Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Tadu]

Tässä on vaan omat ongelmansa. Yksi on resurssit, millä ihmeellä taattaisiin maan kattava kymmenien kielien vario koko opinkaaren kattavasti. Jotkut kielet olisi myös väistämättä oltava pakollisia, jotta taattaisiin tasaveroiset laatuvaatimukset kaikille, jos se ei olisi ruotsi, se olisi aina joku kieli kumminkin. Valinnan vapauskaan ei saa eikä voi olla lisää eriarvoistava tekijä, mitä pelkään sen olevan tai tulevan tavaratalona, jolloin vanhempien viitseliäisyys ja valveutuneisuus määrittäisi, käykö lapsi koulua vai lite versiota siitä. Peruskoulu ei oikeastaan voi, eikä saakaan päätyä miksikään aineshoppailuksi, eihän tuo mikään peruskoulu enää edes olisi. Lisävalinnaisuuden pitäisi tulla sitten vasta mukaan, kun oppilas itse on kykenevä arvioimaan mitä ja mihin opetustaan haluaa painottaa ja suunnata.

Ovathan peruskoulut jo nyt "aineshoppailun" piirissä. Ei kaikissa kouluissa ole samoja aineita valittavissa tälläkään hetkellä. Esimerkiksi saksaa ei voi opiskella kaikissa peruskouluissa. Luonnollistahan se on, että isommissa kouluissa on tarjolla enemmän ainevaihtoehtoja ja erikoistuneemmat opettajat. Ei sinne perähikiän 20 oppilaan koululle tälläkään hetkellä palkata jokaiselle aineelle omaa opettajaa. Kyllähän myös se pakollisten kurssien määrä pysyisi samana vaikka ruotsin tilalle voisi valita jonkun toisen kielen.

 

[JypFabu]

Ei kaikissa kouluissa ole samoja aineita valittavissa tälläkään hetkellä. Esimerkiksi saksaa ei voi opiskella kaikissa peruskouluissa.

Huomaatko sä tässä mitään ristiriitaa Asian suhteen? Resurssit väistämättä estävät tasa - arvoisen oppimahdollisuuden jopa suurimmissa kaupungeissa, joten kuinka se toimisi vielä suuremmalla valinnaisuudella maan kattavasti, jotta kansalaiset saisivat opetuksen perustuslain takaaman mukaan. Toisaalta kriteerit pitää olla riittävän samanlaiset eli pakolliset aineet, jotta se perähikiänkin oppilas saa saman mahdollisuuden jatko -opintoihin joutumatta muuttamaan kotoaan koulunkäynnin vuoksi.

Tässä siis miksi keskustelu pakkoruotsista on lopulta mitätön aihe, kun sen suhteuttaa kontekstiinsa, johon se kuuluu.

 

[Tadu]

Huomaatko sä tässä mitään ristiriitaa Asian suhteen?

En huomaa. Kerrotko vielä, että millä natsoilla tulkitset perustuslakia, niin tiedän kuinka vakavissani otan sinun tulkintasi perustuslaista?

 

[Walrus21]

Ei kai pakkoruotsin poistaminen peruskoulusta tätä estä?

Sen verran kun ruotsin-tunteja muistan, niin opetus oli varsin yleisluontoista ja kirjojen teemat käsittelivät pohjoismaista kulttuuria ja siihen liittyviä tapoja. Kieltä opetellessa oppi samalla myös perusjuttuja skandinaavisesta tapakulttuurista, keskeisistä paikoista yms. Näitä on mielestäni jokaisen hyvä tuntea edes pintatasolla.

Ruotsin sijaan voi myös valita englannin A1-kieleksi. Itse valitsin ruotsin kolmosluokalla ja nappasin englannin siihen kylkeen vitosluokalla. Myöhemmin sitten vähän venäjää ja espanjaa. Sinälläähän kouluissa on joka tapauksessa "pakko" opiskella jotain kieltä, joten mikä se kieli olisi, joka korvaisi ruotsin? Nyt jo oppilaat saavat tehdä valinnan englannin ja ruotsin välillä. Ylioppilaskirjoituksissa ei myöskään enää tarvitse kirjoittaa ruotsia pakollisena.

Mulle ihan sama, poistetaanko pakkoruotsi vai ei. Itse asiassa aika triviaali asia valtaosan kannalta. Ei niistä "ruotsi on puhevika"-vittumarkoista mitään kiinan kielen osaajia tule kuitenkaan, ja vastaavasti vähänkin kielipäätä omaavat käyttävät vain hyödykseen tilaisuuden opetella germaanista kieltä, joka on varsin helppo oppia ja josta on apua useiden muiden kielten oppimisessa.

 

[Tadu]

Sinälläähän kouluissa on joka tapauksessa "pakko" opiskella jotain kieltä, joten mikä se kieli olisi, joka korvaisi ruotsin? Nyt jo oppilaat saavat tehdä valinnan englannin ja ruotsin välillä. Ylioppilaskirjoituksissa ei myöskään enää tarvitse kirjoittaa ruotsia pakollisena.

Ei niistä "ruotsi on puhevika"-vittumarkoista mitään kiinan kielen osaajia tule kuitenkaan, ja vastaavasti vähänkin kielipäätä omaavat käyttävät vain hyödykseen tilaisuuden opetella germaanista kieltä, joka on varsin helppo oppia ja josta on apua useiden muiden kielten oppimisessa.

Mahdollisia kieliä voisivat olla esimerkiksi ne 12 muuta kieltä, jotka löytyvät 13 maailman puhutuimman kielen joukosta. Eli: mandariinikiina, espanja, hindi, arabia, portugali, bengali, venäjä, japani, panjabi, saksa, jaava ja wu-kiina. Jospa vaikka joku koulu haluaisi tarjota näitä oppilailleen. Kielellinen monimuotoisuus voisi olla Suomen kansakunnalle hyvä tulevaisuudessa sillä käymme nykyisin kauppaa monen valtion kanssa. Voisi olla esimerkiksi hyödyksi keskustella terveyskeskuksen lääkärin kanssa hänen äidinkielellään jos se ei olekaan suomi.

Tokihan kaikista kielistä on hyötyä seuraavaa kieltä opetellessa, mutta kun tätä keskustelua lukee, niin ilmeisesti ruotsi on tehokkaampi portti saksan kieleen, kuin vaikka saksan kieli olisi ruotsin kielen opiskeluun. En tajua miksi, mutta ilmeisesti näin on kun täällä niin saa lukea.

 

[JypFabu]

En huomaa. Kerrotko vielä, että millä natsoilla tulkitset perustuslakia, niin tiedän kuinka vakavissani otan sinun tulkintasi perustuslaista?

Ei kai perustuslakia, jos ei mitään muutakaan asiaa natsoilla tulkita? Asia lienee taaveimmallekin selvä kuin pläkki, että suomen perustuslaki sanoo asioita suomen kansalaisten perusoikeuksista opetukseen ja moneen muuhunkin asiaan. Lienee pitäisi olla yhtä selvää, ettei niitä ohitella kulloistenkin päähänpistojen perusteella ainakaan ilman pohdintaa, että se perustuslaki ja sen suomat oikeudet ja velvollisuudet toteutuu muutostenkin jälkeen kaikille kansalaisille lain kirjaimen mukaan.

Itse asiassa sillä, että viittaan tämän asian tiimoilta perustuslakiin, eli kansalaisten perusoikeuksiin, en suinkaan pyri, enkä halua roolia, jossa jonkun (minun) tulkinta poikkeaisi tai toisin määrittäisi sitä, mikä siellä pukstaavissa jo seisoo. Uskon, että kykenet tulkintaan ihan itsenäisesti ilman auktoriteettejä, jos haluat.

älä siis minuun suhtaudu vakavasti, mutta perehdy asiaan sen vaatimalla vakavuudella.

 

[Tadu]

Ei kai perustuslakia, jos ei mitään muutakaan asiaa natsoilla tulkita? Asia lienee taaveimmallekin selvä kuin pläkki, että suomen perustuslaki sanoo asioita suomen kansalaisten perusoikeuksista opetukseen ja moneen muuhunkin asiaan. Lienee pitäisi olla yhtä selvää, ettei niitä ohitella kulloistenkin päähänpistojen perusteella ainakaan ilman pohdintaa, että se perustuslaki ja sen suomat oikeudet ja velvollisuudet toteutuu muutostenkin jälkeen kaikille kansalaisille lain kirjaimen mukaan.

Itse asiassa sillä, että viittaan tämän asian tiimoilta perustuslakiin, eli kansalaisten perusoikeuksiin, en suinkaan pyri, enkä halua roolia, jossa jonkun (minun) tulkinta poikkeaisi tai toisin määrittäisi sitä, mikä siellä pukstaavissa jo seisoo. Uskon, että kykenet tulkintaan ihan itsenäisesti ilman auktoriteettejä, jos haluat.

älä siis minuun suhtaudu vakavasti, mutta perehdy asiaan sen vaatimalla vakavuudella.

Ei perustuslain, tai minkään muun lain tulkinta onnistu ilman kykyä oikeudelliseen ajatteluun. Perustuslaki kuten koko Suomen lainsäädäntö on myös tehty hyvin tulkinnanvaraiseksi, eikä eksaktiksi. Sen takia sitä täytyy tulkita, eikä lukea kuin piru raamattua. Oikeuslaitos tulkitsee lakia ja tästä syntyy oikeuskäytäntö. Jos olisit opiskellut juridiikkaa edes vähän, niin perustuslakiin nojaavat perustelusi olisivat huomattavasti uskottavampia.

 

[archieG]

Jos olisit opiskellut juridiikkaa edes vähän, niin perustuslakiin nojaavat perustelusi olisivat huomattavasti uskottavampia.

Niin no, @JypFabu ei mitenkään perustellut perustuslain tuomia ongelmia pakkoruotsin poistamiselle. Kunhan vain ilmoitti että näin on. Perusteluita on paha myöskin tarjota, koska sellaisia ei kerta kaikkiaan ole olemassa.

 

[Kirjoittelija]

Mulle ihan sama, poistetaanko pakkoruotsi vai ei. Itse asiassa aika triviaali asia valtaosan kannalta. Ei niistä "ruotsi on puhevika"-vittumarkoista mitään kiinan kielen osaajia tule kuitenkaan, vastaavasti vähänkin kielipäätä omaavat käyttävät vain hyödykseen tilaisuuden opetella germaanista kieltä, joka on varsin helppo oppia ja josta on apua useiden muiden kielten oppimisessa.

Varmasti. Minä sain suomen, englannin, latinan, ranskan ja saksan kielistä ysejä ja kymppejä. Ruotsista sain kutosia. Lukiossamme oli paljon oppilaita, jotka pärjäsivät esim. englannin ja ranskan/saksan kielissä ihan mukavasti mutta joutuivat usein uusimaan ruotsin kurssikokeensa, koska eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi. Ilmeisesti voimme sinun logiikallasi päätellä, että heillä ja minulla ei ole "vähääkään kielipäätä". Emme me vittumarkot ja pissaliisat varmasti kiinaa, espanjaa tai venäjääkään olisi pystyneet oppimaan, kun ruotsin opettelukaan ei luonnistunut ollenkaan.

"ruotsi on puhevika"-vittumarkoista

Meille vittumarkoille opetettiin äidinkielen tunnilla tällainen asia:
Kielitoimiston ohjepankki

 

[PPK]

Varmasti. Minä sain suomen, englannin, latinan, ranskan ja saksan kielistä ysejä ja kymppejä. Ruotsista sain kutosia. Lukiossamme oli paljon oppilaita, jotka pärjäsivät esim. englannin ja ranskan/saksan kielissä ihan mukavasti mutta joutuivat usein uusimaan ruotsin kurssikokeensa, koska eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi. Ilmeisesti voimme sinun logiikallasi päätellä, että heillä ja minulla ei ole "vähääkään kielipäätä". Emme me vittumarkot ja pissaliisat varmasti kiinaa, espanjaa tai venäjääkään olisi pystyneet oppimaan, kun ruotsin opettelukaan ei luonnistunut edes vähää alusta.

Asennevamma. Ei se sen vaikeampaa ole kuin vaikkapa saksan kieli.

 

[Walrus21]

Varmasti. Minä sain suomen, englannin, latinan, ranskan ja saksan kielistä ysejä ja kymppejä. Ruotsista sain kutosia.

Sitten sulla oli paska asenne. Ei ole mitään loogista syytä, miksei oppisi samankaltaisia kieliä.

 

[Petri1981]

Sitten sulla oli paska asenne. Ei ole mitään loogista syytä, miksei oppisi samankaltaisia kieliä.

Osuit kerrankin asian ytimeen. Miten valtaosalla oppilaista ei muodostuisi minkäänlaista asennevammaa sellaisen kielen opiskeluun, millä ei ole heille minkäänlaista taloudellista, sosiaalista tai ammatillista hyötyä?

 

[Kirjoittelija]

Sitten sulla oli paska asenne. Ei ole mitään loogista syytä, miksei oppisi samankaltaisia kieliä.

Älä nyt rupea muuttamaan mieltäsi. Juurihan sinä kirjoitit, että "vähänkin kielipäätä omaavat käyttävät vain hyödykseen tilaisuuden opetella germaanista kieltä, joka on varsin helppo oppia ja josta on apua useiden muiden kielten oppimisessa". Ei minulla siis voi olla vähääkään kielipäätä. Eikä sitä ole myöskään niillä lukuisilla samaa lukiota käyneillä ihmisillä, jotka pärjäsivät ihan hyvin muissa kielissä mutta napsivat ruotsin kokeista hylsyjä. Vittumarkoja ja pissaliisoja kaikki tyynni.

Näin ne asiat koetaan.

 

[jussi_j]

Ei kai perustuslakia, jos ei mitään muutakaan asiaa natsoilla tulkita? Asia lienee taaveimmallekin selvä kuin pläkki, että suomen perustuslaki sanoo asioita suomen kansalaisten perusoikeuksista opetukseen ja moneen muuhunkin asiaan. Lienee pitäisi olla yhtä selvää, ettei niitä ohitella kulloistenkin päähänpistojen perusteella ainakaan ilman pohdintaa, että se perustuslaki ja sen suomat oikeudet ja velvollisuudet toteutuu muutostenkin jälkeen kaikille kansalaisille lain kirjaimen mukaan....

Niin, mutta kun perustuslaissa ei lue yhtään lainkohtaa yhtään mistään. Se on perustuslaki, minkä merkitys lienee sinulla vielä vähän hakusessa. Se kuitenkin ohjaa lakien tekemistä ja koko yhteiskuntajärjestystä ja siellä sanotaan, että millaisia lakeja pitää tehdä. Perustuslaki ei ole laki, jos olisi, sitä kutsuttaisiin laiksi.

 

[TosiFani]

Osuit kerrankin asian ytimeen. Miten valtaosalla oppilaista ei muodostuisi minkäänlaista asennevammaa sellaisen kielen opiskeluun, millä ei ole heille minkäänlaista taloudellista, sosiaalista tai ammatillista hyötyä?

Harvalla yläkoululaisella on käsitys yhdenkään aineen hyödyistä, ne on teinejä.

 

[Runtulin]

vähänkin kielipäätä omaavat käyttävät vain hyödykseen tilaisuuden opetella germaanista kieltä, joka on varsin helppo oppia ja josta on apua useiden muiden kielten oppimisessa.

Tiedätkö, mitä tarkoittaa vaihtoehtoiskustannus ja mitä vähänkin järkevät ihmiset ajattelevat ruotsin kielen opiskelusta vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta?

No, minäpä kerron. Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan parasta vaihtoehtoa asiasta, jotka jäävät saamatta valinnan seurauksena. Toisin sanoen, opetustuntien käyttäminen ruotsin opiskeluun on pois parhaasta mahdollisesta asiasta, jota tuolla ajalla voisi tehdä.

Oletetaan, että paras mahdollinen tapa käyttää tuo aika on opiskella jotain kieltä. Täten voidaan siis sanoa, että ruotsin kielen opiskelu on pois esimerkiksi espanjan kielen opiskelusta tai venäjän kielen opiskelusta. Tämä johtuu sitä, että maailmamme on sellainen, että täällä vallitsee ajan niukkuus: käytetty aika asiaan X on pois käytetystä ajasta asiaan Y.

Mitä sitten fiksu oppilas ajattelee tästä kaikesta? Ensinnäkin hän ymmärtää, että ruotsin kielen opiskelulla on valtavat kustannukset: käytetty aika on pois esimerkiksi ranskan kielen opiskelusta. Entä, kannattaako käyttää hyödyksi tilaisuus oppia ruotsia. Se riippuu.

Ruotsia kannattaa oppia , jos tarvitsee siitä hyvän arvosanan tai ajattelee tarvitsevansa sitä tulevaisuudessa. Ruotsia ei kuitenkaan välttämättä kannata oppia, jos ei tarvitse hyvää arvosanaa siitä ja uskoo hyötyvänsä jonkun toisen kielen opiskelusta enemmän. Tällöin kannattaa minimoida käytetty aika ruotsin kielen opiskeluun: tunneilta kannattaa lintsata niin paljon kuin mahdollista ja suorittaa ruotsi rimaa hipoen. Sen sijaan ruotsin opiskelusta vapaaksi jäänyt aika kannattaa käyttää kaikista hyödyllisimmän kielen opiskeluun – olkoon se vaikka ranska esimerkkinä.

Nyt jos päättäjät olisivat viisaita, he valitsisivat todennäköisesti kaikista hyodyllisimmän kielen ruotsin tilalle – tai jos mahdollista – antaisivat muutaman vaihtoehdon (ymmärrän, ettei tämä välttämättä ole mahdollista resurssisyistä).

Onko ruotsin kielen puolustaminen sivistyksen puolustamista? Äskeisen päättelyketjun perusteella lukija varmaan jo tajuaakin, että ei tietenkään. Ruotsin kielen puolustaminen on itseasiassa sivistysvihamielistä. Miksi näin? Ruotsin kieli on pieni kieli syrjäisessä maailman kolkassa, joka ei avaa juuri "uusia maailmoja" tai "uusia kulttuureja". Sen sijaan tarjolla olisi olemassa kieliä, jotka avaavat uusia maailmoja monissa eri maanosissa ja kulttuureissa. Nyt kun ajatellaan tätä vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta, ymmärretään, että ruotsin kielen puolustaminen nimenomaan sulkee ovia eri kulttuureihin ja estää meitä oppimasta uusia asioita muilta.

 

[Petri1981]

Harvalla yläkoululaisella on käsitys yhdenkään aineen hyödyistä, ne on teinejä.

Aliarvioit kyllä mielestäni pahasti yläkoululaiset ja heidän käsityksensä. Kyllä voin olla varma, että suurin osa teineistä käsittää, että saksan tai espanjan kieli on ”hyödyllisempi” kuin ruotsin. Meillä toki saattaa olla eri näkökulmasta kokemuksia ”teineistä”.

Aiheesta sen verran, että itse kuitenkin suhtaudun skeptisesti ruotsin kielen korvaamiseen jollain toisilla valinnaisilla vieraskielillä, esimerkiksi saksalla tai espanjalla. Syynä yksinkertaisesti resurssien puute. Silti ruotsin kielen opiskelu manner-Suomessa joitain Pohjanmaan alueita lukuunottamatta on erittäin turhaksi käynyt vanha tapa. Nämä oppitunnit voitaisiinkin aivan hyvin korvata sitten vaikka lisääntyneellä englannin kielen opetuksella. Opetuksella josta suomalaisille on oikeaa hyötyä globaaleilla markkinoilla.

 

[Kirjoittelija]

No, minäpä kerron. Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan parasta vaihtoehtoa asiasta, jotka jäävät saamatta valinnan seurauksena. Toisin sanoen, opetustuntien käyttäminen ruotsin opiskeluun on pois parhaasta mahdollisesta asiasta, jota tuolla ajalla voisi tehdä.

Joo mutta katsos kun ei ruotsin opiskelu estä opiskelemasta mitään muita kieliä. Tämänhän esim. @tant gredulin meille niin ansiokkaasti kertoi.

 

[TosiFani]

Aliarvioit kyllä mielestäni pahasti yläkoululaiset ja heidän käsityksensä. Kyllä voin olla varma, että suurin osa teineistä käsittää, että saksan tai espanjan kieli on ”hyödyllisempi” kuin ruotsin. Meillä toki saattaa olla eri näkökulmasta kokemuksia ”teineistä”...

Minulla on parikymmenen vuoden kokemus yläkoulun opettajana. Yläkoulussa opiskellaan jatko-opintoja varten, ei lukioonkaan pyrkivä pahemmin mieti miksi opiskelee ruotsia, hoitaa vaan homman. Lukio ikäiset ovat jo ihan eri juttu.

 

[tant gredulin]

Joo mutta katsos kun ei ruotsin opiskelu estä opiskelemasta mitään muita kieliä. Tämänhän esim. @tant gredulin meille niin ansiokkaasti kertoi.

Näin on. Mutta ruotsin opiskelu on jopa helppoa, sitähän kuulee ja sitä voi lukea päivittäin. TV:sta ja radiosta kuulee uutiset, Radio X3M soittaa musiikkia ja HBL julkaisee urheilu-uutisia. Niin ja kaikenlaiset käyttöohjeet esimerkiksi on hyvää kamaa, kun voi tarkistaa suomenkieliseltä puolelta kaiken.

Röyhkeydelläni ei varmaankaan ole rajoja, jos ilmaisen mielipiteenäni että mitä enemmän saa itse peruskoulussa valita ja poistaa "epämiellyttäviä valintoja", sen ohuemmaksi myöhemmät valinnanmahdollisuudet muuttuvat. Mahdollisesti myös oma mieli.

 

[Kirjoittelija]

Röyhkeydelläni ei varmaankaan ole rajoja, jos ilmaisen mielipiteenäni että mitä enemmän saa itse peruskoulussa valita ja poistaa "epämiellyttäviä valintoja", sen ohuemmaksi myöhemmät valinnanmahdollisuudet muuttuvat. Mahdollisesti myös oma mieli.

Juuri näin. Sen sijaan, että esim. meille tarjottiin mahdollisuus opiskella yläasteella joko saksaa tai ranskaa, olisi ollut järkevämpää tehdä jommastakummasta kielestä pakollinen. Eihän pakkoranskakaan olisi ollut mitenkään saksan oppimisesta pois, sillä saksaa olisi voinut opetella omalla ajalla kotona.

Joku saattaisi toki väittää, että vuorokauden tuntien rajallisuus tekee tuon yllä olevan kappaleen logiikasta hivenen ontuvaa mutta silloin kyseessä olisi todennäköisesti henkilö, jolle peruskoulun matikka ei tuottanut vaikeuksia kuten täti gredulinille.

 

[Kirjoittelija]

Heh, näen jo mielessäni A2-illan missä joku Sanna Marin itkee epätasa-arvoistavasta politiikasta kun samalla Li uhmakkaasti lupaa viedä suomen kohti aitoa tasa-arvoa ja kokoomus on perseestä.

Tämähän olisi sikäli loogista, että Li Andersson itse oli huono koulumatikassa. Eihän sitä muutoin puoluejohtajaksi pääsisikään.

käytetty aika asiaan X on pois käytetystä ajasta asiaan Y.

Ei päde ruotsin kieleen. Ruotsin kieleen käytetty aika ei ole mistään pois.

 

[tant gredulin]

Joku saattaisi toki väittää, että vuorokauden tuntien rajallisuus tekee tuon yllä olevan kappaleen logiikasta hivenen ontuvaa mutta silloin kyseessä olisi todennäköisesti henkilö, jolle peruskoulun matikka ei tuottanut vaikeuksia kuten täti gredulinille.

Peruskoulua en ole käynyt, mutta varmaankin muuten totta. Matikanmaikkani laski minut läpi, kun lupasin etten hae lukiossa pitkän matikan linjalle. Pakko oli kuitenkin opiskella algebrat ja geometriat, mutta semmosta on se oli. En pidä sitä huonona asiana.

 

[Runtulin]

Röyhkeydelläni ei varmaankaan ole rajoja, jos ilmaisen mielipiteenäni että mitä enemmän saa itse peruskoulussa valita ja poistaa "epämiellyttäviä valintoja", sen ohuemmaksi myöhemmät valinnanmahdollisuudet muuttuvat. Mahdollisesti myös oma mieli.

Tässä voi olla totuuden siemen siinä mielessä, että yläasteikäinen ei välttämättä tee parhaita mahdollisia valintoja. Tätä myös @TosiFani toi mielestäni ihan aiheellisesti esiin.

Mutta silti. Eikö kannattaisi ruotsin sijaan pakottaa oppilaat lukemaan vaikka saksaa tai espanjaa?

 

[Kirjoittelija]

Näin on. Mutta ruotsin opiskelu on jopa helppoa, sitähän kuulee ja sitä voi lukea päivittäin. TV:sta ja radiosta kuulee uutiset, Radio X3M soittaa musiikkia ja HBL julkaisee urheilu-uutisia. Niin ja kaikenlaiset käyttöohjeet esimerkiksi on hyvää kamaa, kun voi tarkistaa suomenkieliseltä puolelta kaiken.

Hienoja argumentteja. Saksan ja ranskan opiskelu ei ole samalla tavalla helppoa, sillä mistäpä sitä diginatiivit löytäisivät kovin helposti saksan- tai ranskankielisiä uutisia ja poppibiisejä. Mitä on esim. L'Équipe HBL:n rinnalla? Pelkkä mitätön läpyskä, joka ei edes toimi porttina saksan kieleen.