Erässä yliopistossa vähemmistön edut olivat aika hyvin turvattu: 10 paikkaa oli tarjolla suomenkielisille 5 paikaa ruotsinkielisille. Huomattavasti heikommilla papereilla/pääsykoetuloksella sai halutun oppilaitospaikan, kun kielitausta oli oikea. Tuollaiset kiintiöt ovat mielestäni syvältä ja sieltä minne päivä ei paista.
Vastakysymys ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville kaksikielisille. Olisitteko turvanneet suomenkielisten oikeudet samalla tavalla mitä itsekkin olette saaneet tässä maassa, jos prosenttiosuudet olisivat 95/5 ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien hyväksi. Olisitteko?
Uskaltaisin väittää, että -piip- olisi!
Melko varma siitä, että mielipiteeni olisi sama kuin nyt. Eli en kannattaisi pakko-opetusta, mutta haluaisin turvata kielen aseman. Ja kyllä kiintiöt ovat väärin. Ei se kielitausta aina kuitenkaan ole opiskelupaikan haussa etu. Huomattavasti helpompaa esim. lukioon pääseminen on Helsingissä suomenkieliselle. Näissäkin pitää aina kuitenkin muistaa, että kyseessä on kielitaito, eikä kielitausta mikä ratkaisee. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelee myös paljon suomenkielisiä. Se miksi ruotsinkielentaidolle on oma kiintiö yliopistotasolla niin on väärin minustakin.
Ei ihme, ettei nuorempana voinut julkisilla paikoilla puhua ruotsia ilman, että joutui tappeluun. Turpaanhan me ansaitaan :)