Näin on. Mutta ruotsin opiskelu on jopa helppoa, sitähän kuulee ja sitä voi lukea päivittäin. TV:sta ja radiosta kuulee uutiset, Radio X3M soittaa musiikkia ja HBL julkaisee urheilu-uutisia. Niin ja kaikenlaiset käyttöohjeet esimerkiksi on hyvää kamaa, kun voi tarkistaa suomenkieliseltä puolelta kaiken.
Hienoja argumentteja. Saksan ja ranskan opiskelu ei ole samalla tavalla helppoa, sillä mistäpä sitä diginatiivit löytäisivät kovin helposti saksan- tai ranskankielisiä uutisia ja poppibiisejä. Mitä on esim. L'Équipe HBL:n rinnalla? Pelkkä mitätön läpyskä, joka ei edes toimi porttina saksan kieleen.
En suhtaudu kaikkeen perusopetuksen sisältöön panos-tuotos -ajattelun kannalta. Toisaalta, jos nyt omiin kokemuksiin peilaan, niin enemmän olen ruotsiin törmännyt kuin espanjaan tai ranskaan, joita aika harvakseltaan ainakin täällä Turussa kuulee puhuttavan. Tietysti, jos tavoitteena on kansainvälinen ura Keski-Euroopassa, niin silloin on ehdottomasti paikallaan opiskella siellä arvossaan olevia valtakieliä. Mutta yleensä tällaisissa tilanteissa ei ole ongelmana opetella niitä kieliä lukiossa/yliopistossa/omalla ajalla.Tiedätkö, mitä tarkoittaa vaihtoehtoiskustannus ja mitä vähänkin järkevät ihmiset ajattelevat ruotsin kielen opiskelusta vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta?
Naurahdin. Panjabi muuten kuuluu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Pakkoruotsista toimii tässäkin porttiteoriana?Katselin juuri wikipediasta eri kielien puhujamääriä ja ruotsi on siellä samoilla sijoilla akanin, kazakin, uiguurin ja hmongin kanssa hieman reippaalla 8 miljoonalla puhujalla. Pitäisiköhän sitä seuraavaksi opiskella hyötyhmong? Varmaan hyvä portti panjabin oppimiseen.
Katselin juuri wikipediasta eri kielien puhujamääriä ja ruotsi on siellä samoilla sijoilla akanin, kazakin, uiguurin ja hmongin kanssa hieman reippaalla 8 miljoonalla puhujalla. Pitäisiköhän sitä seuraavaksi opiskella hyötyhmong? Varmaan hyvä portti panjabin oppimiseen.
Jos kävisin kouluni nyt uudestaan, niin höpöhöpö-aineiden (uskonto, musiikki, kuvis, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka) sijaan ns kovien tieteiden ohella vieraisiin kieliin.
Jos kävisin kouluni nyt uudestaan, niin höpöhöpö-aineiden (uskonto, musiikki, kuvis, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka) sijaan ns kovien tieteiden ohella vieraisiin kieliin. Tietysti niitä pystyy kehittämään myös aikuisiällä ja oman tyydyttävän ruotsin taitoni olekin oppinut vasta pakollisten opintojen jälkeen. Ei sitä teiniangstivimmassa mitään ruotsia huvittanut opiskella, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Yksi asia minkä tekisin myös toisin, olisi se, että olisin jättänyt valitsematta englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Sen oppii nyt muutenkin
Ihan hyvää pohdintaa ylipäätään. Sinulta on ehkä jäänyt joitain työpaikkoja huonon ruotsin kielen osaamisen vuoksi saamatta, mutta oletko tietoinen, montako työpaikkaa olet menettänyt sen takia, että et osaa esimerkiksi espanjaa? Mahdollisesti paljon enemmän.
Ruotsi on toki Suomessa melko puhuttu kieli, mutta varsikinkin asiantuntijatehtävissä maailma on pieni, eikä eikä ketään kiinnosta suomen tai ruotsin osaaminen, kun bisnestä tehdään maailmalla. Pitää myös muistaa, että ruotsin kielen osaaminen on yleensä meidän koulutuksen jäljiltä sillä tasolla, että voidaan tilata ravintolasta ruokaa ja ehkä lukea dagens nyheteriä jollain tasolla, mutta ei sillä vielä monimutkaisempia keskusteluja käydä (usein tällöin ruotsalainen haluaa vaihtaa kielen englanniksi). Jos ajatellaan tällä tasolla olevaa kielitaitoa, pitäisin ruotsia tärkeämpänä jonkin valtakielen osaamista, jolloin olisi se valmius heittää kohteliaisuuksia vieraalla kielellä ja kyky seurata niiden maiden medioita, joiden kanssa on jotenkin tekemisissä. Bisnesneuvottelut ja muut käytäisiin varmasti edelleenkin englanniksi.
Äidinkieltä pidän kyllä erittäin tärkeänä oppiaineena. Ihminen, joka ei osaa kirjoittaa sujuvaa tekstiä antaa itsestään valitettavasti yksinkertaisen kuvan. Tällä hetkellä vieraisiin kieliin panostaminen saattaa olla jo jonkinlainen "riski", sillä tekoälyyn perustuvat kielenkääntäjät kehittyvät hyvää vauhtia. Tyydyttävän vieraan kielen osaamisen pystyy varmasti jo melko lähitulevaisuudessakin korvaamaan jollain iphoneen ladattavalla käännössoftalla, joka kääntää lennosta suomen kielen vaikkapa ranskaksi.
Äkkiseltään en muista lukeneeni ainuttakaan työpaikkailmoitusta missä espanjaa olisi vaadittu tai että siitä olisi hakijalle jotain etua. En ole koskaan hakenut töitä espanjankielisistä maista joten vastaus kysymykseesi lienee pyöreä nolla.
Niin, siis ideani oli sanoa, että et tiedä, montako työpaikkaa sinulta on mennyt ohi espanjan kielen taidon puutteen vuoksi, koska et ole edes ottanut selvää niistä. Euroopassa voisi olla tuhansia työpaikkoja, jotka ovat menneet sinulta ohi kielitaidon puutteen vuoksi, kun taas ruotsin kielen puutteen vuoksi sinulta on mennyt muutama työ ohi Suomessa, jotka olet myös huomannut työpaikkailmoituksia selatessasi. (Voi olla, että sinulle on poissuljettua työskennellä Suomen ulkopuolella, mutta tähän voi helposti kuvitella jonkun toisenkin henkilön, joten tämä ajatuskuvio on tarkoitus ymmärtää yleisellä tasolla).
Tiedän toki mitä hait takaa. Itse olen ollut töissä Euroopassa (Suomen ulkopuolella), mutta suurin osa ei .Valtaosa Suomessa koulunsa käyneistä tulee työskentelemään myös Suomessa. Siksi maan kielipolitiikan tulisi perustua siihen, eikä ulkomaille karkaavaan vähemmistöön.
Niin, mutta kun perustuslaissa ei lue yhtään lainkohtaa yhtään mistään. Se on perustuslaki, minkä merkitys lienee sinulla vielä vähän hakusessa. Se kuitenkin ohjaa lakien tekemistä ja koko yhteiskuntajärjestystä ja siellä sanotaan, että millaisia lakeja pitää tehdä. Perustuslaki ei ole laki, jos olisi, sitä kutsuttaisiin laiksi.
Nythän kyse ei ole yhdenvertaisuudesta. Suomenruotsalaiset opiskelevat pakkosuomea ja suomalaiset pakkoruotsia. Suomenruotsalaiset saavat opiskella kieltä, jota kuulevat arjessa ja kykenevät siten helposti ylläpitämään, tullen näin aidosti kaksikieliseksi. Suurimmalla osalla suomalaisia ruotsinkielen opit unohtuvat, kun eivät tule käyttäneeksi sitä arjessa. Opetus ei ole siis yhdenvertaista, koska pakkosuomi on hyödyllisempi tällä alueella. Koululaisilla olisi yhdenvertainen opetus, jos suomenruotsalaisten pakkosuomi poistettaisiin ja korvattaisiin pakkosaamella. Molemmat käyttäisivät siis yhtä paljon opiskeluaikaansa marginaalikieleen, jonka koulun jälkeen todennäköisesti unohtavat, ja olisivat samalla viivalla opiskeltaessa muita aineita.Jaa, että laki ei ole laki, no sivistä itseäsi: Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Kyse on siis yhdenvertaisuudesta. Se on perustuslaissa. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen. Jos opetuksesta luodaan sillisalaatti sitä ja tätä, millä sen yhdenvertaisuus taataan kaikille?
Edellenkään pakolllisella ruotsin opiskelulla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa. Jos on niin missä vaiheessa näin on tapahtunut? Missä kohtaa perustuslakiin on lisätty pakollinen ruotsin opiskelu? Varmaan voit kertoa vuoden? Ennen vuotta 1968 ruotsin opiskelu ei ollut pakollista. Kielilaki ei ole sama asia kuin perustuslaki. Jos ruotsin kielen pakollisuus poistetaan niin silloin ei todellakaan rikota perustuslakia. Yhdenvertaisuuteen riittää valinnanvapaus ei pakollisuus.Jaa, että laki ei ole laki, no sivistä itseäsi: Suomen perustuslaki 731/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Kyse on siis yhdenvertaisuudesta. Se on perustuslaissa. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen. Jos opetuksesta luodaan sillisalaatti sitä ja tätä, millä sen yhdenvertaisuus taataan kaikille?
Lisää pohdittavaksi: Perusopetuslaki 628/1998 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® perusopetuslaki. Vaikka olisi kivaa pamista yhdestä pikku detaljista koko lain sisältämässä kentässä, ei se kovin hedelmällistä ole. Jotta lakia voisi muuttaa, pitäisi demota vaihdettavan rattaan kanssa koko masiinan toimivuus, muutoin se törmää seinään ja niin pitääkin.
Lihavoidusta, laki on edelleen laki ja siinä on lainkohtia vaikka ja mistä.
Edellenkään pakolllisella ruotsin opiskelulla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa
Siis sulle vastattiin tämä jo monta sivua sitten, mutta jaksat silti edelleen levittää samaa virheellistä paskaa täällä. Rasittavaa jankkausta ilman mitään uutta sisältöä keskusteluun, mutta pakkohan se on vaan vängätä vastaan. Onhan se arvostettavaa, että on "vahvat mielipiteet" joissa pysytään.... No ei vittu edes ole arvostettavaa. Se on jo typeryyttä ja sokeutta.Semanttisesti varmaan ei, mutta kyllä nämä asiat on koplattu sillä tavoin toinen toiseen, että ihan helpolla ei tuo muutu, jos sittenkään. Sitä minä olen koettanut jankkaajille kirkastaa, että semantiikalla ei tule tapahtumaan mitään muutosta asiassa ja jos niitä muutoksia ruvetaan tekemään, silloin myllätään muutakin noissa linkittämissäni lakiteksteissä.
Aika hyökkäävää siihen nähden, ettet tiedä yhtään mistä puhut. Laske kierroksia. Viimeksi kun asiaa eduskunnassa puitiin, todettiin sivistyslautakunnassa ettei perustuslaki edellytä pakollista ruotsin opetusta. Siellä oli entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti asiantuntijana. Wikipedia kertoo muun muassa, että "Hallberg oli puheenjohtaja Paavo Lipposen pääministerikaudella asetetussa, vuosina 1999–2003 toimineessa kielilakikomiteassa, jonka toiminnan tuloksena Suomeen säädettiin uusi kielilaki ja uusi kielitaitolaki."
Siis sulle vastattiin tämä jo monta sivua sitten, mutta jaksat silti edelleen levittää samaa virheellistä paskaa täällä.
Eli kyse on puoluepolitiikasta eikä perustuslaista, mutta jostain syystä jaksat mainita perustuslain joka välissä. Asia on nyt harvinaisen selvä.Niin, mina en ole mitään kyllä kysynyt, joten siinä mielessä en vastauksia ole etsinyt. Rautalangastahan täällä joutuu vääntämään, jos mitään yrittää sanoa, mutta todetaan, ettei mitään ole muuttunut, eikä mikään ole muuttumassa Asian tiimoilta. Tämä viitteenä esittämääsi @karotenoidi lainaukseen, sekä vallitsevan status quon todelliseen tilaan.. kattoo sen malkan vaan omasta iiriksestä. Sääli se, että persupolitiikka estää oikeasti täekeiden asioiden esiintulon politiikan debattitantereilla, mutta kiusahan se on pienempikin kiusa.
Eli kyse on puoluepolitiikasta eikä perustuslaista, mutta jostain syystä jaksat mainita perustuslain joka välissä. Asia on nyt harvinaisen selvä.
Ei pakkoruotsi ole lähellekään merkittävin ongelma tässä maassa, mutta sinulle ja minulle ilmeisen merkittävä asia kuitenkin kun jaksetaan siitä keskustelupalstalla vääntää. Toisaalta eipä tasa-arvoinen avioliittolakikaan ole kenellekään heterolle merkittävä asia, mutta moni siitäkin jaksoi vääntää kun asia oli tapetilla. Onneksi perustuslaki kuitenkin antaa meille mielipiteenvapauden ja voimme asiasta keskustella.Niinpä niin, piru ja raamattu, niin tuloksenhan tietää. Kiistä sitten jos perusteita löytyy, että pakkoruotsi olisi jollain tasolla merkityksellinen tai edes keskimääräistä merkittävämpi ongelma politiikan rintamalla esiintyvien ratkaistavien asioiden joukossa, esitä myös, kenen poliittisen ryhmittymän agendalla ja ns. sydammen asiana kyseinen asia on tapetilla.
Jos se on niin mitätön asia, niin miksi RKP pitää siitä asiasta kiinni niin kovaa. Tuntuu kuin se olisi koko puolueen ykkösasia. Ja sellaiset hetket, kun joku asia ei rapsuta lainkaan omaa napaa, tarjoavat hyviä hetkiä yrittää avartaa näkökulmaansa, ja miettiä miksi se on jollekin toisille niin tärkeää.Henkilökohtaisesti mulle on yksi lysti, opettaako koululaitos ruotsin kieltä pakollisena vai vapaaehtoisena aineena, mutta asiana se kuuluu niihin vähemmän tärkeisiin monien muiden, yhteiskunnallisesti tärkeämpien asioiden alapuolelle, ellei jopa saman tekevänä unohduksiin.
Seuraus tästä oli se, että poika joutuu viettämään koko ala-asteen (ja mahdollisesti yläasteenkin) eri ryhmässä, kuin parhaat kaverinsa, koska luokat jaettiin ryhmiin kielivalintojen perusteella. Saksan valinneet toisessa ja englannin valinneet toisessa. Asia tuntuu siis ainakin nuorelle lapselle isommalta, kuin "pieru itämeressä".
mutta sinulle ja minulle ilmeisen merkittävä asia kuitenkin kun jaksetaan siitä keskustelupalstalla vääntää. Toisaalta eipä tasa-arvoinen avioliittolakikaan ole kenellekään heterolle merkittävä asia, mutta moni siitäkin jaksoi vääntää kun asia oli tapetilla. Onneksi perustuslaki kuitenkin antaa meille mielipiteenvapauden ja voimme asiasta keskustella.