Opetustyö

[olkikuukkeli]

Sitä hän ei tosin vahvistanut, että "vituiks on mennyt koko koulujärjestelmän uudistus", kuten linkin tarjonnut kirjoittaja totesi.

Se olisikin liioiteltu lausunto, koska tosiasiassahan nuo muutokset eivät ole mitenkään mullistavia olleet. Lähinnä voidaan vahvasti kyseenalaistaa se, ovatko ne vähät uudistukset (joiksi leikkaukset usein naamioidaan) oikeasti vastanneet mihinkään haasteeseen kun suomalaisen koulujärjestelmän suunta ei ole niillä millään tavalla oiennut? Pantzarin kommentti resursseista on mielestäni tosi banaali ja itse väittäisin, että saatavilla olevien resurssien määrä vaikuttaa kyllä vahvasti koulujen kykyyn hoitaa tehtäväänsä. Koulutusleikkausten ja koulutulosten laskemisen välinen korrelaatio ei varmaan ole ns. merirosvograafi kuitenkaan.

 

[Walrus21]

Se olisikin liioiteltu lausunto, koska tosiasiassahan nuo muutokset eivät ole mitenkään mullistavia olleet. Lähinnä voidaan vahvasti kyseenalaistaa se, ovatko ne vähät uudistukset (joiksi leikkaukset usein naamioidaan) oikeasti vastanneet mihinkään haasteeseen kun suomalaisen koulujärjestelmän suunta ei ole niillä millään tavalla oiennut?

Entä jos ongelmat eivät johdu em. uudistuksista, vaan olisivat ilmenneet joka tapauksessa? Yhteiskunta on muuttunut aika paljon pelkästään kuluneen 20:n vuoden aikana.

Jos huomattava osa väestöstä on pysyvästi työttömänä ja syrjäytymisvaarassa, luulisi sen heijastuvan myös heidän lastensa mahdollisuuksiin pärjätä koulussa. Tämä ei sinällään liity millään tavalla opetuksen toteutukseen, vaan olosuhteisiin, joissa sitä järjestetään. Jos siihen päälle lyödään pari ilmiöoppimisen kokeilua, niin tuskin se muuttaa isoa kuvaa.

Suurimmalla osalla ihmisistä voi mennä paremmin kuin koskaan, mutta samanaikaisesti osalla menee huonommin kuin aiemmin. Ehkä tämä oli se, mitä Andersson tarkoitti, ja josta Luukkainen oli samaa mieltä.

 

[olkikuukkeli]

Entä jos ongelmat eivät johdu em. uudistuksista, vaan olisivat ilmenneet joka tapauksessa? Yhteiskunta on muuttunut aika paljon pelkästään kuluneen 20:n vuoden aikana.

Jos huomattava osa väestöstä on pysyvästi työttömänä ja syrjäytymisvaarassa, luulisi sen heijastuvan myös heidän lastensa mahdollisuuksiin pärjätä koulussa. Tämä ei sinällään liity millään tavalla opetuksen toteutukseen, vaan olosuhteisiin, joissa sitä järjestetään. Jos siihen päälle lyödään pari ilmiöoppimisen kokeilua, niin tuskin se muuttaa isoa kuvaa.

Suurimmalla osalla ihmisistä voi mennä paremmin kuin koskaan, mutta samanaikaisesti osalla menee huonommin kuin aiemmin. Ehkä tämä oli se, mitä Andersson tarkoitti, ja josta Luukkainen oli samaa mieltä.

Mielestäni on selvää, että vaikeuksia olisi ollut edessä joka tapauksessa. Finanssikriisin ja Nokian romahduksen jälkeinen työttömyys ja tuottavuuden kasvun pysähtyminen, sosiaalinen media ja muut "häiriötekijät", alueellisten erojen kasvaminen yms. ovat asioita, jotka eivät voi olla näkymättä koulumaailmassakin. On kuitenkin ihan relevanttia keskustella siitä, miten koulutusjärjestelmä on varustettu kohtaamaan nämä vaikeudet. Suomen vastaus on ollut vähentää koulutuksen rahoitusta kaikilta tasoilta ja ainakin opettajana tuntuu, että perustyön vaikeutumista on paikkailtu paikoin lumelaastarein (luokio-opena LOPSin jatkuva modaaminen, koululla ravaavat konsultit varastoihin suljettavine paperipalautteineen).

Kyllä minä opettajana olen pettynyt siihen, että minun etujani ajava järjestö vähättelee negatiivista kehitystä ja alan ministeri jatkaa samaa mantraa. Jo silloin kuin olin taloudellisesti riippumaton opetusalasta Suomessa pidin sitä yhteiskunnan osa-alueena, jota täytyy tarkastella kriittisesti ja kehittää parhaan mahdollisen järjestelmän ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Enkä tarkoita tällä pelkästään ilmiselviä taloudellisia tekijöitä, joita koulutuksella on, vaan ihan kansalaiskasvatuksen aspektiakin.

 

[moby]

En lähtisi pelkän Iltasanomien kyselyn ja joidenkin emeritusheebojen tai Ulla Appelsinin näkemysten perusteella jakamaan lopullista tuomiota.

Joo ministeri ja OAJ tuli jo kertomaan että ei pidä paikkaansa. Lisää inkluusiota ja lisää RESURSSEJA, eli rahaa. Tähän Irakin tiedotusministeri meemi.

Tämä on mielenkiintoinen ideologinen valinta. Nähdään ettei homma toimi, mutta silti pakko jatkaa, koska pakko jatkaa maksoi mitä maksoi.

Ennen oli tarkkikset tms. paikat, missä erikoisoppilaat sai opiskella häiritsemättä muita erikoisopettajien johdolla. Nyt siis enemmistö laitetaan kärsimään vähemmistön sekoiluista, vaikka ongelmaan olisi helppo ratkaisu, eli palataan 90-luvulle.

Älypuhelimien käytölle täyskielto tuntien aikana ja RESURSSIT siihen, että hommataan myös peruskouluun kaikille tarvittavat välineet, joilla voi opiskella ja siis VAIN opiskella.

 

[kimbe66]

Olen nyt lukiossa matematiikan ja fysiikan opettajana. Opetan kuitenkin tänä lukuvuonna pelkästään aikuisten peruskoululaisia, jotka käytännössä kaikki ovat maahanmuuttajia. Tunteja olen ottanut vain opetusvelvollisuuden verran (18h/viikko), mutta nämä vähätkin tunnit pusertavat kyllä kaikki mehut irti minusta.

Haaste tässä on siinä, etteivät oppilaat oikein kunnolla ymmärrä suomen kieltä, mutta opetuskieleksi on kuitenkin sovittu suomi. Eikä tässä paljon auttaisi, vaikka käyttäisin englantia, kun oppilaat ovat pääasiassa Somaliasta ja Venäjältä kotoisin. Lisäksi heidän matemaattiset taitonsa vaihtelevat nollasta sataan. Jotkut eivät pysty laskemaan ilman laskinta edes 5+7, kun sormet loppuvat kesken. Toiset taas osaavat ratkaista kohtalaisen vaikeita yhtälöitäkin. Mutta kun kaikki ovat samassa ryhmässä oppimassa, niin jokaiselle sopivien tehtävien laatiminen on työn ja tuskan takana. Ja aikaa kuluu. Hyvää tässä on se, että kaikki ovat todella motivoituneita oppimaan. Joillakin jopa lupa saada jäädä Suomeen riippuu tästä peruskoulun läpäisystä. Ilmiöopetuksen olen kyllä heidän kanssaan heivannut hel..tin kuuseen, melkein kädestä pitäen täytyy matematiikan perusteita useimmille opettaa.

Välillä sitä ihmettelee, että miksi tuli suostuttua tähän hommaan, mutta on se melko palkitsevaa, kun huomaa jonkun oppilaan vihdoin tajunneen asian. Tummillekin kasvoille syttyy sellainen loiste ja silmiin ilo, ettei sitä pysty sanoin kuvailemaan. Eivätkä nämä oppilaani ole ujoja ilmaisemaan sanallisestikaan onnistumisiaan. Kaiken lisäksi vielä kiittävät jokaisen oppitunnin jälkeen. Sitä ei normaalissa peruskoulussa pääse juuri kuulemaan.

 

[Walrus21]

On kuitenkin ihan relevanttia keskustella siitä, miten koulutusjärjestelmä on varustettu kohtaamaan nämä vaikeudet. Suomen vastaus on ollut vähentää koulutuksen rahoitusta kaikilta tasoilta ja ainakin opettajana tuntuu, että perustyön vaikeutumista on paikkailtu paikoin lumelaastarein (luokio-opena LOPSin jatkuva modaaminen, koululla ravaavat konsultit varastoihin suljettavine paperipalautteineen).

Hyviä pointteja. Minulla ei ollut mielessä, että uudistukset toisivat ratkaisua perusongelmaan (rahoitus yms). Sen sijaan en tuomitsisi opetuksen yleistä uudistamista sen perusteella, että PISA-tulokset laskevat tai että ongelmia ilmenee.

 

[TosiFani]

...

Ennen oli tarkkikset tms. paikat, missä erikoisoppilaat sai opiskella häiritsemättä muita erikoisopettajien johdolla. Nyt siis enemmistö laitetaan kärsimään vähemmistön sekoiluista, vaikka ongelmaan olisi helppo ratkaisu, eli palataan 90-luvulle.

Älypuhelimien käytölle täyskielto tuntien aikana ja RESURSSIT siihen, että hommataan myös peruskouluun kaikille tarvittavat välineet, joilla voi opiskella ja siis VAIN opiskella.

Pari juttua:

Inkluusio ei ole pelkästään huono juttu, varsin moni erityisentuen oppilas pystyy opiskelemaan yleisopetuksen ryhmissä sopivalla tuella. Valitettavasti tässä ollaan menty äärimmäisyyksiin, laidasta toiseen. Aikaisemmin tarkkikset leimasivat oppilaan, nyt huonosti toteutettu inkluusio leimaa oppilaan.

Laki ei mahdollista älypuhelimien täyskieltoa.

 

[sampio]

90-luvulle paluu ratkaisisi varmasti paljon asioita tietyn kansanosan mielestä.

 

[kyykäärme]

Hyviä pointteja. Minulla ei ollut mielessä, että uudistukset toisivat ratkaisua perusongelmaan (rahoitus yms). Sen sijaan en tuomitsisi opetuksen yleistä uudistamista sen perusteella, että PISA-tulokset laskevat tai että ongelmia ilmenee.

Kuinka hyvin olet perehtynyt peruskoulun uusiin opetussuunnitelmiin? Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa opetettavia sisältöjä on koko ajan karsittu, samalla myös oppiaineita on helpotettu. Se ei voi olla näkymättä luonnontieteiden PISAssa.

Minusta nykyinen opetussuunnitelma ei edes tähtää samanlaiseen sisältöjen osaamiseen kuin aikaisemmat. Painotetaan esimerkiksi tiedonhakutaitoja, tvt-osaamista, tulevaisuustaitoja, ammatteihin tutustumista, ryhmässä työskentelemistä... Oppilaiden ja opettajan pitää pystyä entistä laajemmin analysoimaan oppimisen edistymistä; tehdään itsearviointia ja vertaisarviointia. Kaikki nämä vievät aikaa sisällöistä ja ulkoa opettelemisesta ja näkyvät PISAssa, mutta ei silti ole väärin tehty.

Aloitin Vantaalla 22 vuotta sitten yläkoulussa. Oli tavalliset luokat ja kaksi tarkkista. Ei avustajia, laaja-alaisia erityisopettajia, ei ketään. Ensimmäisellä valvontaluokallani oli 14 oppilasta. Nykyisin alkaa erityisopettajia, resurssiopettajia, avustajia, vieraskielisten tukihenkilöitä ymv. porukkaa olla yhtä paljon kuin aineenopettajia. Suurin piirtein 1/3:lla oppilaista on erityisen tai tehostetun tuen päätös tai jokin muu seikka, joka pitää oppimisessa huomioida. Luokkakoko on 22-24 oppilasta. Työ on melkoista sovittelemista ja muistamista. Minusta tärkein asia olisi luokkakokojen pienentäminen. Silloin opettaja pystyisi tuntemaan oppilaansa paremmin, eikä tarvittaisi tuollaista määrää muuta väkeä. Työrauhakin paranisi. Tästä ikävä kyllä asiantuntija-asemaan päässeet kasvatustieteen professorit ovat eri mieltä.

 

[clayman]

Kuinka hyvin olet perehtynyt peruskoulun uusiin opetussuunnitelmiin? Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa opetettavia sisältöjä on koko ajan karsittu, samalla myös oppiaineita on helpotettu. Se ei voi olla näkymättä luonnontieteiden PISAssa.

Minusta nykyinen opetussuunnitelma ei edes tähtää samanlaiseen sisältöjen osaamiseen kuin aikaisemmat. Painotetaan esimerkiksi tiedonhakutaitoja, tvt-osaamista, tulevaisuustaitoja, ammatteihin tutustumista, ryhmässä työskentelemistä... Oppilaiden ja opettajan pitää pystyä entistä laajemmin analysoimaan oppimisen edistymistä; tehdään itsearviointia ja vertaisarviointia. Kaikki nämä vievät aikaa sisällöistä ja ulkoa opettelemisesta ja näkyvät PISAssa, mutta ei silti ole väärin tehty.

Aloitin Vantaalla 22 vuotta sitten yläkoulussa. Oli tavalliset luokat ja kaksi tarkkista. Ei avustajia, laaja-alaisia erityisopettajia, ei ketään. Ensimmäisellä valvontaluokallani oli 14 oppilasta. Nykyisin alkaa erityisopettajia, resurssiopettajia, avustajia, vieraskielisten tukihenkilöitä ymv. porukkaa olla yhtä paljon kuin aineenopettajia. Suurin piirtein 1/3:lla oppilaista on erityisen tai tehostetun tuen päätös tai jokin muu seikka, joka pitää oppimisessa huomioida. Luokkakoko on 22-24 oppilasta. Työ on melkoista sovittelemista ja muistamista. Minusta tärkein asia olisi luokkakokojen pienentäminen. Silloin opettaja pystyisi tuntemaan oppilaansa paremmin, eikä tarvittaisi tuollaista määrää muuta väkeä. Työrauhakin paranisi. Tästä ikävä kyllä asiantuntija-asemaan päässeet kasvatustieteen professorit ovat eri mieltä.

Huomaa muutoksen jo valtakunnallisista kokeista. Omassa aineessa oli aloittaessani kahden tunnin kokeet, nyt yhden. Vaatimustaso ei ole sama siltäkään osin.

Itse teetän paljon tehtäviä ja vedän tunnit enemmän opettajajohtoisesti, koska yläasteikäiset eivät useimmiten ole erityisen itseohjautuvia. Uusi OPS kuitenkin olettaa, että ovat. Toki on ryhmätöitä ja muunlaisia tapoja opiskella, mutta oppilaat aidosti haluavat opetusta.

 

[TosiFani]

...Itse teetän paljon tehtäviä ja vedän tunnit enemmän opettajajohtoisesti, koska yläasteikäiset eivät useimmiten ole erityisen itseohjautuvia. Uusi OPS kuitenkin olettaa, että ovat. Toki on ryhmätöitä ja muunlaisia tapoja opiskella, mutta oppilaat aidosti haluavat opetusta.

Minusta teinit ovat useimmiten itseohjautuvaa, kun vaan heille antaa mahdollisuuden mokaamiseen. Oppilaat haluavat opetusta totta kai, mutta eivät välttämättä vaadi opettajaa luennoimaan luokan eteen.

 

[clayman]

Minusta teinit ovat useimmiten itseohjautuvaa, kun vaan heille antaa mahdollisuuden mokaamiseen. Oppilaat haluavat opetusta totta kai, mutta eivät välttämättä vaadi opettajaa luennoimaan luokan eteen.

Hyvin harvat ovat aidosti itseohjautuvia. Mahdollisuuksia annetaan, mutta moni ei selviä edes joustavista palautuspäivistä jne.

Luennoiminen ei olekaan jatkuvasti tarpeellista. Lähinnä käydään yhdessä läpi ongelmakohtia, näin esimerkiksi.

 

[kyykäärme]

Minusta teinit ovat useimmiten itseohjautuvaa, kun vaan heille antaa mahdollisuuden mokaamiseen. Oppilaat haluavat opetusta totta kai, mutta eivät välttämättä vaadi opettajaa luennoimaan luokan eteen.

Minä olen vähentänyt luennoimista ja muistiinpanojen teettämistä, mutta kyllä näitäkin vielä harrastetaan. Entistä enemmän annan aikaa tehdä tehtäviä omaan tahtiin, ja luonnontieteisiinkin on tullut tutkielmia ja esseitä. Oppilastöistä tehdään raportteja ja työselostuksia, mikä on todella vaikeaa osalle oppilaista. Tekevät tutkimukset, mutta niiden analysointi ja raportointi ei onnistu. Yksi arvioitavista asioista onkin se, kuinka omatoimisesti oppilas tämän tyyppisistä töistä selviää.

 

[clayman]

Minä olen vähentänyt luennoimista ja muistiinpanojen teettämistä, mutta kyllä näitäkin vielä harrastetaan. Entistä enemmän annan aikaa tehdä tehtäviä omaan tahtiin, ja luonnontieteisiinkin on tullut tutkielmia ja esseitä. Oppilastöistä tehdään raportteja ja työselostuksia, mikä on todella vaikeaa osalle oppilaista. Tekevät tutkimukset, mutta niiden analysointi ja raportointi ei onnistu. Yksi arvioitavista asioista onkin se, kuinka omatoimisesti oppilas tämän tyyppisistä töistä selviää.

Essseet ja ryhmäprojektit on käytössä, sekä videotyöt ja muut sellaiset. Oman oppimisen ja osaamisen arvioiminen on tosiaan haastavaa. Osa olettaa, että pienellä vaivalla tulisi ansaita kiitettävä.

Aiemmin kokeilin juuri tuota omaan tahtiin etenemistä. Ei oikein toiminut. Oppilaat näkevät muiden etenevän hitaammin ja haluavat tehdä samoin. Oli vähissä ne, jotka ottivat vastaan haastavampaa materiaalia/tehtäviä. Ei haluta millään tavalla erottautua massasta.

 

[kyykäärme]

Essseet ja ryhmäprojektit on käytössä, sekä videotyöt ja muut sellaiset. Oman oppimisen ja osaamisen arvioiminen on tosiaan haastavaa. Osa olettaa, että pienellä vaivalla tulisi ansaita kiitettävä.

Aiemmin kokeilin juuri tuota omaan tahtiin etenemistä. Ei oikein toiminut. Oppilaat näkevät muiden etenevän hitaammin ja haluavat tehdä samoin. Oli vähissä ne, jotka ottivat vastaan haastavampaa materiaalia/tehtäviä. Ei haluta millään tavalla erottautua massasta.

Meillä on sähköiset materiaalit, mistä opettaja näkee, mitä kukakin on tehnyt. Yhdessä kappaleessa on niin paljon tehtäviä, että ne riittävät nopeimmillekin. Paljon on niitä, jotka tekevät valtavasti, ja suhteellisen paljon niitäkin, jotka tekevät ihan minimit. Löytyy laajempiakin tehtäviä, jotka edellyttävät pohtimista ja asioiden yhdistelyä, sekä itsenäistä tiedonhakua. Osa oppilaista lukee kappaleita etukäteen ja tekee tehtäviäkin, enkä sitä tietenkään kieltänyt ole.

 

[clayman]

Meillä on sähköiset materiaalit, mistä opettaja näkee, mitä kukakin on tehnyt. Yhdessä kappaleessa on niin paljon tehtäviä, että ne riittävät nopeimmillekin. Paljon on niitä, jotka tekevät valtavasti, ja suhteellisen paljon niitäkin, jotka tekevät ihan minimit. Löytyy laajempiakin tehtäviä, jotka edellyttävät pohtimista ja asioiden yhdistelyä, sekä itsenäistä tiedonhakua. Osa oppilaista lukee kappaleita etukäteen ja tekee tehtäviäkin, enkä sitä tietenkään kieltänyt ole.

Omassa aineessa myös sähöinen materiaali käytössä. Tehtäviä vaan on aika vähän ja niistä suoriudutaan melko nopeasti. Siksi laitan sähköiselle oppimisalustalle (lue: Classroom) lisätehtäviä. Niitä ei sitten kaikki palautakaan ajoissa. Siinä tulee joustoa, etenkin jos oppilaalla on todettu ongelmia oppimisessa (ja erityisesti jos on hojksattu tai vsop).

Omaan tahtiin eteneminen on myös siitä ongelmallista, että on kuitenkin tietty aikataulu kokeiden suhteen ja pitää huomioida muiden oppiaineiden suoritukset, ettei kuormita oppilaita liikaa.

 

[TosiFani]

Hyvin harvat ovat aidosti itseohjautuvia. Mahdollisuuksia annetaan, mutta moni ei selviä edes joustavista palautuspäivistä jne.

Luennoiminen ei olekaan jatkuvasti tarpeellista. Lähinnä käydään yhdessä läpi ongelmakohtia, näin esimerkiksi.

Sinulla on aika ikävä kuva nuorisosta, minusta suurin osa on ihan fiksua väkeä.

 

[sampio]

Sinulla on aika ikävä kuva nuorisosta, minusta suurin osa on ihan fiksua väkeä.

Kyllä, iso osa on fiksua väkeä, ja liki kaikista tulee vähintään kelvollisia kansalaisia. Itsekin tykkään junnuista, välittömyys ja vuorovaikutus on parasta heidän kanssaan. Yläkoulun perusopetusryhmä kera integroiduin oppilain ei vain ole ehkä se paras otos kaikessa heterogeenisuudessaan harjoitella itseohjautuvuutta.

Pienryhmä vahvan yksilöllisen tuen kera on eri asia, mutta 25 oppilasta, jossa on koko yhteiskunnan kirjo edustettuna, on mahdotonta saada parhaimmankaan opettajan aina pidettyä hanskassaan. Olen toiminut kaksi lukuvuotta erkkana rapian kymmenen vuoden aineenopetuksen lisäksi, ja onhan siinä eroa, että integraatiotuntien ulkopuolella olen avustajan kanssa kahdestaan 1-9 oppilaan kanssa vrt. yksin 25 oppilaan kanssa, kun puhutaan ihan siitä perus opetustilanteesta. Oppilashuolto sitten erikseen, vaikka sekin voi pahimmillaan olla aikamoinen suo luokanvalvojallekin - nimimerkillä edellisen kasiluokan syksyllä kaksi vakavaa lastensuojelutapausta läpi käynyt.
---

Hyppäsin muutamaksi tunniksi takaisin luokkaan tämän lukuvuoden ajaksi. Teen päätyössäni pedagogista kehitystyötä ja isona asiakasryhmänämme ovat kunnat ja oppilaitokset. Tuumasin, jotta haluan pitää yllä opetustuntumaa tietääkseni, mitä kentällä tapahtuu. Ja erinomainen ratkaisu kyllä! Vuodessa häviää yllättävän tehokkaasti mielestä se koulun arki, ja sikäli ymmärrän hyvin kritiikin, joka opettajilta nousee virastoista ilman luokkahuonekokemusta kumpuavia kehitys- ja hankemonsuuneja kohtaan - hyväähän niillä tarkoitetaan, mutta kaukana ne usein ovat siitä eturintaman toiminnasta. Helvetin hektistä ja sirpaleista tuo opettajan duuni on vrt. asiantuntijatyöni, vaikka pienen tuntimääräni vuoksi en ole velvoitettu valvontoihin tms. ylimääräisiin rasteihin. Toimistohommissa on paineita ja vastuita, mutta niitä saa tehdä pääosin rauhassa keskittyen ja lisäksi työtunnit kirjataan 1:1. Harva opettaja pystyy näin tekemään.
---

Kolmas kokonaisuus - viitaten tuohon edelliseen viestiini 90-luvun haikailusta, ei se mikään ratkaisu ole, että huudellaan jonkin kuvitellun auktoriteetin perään. Maailma muuttuu, eikä koulu ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Sen sijaan resursseja kouluihin tarvitaan ilmiselvästi. Palkka opettajilla on ok, lomat erinomaiset. Rahaa kuitenkin tarvittaisiin ryhmäkokojen pienentämiseen, oppilashuollon tehostamiseen ja varhaisempaan puuttumiseen sekä ryhmäkokojen pienentämisen myötä opettajien ja avustajien määrän lisäämiseen. Osin myös pienryhmiä voisi palauttaa takaisin. Integraatio sinänsä ei ole huono asia, kolmiportainen tuki kirjauksineen vielä vähemmän (oma poikani on tehostetun tuen oppilas ja huoltajana olen erittäin tyytyväinen, että tukitoimet on kirjattu Wilmaan ja niitä ainakin pyritään seuraamaan ja toteuttamaan) , mutta tätä kaikkea ei pitäisi voida repiä opettajien selkänahasta.

 

[clayman]

Sinulla on aika ikävä kuva nuorisosta, minusta suurin osa on ihan fiksua väkeä.

Olen realistinen. Mukavia ne on ihmisinä, mutta ei ne silti kaikessa teini-iän myllerryksessä ole itseohjautuvia, vaan tarvitsevat paljon tukea. Sen näkee myös omasta teinistä.

Ja itseohjautuvuus ei ole yhtä kuin viisaus...

 

[kimbe66]

Nyt kun on tullut syyslukukausi toimittua maahanmuuttajien opettajana iltalukiossa (he tosin käyvät aikuisten peruskoulua, vaikka ovatkin iltalukion kirjoilla), niin voin kertoa, että suurimmat ongelmat tulevat oppilaiden heikosta kielitaidosta. Matematiikassa sanalliset tehtävät ovat suurimmalle osalle aivan liian vaikeita, kun he eivät ymmärrä, mitä kysytään. Matemaattiset taidot melkein kaikilta kyllä löytyvät, mutta asiat pitää saada hyvin selkokielellä selitettyä. Mistään ilmiö-opetuksesta heidän kohdallaan on turha edes puhua. Eli tuo peruskoulun uusin opetussuunnitelma oli kyllä heidän kohdallaan täysi susi jo syntyessään.

Sitten tuosta palkkausasiasta: minulla on tehtäväkohtainen palkka nyt reilut 3300€/kk. En tiedä miksi Kouvolan kaupunki maksaa opettajille taulukkopalkkaa suurempaa korvausta. Täydet ikälisät korottavat tuota noin 1000€/kk. Lisäksi minulla on 0,79 ylituntia/kk (ei aavistustakaan siitä, miten tämä on laskettu), joka vielä nostaa palkkaa reilun satasen kuussa. Tämä edellyttää 18 tuntia opetusta viikossa, paitsi että iltalukiossa se todellinen tuntimäärä on 14,4 tuntia viikossa. Tämä johtuu siitä, että iltalukion kurssit ovat vain 4 tuntia viikossa, kun päivälukiossa ne ovat 5. Yksittäisten tuntien palkkani on 55,72€, tämän huomasin, kun pidin muutaman tunnin toisen opettajan puolesta hänen sairaslomansa aikana. Kaikkiaan tällainen vanha opettaja tienaa siis noin 4500€/kk suurin piirtein opetusvelvollisuuden mukaisilla tunneilla, nuoremmat opettajat jonkin verran vähemmän.

 

[Kampeaja]

Nyt kun on tullut syyslukukausi toimittua maahanmuuttajien opettajana iltalukiossa (he tosin käyvät aikuisten peruskoulua, vaikka ovatkin iltalukion kirjoilla), niin voin kertoa, että suurimmat ongelmat tulevat oppilaiden heikosta kielitaidosta. Matematiikassa sanalliset tehtävät ovat suurimmalle osalle aivan liian vaikeita, kun he eivät ymmärrä, mitä kysytään. Matemaattiset taidot melkein kaikilta kyllä löytyvät, mutta asiat pitää saada hyvin selkokielellä selitettyä. Mistään ilmiö-opetuksesta heidän kohdallaan on turha edes puhua. Eli tuo peruskoulun uusin opetussuunnitelma oli kyllä heidän kohdallaan täysi susi jo syntyessään.

Sitten tuosta palkkausasiasta: minulla on tehtäväkohtainen palkka nyt reilut 3300€/kk. En tiedä miksi Kouvolan kaupunki maksaa opettajille taulukkopalkkaa suurempaa korvausta. Täydet ikälisät korottavat tuota noin 1000€/kk. Lisäksi minulla on 0,79 ylituntia/kk (ei aavistustakaan siitä, miten tämä on laskettu), joka vielä nostaa palkkaa reilun satasen kuussa. Tämä edellyttää 18 tuntia opetusta viikossa, paitsi että iltalukiossa se todellinen tuntimäärä on 14,4 tuntia viikossa. Tämä johtuu siitä, että iltalukion kurssit ovat vain 4 tuntia viikossa, kun päivälukiossa ne ovat 5. Yksittäisten tuntien palkkani on 55,72€, tämän huomasin, kun pidin muutaman tunnin toisen opettajan puolesta hänen sairaslomansa aikana. Kaikkiaan tällainen vanha opettaja tienaa siis noin 4500€/kk suurin piirtein opetusvelvollisuuden mukaisilla tunneilla, nuoremmat opettajat jonkin verran vähemmän.

Huh, onko tosiaan lukiossa noin paljon kovempi palkkataso? Jos itsellä olisi opetusvelvollisuuden verran tunteja, niin bruttopalkka jäisi 3200 euroon kuussa. Ja siinä on jo pari ikälisää mukana.

Tämä siis yläkoulun aineenopettajana.

 

[Tadu]

Huh, onko tosiaan lukiossa noin paljon kovempi palkkataso? Jos itsellä olisi opetusvelvollisuuden verran tunteja, niin bruttopalkka jäisi 3200 euroon kuussa. Ja siinä on jo pari ikälisää mukana.

Tämä siis yläkoulun aineenopettajana.

Eikös se riipu opetettavasta aineesta? Esimerkiksi äidinkielen opettajalla on pienempi tuntimäärä kuin biologian lehtorilla. Eli samalla tuntimäärällä äidinkieltä opettamalla saa enemmän.

 

[clayman]

Eikös se riipu opetettavasta aineesta? Esimerkiksi äidinkielen opettajalla on pienempi tuntimäärä kuin biologian lehtorilla. Eli samalla tuntimäärällä äidinkieltä opettamalla saa enemmän.

Lukion äidinkielen opettajalla on todella hyvä tuntipalkka tai ainakin kannatti sijaisuuksia tehdessä olla äikän opettajan sijainen... heh.

Tasoittuuhan se tietty, kun miettii sitten palkkaa tuntimäärien kautta.

Yläasteen opettajiin nähden lukion opettajilla on kuitenkin parempi palkkataso ja eikös YO-kirjoituksista tule joku lisä edelleen, joka myös vaikuttaa tähän?

 

[Jymäkkä]

Lukion äidinkielen opettajalla on todella hyvä tuntipalkka tai ainakin kannatti sijaisuuksia tehdessä olla äikän opettajan sijainen... heh.

Tasoittuuhan se tietty, kun miettii sitten palkkaa tuntimäärien kautta.

Yläasteen opettajiin nähden lukion opettajilla on kuitenkin parempi palkkataso ja eikös YO-kirjoituksista tule joku lisä edelleen, joka myös vaikuttaa tähän?

Joo, äikän opettajalla velvollisuus 16h/vko, bilsassa 21. Ja siis noilla määrillä saa sen peruspalkan. Ihan posketon ero, vaikka jotain eroa toki on eri aineiden oheistöiden määrällä. Tähän(kään) asiaan OAJ:lla ei ole ollut koskaan mitään halua puuttua/vaikuttaa, mikä on yksi syy siihen, etten enää järjestöön kuulu.

Lukiossa tuntimäärä kerrotaan 1,1:lla palkkaa laskiessa, ja lisäksi perustaso taitaa olla parempi myös hieman. Yo-kokeista ei taideta juuri pientä valvonta/korjaus rahaa kummempaa maksaa, mutta voihan nekin olla tuon 1,1-kertoimen perusteina, en ole ihan varma.

 

[opelix]

Huh, onko tosiaan lukiossa noin paljon kovempi palkkataso? Jos itsellä olisi opetusvelvollisuuden verran tunteja, niin bruttopalkka jäisi 3200 euroon kuussa. Ja siinä on jo pari ikälisää mukana.

Tämä siis yläkoulun aineenopettajana.

Alakoulun opettajana kaikilla ikälisillä brutto on jotain 3800-3900€. 24h siis opetusvelvollisuus.

En nyt oikein tiedä onko tuo hyvä vai huono. Itselle työmäärään nähden ihan fine mutta on niitä naiskollegoita joille tuo muuttuu jo huonoksi. Niin paljon omien sanojensa mukaan tekevät ylimääräistä. Sitä en usko että sen kummempia opettajia ovat.