Opetustyö

  • 363 424
  • 3 058

Byvajet

Jäsen
Tiedän, että omalla alallanikin opettajista on massiivinen ylitarjonta. Käytännössä työtä on mahdotonta saada.

Kotro varoittaa, että sama koskee kaikkia opettajia. Opettajien työllisyystilanne on surkea, eikä se taida julkisten varojen huvetessa ja oppilaiden vähetessä paremmaksi muuttua.

Varoitus nuorille: älä opiskele opettajaksi!
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
@Byvajet in vinkkaamasta, Arno Kotron (arvostamani mielipiteilijä) kirjoituksesta päätin lainaten korostaa osan:
"Tuttavapiirissäni on esimerkiksi erittäin osaavia ja motivoituneita biologian, maantieteen, äidinkielen ja kirjallisuuden, uskonnon, filosofian, musiikin ja kuvataiteen opettajia, jotka etsivät laajalta alueelta jatkuvasti töitä, mutta saavat parhaimmillaankin vain muutaman päivän tai viikon sijaisuuksia. Myös esimerkiksi ruotsin, ranskan ja saksan opettajien työllistymismahdollisuudet näyttävät lohduttomilta."

Matematiikan, fysiikkakemiikan ja englannin, käsityöllisyyden, sekä yllättävää kyllä myöskään liikkumisen maisteriopeilla ei tällä Kotron otannalla näyttäisi olevan työllistymisongelmia. Eikä varmaan erityisopettajillakiin, näin surullisena arvaan.

Onko valtakunnan poliittinen johdatus, eli opetusministeriön virkamiesten valinta ajautunut jossain vaiheessa väärälle uralle? Kaikkea kivaa kuvataitelua on ajateltu korostettavan, siihen panostetaan, musiikki on aina kivaa.
Minä pidin kloppina älyttömästi maantiedosta, pidän nykyään pirusti biologiasta, luontojutuista, äidinkielen opetus on oleellista.
Mutta en malta olla närkkimättä, onko tässä ilmeisessä koulutusvinoutumassa kuviteltavissa oleva punavihersiirtymä? Onko markkinoitu teineille ideaaleja, kuvitelmia mahdollisuudesta maailman muuttamiseen ryhtymällä opettamaan tuntemuksiaan, kivoja juttuja, kohtuu palkalla?

Isäni oli opettaja, mukuloistaan ei kukaan alalle halunnut. Toisaalta sitten lapsenlapsia puolisoineen toimii alalla, joten nyt jälleen joulunpyhinä väistämättä näistäkin aiheista puhutaan. Pääsen kinuamaan näkemyksiä opettajien arjesta.
 
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Otetaan virka Pääkaupunkiseudulta.

Hakijoita on esim. lukion aineenopettajan virkaan on helposti +80 kappaletta, joka varmasti tuntuu paljolta. Kun noita aletaan perata, niin sieltä tippuvat ensin pois vastavalmistuneet/aineopiskelijat vailla pätevyyttä eli ~30 hakijaa, joilla ei ole lainkaan työkokemusta. Sitten työkkärin huumorihakijat, tai ei siinä mitään huumoria ole, että pakotetaan ilman koulutusta olevia ihmisiä hakemaan etuuksien takia, eli noin 10 hakijaa. Seuraavaksi tippuvat kokeneet aineenopettajat, joilla ei ole kokemusta ko. oppiasteelta eli noin 10 tyyppiä. Sitten on liuta esim. yliopistoissa tai yrityksissä uraa tehneitä ihmisiä, jotka ovat hankkineet aineenopettajan pätevyyden 10-20 vuotta sitten ns. varmuuden varalle, ja nyt työt/projektit ovat loppuneet noin 45-50-vuotiaana.

Yleensä jäljelle jää paikkaa kohti 5-10 oikeasti sopivaa hakijaa ja ongelma voi jopa periaatteessa olla se, että noista on pakko valita hakija, oli sopivaa tai ei, koska rekry on pakko täyttää. Onneksi kuitenkin harvoin näin.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Hakijoiden määrä ei tosiaan kerro yhtään mitään. Tiedän tämän ihan siitä, koska minutkin aikoinaan valittiin ilmaiseen työharjoitteluun muka todella isosta porukasta. Ja tunnen porukkaa mitkä hakee johonkin, koska on pakko.

Olen omin silmin nähnyt millainen on työhakemus millä ei edes voisi työllistyä eikä varsinkaan ole tarkoitus siinä kohtaa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Seuraavaksi tippuvat kokeneet aineenopettajat, joilla ei ole kokemusta ko. oppiasteelta eli noin 10 tyyppiä...

Yleensä jäljelle jää paikkaa kohti 5-10 oikeasti sopivaa hakijaa ja ongelma voi jopa periaatteessa olla se, että noista on pakko valita hakija, oli sopivaa tai ei, koska rekry on pakko täyttää. Onneksi kuitenkin harvoin näin.
Vaikuttaa aika ristiriitaiselta, kun niissä kokeneissa aineenopettajissa voisi lopulta olla se ratkaisu. Miksi esim. kaltaisena 10 vuotta yläkoulussa opettanut ei soveltuisi lukioon, kun sama pätevyys sinne kuitenkin vaaditaan ja asiasisällöt tulee joka tapauksessa suurimmalle osalle läpikäytäväksi ja kurssit valmisteltavaksi alusta loppuun. Täysin ymmärrettävää, että kokenut lukio-ope ajaa ohi yläkoulumaikasta, vaikka henkilöinä ovat molemmat sopivan oloisia, mutta mikä se pointti tuossa on, että niistä joistain tulee "oikeasti sopivia hakijoita" vrt. kokenut aineenopettaja toiselta oppiasteelta? Samoilla maisterin papereilla ja todetuilla pätevyyksillä kuitenkin yliopistosta lähdetään, ja sitten toisella sulaa aivot vuosien varrella?
 

kamrat

Jäsen
Suosikkijoukkue
urheiluseura HIFK
Hmmmm....olin kaksi vuotta sitten kevään hakemassa töitä pk-seudulta. Mat-fys-atk oli aineet. Noin 60-120 pätevää hakijaa jokaiseen hakemaani paikkaan, joita oli varmaan joku 50. Toki näissä oli sitten noita mainittuja ei-niin-suotuisia alakategorioita, mutta ilman pätevyyttä tässä leikissä oli ihan turha olla.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers

Hyviä pointteja ja ehkä vähän jyrkästi ja mustavalkoisesti kirjoitettu minulta.

Isolta osalta alkukarsinta kuitenkin käydään valitettavasti(?) CV:n perusteella, mutta tietenkin hakemukset luetaan huolellisesti ja niissä juuri voi toki tuoda osaamistaan esille, vaikka ehkä kokemusta ei ole. Ei ketään kategorisesti suljeta pois. Tuo rekryn alkuosa on vain hyvin CV-lähtöinen olosuhteiden ja resursien pakosta.

Se on vain fakta, että eri oppiaineiden käytänteet ovat hyvin erilaisia oppiasteittain ja vaativat erilaista osaamista, oli opettajakokemusta tai ei ja vaikka pohjakoulutus olisikin sama. Laita lukion osaava matikanmaikka riehuvien kasiluokkalaisten seuraan ja odota tuloksia siinä. Sama toisinpäin eli pistä hyvin teinarien kanssa toimeentuleva opettaja kylmiltään laajan matematiikan syventävälle kurssille opettamaan, kun erittäin iso homma on esim. tietyn laskinohjelmiston osaamisessa. Toki tässäkin on isoja eroja oppiaineiden välillä.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Eikös opettajan viran kuitenkin pääasiassa saa pitkän, tai useamman, sijaisuuden talossa tehnyt, koulun tavat tunteva pätevä opettaja? Muitakin toki haastatellaan, mutta ellei todella painavaa syytä löydy, niin kyllähän se virka kuulemani mukaan tutulle tyypille menee.
 

redlate

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ketterä
@sampio. Meille tuli toissa syksynä yläkoulun puolelta nuori innokas tuntiopettaja. Ongelmana oli suuria puutteita aineenhallinnassa. Opetusaineena siis matematiikka. Kyllähän se siitä jotenkin alkoi sujua, mutta kovin joutui tekemään hommia aineenhallinnan parissa.
Olen myös huomannut, että opetusharjoittelijoissa on mukana todella heikkoa osaamista nimenomaan matematiikassa. Osa sellaisia, etten ollut ihan varma uskaltaisiko noita päästää yksin luokkkaa koheltamaan.
En tiedä miksi? Epäilen yliopiston opettajalinjan kurssien sisältävän kovin runsaasti kaikkea muuta näppärää pikkukivaa raa'an aineenhallinna kustannuksella.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
@cottonmouth
Täysin ymmärrettäviä pointteja esität. Tartun kuitenkin vielä tuohon, että yläkoulun maikka kylmiltään heitettäisiin lukioon tai päinvastoin - eihän sellaista tapahdu kuin erittäin marginaalisesti. Molemmissa tapauksissa yleensä olisi aikaa orientoitua tilanteeseen, ja uskallan väittää, että orientaatio voisi olla helpompi sillä, joka siirtyy lukioon, kun puhutaan "vain" aineenhallinnasta. No, persoonajuttuja siltä osin, että miten lukiolaisiin tottunut tulisi toimeen yläkoululaisten kanssa, mutta toisaalta eipä noissa yseissä ja ykkösissä suurta eroa varsinkaan tytöissä ole.

Mutta ymmärrän rekryprosessin haasteet ja sen, että alkukarsinta on tehtävä joillain perusteilla. Steppi lukioon ei kuitenkaan ole jossain historiassa mikään erityisen suuri.

@redlate ainekohtaista varmasti tämäkin on. Kaverini teki juuri vuoden lukiossa hissaa usean vuoden yläkoulupohjalta, ja sanoi toki tuntisuunnittelun vieneen aikaa. Ei kuitenkaan kokenut homman olleen mitenkään erityisen vaikeaa itse opettamisen osalta pl. paljon passiivisemmat oppilaat.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mutta ymmärrän rekryprosessin haasteet ja sen, että alkukarsinta on tehtävä joillain perusteilla. Steppi lukioon ei kuitenkaan ole jossain historiassa mikään erityisen suuri.

Hieman riippuu mikä katsotaan lukiohistorian opetustavoitteeksi. Jos tietoaines, niin tässä ei varmaan suurta eroa ole oppikirjatasolla yläkoulun ja lukion välillä (tyyliin mitä neuvotteluja käytiin ennen talvisotaa), mutta jos opetuksen tulisi keskittyä historian ajattelutaitoihin (syitä ja ja seurauksia koskevät päättelytaidot, lähteiden ja ylipäätänsä informaation tulkintataidot, historian kompleksisuuden ymmärtäminen), niin stepinhän tulisi olla samanlainen kuin matikassa.

Toisaalta myös tietoaineksessa on eronsa: lukiossa opettajan olisi hyvä tuntea vaikka keskiajan kulttuurihistoriaa (siis hieman syvemmin kuin oppikirjan teksti, ettei se opetus jää vain vanhentuneiden asioiden ulkoaopetteluksi), jota yläkoulussa ei käsitellä ollenkaan.

Yleensä mainitaan keskeimmmän kahden asteen välisen eron olevan juurikin tuon oppilaiden passiivisuus. Mutta on oleellista mukauttaa opetus oppilasaineksen mukaan: yläkoulussa toimii pelit ja leikki, kun taas lukiossa oppilaat kokemukseni mukaan pääsääntöisesti odottavat ja tykkäävät opettajajohtoisesta opetuksesta, jopa luennoinista, kunhan sen saa vedettyä innostavasti. Joskus olen nähnyt/kuullut, että opettaja pyrkii opettamaan samalla tavalla oli sitten kyseessä syvenentävä lukiokurssi, jossa saattaa olla 18-19 vuotiaita aiheesta kiinnostuneita nuoria aikuisia, tai yläkoulun 13-vuotiaita seiskoja.

Enkä hirveästi painottaisi maisterin tutkintoa, koska ainakin omalla kohdalla aineenopettajan koulutus jäi hyvin kevyeksi, ja toisaalta eipä sen gradun pelkkä kokoonparsiminenkaan välttämättä hirveästi kerro.

Itse kyllä pidän yläkoulussa opettamista haasteellisempana, ja palkka pitäisi kummallakin asteella olla sama. Ja tämä ei tarkoita etteikö voisi olla todella hyvä opettaja sekä yläkoulussa ja lukiossa, ja pelkän kokemuksen perusteella työnhakijoiden karsiminen on varsin harmittavaa. Kunhan puutuin tuohon, että steppiä ei olisi. Se on kyllä varmaan totta, että hissassa on helpompaa kuin vaikka matikassa opettaa hyvin samalla tavalla samaa tietoa niin yläkoulussa kuin lukiossa.
 

Byvajet

Jäsen
Eikös opettajan viran kuitenkin pääasiassa saa pitkän, tai useamman, sijaisuuden talossa tehnyt, koulun tavat tunteva pätevä opettaja?

Tuolla kommenttiketjussahan tuollainen ilmoittautuu, Katri Nuolioja nimeltään. Tuossa suora linkki kommenttiin.

Varoitus nuorille: älä opiskele opettajaksi!

Muokkaus: Yhdyn Kotron kommenttiketjun ajatukseen siitä, että yliopistoille pitäisi maksaa rahaa työllistymisen mukaan. Nyt siellä lupaillaan viattomille nuorille katteettomia.

Aina voidaan tarjota esimerkkejä onnistuneista yksilöistä, mutta paljon tärkeämpää olisi luoda tilanteesta nuorille realistinen kokonaiskuva. Ei riitä, että paras kolmannes työllistyy. Myös ne loput ovat työtä vailla.

Kun itse istuin Suomen laitoksella, töitä luvattiin ulkomaalaisia opettaville täysin rajattomasti, mutta näyttää tuokin tilanne muuttuneen.
 
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Eikös opettajan viran kuitenkin pääasiassa saa pitkän, tai useamman, sijaisuuden talossa tehnyt, koulun tavat tunteva pätevä opettaja? Muitakin toki haastatellaan, mutta ellei todella painavaa syytä löydy, niin kyllähän se virka kuulemani mukaan tutulle tyypille menee.

Ei useinkaan saa enää tuolla automaatiolla, ainakaan isoissa kaupungeissa. Tässä toki rehtori on puun ja kuoren välissä siinä mielessä, että pätevin, ja tietty sopivin, pitää valita, mutta jos virkaa hoitanut on työsuhteiltaan ketjutettu (jos virkaa ei ole saanut avata aikaisemmin on ok, mutta vuosi kerrallaan jatko ei), niin helposti maksetaan sitten sitä hoitaneelle isojakin korvauksia.

Tuolla kommenttiketjussahan tuollainen ilmoittautuu, Katri Nuolioja nimeltään. Tuossa suora linkki kommenttiin.

Varoitus nuorille: älä opiskele opettajaksi!


En tunne Katria, mutta jos valmistumisesta on 16 vuotta ja pysyvää työsuhdetta ei ole ko. duunissa löytynyt, niin vika ei välttämättä ole vain systeemissä. Mikään normihan tuo ei luonnollisesti ole.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Mitäs mieltä porukka on näistä opettajien lahjoista, jotka ovat taas tapetilla?

Omasta mielestäni taas turhaa kohkaamista. Tietenkin on väärin, jos yksittäiset oppilaat kiikuttavat kalliita lahjoja kesken lukuvuoden(jolloin voisi oikeasti tulkita lahjukseksi tai ainakin vaikutusyritykseksi), mutta nämä lukukauden päättäjäisten pienet lahjat tai porukalla kerätyt vähän isommat ovat minusta ihan OK. Ei nuo kellään mihinkään arviointeihin vaikuta. Opettajathan eivät näitä vaadi tai odota(alakoulussa toki arvaavat saavansa), mutta en näe järkeä kieltää, jos vanhemmat haluavat kiitollisuutta osoittaa.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Mitäs mieltä porukka on näistä opettajien lahjoista, jotka ovat taas tapetilla?

Omasta mielestäni taas turhaa kohkaamista. Tietenkin on väärin, jos yksittäiset oppilaat kiikuttavat kalliita lahjoja kesken lukuvuoden(jolloin voisi oikeasti tulkita lahjukseksi tai ainakin vaikutusyritykseksi), mutta nämä lukukauden päättäjäisten pienet lahjat tai porukalla kerätyt vähän isommat ovat minusta ihan OK. Ei nuo kellään mihinkään arviointeihin vaikuta. Opettajathan eivät näitä vaadi tai odota(alakoulussa toki arvaavat saavansa), mutta en näe järkeä kieltää, jos vanhemmat haluavat kiitollisuutta osoittaa.
Mielummin yhdessä koottu kunnon lahja, kuin kymmenen kippoa ja kuppia ja suklaarasiaa. Kyllä meiltä on aina opettajalle jotain annettu, jaksaahan tuo lasten/teinien kanssa huomattavalla kärsivällisyydellä.
 

Byvajet

Jäsen
En tunne Katria, mutta jos valmistumisesta on 16 vuotta ja pysyvää työsuhdetta ei ole ko. duunissa löytynyt, niin vika ei välttämättä ole vain systeemissä. Mikään normihan tuo ei luonnollisesti ole.

Tuolla on muita kokemuksia työttömänä olosta opettajana.

Työttömien opettajien vertaistukiketju

Parhaat työllistyvät, mutta jos hakijoita on kymmenittäin eikä kuulu vetovoimaisimpien joukkoon, niin mitä sitten tehdään? Kannattaako harjoittaa koulutuspolitiikkaa, jossa kolmanneksen koulutus menee hukkaan?
 
2020 kevään kirjoitusaikataulu on julkaistu. Reaalipäivät ovat 24.3. ja 26.3. ja äidinkielet kirjoitetaan 10.3. ja 12.3.

Kenttää taas kuunneltu ja silleen?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Miksi opettajat ovat ainoa ammattiryhmä, millä on tarvetta kirjoittaa omasta työstään tällä jääkiekkosivustolla (2451 viestiä). Ei taida olla insinööreillä tai autokuskeilla omaa keskustelua käynnissä.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Miksi opettajat ovat ainoa ammattiryhmä, millä on tarvetta kirjoittaa omasta työstään tällä jääkiekkosivustolla (2451 viestiä). Ei taida olla insinööreillä tai autokuskeilla omaa keskustelua käynnissä.
Koska kaikki ovat koulujen ja opetustyön kokemusasiantuntijoita.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Miksi opettajat ovat ainoa ammattiryhmä, millä on tarvetta kirjoittaa omasta työstään tällä jääkiekkosivustolla (2451 viestiä). Ei taida olla insinööreillä tai autokuskeilla omaa keskustelua käynnissä.
Lienee niitä harvoja ammatteja, joihin jokaisella on useamman vuoden kontakti itsellään, ja toisaalta ammattikunta, joka väkisinkin on vaikuttanut tavalla tai toisella jokaiseen herkkyysvuosina. Se on pitänyt ketjun hengissä, ja kun sellainen on ja ammatin edustajia täällä riittävästi on, tulee tilanne käytettyä hyödyksi. Ei kai se sen kummempaa ole.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Hieman riippuu mikä katsotaan lukiohistorian opetustavoitteeksi. Jos tietoaines, niin tässä ei varmaan suurta eroa ole oppikirjatasolla yläkoulun ja lukion välillä (tyyliin mitä neuvotteluja käytiin ennen talvisotaa), mutta jos opetuksen tulisi keskittyä historian ajattelutaitoihin (syitä ja ja seurauksia koskevät päättelytaidot, lähteiden ja ylipäätänsä informaation tulkintataidot, historian kompleksisuuden ymmärtäminen), niin stepinhän tulisi olla samanlainen kuin matikassa.
Historiataitoja harjaannutetaan yläkoulussakin, tai tarkoitus olisi opsin mukaan, ja tietenkin älyllinen haaste kasvaa lukioon mennessä. En sitten tiedä, kuinka tämän toteuttaminen opetuksessa ei onnistuisi henkilöltä, joka samalla pätevyydella liikenteessä kuin kollegansa lukiossa. Ei se tietenkään pystymetsästä helppoa olisi, mutta kuten aiemmin jo tuli todettua, sellainen on aika harvinainen tilanne.

Toisaalta myös tietoaineksessa on eronsa: lukiossa opettajan olisi hyvä tuntea vaikka keskiajan kulttuurihistoriaa (siis hieman syvemmin kuin oppikirjan teksti, ettei se opetus jää vain vanhentuneiden asioiden ulkoaopetteluksi), jota yläkoulussa ei käsitellä ollenkaan.
Jep, kyllä haasteita tietenkin on. Tässä kuitenkin pätee sama kuin edellä - jostain kai se lukion hissanopekin on sen tietopohjansa haalinut ja uransa aloittanut. Muistetaan tässä nyt se, että tietenkin on fiksumpaa valita kahdesta muutoin tasavahvasta ja fiksunoloisesta hakijasta se, jolla on vaikkapa viiden vuoden ura lukiossa takana, jos haastajalla ei vastaavaa ole. Itse tartuin lähinnä siihen, että miksi sieltä yläkoulupuolelta ei voisi ottaa edes haastatteluun jotain kokenutta ja täyspäistä kandidaattia, jos lukiossa opettaneet hakijat ovat jotain oman elämänsä mattinykäsiä.

Yleensä mainitaan keskeimmmän kahden asteen välisen eron olevan juurikin tuon oppilaiden passiivisuus. Mutta on oleellista mukauttaa opetus oppilasaineksen mukaan: yläkoulussa toimii pelit ja leikki, kun taas lukiossa oppilaat kokemukseni mukaan pääsääntöisesti odottavat ja tykkäävät opettajajohtoisesta opetuksesta, jopa luennoinista, kunhan sen saa vedettyä innostavasti. Joskus olen nähnyt/kuullut, että opettaja pyrkii opettamaan samalla tavalla oli sitten kyseessä syvenentävä lukiokurssi, jossa saattaa olla 18-19 vuotiaita aiheesta kiinnostuneita nuoria aikuisia, tai yläkoulun 13-vuotiaita seiskoja.
Juu, toki opetusta kalibroidaan ryhmän mukaan ihan yläkoulun sisälläkin. Mulla on ollut hyvin kypsiä ja rauhallisia ysejä, joissa on ollut ihan lukiokamaa keskustelu- ja argumentointitaidoiltaan olevia oppilaita, nyt on taas tvt-taidoiltaan taitavia kasiluokkalaisia, sitten on ollut näitä mopopoikapainotteisia pärinäryhmiä ja toisaalta poika- ja tyttöporukoihin eriytyneitä passiivisia luokkia, eikä näille ihan kaikkea voi samalla kaavalla vetää. Itse tykkäisin mennä peruskaavalla opetushetki, tehtäviä ja tehtävien purku, mikä lienee ihan hyvä peruspaketti myös lukioon. Tai oli ainakin pari vuotta sitten ohjaajieni mukaan, kun siellä ne pari harkkaa vedin. Niihin liittyen pakko kertoa, että olin Ratakadun Norssilla jännäkakka kalsareissa ekan tunnin alussa, kun ajatus oli, että luokka on täynnä teinineroja yli 9,3 keskiarvolla. Valmistelin tuntini romaaniseen ja goottilaiseen kirkkotyyliin liittyen huolella vain todetakseni tunnin loputtua, että eipä tuo kokemus juuri yläkoulun rauhallisista luokista poikennut. Selkein ero tuli siinä vaiheessa, kun pyysin palautteen auskutunneistani ja sain erittäin fiksuja huomioita ja rakentavaa palautetta nuorilta. Ihan samaan ei kuitenkaan se kuutosen keskiarvolla taiteileva lukihäiriöinen mopopoika ymmärrettävästi kykene.

Enkä hirveästi painottaisi maisterin tutkintoa, koska ainakin omalla kohdalla aineenopettajan koulutus jäi hyvin kevyeksi, ja toisaalta eipä sen gradun pelkkä kokoonparsiminenkaan välttämättä hirveästi kerro.
Lähinnä meinasin sitä, että pätevyyksissä ei ole eroa paperilla, kumpikin kandidaatti on selvinnyt yliopistosta ja on pätevä hakemaan tehtävään. Käytännössä siis se lukion opettajan osaaminen todennetaan sillä, että on opettanut lukiossa. Miksi sitä samaa osaamista ei voisi saada perusfiksu ja kokenut yläkoulun opettajakin? Ei kai harrastuneisuus ole vain lukion opettajien oikeus? Ja nämä kysymykset enemmän retorisina, eikä ollenkaan hyökkäävinä.
---

Mun mielestäni on hienoa, että palstalla on useita opettajia tai sellaiseksi opiskelevia. Esimerkiksi tällaiset keskustelut jäävät itseltäni muutoin vähäisiksi, koska oma piirini pyörii pääasiassa yläkoulun opettajien parissa, sisäkehälle mahtuu pari alakoulun opettajaa ja ulommaiselle kehälle pari lukio-opettajaa. Harmi, jos tämä saa @penaz issa ja kumppaneissa jonkinlaista skismaa aikaa. Itse saattaisin olla jopa kiinnostunut muiden ammattikuntien sisäisistä keskusteluista, jos niitä olisi.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
...
Mun mielestäni on hienoa, että palstalla on useita opettajia tai sellaiseksi opiskelevia. Esimerkiksi tällaiset keskustelut jäävät itseltäni muutoin vähäisiksi, koska oma piirini pyörii pääasiassa yläkoulun opettajien parissa, sisäkehälle mahtuu pari alakoulun opettajaa ja ulommaiselle kehälle pari lukio-opettajaa. Harmi, jos tämä saa @penaz issa ja kumppaneissa jonkinlaista skismaa aikaa. Itse saattaisin olla jopa kiinnostunut muiden ammattikuntien sisäisistä keskusteluista, jos niitä olisi.

Minustakin tämä on oikein hyvä ketju, kaikille koulutusta (suomalaista luxusta) nauttimaan päässeille jäsenille avoin sana. Minähän nyt tietysti olen asiantuntijajäseniä, eläkekertymässä lienee apauttiarallaten kymmenen viikkoa kunnallista alaikäisten kansalaisten opastamista.
Onko muuten opettajilla jotain kansakuntalaisia keskustelupalstoja muualla, en ole esim. vauvafoorumiin perehtynyt?
Tälle palstalle osallistujien oletan vanhahkosti opettajien sukupuoleksi useinmiten miehen ( jääkiekko) eli laajempikin näkökulma olisi tervetullut, koska sukupuolilla on sittenkin kuulemma jotain väliä.

Opetusketju on hyvä. Dösä, bussi eli linja-autonkuljettaja-konduktööri eli ihmisten kuljettamisen ketju olisi kiva kokemus. Ja terveydenhoito, yleinen insinööritoimi jne.
Luokaa itsellenne tärkeitä ketjuja, vaikka sitten esim. väärin ymmärretyt poliitikot. Palstalla yhteisövalinta karsii kyllä rönsyt.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Linkkaan Iltalehden juttuun ( käytän vieläkin näitä, ehkä Vihreä Lanka tekee perusteellisemman artikkelin).
Tutkivaa zuurnalismia, 23n(!?) open käsityksiä eli mielipiteitä missä mennään:

Fyysistä ja henkistä väkivaltaa, oppilaiden someviihdettä, vanhempien syntipukki... – Lukijat kertovat, kuinka opettajia kiusataan koulussa

Lainauspoimintani on:
" On täysin absurdia, että puhutaan kovasti näiden häiriökäytöksisten oikeusturvasta, mutta milloin aletaan puhua niiden 20 muun luokassa olevan (ja opettajan) oikeusturvasta ja oikeudesta oppimiseen ja opettamiseen, hän kysyy."
 

Byvajet

Jäsen
Nyt uudistuksista rupeaa kuulumaan opettajien kokemuksia. Arvaan, että ajan myötä nämä kokemukset näkyvät myös tutkimuksissa, joiden tulos tullee olemaan se, että hyvät oppilaat menestyvät entiseen malliin tai paremmin, kun taas heikoimmat kärsivät kohtuuttomasti. Keskijoukossakin tippujien määrä kasvanee. Niin ikään kotitaustan merkitys korostuu valtavasti, koska oppilaat, joita ei tueta ja kannusteta kotona, ajautuvat passiivisuuteen.

Kun itseohjautuvuus ei toimi edes yliopistoissa, niin miten ihmeessä se voisi toimia lapsilla?

Ylen kyselyssä uusi opetussuunnitelma saa kuitenkin opettajilta tyrmäyksen. Vain joka neljäs opettaja on sitä mieltä, että se edistää oppimista.

Opettajat Ylen kyselyssä: Uusi opetussuunnitelma ei vie opiskelua oikeaan suuntaan – "Teknologian palvontaa"

Ylen kyselyyn vastanneista opettajista 61 prosenttia on sitä mieltä, että uusi opetussuunnitelma on lisännyt oppilaiden välisiä tasoeroja. Vain 4 prosenttia vastanneista ajattelee, että tasoerot ovat uudistuksen myötä vähentyneet.

Opetuksen uudistus on lisännyt tasoeroja luokassa, sanovat opettajat Ylen kyselyssä – "Heikoimmat tipahtavat kärryiltä, lahjakkaat ja viitseliäät tekevät ryhmätyöt"

Tuossahan nuo ongelmakohdat vielä opettajien omalla suulla:

"Uuden opetussuunnitelman ajatukset ovat hienoja ja korkealentoisia. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että liian nuorille oppilaille sysätään liikaa vastuuta omista oppimisistaan."

"Koulu ei ole viihdelaitos emmekä me opettajat viihdetyöntekijöitä. Elämä on jatkuvaa oppimista ja usein melko kovaa työtä. Uusi opetussuunnitelma ei valmenna mitenkään tähän."

Näkisin, että uudistusten myötä opettajien työtä on siirretty vanhemmille, ja jos vanhemmat eivät halua tai osaa tehdä opettajien työtä, heidän lapsensa kärsivät. Uudistusten myötä sekä vanhempien käytännön apu, vanhempien valvonta että vanhempien asenne-esimerkki korostuvat.
 
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
Eipä yllätä. Helsingin Opetusviraston vs. linjajohtaja esoteerikko Marja Kyllönen on johtanut tätä mahtavaa digiloikkaa ja tämän Milla Magian voit tavata vaikkapa täältä. Education for the Future | Marjo Kyllonen | TEDxVIlniusED (you tube)

Näitä Steiner - pedagogiikan kajahtaneita huuhaa-tieteilijöitä on pesinyt valitettavissa määrin lasten ja nuorten perusopetukseen.

Kyllösestä voit lukea lisää:

Testataanko Helsingin koulujen digiloikkaa kenialaisessa koulussa? (US)
Minerva Krohn (vihr) suojelee Helsingin Opetusviraston johtoa? (US)
Blogi | tuijapaunio (Tuija Paunion kotisivut)
Alppila case: Kyllönen aivan vitun kujalla ja opetusministeri Gustafsson paskoo housuihinsa. A-studio: Stream - Alppilan koulun välikohtaus [1/2] (you tube)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös