Siitä olen kyllä eri mieltä (
@Byvajet ), että perinteisessä (tähän varaus, sillä en tiedä onko kieltenopiskelu tältä osin muuttunut), kieliopin pänttäämisestä olisi suurtakaan hyötyä
Siitä on valtava hyöty. Kun on päntännyt sanoja ja kieliopin, sen jälkeen kieli aktivoituu nopeasti, kun sitä pääsee käyttämään. Ilman vahvaa kielioppia jää puhumaan minä tahtoa jäätelö -kieltä. Mitä kieliopillisempi kieli on, sitä voimakkaammin tämä korostuu. Ulkomaalaiset suomen puhujat, joilta puuttuu muodollinen koulutus kielessä, harvoin puhuvat oikein, vaikka olisivat asuneet Suomessa pitkään.
Käytännössä tietenkin käy niin, että kun kielen on oppinut, kielioppi unohtuu, mutta oikeakielisyys säilyy. Kielioppi on ikään kuin tukiranka, jonka varaan kieli rakentuu, mutta kun rakennus on pystyssä, tukiranka voidaan purkaa. En minäkään enää muista venäjän kieliopista kuin pienen osan, mutta ilman kieliopin opiskelua en taatusti olisi oppinut tai edes tunnistanut jos jonkinlaisia mutkikkuuksia, koska niitä on venäjässä sen verran paljon, että ei niitä voi hoksata pelkästään kieltä käyttämällä.
Sama tietenkin koskee kaikkea muutakin oppimista. Kun on vahva perusta, silloin entisen päälle on helppo rakentaa uutta. Tätä korostaa myös vallassa oleva oppimisteoria, vaikka Tosifani opettajana sitä jostain syystä vastustaakin. On ihan sama, mitä aihetta oppiminen koskee, niin sitä auttaa aina se, kun on vahva perusta, jolle uusi tieto rakennetaan.
Jos Suomessa tahdotaan opettaa ruotsia, se kannattaa siis tehdä niin, että oppilaille pidetään joka tunti nopeasti tunnin alussa sanakokeet ja kielioppikoe jostain pienestä asiasta. Sen jälkeen voidaan loppu tunti käyttää puheharjoituksiin opittua sanastoa vahvistaen ja aktivoiden. Tunnin lopussa voidaan opettaa vähän lisää. Näin syntyy todellisia ruotsin osaajia. Puheharjoituksia on turha järjestää, jos oppilailla ei ole sanoja, joita käyttää, tai kielioppia, jolla yhdistellä sanat toisiinsa.
Kun aikoinani kävin yliopiston kielikeskuksen kursseilla, niin siellä oli aivan vastaava ongelma kuin lukiossakin. Opiskelijat eivät opiskelleet sanoja, joten harjoitella ei voinut. Keskusteluharjoituksia oli paljon, mutta ne olivat hyödyttömiä, koska opiskelijat eivät olleet päntänneet kotona sanoja. Keskustelu ilman sanojen aktiivista muistamista on mahdotonta.