keskusteluja käydä (usein tällöin ruotsalainen haluaa vaihtaa kielen englanniksi). Jos ajatellaan tällä tasolla olevaa kielitaitoa, pitäisin ruotsia tärkeämpänä jonkin valtakielen osaamista, jolloin olisi se valmius heittää kohteliaisuuksia vieraalla kielellä ja kyky seurata niiden maiden medioita, joiden kanssa on jotenkin tekemisissä. Bisnesneuvottelut ja muut käytäisiin varmasti edelleenkin englanniksi.

Äidinkieltä pidän kyllä erittäin tärkeänä oppiaineena. Ihminen, joka ei osaa kirjoittaa sujuvaa tekstiä antaa itsestään valitettavasti yksinkertaisen kuvan. Tällä hetkellä vieraisiin kieliin panostaminen saattaa olla jo jonkinlainen "riski", sillä tekoälyyn perustuvat kielenkääntäjät kehittyvät hyvää vauhtia. Tyydyttävän vieraan kielen osaamisen pystyy varmasti jo melko lähitulevaisuudessakin korvaamaan jollain iphoneen ladattavalla käännössoftalla, joka kääntää lennosta suomen kielen vaikkapa ranskaksi.

 

[Timbit]

Yhtenä pakkoruotsin puolesta esitettynä perusteluna on se, että Suomella ja Ruotsilla on yhteinen historia. Ja tottahan se on. Miksei sitten suomen asemaa Ruotisssa yhtenäistetä ruotsin aseman Suomessa kanssa? Olisiko järkevämpää tehdä suomi pakolliseksi Ruotsin peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa, vai tehdä ruotsista Suomessa samassa asemassa oleva vähemmistökieli kuin suomi on Ruotsissa?
Vai onko Suomella enemmän yhteistä historiaa Ruotsin kanssa kuin mitä Ruotsilla on Suomen?

 

[ernestipotsi]

Ihan hyvää pohdintaa ylipäätään. Sinulta on ehkä jäänyt joitain työpaikkoja huonon ruotsin kielen osaamisen vuoksi saamatta, mutta oletko tietoinen, montako työpaikkaa olet menettänyt sen takia, että et osaa esimerkiksi espanjaa? Mahdollisesti paljon enemmän.

Ruotsi on toki Suomessa melko puhuttu kieli, mutta varsikinkin asiantuntijatehtävissä maailma on pieni, eikä eikä ketään kiinnosta suomen tai ruotsin osaaminen, kun bisnestä tehdään maailmalla. Pitää myös muistaa, että ruotsin kielen osaaminen on yleensä meidän koulutuksen jäljiltä sillä tasolla, että voidaan tilata ravintolasta ruokaa ja ehkä lukea dagens nyheteriä jollain tasolla, mutta ei sillä vielä monimutkaisempia keskusteluja käydä (usein tällöin ruotsalainen haluaa vaihtaa kielen englanniksi). Jos ajatellaan tällä tasolla olevaa kielitaitoa, pitäisin ruotsia tärkeämpänä jonkin valtakielen osaamista, jolloin olisi se valmius heittää kohteliaisuuksia vieraalla kielellä ja kyky seurata niiden maiden medioita, joiden kanssa on jotenkin tekemisissä. Bisnesneuvottelut ja muut käytäisiin varmasti edelleenkin englanniksi.

Äidinkieltä pidän kyllä erittäin tärkeänä oppiaineena. Ihminen, joka ei osaa kirjoittaa sujuvaa tekstiä antaa itsestään valitettavasti yksinkertaisen kuvan. Tällä hetkellä vieraisiin kieliin panostaminen saattaa olla jo jonkinlainen "riski", sillä tekoälyyn perustuvat kielenkääntäjät kehittyvät hyvää vauhtia. Tyydyttävän vieraan kielen osaamisen pystyy varmasti jo melko lähitulevaisuudessakin korvaamaan jollain iphoneen ladattavalla käännössoftalla, joka kääntää lennosta suomen kielen vaikkapa ranskaksi.

Äkkiseltään en muista lukeneeni ainuttakaan työpaikkailmoitusta missä espanjaa olisi vaadittu tai että siitä olisi hakijalle jotain etua. En ole koskaan hakenut töitä espanjankielisistä maista joten vastaus kysymykseesi lienee pyöreä nolla.

Mitään kieltä ei opi peruskoulussa ravintolatilausta pidemmälle mikäli siihen ei löydy motivaatiota. Tämä on ainakin minulle se tärkein syy vastustaa pakkoruotsia. Opetuksessa pitäisi rohkeammin kokeilla vaihtoehtoisia opetusmetodeja näiden ulkoa opeteltujen sanakokeiden ja vaihtoprepositiolorujen pänttäämisten sijaan. Oppilaat olisi tärkeä saada ymmärtämään kielen hyödyllisyys ja sen palkitsevuus. Nykyään pakkoruotsin puolustajat käyttävät perusteluissaan varsin typeriä argumentteja. Esim. Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa, "pakkomatematiikkaa" ynnä muita tässäkin ketjussa useampaan kertaan mainuttuja perusteluja.

En oikein ymmärrä, että miksi RKP ja muut ruotsia lobbaavat tahot pitävät kiinni nimenomaan ruotsin perusopetuksen pakollisuudesta sen sijaan, että yrittäisivät saada osan valtaväestöstä oikeasti osaamaan kieltä. Lähes 100% suomalaisista joutuu opiskelemaan ruotsia, mutta sitä oikeasti osaa suomenkielisistä ehkä 10%. Eikö olisi ruotsinkielisillekin parempi, että sitä opiskelisi vaikka vain 30%, mutta näistä puolet oppisi sen kunnolla? Luvut esimerkinomaisia.

Itse hieman vierastan tätä valtakielien palvontaa. Kieli on aina kulttuurisidonnainen ilmaisumuoto ja myös riippuvainen puhujan sijainnista. Ei pelkästään fyysisestä sijainnista (esim. asuin- tai työskentelypaikka) vaan myös sosiaalisesta verkostosta, omasta ystävä- ja tuttavapiiristä. Henkilökohtaisesti minulla ei ole juuri mitään siteitä esim ranskan- ja espanjankielisiin maihin. Myöskään laajemmassa kuvassa Suomella ja suomalaisilla on selkeästi läheisempi yhteys naapurimaihin kuin ranskan- ja espanjankielisiin maihin. Kaikkia kieliä toki ehdottomasti suosittelen opiskelemaan, sillä kielitaito on aina hyväksi.

Viimeiseen lainaamani kappaleeseen vielä sen verran, että tekoäly ja erilaiset koneelliset kielenkääntösoftat tulevat jatkossa kehittymään ja korvaamaan ihmisen monessakin asiassa. Kielitaidon merkitys on toisaalta kasvanut mm. työelämässä erittäin paljon ja se on edelleenkin erittäin suuri valtti työtä haettaessa.

Loppuun vielä epätieteellinen, mutta suuntaa-antava testi. Hain työpaikkailmoituksia Monsterin hakukentästä sanoilla "englanti", "ruotsi", "saksa", "ranska". Nopealla vilkaisulla hakusanat viittasivat useimmiten nimenomaan kieleen eivätkä maahan.

englanti 49
ruotsi 31
saksa 6
ranska 1

 

[Runtulin]

Äkkiseltään en muista lukeneeni ainuttakaan työpaikkailmoitusta missä espanjaa olisi vaadittu tai että siitä olisi hakijalle jotain etua. En ole koskaan hakenut töitä espanjankielisistä maista joten vastaus kysymykseesi lienee pyöreä nolla.

Niin, siis ideani oli sanoa, että et tiedä, montako työpaikkaa sinulta on mennyt ohi espanjan kielen taidon puutteen vuoksi, koska et ole edes ottanut selvää niistä. Euroopassa voisi olla tuhansia työpaikkoja, jotka ovat menneet sinulta ohi kielitaidon puutteen vuoksi, kun taas ruotsin kielen puutteen vuoksi sinulta on mennyt muutama työ ohi Suomessa, jotka olet myös huomannut työpaikkailmoituksia selatessasi. (Voi olla, että sinulle on poissuljettua työskennellä Suomen ulkopuolella, mutta tähän voi helposti kuvitella jonkun toisenkin henkilön, joten tämä ajatuskuvio on tarkoitus ymmärtää yleisellä tasolla)

Tuo siteiden esiintuominen on ihan hyvä seikka erityisesti niille, joilla siteitä on. Tällöin voisi ehkä toimia valinnanvapaus: ne joilla ei ole siteitä, voisivat lukea vaikka saksaa, koska se on yleisesti ottaen hyödyllisempää. Näkisin kuitenkin, että historiallisten siteiden osuus vähenee kokoajan työelämässä. Esimerkiksi asiantuntijatyössä suomalainen voi hyvin mennä töihin Lontooseen sellaiseen tehtävään, jossa olisi hyvä osata auttavasti espanjaa. Koska työelämä kansainvälistyy jatkuvasti, historiallisilla siteillä on yhä pienempi rooli työnteossa.

 

[ernestipotsi]

Niin, siis ideani oli sanoa, että et tiedä, montako työpaikkaa sinulta on mennyt ohi espanjan kielen taidon puutteen vuoksi, koska et ole edes ottanut selvää niistä. Euroopassa voisi olla tuhansia työpaikkoja, jotka ovat menneet sinulta ohi kielitaidon puutteen vuoksi, kun taas ruotsin kielen puutteen vuoksi sinulta on mennyt muutama työ ohi Suomessa, jotka olet myös huomannut työpaikkailmoituksia selatessasi. (Voi olla, että sinulle on poissuljettua työskennellä Suomen ulkopuolella, mutta tähän voi helposti kuvitella jonkun toisenkin henkilön, joten tämä ajatuskuvio on tarkoitus ymmärtää yleisellä tasolla).

Tiedän toki mitä hait takaa. Itse olen ollut töissä Euroopassa (Suomen ulkopuolella), mutta suurin osa ei .Valtaosa Suomessa koulunsa käyneistä tulee työskentelemään myös Suomessa. Siksi maan kielipolitiikan tulisi perustua siihen, eikä ulkomaille karkaavaan vähemmistöön.

 

[Runtulin]

Tiedän toki mitä hait takaa. Itse olen ollut töissä Euroopassa (Suomen ulkopuolella), mutta suurin osa ei .Valtaosa Suomessa koulunsa käyneistä tulee työskentelemään myös Suomessa. Siksi maan kielipolitiikan tulisi perustua siihen, eikä ulkomaille karkaavaan vähemmistöön.

Samaa mieltä siitä, että valtion tulee räätälöidä kielipolitiikkansa tulevien veronmaksajiensa mukaan, vaikka yleisesti vähän vierastankin "valtion edun ajamista" (mitä ikinä se nyt tarkoittaakin).

 

[JypFabu]

Niin, mutta kun perustuslaissa ei lue yhtään lainkohtaa yhtään mistään. Se on perustuslaki, minkä merkitys lienee sinulla vielä vähän hakusessa. Se kuitenkin ohjaa lakien tekemistä ja koko yhteiskuntajärjestystä ja siellä sanotaan, että millaisia lakeja pitää tehdä. Perustuslaki ei ole laki, jos olisi, sitä kutsuttaisiin laiksi.

Jaa, että laki ei ole laki, no sivistä itseäsi: Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Kyse on siis yhdenvertaisuudesta. Se on perustuslaissa. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen. Jos opetuksesta luodaan sillisalaatti sitä ja tätä, millä sen yhdenvertaisuus taataan kaikille?

Lisää pohdittavaksi: Perusopetuslaki 628/1998 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® perusopetuslaki. Vaikka olisi kivaa pamista yhdestä pikku detaljista koko lain sisältämässä kentässä, ei se kovin hedelmällistä ole. Jotta lakia voisi muuttaa, pitäisi demota vaihdettavan rattaan kanssa koko masiinan toimivuus, muutoin se törmää seinään ja niin pitääkin.

Lihavoidusta, laki on edelleen laki ja siinä on lainkohtia vaikka ja mistä.

 

[Lystikäs]

Jaa, että laki ei ole laki, no sivistä itseäsi: Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Kyse on siis yhdenvertaisuudesta. Se on perustuslaissa. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen. Jos opetuksesta luodaan sillisalaatti sitä ja tätä, millä sen yhdenvertaisuus taataan kaikille?

Nythän kyse ei ole yhdenvertaisuudesta. Suomenruotsalaiset opiskelevat pakkosuomea ja suomalaiset pakkoruotsia. Suomenruotsalaiset saavat opiskella kieltä, jota kuulevat arjessa ja kykenevät siten helposti ylläpitämään, tullen näin aidosti kaksikieliseksi. Suurimmalla osalla suomalaisia ruotsinkielen opit unohtuvat, kun eivät tule käyttäneeksi sitä arjessa. Opetus ei ole siis yhdenvertaista, koska pakkosuomi on hyödyllisempi tällä alueella. Koululaisilla olisi yhdenvertainen opetus, jos suomenruotsalaisten pakkosuomi poistettaisiin ja korvattaisiin pakkosaamella. Molemmat käyttäisivät siis yhtä paljon opiskeluaikaansa marginaalikieleen, jonka koulun jälkeen todennäköisesti unohtavat, ja olisivat samalla viivalla opiskeltaessa muita aineita.

Jos vain englanti olisi pakollinen ja kaikki muut kielet olisivat opiskelijoiden vapaasti valittavissa, niin se olisi yhdenvertaista kieliopetusta.

 

[The Hockey Handbook]

Jaa, että laki ei ole laki, no sivistä itseäsi: Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Kyse on siis yhdenvertaisuudesta. Se on perustuslaissa. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen. Jos opetuksesta luodaan sillisalaatti sitä ja tätä, millä sen yhdenvertaisuus taataan kaikille?

Lisää pohdittavaksi: Perusopetuslaki 628/1998 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® perusopetuslaki. Vaikka olisi kivaa pamista yhdestä pikku detaljista koko lain sisältämässä kentässä, ei se kovin hedelmällistä ole. Jotta lakia voisi muuttaa, pitäisi demota vaihdettavan rattaan kanssa koko masiinan toimivuus, muutoin se törmää seinään ja niin pitääkin.

Lihavoidusta, laki on edelleen laki ja siinä on lainkohtia vaikka ja mistä.

Edellenkään pakolllisella ruotsin opiskelulla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa. Jos on niin missä vaiheessa näin on tapahtunut? Missä kohtaa perustuslakiin on lisätty pakollinen ruotsin opiskelu? Varmaan voit kertoa vuoden? Ennen vuotta 1968 ruotsin opiskelu ei ollut pakollista. Kielilaki ei ole sama asia kuin perustuslaki. Jos ruotsin kielen pakollisuus poistetaan niin silloin ei todellakaan rikota perustuslakia. Yhdenvertaisuuteen riittää valinnanvapaus ei pakollisuus.

 

[JypFabu]

Edellenkään pakolllisella ruotsin opiskelulla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa

Semanttisesti varmaan ei, mutta kyllä nämä asiat on koplattu sillä tavoin toinen toiseen, että ihan helpolla ei tuo muutu, jos sittenkään. Sitä minä olen koettanut jankkaajille kirkastaa, että semantiikalla ei tule tapahtumaan mitään muutosta asiassa ja jos niitä muutoksia ruvetaan tekemään, silloin myllätään muutakin noissa linkittämissäni lakiteksteissä.

Kumman vihamielisesti täällä jotkut suhtautuvat, jos edes muistuttaa, ettei asia sisimmältään ole kuin yhden puolueen (pääasiassa) ylläpitämä olkiukko, kun muuten puuttuu se iso aate ja visio, jolla vakavasti otettavaksi kansakunnan rakentajaksi voisi päätyä. Minä näen koko höpötyksen siis vain pelin politiikkana, enkä koskaan anna moisille vänkyröinneille juuri arvostusta. Vaikka koko kieliasia on minusta pelkästään hyttysen pieru itämeressä, tämä jadda jadda sivuuttaa koko joukon kansalaisille paljon tärkeämpiä asioita esille tulemasta ja esillä pysymässä. Uskon, että jollekulle siitä on tullut sopiva kohde projisoida sisäinen vitutuksensa, mutta jos hetkeksikään pysähtyy tarkemmin sisintään pohtimaan, löytänee ne oikeasti hiertävät asiat ja niille voi yksilötasolla jotain tehdäkin. Henkilökohtaisesti mulle on yksi lysti, opettaako koululaitos ruotsin kieltä pakollisena vai vapaaehtoisena aineena, mutta asiana se kuuluu niihin vähemmän tärkeisiin monien muiden, yhteiskunnallisesti tärkeämpien asioiden alapuolelle, ellei jopa saman tekevänä unohduksiin.

Silti, lässyttämällä ei asiaan tule muutosta, eikä se toimi kun poliittisena keppihevosena opportunistisessa äänten kalastelussa. Mikäli taas oikeasti asian kokee omakseen ja tarpeelliseksi, suunta on otettava niiden eduskunnan päätösten, joiden myötä nykyinen käytäntö vallitsee avaamiseen ja silloin se tarkoittaa paljon laajempaa debattia, kuin yhden oppiaineen statuksen muuttaminen.

 

[Tadu]

Semanttisesti varmaan ei, mutta kyllä nämä asiat on koplattu sillä tavoin toinen toiseen, että ihan helpolla ei tuo muutu, jos sittenkään. Sitä minä olen koettanut jankkaajille kirkastaa, että semantiikalla ei tule tapahtumaan mitään muutosta asiassa ja jos niitä muutoksia ruvetaan tekemään, silloin myllätään muutakin noissa linkittämissäni lakiteksteissä.

Siis sulle vastattiin tämä jo monta sivua sitten, mutta jaksat silti edelleen levittää samaa virheellistä paskaa täällä. Rasittavaa jankkausta ilman mitään uutta sisältöä keskusteluun, mutta pakkohan se on vaan vängätä vastaan. Onhan se arvostettavaa, että on "vahvat mielipiteet" joissa pysytään.... No ei vittu edes ole arvostettavaa. Se on jo typeryyttä ja sokeutta.

Aika hyökkäävää siihen nähden, ettet tiedä yhtään mistä puhut. Laske kierroksia. Viimeksi kun asiaa eduskunnassa puitiin, todettiin sivistyslautakunnassa ettei perustuslaki edellytä pakollista ruotsin opetusta. Siellä oli entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti asiantuntijana. Wikipedia kertoo muun muassa, että "Hallberg oli puheenjohtaja Paavo Lipposen pääministerikaudella asetetussa, vuosina 1999–2003 toimineessa kielilakikomiteassa, jonka toiminnan tuloksena Suomeen säädettiin uusi kielilaki ja uusi kielitaitolaki."

 

[JypFabu]

Siis sulle vastattiin tämä jo monta sivua sitten, mutta jaksat silti edelleen levittää samaa virheellistä paskaa täällä.

Niin, mina en ole mitään kyllä kysynyt, joten siinä mielessä en vastauksia ole etsinyt. Rautalangastahan täällä joutuu vääntämään, jos mitään yrittää sanoa, mutta todetaan, ettei mitään ole muuttunut, eikä mikään ole muuttumassa Asian tiimoilta. Tämä viitteenä esittämääsi @karotenoidi lainaukseen, sekä vallitsevan status quon todelliseen tilaan.. kattoo sen malkan vaan omasta iiriksestä. Sääli se, että persupolitiikka estää oikeasti täekeiden asioiden esiintulon politiikan debattitantereilla, mutta kiusahan se on pienempikin kiusa.

 

[Tadu]

Niin, mina en ole mitään kyllä kysynyt, joten siinä mielessä en vastauksia ole etsinyt. Rautalangastahan täällä joutuu vääntämään, jos mitään yrittää sanoa, mutta todetaan, ettei mitään ole muuttunut, eikä mikään ole muuttumassa Asian tiimoilta. Tämä viitteenä esittämääsi @karotenoidi lainaukseen, sekä vallitsevan status quon todelliseen tilaan.. kattoo sen malkan vaan omasta iiriksestä. Sääli se, että persupolitiikka estää oikeasti täekeiden asioiden esiintulon politiikan debattitantereilla, mutta kiusahan se on pienempikin kiusa.

Eli kyse on puoluepolitiikasta eikä perustuslaista, mutta jostain syystä jaksat mainita perustuslain joka välissä. Asia on nyt harvinaisen selvä.

 

[JypFabu]

Eli kyse on puoluepolitiikasta eikä perustuslaista, mutta jostain syystä jaksat mainita perustuslain joka välissä. Asia on nyt harvinaisen selvä.

Niinpä niin, piru ja raamattu, niin tuloksenhan tietää. Kiistä sitten jos perusteita löytyy, että pakkoruotsi olisi jollain tasolla merkityksellinen tai edes keskimääräistä merkittävämpi ongelma politiikan rintamalla esiintyvien ratkaistavien asioiden joukossa, esitä myös, kenen poliittisen ryhmittymän agendalla ja ns. sydammen asiana kyseinen asia on tapetilla.

 

[Tadu]

Niinpä niin, piru ja raamattu, niin tuloksenhan tietää. Kiistä sitten jos perusteita löytyy, että pakkoruotsi olisi jollain tasolla merkityksellinen tai edes keskimääräistä merkittävämpi ongelma politiikan rintamalla esiintyvien ratkaistavien asioiden joukossa, esitä myös, kenen poliittisen ryhmittymän agendalla ja ns. sydammen asiana kyseinen asia on tapetilla.

Ei pakkoruotsi ole lähellekään merkittävin ongelma tässä maassa, mutta sinulle ja minulle ilmeisen merkittävä asia kuitenkin kun jaksetaan siitä keskustelupalstalla vääntää. Toisaalta eipä tasa-arvoinen avioliittolakikaan ole kenellekään heterolle merkittävä asia, mutta moni siitäkin jaksoi vääntää kun asia oli tapetilla. Onneksi perustuslaki kuitenkin antaa meille mielipiteenvapauden ja voimme asiasta keskustella.

Pakkoruotsin poistohan on tietenkin sydämenasia nk. patrioottisilla arvoilla ajavilla puolueilla. Vaikka kyseisten puolueiden motiivit olisivatkin epämääräiset, niin kyllä hekin joskus saattavat oikeassa olla. Sitten tietenkin jos pitää kyseisiä puolueita vastustaa asiassa kuin asiassa ja muodostaa omat mielipiteensä sitä kautta, niin kohtuullisen faktapohjainen keskustelu Jatkoajan keskustelupalstalla ei välttämättä ole se hedelmällisin paikka käydä keskustelua.

 

[Lystikäs]

Henkilökohtaisesti mulle on yksi lysti, opettaako koululaitos ruotsin kieltä pakollisena vai vapaaehtoisena aineena, mutta asiana se kuuluu niihin vähemmän tärkeisiin monien muiden, yhteiskunnallisesti tärkeämpien asioiden alapuolelle, ellei jopa saman tekevänä unohduksiin.

Jos se on niin mitätön asia, niin miksi RKP pitää siitä asiasta kiinni niin kovaa. Tuntuu kuin se olisi koko puolueen ykkösasia. Ja sellaiset hetket, kun joku asia ei rapsuta lainkaan omaa napaa, tarjoavat hyviä hetkiä yrittää avartaa näkökulmaansa, ja miettiä miksi se on jollekin toisille niin tärkeää.

Itse olen yli nelikymppinen, joten voisi kuvitella, ettei asia enää minunkaan napaani rapsuta, mutta lasteni kautta se kuitenkin rapsuttaa. Konkreettisin esimerkki tuli kun poikani aloitti kolmannen luokan. Koulussa avautui mahdollisuus saksan opiskeluun A-kielenä, joka myös poikaani kiinnosti (ehkä siksi, että hänen parhaat kaverinsa halusivat valita sen). Hinta tälle valinnalle olisi se, että ala-asteella tulee myös toinen vieraskieli, koska pakkoruotsi on pakko aloittaa viimeistään seiskaluokalla, joten tuntimäärät nousisivat normaalista. Poikamme on enemmän urheilija kuin lukutoukka, joten tiesimme, ettei pojan aika /motivaatio tule riittämään kahdelle vieraalle kielelle ala-asteella, joten ylipuhuimme poikamme valitsemaan englannin (kukaan ei valinnut ruotsia A-kielenä). Seuraus tästä oli se, että poika joutuu viettämään koko ala-asteen (ja mahdollisesti yläasteenkin) eri ryhmässä, kuin parhaat kaverinsa, koska luokat jaettiin ryhmiin kielivalintojen perusteella. Saksan valinneet toisessa ja englannin valinneet toisessa. Asia tuntuu siis ainakin nuorelle lapselle isommalta, kuin "pieru itämeressä".

 

[peterra]

Seuraus tästä oli se, että poika joutuu viettämään koko ala-asteen (ja mahdollisesti yläasteenkin) eri ryhmässä, kuin parhaat kaverinsa, koska luokat jaettiin ryhmiin kielivalintojen perusteella. Saksan valinneet toisessa ja englannin valinneet toisessa. Asia tuntuu siis ainakin nuorelle lapselle isommalta, kuin "pieru itämeressä".

Itse olen ollut kiitollinen siitä vähästä kiinnostuksesta ruotsiin, joka minulla on ollut. Se on auttanut minua erottumaan mm. työhaastatteluissa massasta, kun voin sanoa osaavani edes alustavasti ruotsia. Toisaalta Suomessa pidetään liikaakin kiinni pakkoruotsista, vaikka varsinaista tarvetta ei olisi. Englannin dominanssi on niin korkea, että sen hyödyllisyys ymmärretään nykyään automaattisesti, mutta muut kielen - oli sitten ruotsi tai saksa - jäävät paitsioon jo aikaisessa vaiheessa.

Itselleni saksa on ollut se kaikista rakkain kieli ja siitä olen osittain tehnyt itselleni ammattiakin. Kuitenkin kielissä on se ongelma, että kielitaitoa arvostetaan, mutta siitä ei palkita. Tunnen useita työpaikkoja, jotka listaavat työpaikkailmoitukseen erilaisia etuja, joissa esim. ruotsin tai saksan osaaminen on etu. Kuitenkin itse valintavaiheessa etu sulaa, koska työelämä arvostaa enemmän ns. kovia taitoja; kielet ovat aina vähän pehmeitä. Kovia taitoja ovat esim. matematiikka, erilaisten ohjelmistojen hallinta - kuvankäsittely, excel ja kirjoitustaito korostuvat.

Itse olen katunut ratkaisuani panostaa kieliin, koska se ei ole avannut minulle yhtään ovea. En syytä ketään siitä, että tutkintoni on huono tämän päivän työmarkkinoille, mutta kieliosaaminen ei johda sellaiseen arvostukseen, jolla saisi oikeasti töitä. Kielestä saat sen plussan, mutta joku jolla on niitä kovempia työelämän taitoja tiputtaa aika nopeasti hakuprosessista ulos. Ruotsille on tarvetta ja käyttöä työelämässä - esim. asiakaspalvelussa. Kuitenkin firmojen valmius maksaa näistä taidoista ovat aika lähellä nollaa: saatat voittaa sellaisen paikan itsellesi, jossa olette muuten täysin teams even, mutta sinulla on se kieli vielä lisäksi. Sellaisista paikoista joudut kuitenkin vain haaveilemaan, joissa kieli olisi ns. erottelutekijä.

Surullisin oli, kun eräs professori sanoi minulle yliopistossa, että parasta, mitä voit omalle jälkikasvullesi tehdä on se, että ohjaat heidät pois kielten parista. Kielet eivät työllistä ja niitä ei Suomessa arvosteta, vaikka asian kuinka yrittäisi kaunistella. Esim. saksasta on ollut itselleni merkittävää iloa, se on avannut ovia vapaa-ajalla ja olen saanut kokea paljon, jota en olisi ilman saksaa kokenut. Kuitenkin tosiasia on se, että tutkinnossani se on ihan toissijaista, sille ei ole kysyntää.

 

[JypFabu]

mutta sinulle ja minulle ilmeisen merkittävä asia kuitenkin kun jaksetaan siitä keskustelupalstalla vääntää. Toisaalta eipä tasa-arvoinen avioliittolakikaan ole kenellekään heterolle merkittävä asia, mutta moni siitäkin jaksoi vääntää kun asia oli tapetilla. Onneksi perustuslaki kuitenkin antaa meille mielipiteenvapauden ja voimme asiasta keskustella.

Nojaa, eipä minun kontribuutioni asiaan ollut muuta kuin yritys muistuttaa, kuinka todellisuus asiaa tangenteeraa, johtuen siitä, että satuin lukaisemaan muutaman sivun samaa sisältöä erilaisin sanoin sanottuna. Asioista voi ja toki pitääkin keskustella, mutta poliittisen agendan toistelu, million kansanmiehen, milloin oppineen lakitekstien ymmärtäjän kaavussa ei ansaitse keskustelun arvonimeä.

Mielenkiintoista on, tuon mainitsemasi avioliittolain ja tämän pakkoruotsinkin osalta miettiä, mitä syvää pettymystä tosiaankin nämä mielensäpahoittajat projisoivat meuhkaamalla asioista joilla ei juuri mitään merkitysarvoa ole. Oikeastaan näistä ns. asialiikkeistä ainioastaan näitä karjala takaisin ihmisiä, joilla oikeasti oma kotipaikka suhde rajan taakse jääneisiin kotipaikkoihin pidän todellisen asian esillä pitäjinä, enkä minään olkiukkojen hakkaamisena, niinkuin näissä kahdessa aiemmin mainitussa. No, näillä mennään taas kirkkaasti ohi topikin, joten jääköön tähän, mutta keskustelu jatkukoon.

 

[julle-jr]

Tuohon @peterra n viestiin viitaten, joku tulevaisuuden ennustaja sanoi, että nyt viimeistään kannattaa lopettaa kieliin panostaminen, koska muutaman vuoden päästä jokaisella on korvassa nappi, joka kääntää reaaliaikaisesti minkä tahansa kielen mille tahansa kielelle. Kielet ovat hänen mukaansa kohta enää ihan kiva brassailumahdollisuus, vähän kuin joku mikä tahansa muu knoppitieto. Kukaan ei niiden hallitsemisesta kuitenkaan enää sitten mitään maksa.

 

[JypFabu]

Asia tuntuu siis ainakin nuorelle lapselle isommalta, kuin "pieru itämeressä".

Tähän sen verran, että asiasta debatoidessani olen mielessäni naureskellut, kuinka oma poika "rakastaa" sitä ruotsin pänttäämistä. Toisaalta olen yrittänyt herralle sisäistyttää, että kun homman ottaa, sen kanssa hoitaa. Meilläkin oli askelmerkeissä sovittamista urheilun vaatimusten ja koulun vaatimusten kanssa, mutta niistä kyllä selvittiin miten milloinkin. Parina ylä - asteen viimeisenä vuotena huomasin, että hänen oma motivaationsa oli niin kova koulunkäyntiin, ettei meidän vanhempien asiasta tarvitse murehtia.

Se on paljon merkittävämpi asia, että voisiko löytyä mahdollisia opiskelutapoja erilaisesti oppiville, sillä syrjäytyminen ja opinnoista putoaminen on aidosti ongelma, toisin kuin yksi oppiaine toisten joukossa. Niin nuoren, kuin kansantaloudenkin kohdalla niin merkittävä asia, että sille soisi löytyvän ansaitsemansa arvo keskusteluissa.