Teoria murrosiän tuomasta ”etumatkasta” on ristiriidassa sen kanssa, että n. 15v sitten pojat ja tytöt olivat vielä PISA-tuloksissa käytännössä tasoissa.
Poikien ja tyttöjen välisiä oppimiseroja on tutkinut mm. psykologian emeritusprofessori Liisa Keltinkangas-Järvinen.
Keltikangas-Järvisen mukaan suomalainen koulujärjestelmä on rakennettu tukemaan tytöille tyypillisiä temperamentin piirteitä, kuten mukautuvuutta, sopeutuvuutta ja joustavuutta. Pojilla useammin esiintyvät piirteet, kuten matalampi häirittävyys ja aktiivisuus huonontavat kouluarvosanaa merkittävästi esimerkiksi kielissä. Aktiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä ’nopeaa kiinnostusta asioihin’, ’äänekkyyttä’, ’uteliaisuutta’, ’levottomuutta’, sekä ’helposti kyllästymistä’. Aktiivinen temperamentti ei kuitenkaan tarkoita vähä-älyisyyttä. Aktiiviset oppilaat voivat olla lahjoiltaan huippuluokkaa.
Temperamentin vaikutusta tutkittaessa kävi ilmi, että ero äidinkielessä oli tyttöjen eduksi kokonaisen numeron verran, mutta kun temperamenttitekijät poistettiin, ero kaventui 62 prosenttia.
Tutkimuksissa nuoret naisopettajat painottivat temperamentin vaikutusta. Miesopettajat ja vanhemmat naisopettajat sen sijaan sietivät oppilaiden yksilöllistä temperamenttia enemmän. Opettajista huomattava osa on naisia. Varhaiskasvatuksesssa naisopettajia on 97,2 % ja alakoulussa 79,3 %.
Lähteet:
Keltikangas-Järvinen, L., Mullola, S. 2014. Maailman paras koulu? WSOY. Helsinki 2014.
Keltinkangas-Järvinen, L. 2017. Maaseudun tulevaisuus 20.1.2017.
Peruskoulun tasa-arvoisuus on nyt karkaamassa
Kujala, J. 2008. Miesopettaja itsenäisyyden ajan Suomessa elokuvan ja omaelämäkerran mukaan. Oulu university press 2008.