varjo kirjoitti:Riippunee paljon koulusta. Ja kyse ei ole siitä, että lukeako saksaa ruotsin ohella, vaan siitä että miksi lukea ruotsia ylipäätänsä.
Miksei toisinpäin, saksa ensin ruotsia?
Niin, eikö siitä ole jauhettu tästä jo useamman viestin verran.
varjo kirjoitti:Arvotus vai vaihtoehtojen puute?
Miten moni ottaisi ruotsin kakkoskieleksi, jos sen sijaan olisi mahdollista ottaa saksaa heti ala-asteelta lähtien ja ruotsia sitten vasta yläasteella, jos huvittaa (kuten nykyään tehdään saksan/ranskan yms. kanssa).
Jaa, että populismin tielle olisit menossa? Totta kai kaikkea kivaa pitää valita kurssitarjottimelle. Isä ja isovelikin sanoivat, että ruotsi on paska kieli. En minä sitä ota.
Mun mielestäni kolmas lyhyt kieli pakollisena ei olisi pahitteeksi, mutta käytännössä aika ei riittäisi pakollisten kurssien järjestämiseksi, koska mistään ei oikein voi enää likistää pois.
varjo kirjoitti:Tehdään tämä nyt yksinkertaisesti:
Ihmisten kielitaidot ja kieliin panostettava aika on rajallista, miksi opetella ruotsia esim. saksan tai ranskan sijaan.
Eikö toisaalta voisi ajatella niin, että olisi järkevintä opetella englantia ja ranskaa, koska jokainen voisi sitten englannin pohjalta opetella helposti ruotsia/saksaa ja samalla omata "erilaisen kielen" ranskan pohja.
Voihan sitä toisaalta ajatella noinkin, mutta voihan sitä ajatella niin myös ruotsin kautta.
varjo kirjoitti:Ei kyse ole kainostelusta vaan siitä, että en pystyisi ilmaisemaan ruotsiksi itseäni sillä tasolla mihin pystyn suomeksi/englanniksi. Ja sama ongelma on luultavasti suurimmalla osalla korkeasti koulutetuista, jotka ovat suorittaneet pääosan opinnoistaan joko englanniksi tai suomeksi, mutta varmastikaan eivät ruotsiksi. Olen pyörinyt puolijohdeteknologian kanssa nyt jo kohtalaisen laajasti, mutta minulla ei ole hajuakaan mikä on puolijohde ruotsiksi (ellei se ole suora anglismi semiconductor). Juuri tämän takia on kyseenalaista puhua kielen tarpeesta, jos käytännössä parhaiten selviää yhteisellä kielellä, englannilla.
Saksassa ja Ranskassa taas helpottaisi suunnattomasti ko. kielten osaaminen (tai no saksaa osaan jossain määrin, joskin lukiossa saksa kuoli pakollisen ruotsin alla, kun kielioppisäännöt menivät täysin sekaisin), koska ihmiset eivät välttämättä puhukaan englantia, edes akateemisella tasolla erityisen hyvin.
Minä taisin myös mainita tuosta tilanteesta, että kaupan ja teknologian/tieteen alalla kv-kieli on englanti.
Mutta puhutaanhan kv-tapaamisissa muustakin kuin puolijohteista tms. teknologisista ratkaisuista, esim. illallisilla. Tai sitten maailma ja liiketapaamiset ovat muuttuneet todella paljon, eikä henkilökohtaisilla suhteilla ole merkitystä.
varjo kirjoitti:Mutta miten sitten saksan/ranskan, EU:n virallisten kielten kanssa?
Ei kai ruotsin kielen tarve sulje pois näitäkään? Pienempää kieltä on kuitenkin puolustettava, koska sinun ajamallasi ajatusmallilla luettaisiin vain maailman valtakieliä.
varjo kirjoitti:Alempiarvoiseen siinä määrin, että henkilö ei pysty ilmaisemaan asiaansa niillä nyansseilla, mihin hän kykenisi toisilla kielillä. Tämän takia kansainvälisissä sopimuksissa yms. monesti käytetäänkin tulkkeja, jottei virheitä syntyisi sen takia että sopimusosapuolet ovat mahdollisesti käyttäneet virheellisiä sanamuotoja ihan vain siksi, etteivät hallitse kieltä (oli se sitten englanti, saksa, ranska tai vast.) täydellisesti.
Kun puhutaan aikuisten oikeasti niin ei ketään kiinnosta miten hyvin tunnet vastapuolen kulttuuria, vaan se kiinnostaa mitä sanot. Jos sanoma hukkuu "öö, tota jag heter öö"-muminaan, niin kyllä sillä voisi kuvitella olevan jonkinlaisia vaikutuksia lopputulokseen. Tämän olen havainnut ihan jo englanninkin kohdalla joutuessani keskustelemaan itä-euroopasta/Intiasta tulevien ihmisten kanssa (intialaisten kohdalla lähinnä sen takia, että puhuvat englantia niin tajuttoman nopeasti ja lausuvat "intialaistyylillä").
Ei tarkoitukseni olekaan ollut kertoa, miten asiat käytännössä hoidetaan, vaan puhua siitä, että kieltä tarvitaan. Kieltä tarvitaan, vaikka kovasti argumentoit sitä vastaan omilla esimerkeilläsi "ei asiat käytännössä ole niin".
Ymmärrän kyllä, että asioita joudutaan hoitamaan englanniksi, eikä siinä mitään, hoituvathan asiat niin, mutta pointtini on se, että ruotsia/venäjää/saksaa/ranskaa osaavat ihmiset saavat sellaista etua, jota muilla ei ole.
varjo kirjoitti:Eikö Ruotsi pysty puolustamaan ruotsin kieltä ihan tarpeeksi, miksi meidän tarvitsee käyttää resurssejamme siihen?
Vaikka RKP tai muut tahot kovasti väittävätkin vastaan, niin ei ruotsin kieli ole _niin_ tiukasti osa suomalaista identiteettiä, että sen katoaminen johtaisi identiteettikriisiin.
Suomi taas on valtaväestön äidinkieli ja sen kohdalla tilanne on eri.
Kyllä pystyy oman maansa osalta, ilmaisin itseni huonosti.
Ruotsia tarvitaan suhteellisen merkittävän ruotsalaisvähemmistön vuoksi ja sen takia, että ruotsia tarvitaan Pohjolassa.
varjo kirjoitti:Perustelematta mitenkään sitä miksi ruotsia ei oikeastaan voisi korvata saksalla, koska me olemme nykyään EU:n jäseniä, emme Ruotsin maakunta.
Loistava tuokin argumentti. Kun emme ole Ruotsin maakunta, ei heidän kieltäkään enää tarvita, vaikka olemme yhä naapurimaa ja ruotsalaisten kanssa on runsaasti yhteyksiä liike-elämän, kulttuurin, urheilun aloilla ja ihan tavallisten perheiden välillä.
varjo kirjoitti:Taiteellisen ilmaisun opettelemisesta on kiistatta hyötyä monessa asiassa ja fysiikalla taas annetaan pohja niille, jotka jatkavat alalle.
Jos et olisi niin kärkkäästi tekemässä olkiukkoja, jaksaisit miettiä edes hetken, montako pakollista fysiikan kurssia esim. lukiossa on verrattuna ruotsiin.
Niin, eikö olekin hauskaa, että ainetta mikä käsittelee koko maailmankaikkeuden asioita pienimmistä alkeishiukkasista galakseihin, opetetaan kokonaista 1 pakollinen kurssi, mutta yhden naapurivaltiomme kieltä opetetaan peräti 4 vai viiden pakollisen kurssin verran...ihmekös ettei suhteellisuusteoria yleensä uppoa maallikoille, men lyckligtvis kan dom i alla fall prata svenska.
Niin, kyllä se otti koville, kun palikkamatikkaakin piti lukea kahdeksan kurssia, pitkää 12 kurssia, pitkää kemiaa viisi/fysiikkaa ja fysiikkaa/kemiaa yksi pakollinen kurssi (plus noin saman verran valinnaisia kursseja, jos halusi). Eli viidesosa lukion pakollisista kursseista oli matemaattisia aineita. Onneksi olkiukkoja sai valmistaa peräti kahden kuviskurssin ajan, joista toinen oli valinta musiikin ja kuviksen kesken.
Aika toivotonta tätä keskustelua on jatkaa, jos et edes yritä ymmärtää, mitä ajan takaa.