Jos haluaa tilastollista tietoa opetusmenetelmien vaikutuksista, paras lähde on kasvatustieteellinen tutkimus. Eivät kenttätyötä tekevät opettajat, vaikka näin voisi äkkiseltään kuvitella. Melkein alalla kuin alalla valitetaan työoloista ja ollaan huolestuneita "tulevaisuuden kehityksestä". Mene vaikka kysymään poliiseilta, onko heidän mielestään vakavan rikollisuuden uhka väistymässä. Tai sosiaalialan työntekijöiltä, huolestuttaako nuorten päihteidenkäyttö.
Sen sijaan päätit lähteä harjoittamaan selvännäkijän ammattia, sillä tunnut osaavan yksilöidä kanssakirjoittajien puoluetaustan, pätevyyden ja ammatin.Yllättäen Jatkoajan viherkommarit kertovat kentällä työskenteleville, että olette väärässä ja väärin valitettu. Peruskoulun käyminen pätevöittää näemmä kaikkeen. En minä lähde kokkien työtä arvostelemaan, vaikka minulla oli joskus 1980-luvun alkupuolella kotitaloutta...
Tarkoituksena ei ollut sanoa, etteikö mitään ongelmia olisi. Resurssit ovat rajalliset ja niiden puitteissa pitää luovia.Ammattiryhmällä on aina oma etu ajettavanaan, se on selvää. Sanoisin kuitenkin, että vähättelet korkeakoulutetun työvoiman kykyä tunnistaa muutoksia ja ongelmia, varsinkin kun koulujärjestelmän tehokkuus on monilla mittareilla todella alentunut 2000-luvun huippuvuosista. Jos ammattilitto sanoo, ettei oikeita ongelmia ole ja opetusministeri komppaa, mutta mittarit näyttävät punaista ja ammattikunta antaa hyvin samansuuntaista viestiä kenttäolosuhteista, eikö voi kuitenkin päätellä opettajien pystyvän ainakin jollain tapaa tulkitsemaan tilannetta sinne päin?
Näin on, eikä hän puhu ainoastaan peruskoulusta, vaan laajemmin aikuiskasvatuksesta ja oppimisen muutoksesta.Pantzar on omassa kannanotossaan hyvin yleisellä tasolla keskustelussa, eikä sinänsä myönnä tai kiistä mitään. Se on hauskaa, että hän sanoo esim. 2016 valmistuneen opetussuunnitelman vaikutusten tutkimisen olevan mahdollista vasta nyt. Suomessa tuo opetussuunnitelma on kuitenkin jo korvattu uudella, vaikkei sen vaikutuksista vielä tiedetä mitään!
Sitä hän ei tosin vahvistanut, että "vituiks on mennyt koko koulujärjestelmän uudistus", kuten linkin tarjonnut kirjoittaja totesi.
Entä jos ongelmat eivät johdu em. uudistuksista, vaan olisivat ilmenneet joka tapauksessa? Yhteiskunta on muuttunut aika paljon pelkästään kuluneen 20:n vuoden aikana.Se olisikin liioiteltu lausunto, koska tosiasiassahan nuo muutokset eivät ole mitenkään mullistavia olleet. Lähinnä voidaan vahvasti kyseenalaistaa se, ovatko ne vähät uudistukset (joiksi leikkaukset usein naamioidaan) oikeasti vastanneet mihinkään haasteeseen kun suomalaisen koulujärjestelmän suunta ei ole niillä millään tavalla oiennut?
Entä jos ongelmat eivät johdu em. uudistuksista, vaan olisivat ilmenneet joka tapauksessa? Yhteiskunta on muuttunut aika paljon pelkästään kuluneen 20:n vuoden aikana.
Jos huomattava osa väestöstä on pysyvästi työttömänä ja syrjäytymisvaarassa, luulisi sen heijastuvan myös heidän lastensa mahdollisuuksiin pärjätä koulussa. Tämä ei sinällään liity millään tavalla opetuksen toteutukseen, vaan olosuhteisiin, joissa sitä järjestetään. Jos siihen päälle lyödään pari ilmiöoppimisen kokeilua, niin tuskin se muuttaa isoa kuvaa.
Suurimmalla osalla ihmisistä voi mennä paremmin kuin koskaan, mutta samanaikaisesti osalla menee huonommin kuin aiemmin. Ehkä tämä oli se, mitä Andersson tarkoitti, ja josta Luukkainen oli samaa mieltä.
Joo ministeri ja OAJ tuli jo kertomaan että ei pidä paikkaansa. Lisää inkluusiota ja lisää RESURSSEJA, eli rahaa. Tähän Irakin tiedotusministeri meemi.En lähtisi pelkän Iltasanomien kyselyn ja joidenkin emeritusheebojen tai Ulla Appelsinin näkemysten perusteella jakamaan lopullista tuomiota.
Hyviä pointteja. Minulla ei ollut mielessä, että uudistukset toisivat ratkaisua perusongelmaan (rahoitus yms). Sen sijaan en tuomitsisi opetuksen yleistä uudistamista sen perusteella, että PISA-tulokset laskevat tai että ongelmia ilmenee.On kuitenkin ihan relevanttia keskustella siitä, miten koulutusjärjestelmä on varustettu kohtaamaan nämä vaikeudet. Suomen vastaus on ollut vähentää koulutuksen rahoitusta kaikilta tasoilta ja ainakin opettajana tuntuu, että perustyön vaikeutumista on paikkailtu paikoin lumelaastarein (luokio-opena LOPSin jatkuva modaaminen, koululla ravaavat konsultit varastoihin suljettavine paperipalautteineen).
...
Ennen oli tarkkikset tms. paikat, missä erikoisoppilaat sai opiskella häiritsemättä muita erikoisopettajien johdolla. Nyt siis enemmistö laitetaan kärsimään vähemmistön sekoiluista, vaikka ongelmaan olisi helppo ratkaisu, eli palataan 90-luvulle.
Älypuhelimien käytölle täyskielto tuntien aikana ja RESURSSIT siihen, että hommataan myös peruskouluun kaikille tarvittavat välineet, joilla voi opiskella ja siis VAIN opiskella.
Kuinka hyvin olet perehtynyt peruskoulun uusiin opetussuunnitelmiin? Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa opetettavia sisältöjä on koko ajan karsittu, samalla myös oppiaineita on helpotettu. Se ei voi olla näkymättä luonnontieteiden PISAssa.Hyviä pointteja. Minulla ei ollut mielessä, että uudistukset toisivat ratkaisua perusongelmaan (rahoitus yms). Sen sijaan en tuomitsisi opetuksen yleistä uudistamista sen perusteella, että PISA-tulokset laskevat tai että ongelmia ilmenee.
Huomaa muutoksen jo valtakunnallisista kokeista. Omassa aineessa oli aloittaessani kahden tunnin kokeet, nyt yhden. Vaatimustaso ei ole sama siltäkään osin.Kuinka hyvin olet perehtynyt peruskoulun uusiin opetussuunnitelmiin? Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa opetettavia sisältöjä on koko ajan karsittu, samalla myös oppiaineita on helpotettu. Se ei voi olla näkymättä luonnontieteiden PISAssa.
Minusta nykyinen opetussuunnitelma ei edes tähtää samanlaiseen sisältöjen osaamiseen kuin aikaisemmat. Painotetaan esimerkiksi tiedonhakutaitoja, tvt-osaamista, tulevaisuustaitoja, ammatteihin tutustumista, ryhmässä työskentelemistä... Oppilaiden ja opettajan pitää pystyä entistä laajemmin analysoimaan oppimisen edistymistä; tehdään itsearviointia ja vertaisarviointia. Kaikki nämä vievät aikaa sisällöistä ja ulkoa opettelemisesta ja näkyvät PISAssa, mutta ei silti ole väärin tehty.
Aloitin Vantaalla 22 vuotta sitten yläkoulussa. Oli tavalliset luokat ja kaksi tarkkista. Ei avustajia, laaja-alaisia erityisopettajia, ei ketään. Ensimmäisellä valvontaluokallani oli 14 oppilasta. Nykyisin alkaa erityisopettajia, resurssiopettajia, avustajia, vieraskielisten tukihenkilöitä ymv. porukkaa olla yhtä paljon kuin aineenopettajia. Suurin piirtein 1/3:lla oppilaista on erityisen tai tehostetun tuen päätös tai jokin muu seikka, joka pitää oppimisessa huomioida. Luokkakoko on 22-24 oppilasta. Työ on melkoista sovittelemista ja muistamista. Minusta tärkein asia olisi luokkakokojen pienentäminen. Silloin opettaja pystyisi tuntemaan oppilaansa paremmin, eikä tarvittaisi tuollaista määrää muuta väkeä. Työrauhakin paranisi. Tästä ikävä kyllä asiantuntija-asemaan päässeet kasvatustieteen professorit ovat eri mieltä.
...Itse teetän paljon tehtäviä ja vedän tunnit enemmän opettajajohtoisesti, koska yläasteikäiset eivät useimmiten ole erityisen itseohjautuvia. Uusi OPS kuitenkin olettaa, että ovat. Toki on ryhmätöitä ja muunlaisia tapoja opiskella, mutta oppilaat aidosti haluavat opetusta.
Hyvin harvat ovat aidosti itseohjautuvia. Mahdollisuuksia annetaan, mutta moni ei selviä edes joustavista palautuspäivistä jne.Minusta teinit ovat useimmiten itseohjautuvaa, kun vaan heille antaa mahdollisuuden mokaamiseen. Oppilaat haluavat opetusta totta kai, mutta eivät välttämättä vaadi opettajaa luennoimaan luokan eteen.
Minä olen vähentänyt luennoimista ja muistiinpanojen teettämistä, mutta kyllä näitäkin vielä harrastetaan. Entistä enemmän annan aikaa tehdä tehtäviä omaan tahtiin, ja luonnontieteisiinkin on tullut tutkielmia ja esseitä. Oppilastöistä tehdään raportteja ja työselostuksia, mikä on todella vaikeaa osalle oppilaista. Tekevät tutkimukset, mutta niiden analysointi ja raportointi ei onnistu. Yksi arvioitavista asioista onkin se, kuinka omatoimisesti oppilas tämän tyyppisistä töistä selviää.Minusta teinit ovat useimmiten itseohjautuvaa, kun vaan heille antaa mahdollisuuden mokaamiseen. Oppilaat haluavat opetusta totta kai, mutta eivät välttämättä vaadi opettajaa luennoimaan luokan eteen.
Essseet ja ryhmäprojektit on käytössä, sekä videotyöt ja muut sellaiset. Oman oppimisen ja osaamisen arvioiminen on tosiaan haastavaa. Osa olettaa, että pienellä vaivalla tulisi ansaita kiitettävä.Minä olen vähentänyt luennoimista ja muistiinpanojen teettämistä, mutta kyllä näitäkin vielä harrastetaan. Entistä enemmän annan aikaa tehdä tehtäviä omaan tahtiin, ja luonnontieteisiinkin on tullut tutkielmia ja esseitä. Oppilastöistä tehdään raportteja ja työselostuksia, mikä on todella vaikeaa osalle oppilaista. Tekevät tutkimukset, mutta niiden analysointi ja raportointi ei onnistu. Yksi arvioitavista asioista onkin se, kuinka omatoimisesti oppilas tämän tyyppisistä töistä selviää.
Meillä on sähköiset materiaalit, mistä opettaja näkee, mitä kukakin on tehnyt. Yhdessä kappaleessa on niin paljon tehtäviä, että ne riittävät nopeimmillekin. Paljon on niitä, jotka tekevät valtavasti, ja suhteellisen paljon niitäkin, jotka tekevät ihan minimit. Löytyy laajempiakin tehtäviä, jotka edellyttävät pohtimista ja asioiden yhdistelyä, sekä itsenäistä tiedonhakua. Osa oppilaista lukee kappaleita etukäteen ja tekee tehtäviäkin, enkä sitä tietenkään kieltänyt ole.Essseet ja ryhmäprojektit on käytössä, sekä videotyöt ja muut sellaiset. Oman oppimisen ja osaamisen arvioiminen on tosiaan haastavaa. Osa olettaa, että pienellä vaivalla tulisi ansaita kiitettävä.
Aiemmin kokeilin juuri tuota omaan tahtiin etenemistä. Ei oikein toiminut. Oppilaat näkevät muiden etenevän hitaammin ja haluavat tehdä samoin. Oli vähissä ne, jotka ottivat vastaan haastavampaa materiaalia/tehtäviä. Ei haluta millään tavalla erottautua massasta.
Omassa aineessa myös sähöinen materiaali käytössä. Tehtäviä vaan on aika vähän ja niistä suoriudutaan melko nopeasti. Siksi laitan sähköiselle oppimisalustalle (lue: Classroom) lisätehtäviä. Niitä ei sitten kaikki palautakaan ajoissa. Siinä tulee joustoa, etenkin jos oppilaalla on todettu ongelmia oppimisessa (ja erityisesti jos on hojksattu tai vsop).Meillä on sähköiset materiaalit, mistä opettaja näkee, mitä kukakin on tehnyt. Yhdessä kappaleessa on niin paljon tehtäviä, että ne riittävät nopeimmillekin. Paljon on niitä, jotka tekevät valtavasti, ja suhteellisen paljon niitäkin, jotka tekevät ihan minimit. Löytyy laajempiakin tehtäviä, jotka edellyttävät pohtimista ja asioiden yhdistelyä, sekä itsenäistä tiedonhakua. Osa oppilaista lukee kappaleita etukäteen ja tekee tehtäviäkin, enkä sitä tietenkään kieltänyt ole.
Hyvin harvat ovat aidosti itseohjautuvia. Mahdollisuuksia annetaan, mutta moni ei selviä edes joustavista palautuspäivistä jne.
Luennoiminen ei olekaan jatkuvasti tarpeellista. Lähinnä käydään yhdessä läpi ongelmakohtia, näin esimerkiksi.
Kyllä, iso osa on fiksua väkeä, ja liki kaikista tulee vähintään kelvollisia kansalaisia. Itsekin tykkään junnuista, välittömyys ja vuorovaikutus on parasta heidän kanssaan. Yläkoulun perusopetusryhmä kera integroiduin oppilain ei vain ole ehkä se paras otos kaikessa heterogeenisuudessaan harjoitella itseohjautuvuutta.Sinulla on aika ikävä kuva nuorisosta, minusta suurin osa on ihan fiksua väkeä.
Olen realistinen. Mukavia ne on ihmisinä, mutta ei ne silti kaikessa teini-iän myllerryksessä ole itseohjautuvia, vaan tarvitsevat paljon tukea. Sen näkee myös omasta teinistä.Sinulla on aika ikävä kuva nuorisosta, minusta suurin osa on ihan fiksua väkeä.
Huh, onko tosiaan lukiossa noin paljon kovempi palkkataso? Jos itsellä olisi opetusvelvollisuuden verran tunteja, niin bruttopalkka jäisi 3200 euroon kuussa. Ja siinä on jo pari ikälisää mukana.Nyt kun on tullut syyslukukausi toimittua maahanmuuttajien opettajana iltalukiossa (he tosin käyvät aikuisten peruskoulua, vaikka ovatkin iltalukion kirjoilla), niin voin kertoa, että suurimmat ongelmat tulevat oppilaiden heikosta kielitaidosta. Matematiikassa sanalliset tehtävät ovat suurimmalle osalle aivan liian vaikeita, kun he eivät ymmärrä, mitä kysytään. Matemaattiset taidot melkein kaikilta kyllä löytyvät, mutta asiat pitää saada hyvin selkokielellä selitettyä. Mistään ilmiö-opetuksesta heidän kohdallaan on turha edes puhua. Eli tuo peruskoulun uusin opetussuunnitelma oli kyllä heidän kohdallaan täysi susi jo syntyessään.
Sitten tuosta palkkausasiasta: minulla on tehtäväkohtainen palkka nyt reilut 3300€/kk. En tiedä miksi Kouvolan kaupunki maksaa opettajille taulukkopalkkaa suurempaa korvausta. Täydet ikälisät korottavat tuota noin 1000€/kk. Lisäksi minulla on 0,79 ylituntia/kk (ei aavistustakaan siitä, miten tämä on laskettu), joka vielä nostaa palkkaa reilun satasen kuussa. Tämä edellyttää 18 tuntia opetusta viikossa, paitsi että iltalukiossa se todellinen tuntimäärä on 14,4 tuntia viikossa. Tämä johtuu siitä, että iltalukion kurssit ovat vain 4 tuntia viikossa, kun päivälukiossa ne ovat 5. Yksittäisten tuntien palkkani on 55,72€, tämän huomasin, kun pidin muutaman tunnin toisen opettajan puolesta hänen sairaslomansa aikana. Kaikkiaan tällainen vanha opettaja tienaa siis noin 4500€/kk suurin piirtein opetusvelvollisuuden mukaisilla tunneilla, nuoremmat opettajat jonkin verran vähemmän.
Eikös se riipu opetettavasta aineesta? Esimerkiksi äidinkielen opettajalla on pienempi tuntimäärä kuin biologian lehtorilla. Eli samalla tuntimäärällä äidinkieltä opettamalla saa enemmän.Huh, onko tosiaan lukiossa noin paljon kovempi palkkataso? Jos itsellä olisi opetusvelvollisuuden verran tunteja, niin bruttopalkka jäisi 3200 euroon kuussa. Ja siinä on jo pari ikälisää mukana.
Tämä siis yläkoulun aineenopettajana.