Hieman riippuu mikä katsotaan lukiohistorian opetustavoitteeksi. Jos tietoaines, niin tässä ei varmaan suurta eroa ole oppikirjatasolla yläkoulun ja lukion välillä (tyyliin mitä neuvotteluja käytiin ennen talvisotaa), mutta jos opetuksen tulisi keskittyä historian ajattelutaitoihin (syitä ja ja seurauksia koskevät päättelytaidot, lähteiden ja ylipäätänsä informaation tulkintataidot, historian kompleksisuuden ymmärtäminen), niin stepinhän tulisi olla samanlainen kuin matikassa.
Historiataitoja harjaannutetaan yläkoulussakin, tai tarkoitus olisi opsin mukaan, ja tietenkin älyllinen haaste kasvaa lukioon mennessä. En sitten tiedä, kuinka tämän toteuttaminen opetuksessa ei onnistuisi henkilöltä, joka samalla pätevyydella liikenteessä kuin kollegansa lukiossa. Ei se tietenkään pystymetsästä helppoa olisi, mutta kuten aiemmin jo tuli todettua, sellainen on aika harvinainen tilanne.
Toisaalta myös tietoaineksessa on eronsa: lukiossa opettajan olisi hyvä tuntea vaikka keskiajan kulttuurihistoriaa (siis hieman syvemmin kuin oppikirjan teksti, ettei se opetus jää vain vanhentuneiden asioiden ulkoaopetteluksi), jota yläkoulussa ei käsitellä ollenkaan.
Jep, kyllä haasteita tietenkin on. Tässä kuitenkin pätee sama kuin edellä - jostain kai se lukion hissanopekin on sen tietopohjansa haalinut ja uransa aloittanut. Muistetaan tässä nyt se, että tietenkin on fiksumpaa valita kahdesta muutoin tasavahvasta ja fiksunoloisesta hakijasta se, jolla on vaikkapa viiden vuoden ura lukiossa takana, jos haastajalla ei vastaavaa ole. Itse tartuin lähinnä siihen, että miksi sieltä yläkoulupuolelta ei voisi ottaa edes haastatteluun jotain kokenutta ja täyspäistä kandidaattia, jos lukiossa opettaneet hakijat ovat jotain oman elämänsä mattinykäsiä.
Yleensä mainitaan keskeimmmän kahden asteen välisen eron olevan juurikin tuon oppilaiden passiivisuus. Mutta on oleellista mukauttaa opetus oppilasaineksen mukaan: yläkoulussa toimii pelit ja leikki, kun taas lukiossa oppilaat kokemukseni mukaan pääsääntöisesti odottavat ja tykkäävät opettajajohtoisesta opetuksesta, jopa luennoinista, kunhan sen saa vedettyä innostavasti. Joskus olen nähnyt/kuullut, että opettaja pyrkii opettamaan samalla tavalla oli sitten kyseessä syvenentävä lukiokurssi, jossa saattaa olla 18-19 vuotiaita aiheesta kiinnostuneita nuoria aikuisia, tai yläkoulun 13-vuotiaita seiskoja.
Juu, toki opetusta kalibroidaan ryhmän mukaan ihan yläkoulun sisälläkin. Mulla on ollut hyvin kypsiä ja rauhallisia ysejä, joissa on ollut ihan lukiokamaa keskustelu- ja argumentointitaidoiltaan olevia oppilaita, nyt on taas tvt-taidoiltaan taitavia kasiluokkalaisia, sitten on ollut näitä mopopoikapainotteisia pärinäryhmiä ja toisaalta poika- ja tyttöporukoihin eriytyneitä passiivisia luokkia, eikä näille ihan kaikkea voi samalla kaavalla vetää. Itse tykkäisin mennä peruskaavalla opetushetki, tehtäviä ja tehtävien purku, mikä lienee ihan hyvä peruspaketti myös lukioon. Tai oli ainakin pari vuotta sitten ohjaajieni mukaan, kun siellä ne pari harkkaa vedin. Niihin liittyen pakko kertoa, että olin Ratakadun Norssilla jännäkakka kalsareissa ekan tunnin alussa, kun ajatus oli, että luokka on täynnä teinineroja yli 9,3 keskiarvolla. Valmistelin tuntini romaaniseen ja goottilaiseen kirkkotyyliin liittyen huolella vain todetakseni tunnin loputtua, että eipä tuo kokemus juuri yläkoulun rauhallisista luokista poikennut. Selkein ero tuli siinä vaiheessa, kun pyysin palautteen auskutunneistani ja sain erittäin fiksuja huomioita ja rakentavaa palautetta nuorilta. Ihan samaan ei kuitenkaan se kuutosen keskiarvolla taiteileva lukihäiriöinen mopopoika ymmärrettävästi kykene.
Enkä hirveästi painottaisi maisterin tutkintoa, koska ainakin omalla kohdalla aineenopettajan koulutus jäi hyvin kevyeksi, ja toisaalta eipä sen gradun pelkkä kokoonparsiminenkaan välttämättä hirveästi kerro.
Lähinnä meinasin sitä, että pätevyyksissä ei ole eroa paperilla, kumpikin kandidaatti on selvinnyt yliopistosta ja on pätevä hakemaan tehtävään. Käytännössä siis se lukion opettajan osaaminen todennetaan sillä, että on opettanut lukiossa. Miksi sitä samaa osaamista ei voisi saada perusfiksu ja kokenut yläkoulun opettajakin? Ei kai harrastuneisuus ole vain lukion opettajien oikeus? Ja nämä kysymykset enemmän retorisina, eikä ollenkaan hyökkäävinä.
---
Mun mielestäni on hienoa, että palstalla on useita opettajia tai sellaiseksi opiskelevia. Esimerkiksi tällaiset keskustelut jäävät itseltäni muutoin vähäisiksi, koska oma piirini pyörii pääasiassa yläkoulun opettajien parissa, sisäkehälle mahtuu pari alakoulun opettajaa ja ulommaiselle kehälle pari lukio-opettajaa. Harmi, jos tämä saa
@penaz issa ja kumppaneissa jonkinlaista skismaa aikaa. Itse saattaisin olla jopa kiinnostunut muiden ammattikuntien sisäisistä keskusteluista, jos niitä olisi.
