Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 217 425
  • 2 039

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
varjo kirjoitti:
Riippunee paljon koulusta. Ja kyse ei ole siitä, että lukeako saksaa ruotsin ohella, vaan siitä että miksi lukea ruotsia ylipäätänsä.
Miksei toisinpäin, saksa ensin ruotsia?

Niin, eikö siitä ole jauhettu tästä jo useamman viestin verran.

varjo kirjoitti:
Arvotus vai vaihtoehtojen puute?
Miten moni ottaisi ruotsin kakkoskieleksi, jos sen sijaan olisi mahdollista ottaa saksaa heti ala-asteelta lähtien ja ruotsia sitten vasta yläasteella, jos huvittaa (kuten nykyään tehdään saksan/ranskan yms. kanssa).

Jaa, että populismin tielle olisit menossa? Totta kai kaikkea kivaa pitää valita kurssitarjottimelle. Isä ja isovelikin sanoivat, että ruotsi on paska kieli. En minä sitä ota.

Mun mielestäni kolmas lyhyt kieli pakollisena ei olisi pahitteeksi, mutta käytännössä aika ei riittäisi pakollisten kurssien järjestämiseksi, koska mistään ei oikein voi enää likistää pois.

varjo kirjoitti:
Tehdään tämä nyt yksinkertaisesti:
Ihmisten kielitaidot ja kieliin panostettava aika on rajallista, miksi opetella ruotsia esim. saksan tai ranskan sijaan.
Eikö toisaalta voisi ajatella niin, että olisi järkevintä opetella englantia ja ranskaa, koska jokainen voisi sitten englannin pohjalta opetella helposti ruotsia/saksaa ja samalla omata "erilaisen kielen" ranskan pohja.

Voihan sitä toisaalta ajatella noinkin, mutta voihan sitä ajatella niin myös ruotsin kautta.

varjo kirjoitti:
Ei kyse ole kainostelusta vaan siitä, että en pystyisi ilmaisemaan ruotsiksi itseäni sillä tasolla mihin pystyn suomeksi/englanniksi. Ja sama ongelma on luultavasti suurimmalla osalla korkeasti koulutetuista, jotka ovat suorittaneet pääosan opinnoistaan joko englanniksi tai suomeksi, mutta varmastikaan eivät ruotsiksi. Olen pyörinyt puolijohdeteknologian kanssa nyt jo kohtalaisen laajasti, mutta minulla ei ole hajuakaan mikä on puolijohde ruotsiksi (ellei se ole suora anglismi semiconductor). Juuri tämän takia on kyseenalaista puhua kielen tarpeesta, jos käytännössä parhaiten selviää yhteisellä kielellä, englannilla.
Saksassa ja Ranskassa taas helpottaisi suunnattomasti ko. kielten osaaminen (tai no saksaa osaan jossain määrin, joskin lukiossa saksa kuoli pakollisen ruotsin alla, kun kielioppisäännöt menivät täysin sekaisin), koska ihmiset eivät välttämättä puhukaan englantia, edes akateemisella tasolla erityisen hyvin.

Minä taisin myös mainita tuosta tilanteesta, että kaupan ja teknologian/tieteen alalla kv-kieli on englanti.

Mutta puhutaanhan kv-tapaamisissa muustakin kuin puolijohteista tms. teknologisista ratkaisuista, esim. illallisilla. Tai sitten maailma ja liiketapaamiset ovat muuttuneet todella paljon, eikä henkilökohtaisilla suhteilla ole merkitystä.

varjo kirjoitti:
Mutta miten sitten saksan/ranskan, EU:n virallisten kielten kanssa?

Ei kai ruotsin kielen tarve sulje pois näitäkään? Pienempää kieltä on kuitenkin puolustettava, koska sinun ajamallasi ajatusmallilla luettaisiin vain maailman valtakieliä.

varjo kirjoitti:
Alempiarvoiseen siinä määrin, että henkilö ei pysty ilmaisemaan asiaansa niillä nyansseilla, mihin hän kykenisi toisilla kielillä. Tämän takia kansainvälisissä sopimuksissa yms. monesti käytetäänkin tulkkeja, jottei virheitä syntyisi sen takia että sopimusosapuolet ovat mahdollisesti käyttäneet virheellisiä sanamuotoja ihan vain siksi, etteivät hallitse kieltä (oli se sitten englanti, saksa, ranska tai vast.) täydellisesti.

Kun puhutaan aikuisten oikeasti niin ei ketään kiinnosta miten hyvin tunnet vastapuolen kulttuuria, vaan se kiinnostaa mitä sanot. Jos sanoma hukkuu "öö, tota jag heter öö"-muminaan, niin kyllä sillä voisi kuvitella olevan jonkinlaisia vaikutuksia lopputulokseen. Tämän olen havainnut ihan jo englanninkin kohdalla joutuessani keskustelemaan itä-euroopasta/Intiasta tulevien ihmisten kanssa (intialaisten kohdalla lähinnä sen takia, että puhuvat englantia niin tajuttoman nopeasti ja lausuvat "intialaistyylillä").

Ei tarkoitukseni olekaan ollut kertoa, miten asiat käytännössä hoidetaan, vaan puhua siitä, että kieltä tarvitaan. Kieltä tarvitaan, vaikka kovasti argumentoit sitä vastaan omilla esimerkeilläsi "ei asiat käytännössä ole niin".

Ymmärrän kyllä, että asioita joudutaan hoitamaan englanniksi, eikä siinä mitään, hoituvathan asiat niin, mutta pointtini on se, että ruotsia/venäjää/saksaa/ranskaa osaavat ihmiset saavat sellaista etua, jota muilla ei ole.

varjo kirjoitti:
Eikö Ruotsi pysty puolustamaan ruotsin kieltä ihan tarpeeksi, miksi meidän tarvitsee käyttää resurssejamme siihen?
Vaikka RKP tai muut tahot kovasti väittävätkin vastaan, niin ei ruotsin kieli ole _niin_ tiukasti osa suomalaista identiteettiä, että sen katoaminen johtaisi identiteettikriisiin.
Suomi taas on valtaväestön äidinkieli ja sen kohdalla tilanne on eri.

Kyllä pystyy oman maansa osalta, ilmaisin itseni huonosti.

Ruotsia tarvitaan suhteellisen merkittävän ruotsalaisvähemmistön vuoksi ja sen takia, että ruotsia tarvitaan Pohjolassa.

varjo kirjoitti:
Perustelematta mitenkään sitä miksi ruotsia ei oikeastaan voisi korvata saksalla, koska me olemme nykyään EU:n jäseniä, emme Ruotsin maakunta.

Loistava tuokin argumentti. Kun emme ole Ruotsin maakunta, ei heidän kieltäkään enää tarvita, vaikka olemme yhä naapurimaa ja ruotsalaisten kanssa on runsaasti yhteyksiä liike-elämän, kulttuurin, urheilun aloilla ja ihan tavallisten perheiden välillä.

varjo kirjoitti:
Taiteellisen ilmaisun opettelemisesta on kiistatta hyötyä monessa asiassa ja fysiikalla taas annetaan pohja niille, jotka jatkavat alalle.
Jos et olisi niin kärkkäästi tekemässä olkiukkoja, jaksaisit miettiä edes hetken, montako pakollista fysiikan kurssia esim. lukiossa on verrattuna ruotsiin.
Niin, eikö olekin hauskaa, että ainetta mikä käsittelee koko maailmankaikkeuden asioita pienimmistä alkeishiukkasista galakseihin, opetetaan kokonaista 1 pakollinen kurssi, mutta yhden naapurivaltiomme kieltä opetetaan peräti 4 vai viiden pakollisen kurssin verran...ihmekös ettei suhteellisuusteoria yleensä uppoa maallikoille, men lyckligtvis kan dom i alla fall prata svenska.

Niin, kyllä se otti koville, kun palikkamatikkaakin piti lukea kahdeksan kurssia, pitkää 12 kurssia, pitkää kemiaa viisi/fysiikkaa ja fysiikkaa/kemiaa yksi pakollinen kurssi (plus noin saman verran valinnaisia kursseja, jos halusi). Eli viidesosa lukion pakollisista kursseista oli matemaattisia aineita. Onneksi olkiukkoja sai valmistaa peräti kahden kuviskurssin ajan, joista toinen oli valinta musiikin ja kuviksen kesken.

Aika toivotonta tätä keskustelua on jatkaa, jos et edes yritä ymmärtää, mitä ajan takaa.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
dali kirjoitti:
...
Aika toivotonta tätä keskustelua on jatkaa, jos et edes yritä ymmärtää, mitä ajan takaa.

Aika hauska seurata tätä väittelyä, mikä on ihan turhaa ja vain sivuaa aihetta. Keskustelua tulisi käydä siitä pitääkö ruotisin opiskelun olla pakollista vai ei, ei siitä onko se järkevää. Minä en edelleenkään ole nähnyt yhtään järkiperustetta miksi ihmisten on pakko opiskella ruotisia. Matematiikan vertaaminen johonkin kieleen on ihan urpoa.
dali kirjoitti:
voihan sitä Saksaa lukea käsittääkseni jo nyt viidenneltä luokalta eteenpäin (korjatkaa, jos sen voi aloittaa jo aiemmin). Mielestäni ruotsin perusteet on hyvä oppia ennen kuin aloittaa saksan, koska saksassa menee jonkin aikaa, ennen kuin artikkelisäännöt ja verbien taivutukset avautuvat. Ruotsin taidot auttavat ainakin sanavaraston kehittymisessä.

Hieno porttiteoria, jos haluat oppia puhumaan saksaa, opiskele ruotsia! Todella fiksua, onnittelut siitä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
dali kirjoitti:
Niin, eikö siitä ole jauhettu tästä jo useamman viestin verran.

Jauhettu kyllä, mutta lähinnä käsienheiluttelua.

Jaa, että populismin tielle olisit menossa? Totta kai kaikkea kivaa pitää valita kurssitarjottimelle. Isä ja isovelikin sanoivat, että ruotsi on paska kieli. En minä sitä ota.

Mutta ruotsia siis pitää opiskella, koska se vain on niin?
Eikö demokratiassa hommat vähän toimi niinku populistisesti, vaikka Pohjois-Korean tavoin Suomessakin yksi puolue on ollut hallituksessa 50-luvulta lähtien.

Äläkä jaksa kokoajan rakentaa olkiukkoja, ei siinä mitään jos et kykene mitenkään perustelemaan kantojasi, mutta rasittaa kun yrität saada muutkin näyttämään siltä. Jos enemmistö ottaisi kakkoskieleksi jonkun muun kielen, niin millä oikeudella sitten ruotsia siihen paikkaan tyrkytetään?

Toki, muutokseen menisi aikaa ja luultavasti vielä vuosikymmeniä ruotsi säilyisi ykkös-kakkoskielenä, mutta ajan kanssa uskoisin että EU:n kielet saattaisivat syrjäyttää ruotsin, jos niille annettaisiin tasa-arvoinen mahdollisuus.

Mun mielestäni kolmas lyhyt kieli pakollisena ei olisi pahitteeksi, mutta käytännössä aika ei riittäisi pakollisten kurssien järjestämiseksi, koska mistään ei oikein voi enää likistää pois.

Kaikkien kielitaito- ja lahjat eivät riitä kolmeen kieleen, joten pakollisuus vain lisäisi vastenmielisyyttä sitä kolmatta kohtaan.

Voihan sitä toisaalta ajatella noinkin, mutta voihan sitä ajatella niin myös ruotsin kautta.

Niinhän sitä voi ja juuri sen takia käsienheiluttelusi ei ole mitään argumentointia, vaan mutuilua ts. populismia suuressa mittakaavassa. Jos siis enemmistö heiluttaisi käsiään saksan/ranskan suuntaan, niin missä vika?

Mutta puhutaanhan kv-tapaamisissa muustakin kuin puolijohteista tms. teknologisista ratkaisuista, esim. illallisilla. Tai sitten maailma ja liiketapaamiset ovat muuttuneet todella paljon, eikä henkilökohtaisilla suhteilla ole merkitystä.

Ei se siihen jää. Et ole tainnut olla yliopiston pakollisella ruotsinkurssilla tai sitten olet kovasti yrittänyt ummistaa korviasi ihmisten avuttomille yrityksille puhua ruotsia edes noin arkipäiväisissä asioissa.
Suurimmassa osassa keskuteluja jouduin pysymään täysin hiljaa, koska en olisi kyennyt mitenkään argumentoimaan kantojani ruotsiksi, mutta kuten ehkä kirjoitushistoriani täälläkin kertoo, en todellakaan epäröi kantojeni ilmaisua, kielellä jolla siihen kykenen.
Ja yhä, en todellakaan ole ainoa.

Ei kai ruotsin kielen tarve sulje pois näitäkään? Pienempää kieltä on kuitenkin puolustettava, koska sinun ajamallasi ajatusmallilla luettaisiin vain maailman valtakieliä.

Kyllähän Suomessa luettaisiin myös valtaväestön äidinkieltä, joka toimisi kansallisena yhdistäjänä. En minä toisaalta myöskään kiellä ruotsinkielisiä pitämästä omia koulujaan, jos tahtovat omaa kulttuuriaan vaalia.

Ei tarkoitukseni olekaan ollut kertoa, miten asiat käytännössä hoidetaan, vaan puhua siitä, että kieltä tarvitaan. Kieltä tarvitaan, vaikka kovasti argumentoit sitä vastaan omilla esimerkeilläsi "ei asiat käytännössä ole niin".

Kyllä, kieltä tarvitaan, sehän on selvä, mutta mitä kieltä?.
Tarvitaanko montaa huonoa kieltä vaiko yhtä hyvää?
Jos käytännössä ruotsin kieltä ei tarvitse, onko sillä sitten väliä, että voisiko sitä teoriassa tarvita asioidessa Smålandilaisessa pikkukaupassa.
Samoja tarve-argumentteja voi käyttää myös saksaan/ranskaan.

Ymmärrän kyllä, että asioita joudutaan hoitamaan englanniksi, eikä siinä mitään, hoituvathan asiat niin, mutta pointtini on se, että ruotsia/venäjää/saksaa/ranskaa osaavat ihmiset saavat sellaista etua, jota muilla ei ole.

Tottakai saavat, mutta koska opetusaika on rajallista niin sanopa nyt rehellisesti kumpi ihminen saa enemmän etua, sellainen jonka kielivalikoimassa on:
englanti, saksa, venäjä vaiko englanti,ruotsi, saksa.

Tottakai jos jokainen puhuisi viittä kieltä, maailma olisi parempi paikka jne. mutta se ei ole realistista. Realistista taas on se, että ihminen osaa kahta kolmea vierasta kieltä. Kysymys sitten onkin siitä, että miksi kummassa ruotsi syrjäyttää "etu-näkökulman" kannalta saksan/ranskan tai venäjän.

Ruotsia tarvitaan suhteellisen merkittävän ruotsalaisvähemmistön vuoksi ja sen takia, että ruotsia tarvitaan Pohjolassa.

Mutta eikö tämä vähemmistö puhu myös suomea?
Eikö ole nurinkurista, että 94% opettelee kieltä, jotta voi puhua 6% kanssa, sen sijaan että panostettaisiin ruotsinkielisten suomen kielen opetukseen.
Jos ruotsia tarvitaan Pohjolassa, miksi niin monen ruotsalais-suomalaisen fuusioyrityksen virallinen kieli on englanti?

Loistava tuokin argumentti. Kun emme ole Ruotsin maakunta, ei heidän kieltäkään enää tarvita, vaikka olemme yhä naapurimaa ja ruotsalaisten kanssa on runsaasti yhteyksiä liike-elämän, kulttuurin, urheilun aloilla ja ihan tavallisten perheiden välillä.

Tietääkseni Venäjällä on enemmän maarajaa ja se on teknisesti ottaen lähempänä, miksei ruotsia korvata venäjällä?
Käsittääkseni Venäjä on noussut taas merkittäväksi, jopa Ruotsia merkittävämmäksi kauppakumppaniksi, joten mitä tästä voi päätellä?

Ja argumentointisi törmää taas, kenties itsesi itsellesi luomaan illuusioon, siitä että pakkoruotsin ansiosta suomalaiset sitten osaisivat ruotsia, siten että kykenisivät keskustelemaan ruotsalaisten kanssa tasapuolisessa asemassa.
Yhä, kirjoitin ruotsista M:n ja olen nyt suorittanut virallisen ruotsin kielitutkinnon ts. näin paperien mukaan omaan keskivertoväestöä paremman kielen tason, mutta en ikinä edes yrittäisi puhua ruotsia ruotsalaisen kanssa, koska osaamiseni ei siihen riitä.

Niin, kyllä se otti koville, kun palikkamatikkaakin piti lukea kahdeksan kurssia, pitkää 12 kurssia, pitkää kemiaa viisi/fysiikkaa ja fysiikkaa/kemiaa yksi pakollinen kurssi (plus noin saman verran valinnaisia kursseja, jos halusi). Eli viidesosa lukion pakollisista kursseista oli matemaattisia aineita. Onneksi olkiukkoja sai valmistaa peräti kahden kuviskurssin ajan, joista toinen oli valinta musiikin ja kuviksen kesken.

Fysiikkaa ja Kemiaa on yhteensä 2 pakollista kurssia, ihan sama mitä sinä luit, ei sinun olisi ollut pakko. Matematiikka taas nyt vain on nykymaailmassa universaalin tärkeää, joten on ymmärrettävää että sitä opetetaan, kokeile vaikka piirtää ensin paperille olkiukkoja, kun tämä rakentelukin tuntuu olevan vaikeaa. Oikeasti hei, yritä edes.
Lyhyttä matematiikkaakin on virallisten vaatimusten mukaan 6 pakollista kurssia.
6+1+1=8, mutta ilmeisesti matematiikka on vähän liian vaativa juttu, jos saat tästä "viidesosan" pakollisista kursseista, mutta onneksi sentään puhut ruotsia.

Ja vihje, se suhteellisuusteoriaa-maininta oli analogia.

Aika toivotonta tätä keskustelua on jatkaa, jos et edes yritä ymmärtää, mitä ajan takaa.

No yritä edes sitten vähän alusta perustella, äläkä vain jankkaa samoja fraaseja, joilla ei ole mitään kontaktipintaa todellisuuden kanssa.

Ehkä paremmin ajatusmaailmaa ymmärtääkseni olisi hyvä tietää, millä tavoin sinulla on oma lehmä ojassa?
 

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
jussi_j kirjoitti:
Aika hauska seurata tätä väittelyä, mikä on ihan turhaa ja vain sivuaa aihetta. Keskustelua tulisi käydä siitä pitääkö ruotisin opiskelun olla pakollista vai ei, ei siitä onko se järkevää. Minä en edelleenkään ole nähnyt yhtään järkiperustetta miksi ihmisten on pakko opiskella ruotisia. Matematiikan vertaaminen johonkin kieleen on ihan urpoa.

Hieno porttiteoria, jos haluat oppia puhumaan saksaa, opiskele ruotsia! Todella fiksua, onnittelut siitä.

Pahoittelut, että osallistuin keskusteluun. En jaksa enää vääntää, koska keskustelu meni sivuraiteille heti alkuun, eikä korjausliikkeestä jää muuta kuin selittelyn maku.
 
Viimeksi muokattu:

Setämies

Jäsen
Kielipolitiikasta yleisesti

Puolitoista vuotta on vierähtänyt ketjun edellisestä viestistä, joten nostetaampas hieman.

Suhtautumiseni maamme kaksikielisyyteen on tähän syksyyn asti ollut melko välinpitämätöntä ja olen esimerkiksi pitänyt tunteita pintaan nostattavaa "pakkoruotsia" vain hieman koomisena piirteenä maamme kielipolitiikassa. Viime kuukaisina olen kuitenkin herännyt ajattelemaan asiaa hiemaan laajemmalta kantilta ja ottamaan selvää enemmistö-vähemmistö -asetelmasta etenkin maamme kahden pääkielen - suomen ja ruotsin kannalta. Aiheen käsittely tuntuisi olevan maassamme erittäin vaikeaa, sillä kielipolitiikkaa sivuavia keskustelupalstoja on suljettu (otakantaa.fi, sekä suomi24:n ja hs.fi:n kielipolitiikkaosiot) häiriköintiin vedoten ja valtalehdistön mielipideosastolla ei aiheesta aktiivisesti keskustella. En ole kyseisiin nettikeskusteluihin perehtynyt, mutta suomi24:n tietäen voi sananvaihdon "tasosta" toki jonkinlaisen arvauksen tehdä.

Omaan "kielipoliittiseen heräämiseeni" vaikutti verrattain merkityksetön tapahtumasarja: YLE:n syystalven säästökuuri ja sen aiheuttama YLE Extran lopettamispäätös (sekä Radio Peilin jääminen valtakunnallisen tarjonnan ulkopuolelle). Kun samaan aikaan valkeni, että ruotsinkielinen YLE syö laitoksen budjetista yli 15% ja julkisuudessa esitettyjen tietojen valossa selvisi säästöurakasta epämääräisillä lupauksilla suomen- ja ruotsin kielisten uutistoimitusten yhteistyön tehostamisella alkoi asia ihmetyttää hieman enemmän. Oma oikeustajuni sanoo, että 5,5 prosentin kielivähemmistöllä pitäisi olla 5,5 prosentin kieltään vastaava osuus budjetista julkisessa laitoksessa (ja ahvenanmaalaiset eivät käsittääkseni maksa TV-lupaansa YLE:lle). Tätä asiaa on aiemmin muun muassa Kalle Isokallio kommentoinut varsin lennokkaasti.

Tähän väliin on todettava, ettei minulla ole mitään suomenruotsalaisuutta vastaan ja koen suomenruotsalaisuuden kiistatta osaksi suomalaisuutta. Olen viettänyt lapsuuteni kesiä kaksikielisissä kunnissa serkkujeni kanssa ja pärjään suomenruotsalaisten sukulaisteni kanssa mainiosti. Sen sijaan väitän, etten olisi kirjoittanut tätä viestiä, mikäli kokisin kielipolitiikkamme a) demokraattiseksi ja b) järkeväksi.

Demokraattisuutta horjuttaa edellämainittu YLE:n budjetti, sekä esimerkiksi kieliperusteiset korkeakoulujen opiskelupaikkakiintiöt. Pakkoruotsista on tässä ketjussa jo varsin ansiokkaasti taitettu peistä ja olen pikkuhiljaa kääntymässä "maltilliseksi vastustajaksi". Kuriositeettina kielilain järkevyydestä mainittakoon Kokkolan, Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kuntaliitos, josta syntyvä kaupunki on kaksikielinen. Näissä Kokkolan yksikielisissä ympäryskunnissa ei tosin puhuta ruotsia nimeksikään, mutta niissäkin on muutettava vuoden 2009 alusta kaikki tienviitat kaksikielisiksi, sekä täytettävä kaikki muutkin kielilain vaatimukset niin kaksikielisen koulutuksen kuin palveluidenkin osalta.

Kysyisinkin näin vuoden 2008 alkuun arvon jatkoaikalaisilta, luuletteko lähivuosien tuovan merkittäviä muutoksia Suomen kielipolitiikkaan? Jos, niin minkälaisia?

Itse veikkaisin, että lähivuosina paine pakkoruotsin valinnaistamista kohtaan kasvaa. Maamme kielipolitiikassa tosin tapahtuu radikaaleja muutoksia vasta sillä vaalikaudella, kun RKP ei ole mukana hallituksessa. Saavutetuista eduista on niin pirun vaikea luopua.
 
Viimeksi muokattu:

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kannatan pakkoruotsia koululaitoksessamme varauksettomasti.

Olen itse joutunut pakosta lukemaan ruotsia kuusi vuotta ja yliopiston kurssit päälle, enkä näe mitään syytä tulevienkaan sukupolvien päästä sen helpommalla.
 

dohf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kuriositeettina kielilain järkevyydestä mainittakoon Kokkolan, Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kuntaliitos, josta syntyvä kaupunki on kaksikielinen. Näissä Kokkolan yksikielisissä ympäryskunnissa ei tosin puhuta ruotsia nimeksikään, mutta niissäkin on muutettava vuoden 2009 alusta kaikki tienviitat kaksikielisiksi, sekä täytettävä kaikki muutkin kielilain vaatimukset niin kaksikielisen koulutuksen kuin palveluidenkin osalta.
Toinen yhtä oikeudenmukainen liitos tapahtunee Lohjan ja Sammatin kanssa. Sammatti aiemmin täysin suomenkielisenä kuntana joutunee tarjoamaan ruotsinkielisillekin täydet palvelut yhdistyessään kaksikielisen Lohjan kanssa. Erikoista on, että Lohja on erikoisluvalla kaksikielinen, ruotsinkielisiä ei Lohjalla ole kielilaissa (vai oliko se kuntalaissa) ilmoitettua määrää prosentuaalisesti eikä absoluuttisesti, joten kunta voisi aivan hyvillä mielin olla yksikielinenkin.
Järkeähän tässä touhussa ei ole lainkaan. Säästöä haetaan yhdistymällä, mutta kustannuksia hakemalla haetaan toisesta suunnasta.

Aloitin syksyllä yliopistolla saksan kielen lukemisen (ensimmäistä kertaa elämässäni) ja voin katkerin mielin todeta, että seitsemänä vuonna luetusta ruotsin kielestä ei ole mitään apua. Muutama sana sieltä täältä ovat samankaltaisia, vastapainona osa sanoista ei tarkoita lähellekään samaa. Kieliopissakaan ei ole montaa samankaltaisuutta saksan verbirakenteiden ja ruotsin deklinaatioiden takia.

Pakkoruotsille ehdoton ei, vaikka omani olen suorittanut jo kolmella tasolla (peruskoulu-lukio-yliopisto). Toisin kuin Evil, minä haluaisin jo lapsieni tähden jotain järkeä kielipolitiikkaan, edes yksipuolisesti sensuroimatonta keskustelua medioissa. Minulla ei ole vieläkään kehittynyt minkäänlaista vihaa tai vastustusta ruotsin kieltä, sitä puhuvia, suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia vastaan, mutta sen pakko-opettaminen kaikille kansalaisille pienen vähemmistön takia ei yksiselitteisesti ole järkevää.

Minun ehdotukseni olisi kaksi pakollista, vapaasti valittavissa olevaa vierasta kieltä äidinkielen lisäksi. Ja erotuksena viimeaikaiseen ruotsalaispolitiikkaan, ketään ei tietysti kiellettäisi puhumasta kieltään, ja eri vähemmistökielien käyttö taattaisiin joko alueellisesti (pohjoisessa saame, länsi-/etelärannikolla ruotsi) tai tulkkien avulla.
 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Oma oikeustajuni sanoo, että 5,5 prosentin kielivähemmistöllä pitäisi olla 5,5 prosentin kieltään vastaava osuus budjetista julkisessa laitoksessa
Tuossa ajatuksessa ei ole mitään vikaa, mutta radio- ja tv-toimintaa on vaikea pyörittää prosenteilla. Esimerkiksi uutislähetyksiä on mahdoton toteuttaa jos vähennettäisiin mainitsemasi verran budjettia. Samalla lailla esimerkiksi vaalimateriaalin kääntäminen todennäköisesti syö enemmän kuin 5,5 prosenttia valtion vaalibudjetista, mutta palvelu on palvelu.

"Virallinen selitys" samaan tv-asiaan on usein se, että ruotsinkieliset ohjelmat kiinnostaa myös valtaväestöä. Strömsön ja Sportmagasinetin siirryttyä FST5-kanavalle, tuo ei tällä hetkellä oikein pidä paikkansa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua radikaalistikin tämän vuoden aikana - muittenkin pikkukanavien katsojamäärät ovat alussa laskeneet digisiirtymän jälkeen.

Tuo Kokkolan seudun kuntaliitokseen liittyvä kielikikkailu on vain virkamiesten turhaa nipottamista. Siirtämällä koko kysymys mappiin "julkinen salaisuus" olisi homma hoitunut kätevästi. Luulisinpa jopa, että joku herrasmiessopimus syntyy ennen kuin nimikeksijälautakunta ehtii kokoontua...
Kysyisinkin näin vuoden 2008 alkuun arvon jatkoaikalaisilta, luuletteko lähivuosien tuovan merkittäviä muutoksia Suomen kielipolitiikkaan? Jos, niin minkälaisia?
Stefan Wallin on RKP:n johdossa vetänyt niin vahvaa kaksikielistä linjaa, että uskoisin miehen itse olevan valmis jopa pakkoruotsista luopumaan. Hän on sen verran perillä nuorempien asenteista, että tietää miten vahvastikin ruotsinkielisiksi identifioituvat nuoret ei pahemmin piittaa siitä, opetetaanko Joensuussa tai Kolarissa ruotsia. Jopa RKP:tä äänestävät voivat nykyään olla pakkoruotsin vastustajia. Jos hallituspaikka olisi jostain syystä vaarassa, Wallin voisi hyvinkin vetää jonkun kielipoliittisen yllätyskortin hihasta ja tarjota esimerkiksi venäjä/ruotsi -valintaa Itä-Suomeen.

En ole oikein keksinyt mitään tilannetta, missä Wallin tuota korttia joutuisi käyttämään, mutta miehen esiintymisestä on mielestäni jo pidemmän aikaa paistanut tuollainen asenne hieman läpi.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Toisin kuin Evil, minä haluaisin jo lapsieni tähden jotain järkeä kielipolitiikkaan, edes yksipuolisesti sensuroimatonta keskustelua medioissa. Minulla ei ole vieläkään kehittynyt minkäänlaista vihaa tai vastustusta ruotsin kieltä, sitä puhuvia, suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia vastaan, mutta sen pakko-opettaminen kaikille kansalaisille pienen vähemmistön takia ei yksiselitteisesti ole järkevää.
Minäpä olinkin olevinani ironinen...

Tottahan se on, ettei ruotsin taidolla tee monikaan mitään. Täällä Joensuussa ei varmaankaan koskaan ole asunut yhtäkään äidinkielenään ruotsia puhuvaa ihmistä. Sen sijaan ken venättä osaa, saa taatusti töitä ainakin paikallisesta sosiaalitoimistosta.

Hups. Taisin taas olla pikkuisen ironinen.
 

Pen Altybox

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,Hermes,Mypa
Pakkoruåtsi

Klamydian Veskun sanoin. "eihän ruåtsia puhu kuin n8miljoonaa homoa tuossa länsirajan takana"

Että näin tänään... hyvää uutta vuotta 2008!
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Se päivä tuskin koskaan koittaa, jolloin ruotsinkielisistä kiintiöistä yms. eriarvoisuudesta luovutaan, huolimatta siitä etteivät ne toimi (ruotsinkielisen kiintiön lääkärit eivät päädy ruotsinkielisiin kuntiin...mikä nyt ei liene yllätys kenellekään, kukapa stadilainen suomenruotsalainen nyt tahtoisikaan tehdä uraa jossain nyykaarplepyyssä).

Pakkoruotsille voi tapahtua muutoksia, mutta tuskin ihan heti, itse kuitenkin olen viime aikoina herännyt opetustöitten yms. takia siihen tosiasiaan, ettei kaksikielisyyskään ole mikään kummoinen rikkaus. Lähinnä se tuntuu tarkoittavan sitä, että puhuu huonosti kahta kieltä, ruotsia samalla varianssilla niinkuin yleensäkin äidinkielen kohdalla (Lappeen Ranta ja muita kielikukkasia) ja suomea sitten pahimmassa tapauksessa niin heikosti, että kommunikointi on haastavaa.
Mikä asiasta tekee hupaisaa on se, että siinä missä meitä suomenkielisiä kovasti pakotetaan yliopistoissakin osoittamaan kelpoisuutemme ruotsissa, ruotsinkielisten ei tarvitse osoittaa samaa suomessa...ja voin kyllä sanoa, että tarvetta olisi. Toki kyse on yksittäistapauksista, mutta olen myös sitten läheltä päässyt seuraamaan minkälaisia ongelmia tämä aiheuttaa kun koko elämänsä ankkalammessa elänyt ihminen joutuu suomenkieliseen (yllättäen, Suomessa kun eletään) työelämään ja pienistäkin kirjoitustöistä syntyy isompia ongelmia juuri kielirajoitteisuuden takia.
Lähinnä pointti on kyllä siinä, että niin kiva juttu(kai) kaksikielisyys onkin, niin ruotsinkielinen koulujärjestelmä ampuu itseään nilkkaan, kun todellisuudessa ruotsinkielen osaamisen vähentyessä valtaväestössä käyttökieliksi muodostuu entistä voimakkaammin suomi ja englanti. Ja kärsijöiksi tästä sitten muuttuvat ne ruotsinkieliset, jotka eivät pääsekään töihin ruotsinkieliseen sukuyritykseensä, vaan joutuvat meidän tavisten keskuuteen.

Mutta tämä asia ei niinkään kosketa pakkoruotsia.

Aikaisempi kommenttini lukion pakollisten kurssien määrästä sen sijaan koskettaa ja vaikka toki nyt on jo päästy eroon ruotsin pakko-kirjoittamisesta, se ei tietenkään lohduta kun kurssit on pakko suorittaa ja toisaalta yliopistoihin ja AMK:hin lähtevien on toisaalta myös hieman pakko oppia kieltäkin edes säälittävälle tasolle.

Mutta mitä asialle nyt oikeastaan saisi tehtyä, no eipä juuri mitään niin kauan kuin suurin osa ihmisistä ei ota asiaan minkäänlaista kantaa.

Kuten todettua, ei Ylen budjettiosuuksia nyt voi lukea aivan kuin piru raamattua, näkisin kuitenkin parempana esimerkkinä koko toiminnan missä lopulta kaikki säästöt kohdistuivat suomenkieliseen toimintaan. Uutistoimitusten yhdistäminenhän jäi lopulta toteuttamatta vaan säästöt etsitään muualta ts. kun ruotsinkielisiin toimintoihin ei voida puuttua, niin säästöjä tuskin tehdään myöskään saamenkielisistä toiminnoista...
Hyvänä puolena tässä on se, että asia on ollut mediassa sen verran, että kenties suuretkin massat aktivoituvat asian suhteen.
Kieltämättä kyllä FST:n katsojalukujen pysyminen nykylukemissa pitkään on enemmän tai vähemmän arveluttavaa, vaikka Ylen tehtävä ei ole metsästää katsojamääriä.
FST:n eniten katsojia kerännyt ohjelma oli kerännyt 90k katsojaa (Stromsö)...toisaalta kyllä muittenkin pienten digikanavien katsojamäärät ovat aika säälittävät, eli sikäli kyllä FST sentään on tavoittanut suuremman osan "oletetusta" kohderyhmästään, kuin Teema tai JIM. SubTV:kin on yllättävän matalalla katsojamäärissä.
 
Viimeksi muokattu:

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Aikaisempi kommenttini lukion pakollisten kurssien määrästä sen sijaan koskettaa ja vaikka toki nyt on jo päästy eroon ruotsin pakko-kirjoittamisesta, se ei tietenkään lohduta kun kurssit on pakko suorittaa ja toisaalta yliopistoihin ja AMK:hin lähtevien on toisaalta myös hieman pakko oppia kieltäkin edes säälittävälle tasolle.
No AMK:hon menijän Ruotsin ei tarvitse olla millään tasolla. Kaksi kurssia joista toinen oli ”vapaaehtoinen” kertauskurssi, siellä opeteltiin oikeasti numeroita yhdestä kymmeneen ja sanomaan että Jag heter Peter. Itse varsinaisella kurssilla, läpi pääsi jos sai muodostettua lauseita, joissa oli sivulause. Ainakin siis AMK:ssa, jossa osa tulee ammattikoulusta, tuollaisen kurssin arvo on oikeasti ihan puhdas nolla ja poistettava pakollisista heti. Alasta riippuen varmaan jossain määrin sama myös yliopistoissa.

Tuota peruskoulun ”pakkoruotsia” pidän kyllä ihan perusteltuna seikkana, eikä siitä ole syytä tällä hetkellä luopua. Lukioissa ja siitä ylemmäksi mentäessä, kun oppivelvollisuus on jo suoritettu, tulisi mielestäni saada valita vapaasti mahdollisimman paljon. Jos jollain on jo rakentunut joku tulevaisuudensuunnitelma, eikä Ruotsi kuulu siihen millään tasolla, niin miksipä sitä vapaaehtoisessa koulussa tulisi pakkosyöttää. Ja vaikkei olisikaan, niin itse valituissa aineissa motivaatio on ehkä enemmän kohdillaan ja sitä kautta voi jotain oppiakin.

Itselläni nuo valinnat menivät näin jälkikäteen ajateltuna mahdollisimman pieleen, kun luin mahdollisimman vähän matikkaa, enkä kurssiakaan kemiaa/fysiikkaa koko lukion aikana. Vahvasti humanisti tuolloin. Viime vuonna tuli inssin paperit kouraan ja opinnäytetyön kautta duuni omalta alalta plakkarissa. Pointtina kai siis joku sellainen, että jos motivaatiota edes vähän alusta, niin kyllä sitä ihminen kummasti selviytyy.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No AMK:hon menijän Ruotsin ei tarvitse olla millään tasolla. Kaksi kurssia joista toinen oli ”vapaaehtoinen” kertauskurssi, siellä opeteltiin oikeasti numeroita yhdestä kymmeneen ja sanomaan että Jag heter Peter. Itse varsinaisella kurssilla, läpi pääsi jos sai muodostettua lauseita, joissa oli sivulause. Ainakin siis AMK:ssa, jossa osa tulee ammattikoulusta, tuollaisen kurssin arvo on oikeasti ihan puhdas nolla ja poistettava pakollisista heti. Alasta riippuen varmaan jossain määrin sama myös yliopistoissa.

Oma kokemukseni yliopistoruotsistakin oli sellainen, että ei siellä juurikaan mitään oikeasti oppinut. Kurssin tarkoituksena oli ainoastaan "todistaa" meille oppilaille, että osaamme kyllä puhua ruotsia, jos oikein yritämme, ja ikään kuin täyttää tämä muodollinen velvoisuus varmistaa se, että yliopistosta valmistuva osaa ruotsin kieltä edes vähäisesti.

Minkä verran sitten osaan ruotsia? Ymmärrän melko hyvin luettua tekstiä ja samaten suomenruotsalaisen puhumaa kieltä. Riikinruotsalaisen puheesta saatan ymmärtää jotain. Sen sijaan jos itse koittaisin keskustella, puhe olisi väkisin hyvinkin kangertelevaa ja mukaan tulisi väkisinkin sinne tänne joku saksankielinen sana syystä että olen vanhoilla päivilläni alkanut opiskella saksaa työväenopistossa.

Itse pakkoruotsiin kommentoin sen verran, että kielitaito on aina rikkaus. Monelle on varmasti käytännössäkin erittäin tarpeellista osata tätä kieltä. Kuitenkin näkisin suuressa mittakaavassa hyödyllisemmäksi, jos ruotsin kielen opiskeluun käytettävä energia käytettäisiinkin johonkin valtakieleen, eli esimerkiksi saksaan (EU:n tasolla merkittävä), ranskaan (sama homma) tai espanjaan (maailmanlaajuisesti erittäin suuri kieli, joka on tietyissä osissa maailmaa ainoa kieli, jolla tulla toimeen). Tiedän, että näitäkin kieliä on mahdollista opiskella valinnaisina, mutta kaikki eivät tätä tee. Minulla esimerkiksi ei ollut käytännössä mahdollisuutta lukea saksaa yläasteella eikä lukiossa, koska pakolliset aineet ja tulevaisuuteni kannalta tärkeämmät valinnaiset aineet veivät niin paljon aikaa ja energiaa. Pakollisen ruotsin tilalla pakollinen saksa olisi ollut pidemmän päälle kuitenkin selkeästi enemmän mahdollisuuksia tarjoava.

Minusta paras vaihtoehto olisi siis sellainen, että englanti säilyy ensimmäisenä aloitettavana vieraana kielenä, kuten se nykyään suurella osalla ihmisiä onkin. Sitten rinnalle tulisi toinen kieli, joka olisi JOKO Suomen virallinen kieli (ruotsi) TAI EU:n virallinen kieli (englannin ohella näitä ovat saksa ja ranska). Tähän voisi mielestäni ottaa myös espanjan ohelle, mutta sitä on aika hankala ainakaan perustella millään virallinen kieli -aspektilla.

Pienemmissä kouluissa olisi toki mahdotonta tarjota jokaista näitä vaihtoehtoja. Tällöin päätös voisi mielestäni olla koulun oma: tarjotaan vaikkapa 1-2 näistä vaihtoehdoista.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Kun samaan aikaan valkeni, että ruotsinkielinen YLE syö laitoksen budjetista yli 15% ja julkisuudessa esitettyjen tietojen valossa selvisi säästöurakasta epämääräisillä lupauksilla suomen- ja ruotsin kielisten uutistoimitusten yhteistyön tehostamisella alkoi asia ihmetyttää hieman enemmän. Oma oikeustajuni sanoo, että 5,5 prosentin kielivähemmistöllä pitäisi olla 5,5 prosentin kieltään vastaava osuus budjetista julkisessa laitoksessa (ja ahvenanmaalaiset eivät käsittääkseni maksa TV-lupaansa YLE:lle).

Näinhän sitä useimmat varmasti ajattelee. Tuollaisen 5 % vähemmistön pitäisi saada yksi YLE:n kahdestakymmenestä kanavasta. Ainiin, mutta eihän niitä ole noin montaa...

Nythän se on sitten 25 % (tai 20 % jos lasketaan YLE1 kahteen kertaan) ja pian saadaan osuus nousemaan 40 %, kun YLE kustantaa katsojille SVT Europan. Sehän tosiaan ei maksa juuri mitään, halvalla kun saatiin. Veikkaukset kustannuksista ovat olleet 6-7 miljoonasta eurosta ylöspäin.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
..., joka olisi JOKO Suomen virallinen kieli (ruotsi) TAI EU:n virallinen kieli (englannin ohella näitä ovat saksa ja ranska)...

EUssa on 23 virallista kieltä.

* български (Bălgarski) - BG - bulgaria
* Čeština - CS - tšekki
* Dansk - DA - tanska
* Deutsch - DE - saksa
* Eesti - ET - viro
* Elinika - EL - kreikka
* English - EN - englanti
* Español - ES - espanja
* Français - FR - ranska
* Gaeilge - GA - iiiri
* Italiano - IT - italia
* Latviesu valoda - LV - latvia
* Lietuviu kalba - LT - liettua
* Magyar - HU - unkari
* Malti - MT - malta
* Nederlands - NL - hollanti
* Polski - PL - puola
* Português - PT - portugali
* Română - RO - romania
* Slovenčina - SK - slovakki
* Slovenščina - SL - sloveeni
* Suomi - FI
* Svenska - SV - ruotsi

Tämänkin listan valossa on hieman outoa, että kansa jonka kieli on mitätön euroopassa käyttää voimavaroja pakolliseen toisen mitättömyyden opiskeluun.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
EUssa on 23 virallista kieltä.

-clip-

Tämänkin listan valossa on hieman outoa, että kansa jonka kieli on mitätön euroopassa käyttää voimavaroja pakolliseen toisen mitättömyyden opiskeluun.

Noin taisi ollakin. Nuo mainitsemani englanti, ranska ja saksa taisivat olla EU:n hallinnon tms. viralliset kielet. Tai ainakin ne mainittiin joskus jonain official languageina EU:n patenttitoimiston virkoihin.

Joka tapauksessa, ansiokas listasi vain korostaa tuota edellistä mielipidettäni siitä, mikä olisi merkittävä kieli opetella.
 

Setämies

Jäsen
Jatkan edelleen lähinnä yleisestä kielipolitiikasta, jos moderaattorit sallivat...

Tuossa ajatuksessa ei ole mitään vikaa, mutta radio- ja tv-toimintaa on vaikea pyörittää prosenteilla. Esimerkiksi uutislähetyksiä on mahdoton toteuttaa jos vähennettäisiin mainitsemasi verran budjettia. Samalla lailla esimerkiksi vaalimateriaalin kääntäminen todennäköisesti syö enemmän kuin 5,5 prosenttia valtion vaalibudjetista, mutta palvelu on palvelu.

"First rule of government spending: why build one when you can have two with twice the price?"

Jos sinulla on heittää jotain arvioita (ruotsinkielisen) uutistoiminnan kustannuksista, niin laita tännekin. YLE:n vuosikertomuksista ei niitä suoraan löydy. Suurimmaksi osaksi samojen uutisten tekeminen samanaikaisesti sekä suomeksi, että ruotsiksi on Svenska YLE:lle kuitenkin ilmeisen tärkeää - sen verran raivotautinen oli reaktio ehdotukseen uutistoimitusten yhdistämisestä ulosmarsseineen kaikkineen.

Yle Extran entisen paikan kanavanipussa A ottavan SVT Europan lähettäminen digin kautta liittyy Suomen ja Ruotsin väliseen vuonna 1985 tehtyyn kanavavaihtosopimukseen, jossa suomenruotsalaille lähetetään SVT:n ohjelmaa ja ruotsinsuomalaille TV Finlandia. Kanavavaihdon kulut koostuvat tämän raportin mukaan 1) lähetyskuluista ja 2) tekijänoikeuskuluista. Suomen puolella YLE maksaa jatkossakin lähetyskustannukset, mutta tekijänoikeuskulut korvataan maksukortilla (tai PlusTV-paketilla). Eli: vaikka SVT Europa siirtyykin maanpäällisessä digiverkossa 99,9% peittoalueelle, on sen katselu kuitenkin maksukortin varassa.

Näin ei ole aina ollut. Raportista päättelemällä on vuosien 1996-2007 välillä Kopioston ja YLE:n välisen sopimuksen mukaan katsottu, että analogisen SVT:n lähetysten tekijänoikeuskulut lasketaan kaikkien lähetysalueella olevien talouksien TV-maksuista (miinus Ahvenanmaa, joka ei kyseistä maksua YLE:lle siis maksa). Hinnaksi tuli 3,8 miljoonaa euroa vuodessa (Ruotsissa tekijänoikeuskulut laskettiin pelkästään ruotsinsuomalaisten osuudesta lähetysalueella, joten summaksi tuli 0,2 miljoonaa euroa). Nyt kun tekijänoikeuskorvaukset on muutettu korttikohtaisiksi, pitäisi raportin mukaan tämä summa tippua alle miljoonan euron. Tekijänoikeusmaksut tilittää YLE Kopiostolle, joka tilitti ja tilittää maksut käsittääkseni pääasiassa Ruotsiin - korjatkaa jos olen väärässä. Summa summarum: vuosien 1996-2007 välissä maksoivat suomalaiset TV-lupamaksujen maksajat SVT-kanavien tekijänoikeusmaksuja Ruotsiin noin 3 miljoonaa euroa vuodessa liikaa katsojamääriin nähden. Jos tuo päättelyni on oikea, olisi mielenkiintoista tietää kuka aikanaan neuvotteli YLE:n ja Kopioston välisen sopimuksen. EDIT: Päättelyni oli oikea, selviää em. raportin lausuntokierroksen sivulta 12 karulla tavalla.

Niinjoo, kaikki eivät innostuneet SVT Europan maksukorttipohjaisuudesta digiuudistuksen jälkeen.

"Virallinen selitys" samaan tv-asiaan on usein se, että ruotsinkieliset ohjelmat kiinnostaa myös valtaväestöä.

Kyllä. Samalla "virallisen selityksen" logiikalla voitaisiin yhtälailla perustella vaikkapa 45, 60 tai 99 prosentin budjettiosuudet Svenska YLE:lle :)

Tuo Kokkolan seudun kuntaliitokseen liittyvä kielikikkailu on vain virkamiesten turhaa nipottamista.

Eikö virkamiesten tulisi kuitenkin noudattaa olemassaolevaa lakia? Ainakin Opetusministeriön hallintoneuvos Pauliina Tallrothin mukaan asia on yksiselitteinen. Toivottavasti vuoden sisällä saadaan jotain järkeä tähän tilanteeseen. Naurettavintahan olisi virkamiesten puuttuminen asiaan tuossa Lohjan tapauksessa, jossa Sammatille on annettu lupa pitää tienviittansa yksikielisinä.

Stefan Wallin on RKP:n johdossa vetänyt niin vahvaa kaksikielistä linjaa, että uskoisin miehen itse olevan valmis jopa pakkoruotsista luopumaan. Hän on sen verran perillä nuorempien asenteista, että tietää miten vahvastikin ruotsinkielisiksi identifioituvat nuoret ei pahemmin piittaa siitä, opetetaanko Joensuussa tai Kolarissa ruotsia. Jopa RKP:tä äänestävät voivat nykyään olla pakkoruotsin vastustajia.

Stefan Wallinista ja RKP:sta ovat liiat luulot "yleispuolueesta" karisseet jo vaalikampanjan aikana. Kyseessä on puhtaasti ruotsinkielisten etujärjestö, Folktingetin poliittinen siipi. Miten muuten voi puolueen ainoaa ehtoa hallituskumppanuuden ehtoa - "Ruotsinkieliset palvelut turvataan" (Erkki Pulliainen, Koillismaa 2003) ymmärtää? Ihmeitä voi pakkoruotsin ja RKP:n suhteen toki tapahtua, mutta en realistisesti keksi miten se nykyisessä kielipoliittisessa ilmapiirissä onnistuisi.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Näin ei ole aina ollut. Raportista päättelemällä on vuosien 1996-2007 välillä Kopioston ja YLE:n välisen sopimuksen mukaan katsottu, että analogisen SVT:n lähetysten tekijänoikeuskulut lasketaan kaikkien lähetysalueella olevien talouksien TV-maksuista (miinus Ahvenanmaa, joka ei kyseistä maksua YLE:lle siis maksa). Hinnaksi tuli 3,8 miljoonaa euroa vuodessa (Ruotsissa tekijänoikeuskulut laskettiin pelkästään ruotsinsuomalaisten osuudesta lähetysalueella, joten summaksi tuli 0,2 miljoonaa euroa). Nyt kun tekijänoikeuskorvaukset on muutettu korttikohtaisiksi, pitäisi raportin mukaan tämä summa tippua alle miljoonan euron. Tekijänoikeusmaksut tilittää YLE Kopiostolle, joka tilitti ja tilittää maksut käsittääkseni pääasiassa Ruotsiin - korjatkaa jos olen väärässä. Summa summarum: vuosien 1996-2007 välissä maksoivat suomalaiset TV-lupamaksujen maksajat SVT-kanavien tekijänoikeusmaksuja Ruotsiin noin 3 miljoonaa euroa vuodessa liikaa katsojamääriin nähden. Jos tuo päättelyni on oikea, olisi mielenkiintoista tietää kuka aikanaan neuvotteli YLE:n ja Kopioston välisen sopimuksen. EDIT: Päättelyni oli oikea, selviää em. raportin lausuntokierroksen sivulta 12 karulla tavalla.

Tsiisus, toi nyt on lähinnä tragikoomista, joku on tainnut kyllä kääriä tuostakin päätöksestä jonkinlaiset epäsuorat bonukset.

Eikä välttämättä syypää ole ruotsin/ruotsinkielisten asiamiehissä, vaan kenties kyse on jostain Kopioston neropatista. Eivät asiat ole ihan kunnossa tekijänoikeusjärjestöissäkään, liekö Gramex(?) vieläkään maksanut asiaankuuluvia rojalteja ulkomaisille artisteille.
 

stairox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wanha kunnon divariajan Vaasan Sport, Liverpool FC
En ole ikinä osallistunut pakkoruotsi-keskusteluun netissä, mutta nyt kun ensimmästä kertaa huomaan asiallista keskusktelua asiasta, niin voisin suomenruotsalaisena esittää omia näkemyksiä. Ei tämä Jatkoajan moderointi olekaan niin huono homma ;)

Vanhempieni suvut ovat kotoisin täysin ruotsinkielisiltä alueilta. Minun onnekseni vanhempani muutti Vaasaan ja olen puhunut pienestä asti molempia kieliä. Suurin osa sukulaisistani hädin tuskin ymmärtää/puhuu suomea.

Nuorempana olin pakkoruotsin ehdoton kannattaja, eihän muuta vaihtoehtoa ollutkaan, vai..? Tänä päivänä olen sitä mieltä että päätä lyödään turhaan seinään: tuloksena on vain lisää vihaa suomenruotsalaisia vastaan.

Olen ehdottomasti sitä mieltä että kielitaito on rikkaus, itselläni on ollut todella paljon hyötyä kaksikielisyydestäni. Ongelma on vain se, ettei ketään voi pakottaa ymmärtämään tätä rikkautta.

Englanti tai ruotsi vaihtoehdoiksi ala-asteelle. Kunhan jomman kumman niistä on oppinut, toisen oppiminen sujuu suhteellisen helposti jos vain haluja löytyy.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Kaksikielisenä ajatukset aika lailla fastasharkin linjoilla, sillä erolla että en ole ikinä ollut pakkoruotsin kannattaja. En muuten myöskään ole ikinä äänestänyt SFP:tä (RKP). Politiikka ei mielestäni voi perustua kieleen. En myöskään näe että pakkoruotsilla ja YLE:n poliittisilla päätöksillä on mitään tekemistä toistensa kanssa. Joku tuossa aiemmin oli laskeskellut YLE:n ruotsinkielisten ohjelmien osuuksia tarjonnasta suhteutettuna ruotsinkielisten osuuteen väestöstä. Niilläkään ei mielestäni ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tämä on kaksikielinen maa, punkt och slut. Paljon järkevämpää olisi nostaa ruotsinkielen taitovaatimuksia julkisissa viroissa tai edes pitää kiinni lakisääteisistä vaatimuksista. Tässä taannoin eräs helsinkiläispoliitikko (SFP) ajoi ruotsinkielistä terveysasemaa Helsinkiin. Täysin perseestä mielestäni, pitäisivät lääkärien kielivaatimuksista kiinni niin, että ihmiset voivat saada palvelua omalla äidinkielellään.

Kielivaatimukset julkisissa viroissa edistäisi ruotsinkielentaitoisten työmahdollisuuksia niin oleellisesti, että vapaaehtoinen ruotsinkielen opiskelu kouluissa kasvaisi.
 
Tämähän se onkin kaksipiippuinen juttu. Ok, 94% opettelee historian ja 6%:n takia (onkohan lukemat enää noin?) ruotsia, ja julkisissa viroissa vaaditaan molempien osaamista jollain tasolla edes. Toisaalta voisi ajatella, että sen vähemmistön koulutukseen panostettaisiin niin, että toiminta ja asiointi onnistuisi myös sillä valtaväestön kielellä. Onhan se toki sen vähemmistönkin etu, että suomi on sujuvaa, jos vaikka joskus muuttaisi alueelle, jossa sitä ruotsia ei puhuta.

Ja luonnollisesti ne, jotka kieliä haluavat oppia, niitä varmasti opiskelevat jatkossakin. Eli alkuperäiseen kysymykseen: Ei.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
.... Tämä on kaksikielinen maa, punkt och slut.
No tämähän varmaankin perustuu eduskunnan päätökseen ja on myös muutettavissa. Varmasti jollain aikavälillä tulee muuttumaan. Eihän tässä kaksikielisyydessä ole mitään järkeä. Valloittajakansan jälkeläiset pystyvät ylläpitämään käsittämätöntä etua naurettavilla argumenteilla kun tosiasiallinen syy kaksikielisyyteen on ruotsinkielisten omaneduntavoittelu (mikä käy ilmi viestistäsikin). Joskus tämä loppuu kun tuo 5% pienenee ja kun muiden kielien osuus kasvaa.

....
Täysin perseestä mielestäni, pitäisivät lääkärien kielivaatimuksista kiinni niin, että ihmiset voivat saada palvelua omalla äidinkielellään.
Oletko huomannut, että terveyskeskuslääkäreistä on jo nyt iso osa ulkomaalaisia. Olisiko, jos tästä pidettäisiin kiinni? Olisiko lääkäripula mahdollisesti pahempi? Tämä koskee tietenkin kaikkia aloja. Suomeen tarvitaan välttämättä työntekijöitä ulkomailta, mutta jos täällä vaaditaan jokaiseen hommaan ruotsin taitoa, niin voi olla vähän suomen palkkatasolla vaikea motivoida jengiä opiskelemaan turhaa kieltä.


....
Kielivaatimukset julkisissa viroissa edistäisi ruotsinkielentaitoisten työmahdollisuuksia niin oleellisesti, että vapaaehtoinen ruotsinkielen opiskelu kouluissa kasvaisi.

Niin, tämä parantaisi vähemmistön asemaa enemmistön kustannuksella ja nostaisi kustannuksia yleisesti. Ei mitään järkeä. Punkt och slut.
 

stairox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wanha kunnon divariajan Vaasan Sport, Liverpool FC
Niin, tämä parantaisi vähemmistön asemaa enemmistön kustannuksella ja nostaisi kustannuksia yleisesti. Ei mitään järkeä. Punkt och slut.
Eihän tässä ole kyse enemmistöstä ja vähemmistöstä, tässä on kyse perusturvasta. Siis, että omalla äidinkielellä saa virastoissa apua. Ymmärän todella hyvin että muualla päin Suomea on vaikea ymmärtää se tosiasia että Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla on todella paljon ihmisiä jotka eivät edes osaa Suomea.

Ennenkuin joku älypää väläyttää, että "miksei ne opettele Suomea?", niin kerrottakoon että näillä alueilla tarvitaan suomenkieltä yhtä paljon kun Savossa tarvitaan ruotsinkieltä. Maantieteelisesti puhutaan kumminkin erittäin laajasta alueesta: karkeasti ottaen Kristiinankaupungista Pietarsaareen (poislukien Vaasa siitä välistä), joka tarkoittaa 200 km rannikkoseutua. Olihan Korsnäsin kunta vielä muutama vuosi sitten maailman ruotsinkielisin kunta (nyttemmin joku kunta Ahvenanmaalla kantaa tätä titteliä).

Tämä nyt ei varsinaisesti liity topicin otsikkoon, mutta kumminkin tiedoksi. Jos jollain meni ohi aiempi viestini itse aiheesta, niin olen pakkoruotsin opiskelua vastaan, kukin itse päättäköön mitä kieliä lukee.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eihän tässä ole kyse enemmistöstä ja vähemmistöstä, tässä on kyse perusturvasta. Siis, että omalla äidinkielellä saa virastoissa apua. ...

Onko somalien, venäläisten, virolaisten, intialaisten ...... perusoikeuksia loukattu kun he eivät saa palvelua omalla äidinkielellään? Joo tiedetään, suomi on kaksikielinen maa, sillähän tuo perustellaan.
 

Igor33

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Englanti tai ruotsi vaihtoehdoiksi ala-asteelle. Kunhan jomman kumman niistä on oppinut, toisen oppiminen sujuu suhteellisen helposti jos vain haluja löytyy.
Tämä kyllä aivan totta. Englanti on sujunut minulla henkilökohtaisesti aina hyvin. Kun ruotsin opiskelu yläasteella alkoi, oli hyvästä englanninkielen pohjasta mielestäni merkittävä apu ruotsinkielen oppimiseen. Tosin puhumaan sitä en oppinut kuin vasta yliopiston pakollisilla akateemisen ruotsinkielen kursseilla.

Ruotsia ei opi puhumaan, kuin puhumalla. Tasonnosto lukion perusoppimäärän velvoittamasta ruotsinkielen puhetaidosta nykyiselle tasolle on kyllä ollut ilahduttavan huomattava. Joskus teinikapinallisena pakkoruotsin vastustajana ei tullut ajatelleeksi, miten hienoa on asioida Tukholmassa sujuvasti ruotsiksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös