Opetustyö

[El Lude]

Historialla ja yhteiskuntaopilla ei tee mitään - asia selvä!

Ei mistään tule mitään, jos aina aloitetaan kaikki nollasta, eli etsimällä ja analysoimalla tietoa. Perusteet pitää olla hallussa, ja osa tästä on ulkoa muistamista.

Juurikin näin!
Perusteet todellakin tulee olla. Ulkoluvullakin on sijansa sekä pänttämisellä. Opiskelu ja oppiminen on aika usein tylsää ja aikaa vievää puuhaa. Työtä, työtä ja työtä! Fungrate-osasto se ei voi koko ajan olla. Mitä tulee tuohon "tutorointiin/mahdollistajaan", niin osa uusista opettajista käyttää pelkästään tuota mallia. Lue, katso, tee, opi ja oivalla itse (ma/fy/ke). Ihan pihalla on valtaosa luokan oppilaista. Kuvitellaan, että 7/8/9-luokan oppilaat omaavat itsekuria/epistemologisia/kognitiivisia kykyjä tehdä noin. Päivästä ja viikosta toiseen. Oppilaat toivovat jopa, että opeta meitä! Itse olen sitä mieltä, että ne vaikeimmat aiheet tulee käydä opettajan kanssa opettajajohtoisesti. Sen jälkeen syventämään oman tasonsa mukaan.

 

[Vesuri]

Opettajana allekirjoitan täysin. Ja kyllä tietyt asiat pitää tietää, osata ulkoa. Ei puhuta vuosiluvuista tai nippeleistä vaikka historian osalta, mutta miten voit keskustella syvällisesti vaikkapa Euroopan tilanteesta, ellei sinulla ole aika hyvä käsitys siitä, mitä mantereella on tapahtunut vaikkapa nyt viimeisen 100 vuoden aikana?

Ei mistään tule mitään, jos aina aloitetaan kaikki nollasta, eli etsimällä ja analysoimalla tietoa. Perusteet pitää olla hallussa, ja osa tästä on ulkoa muistamista.

Perusteet pitää ilman muuta olla hallussa ja ulkoakin osattavaa asiaa on paljon, mutta nippelitiedon ulkoa osaamisesta on kovin vähän hyötyä, jos sitä päntättyä tietoa ei ole sisäistänyt ja soveltaa aikajanalle. Mulla oli lukion aikaan hissan maikka, joka asetteli kymyksiä kokeessa siten, että selvisi aika hyvin onko asia sisäistetty vai ei. Usein sai kuusi pistettä aika lyhkäisellä vastauksella, jossa oli kysytyt asiat kerrottuna. Sen sijaan sivukaupalla kirjoitettu ulkoa opeteltu liirumlaarumi vähensi pisteitä, koska vastaaja ei ollut edes ymmärtänyt kysymystä.

 

[Jymäkkä]

Perusteet pitää ilman muuta olla hallussa ja ulkoakin osattavaa asiaa on paljon, mutta nippelitiedon ulkoa osaamisesta on kovin vähän hyötyä, jos sitä päntättyä tietoa ei ole sisäistänyt ja soveltaa aikajanalle. Mulla oli lukion aikaan hissan maikka, joka asetteli kymyksiä kokeessa siten, että selvisi aika hyvin onko asia sisäistetty vai ei. Usein sai kuusi pistettä aika lyhkäisellä vastauksella, jossa oli kysytyt asiat kerrottuna. Sen sijaan sivukaupalla kirjoitettu ulkoa opeteltu liirumlaarumi vähensi pisteitä, koska vastaaja ei ollut edes ymmärtänyt kysymystä.

Juuri näin, olemme aivan samoilla linjoilla. Loppujen lopuksi syy-seuraus suhteiden hahmotus ja tiedon soveltaminen on totta kai tärkeintä, mutta ei se onnistu ilman tiettyä tieto-pääomaa. Olkoon nyt vaikka sitä yleissivistystä.

 

[Vesuri]

Olkoon nyt vaikka sitä yleissivistystä.

Sitähän se on ja myös tarpeellista kun sisäistää tietonsa. Aiemmin kertomani hissan maikka piirsi kerran tunnilla aikajanan, jossa oli 1800-luku jolloin euroopassa tapahtui aika paljon. Jokaisen piti sitten vuorollaan käydä sijoittamassa omasta mielestään merkittävä asia aikajanalle. Pelkän ulkoluvun varassa olevat olivatkin ihmeissään, kun tarvittiin ulkoa opitun sisäistämistä. Ei riittänyt rahkeet sijoittaa ranskan vallankumousta oikealle kohdalle, vaikka asiaa käsittelevä materiaali oli kirjasta opiskeltu ulkoa. Käytännössä se tieto oli siis koko lailla hyödytöntä.

 

[sampio]

Kyllä mullakin olisi jäänyt sijoittamatta 1800-luvun aikajanalle Ranskan vallankumous, mikäli the vallankumoukseen viitataan.
---

Tuo edellisen sivun lukutehtävä olisi omalle kakkosluokkalaiselle lukemisen kanssa kamppailevalle pojalleni edelleen hyvin haastava tehtävä. Toivottavasti oli vanhempien kanssa luettavaksi tarkoitettu.

 

[hihhu]

Kyllä mullakin olisi jäänyt sijoittamatta 1800-luvun aikajanalle Ranskan vallankumous, mikäli the vallankumoukseen viitataan.

Tämähän on malliesimerkki siitä ulkoaopettelijan ongelmasta. Lapsi joka osaa edes vähän alusta käyttää päätään osaa piirtää nuolen osoittamaan alkupäästä ulos ja sanomaan että tuolla.

 

[julle-jr]

Kyllä mullakin olisi jäänyt sijoittamatta 1800-luvun aikajanalle Ranskan vallankumous, mikäli the vallankumoukseen viitataan.

Nyt kun tiedon yhdistämisen olennaisuudesta edellä puhuttiin, niin viitattaisiinko tässä ennemmin la vallankumoukseen the vallankumouksen asemesta?

 

[sampio]

Tämähän on malliesimerkki siitä ulkoaopettelijan ongelmasta. Lapsi joka osaa edes vähän alusta käyttää päätään osaa piirtää nuolen osoittamaan alkupäästä ulos ja sanomaan että tuolla.

Nyt en ole aivan varma, viittaatko malliesimerkillä minun hassutteluuni vai Vesurin viestiin. Se on kyllä pakko sanoa, että ihan perusfiksuilla nuorilla voi olla vaikeuksia hahmottaa aikaa ja sen kulkua, joten viittasitpa kumpaan tahansa, ei tuo välttämättä niin selkeää ole.

Nyt kun tiedon yhdistämisen olennaisuudesta edellä puhuttiin, niin viitattaisiinko tässä ennemmin la vallankumoukseen the vallankumouksen asemesta?

No joo, puhekielisesti ajattelin mennä, mutta teemaan sopien alkuperäiskieli olisi tietenkin suotavampi. Vetoan siihen, että tuo aikakausi käsitellään seiskalla, eikä silloin vielä yleensä ranskaa opiskella, joten siksi englanti lienee parempi valinta tällaisen pedagogisen neronleimauksen toteuttamiseen.

 

[teemu_s]

Jaahas. Löytyipäs mielenkiintoinen ketju viime aikoina itseäni kiinnostavasta teemasta. Siirryin bisnesmaailmasta opetusalalle vuoden alussa ja tavoitteena olisi päästä ammatillisen opettajan tehtäviin lähiaikoina. Kasvatustieteestä olen suorittanut jo perusopinnot ja aineopinnot on työn alla.

Nykyinen työ on siis ohjaajan / avustajan työtä liiketalouden koulutusohjelmassa eli olen paimentamassa tulevia merkonomeja.

Mitä opettajan työn vaativuuteen tulee niin onhan se totta että lomia riittää ja päivittäiset työskentelyajat oppituntien pitämiseksi ovat lyhyempiä kuin monessa muussa duunissa. Tähän tulee kuitenkin lisäksi osavastuu nuorten kasvattamisesta ja opettamisesta yhteiskunnan ja työelämän tavoille, sen vahvan opetusainesubstanssin kustannuksella ja lisäksi.

 

[Byvajet]

Nyt ihmetellään suomalaisen koululaitoksen uudistamista sekä Suomessa että ulkomailla. En ihmettele, että ihmetellään. Oppiminen vaatii aina aloilleen asettumista, keskittymistä ja paljon työtä. Nyt kun kirjan äärestä istumisesta ja opettajakeskeisestä opetuksesta luovutaan, oppimistulokset tulevat heikkenemään entisestään.

Jo vuosikymmenet ylioppilaskirjoitusten absoluuttiset tulokset ovat heikenneet. Mm. matematiikan taito ja kielitaito (useiden kielten osaaminen) ovat rapistuneet pahasti. Entisessä opettajajohtoisessa opetuksessa saatiin siis parempia tuloksia, mutta se ei vaikuta uudistuksiin, vaan seinään mennään niin että soi. Ruotsissa virhe on jo huomattu ja sitä on alettu korjata, mutta Suomi matkii Ruotsin virheen.

"– Suomi ei vaikuta ymmärtäneen, missä heidän suurin vahvuutensa oli ja he heittäytyvät uusien työtapojen kokeiluun samalla tavalla kuin mitä Ruotsi on tehnyt.

Enkvistin mukaan, koska kyse on peruskouluoppilaista, Suomi ja Ruotsi voisivat tehdä kuten lapset ja ”vaihtaa asioita keskenään”.

– Suomi saa mielellään meidän opetussuunnitelman, jos me saamme heidän vanhan."

Suomen uusi opetussuunnitelma ei vakuuta Ruotsissa: ”Kuka olisi uskonut?” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat
Professori kysyy: Miksi lisätä ruutuaikaa koulussa, jos ruutua tuijotetaan muutenkin kohtuuttomasti? - Talouselämä

 

[kimbe66]

Tuon uuden opsin painaessa päälle olen enemmän kuin onnellinen, että jätin koko alan taakseni reilun 20 opetusvuoden jälkeen. Työ muuttui koko ajan enemmän ja enemmän pois siitä opetuksesta, ja uuden opsin mukana se muuttuu entistä kauemmaksi. Onneksi minulla oli mahdollisuus oma valintani tehdä. (Tämä koskee siis peruskoulutasoa ja lähinnä sen yläluokkia, muista opetustehtävistä en osaa niin sanoa.)

Niin kauhea stressi minulle iski viime lukuvuonna, että pakko oli sieltä poistua.

Monet kuvittelevat, että nuo yläasteikäiset ovat niin kauheita stressin aiheuttajia, mutta ei se niin ole. Heidän vanhempansa ovat niitä pahimpia. Tässä kohtaa uskon nimimerkin TosiFani olevan samaa mieltä kanssani. Kun ihan kaikista ei saa niitä parhaita oppijoita, vaikka mitä tekisi (tai jättäisi tekemättä). Kuitenkin vanhempien mielestä juuri heidän poikansa/tyttönsä on se maailman älykkäin ja säkenöivin ihminen. Ja kyllä minä sen ymmärrän, minustakin tuntuu, että omat lapseni ovat loistavia ihmisiä.

Mutta kuten sanoin, minä sain jätettyä stressin taakseni. Silti vihaan tuota uutta opsia jo valmiiksi. Voi teitä opettajaraukkoja, jotka joudutte tuota toteuttamaan. Sympatiani ovat teidän puolellanne.

 

[godspeed]

Mitä mieltä te opettajat olette oppilaista, jotka eivät opi yhtään mitään vaikka kuinka selittäisitte? Matematiikan opettaja yritti minulle selittää, että mikä on arvo ja en koskaan sitä tajunnut. Saksan opettaja päästi minut läpi kokeista vaikka osasin hädintuskin muutamaa sanaa enempää.

En lukiossa oppinut kuin vittuuntumaan siihen etten osaa tai ymmärrä mitään. Peruskoulun nyt pääsee läpi idioottikin.

 

[TosiFani]

Mitä mieltä te opettajat olette oppilaista, jotka eivät opi yhtään mitään vaikka kuinka selittäisitte? Matematiikan opettaja yritti minulle selittää, että mikä on arvo ja en koskaan sitä tajunnut. Saksan opettaja päästi minut läpi kokeista vaikka osasin hädintuskin muutamaa sanaa enempää.

En lukiossa oppinut kuin vittuuntumaan siihen etten osaa tai ymmärrä mitään. Peruskoulun nyt pääsee läpi idioottikin.

Suomessa on oppivelvollisuus, kaikkien kuuluukin päästä läpi peruskoulusta. Sitä varten on olemassa erityiskoulut ja -luokat sekä mukautukset. Kirjoittamasi perusteella lukio ei ole ehkä ollut oikea paikka sinulle.

 

[sampio]

Mutta kuten sanoin, minä sain jätettyä stressin taakseni. Silti vihaan tuota uutta opsia jo valmiiksi. Voi teitä opettajaraukkoja, jotka joudutte tuota toteuttamaan. Sympatiani ovat teidän puolellanne.

Itse näen tuossa hyvin paljon mahdollisuuksia ja oikean suunnan. Koekeskeinen suorittaminen ei ole elämää varten, vaan itse pidän ajatuksesta, että myös oppimisprosessia arvioidaan. Aineiden välinen yhteistyö ja ilmiökeskeisyys puolestaan on selviö - ei oikeassa maailmassakaan käsitellä juttuja omassa kapeassa viitekehyksessään, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. On aika surkuhupaisaa välillä huomata, kuinka oppilaat eivät osaa yhdistellä eri aineiden antamia valmiuksia, ja tämän parantamiseen mielestäni uusi ops hyvin sovellettuna antaa paljon työkaluja. Tai siis velvoittaa opettajat tähän, aiemminhan on ollut helppoa käpertyä oman suojatyöpaikkansa turviin ja pitää kalvosulkeisia vuodesta toiseen siitä omasta oppiaineestaan. Vituttaa pelkkä ajatuskin viisvitosista möhömahoista venytettyjen välituntien ja lukuisien kahvikupillisten jälkeen "opettamassa".

 

[godspeed]

Kirjoittamasi perusteella lukio ei ole ehkä ollut oikea paikka sinulle.

Minulle ei ole mikään koulu ollut oikea paikka siitä syystä, että kaikissa opetetaan pääasiassa asioita joista ei ole koskaan ollut hyötyä käytännössä.

 

[TosiFani]

Minulle ei ole mikään koulu ollut oikea paikka siitä syystä, että kaikissa opetetaan pääasiassa asioita joista ei ole koskaan ollut hyötyä käytännössä.

Peruskoulu ja lukio ovat yleissivistäviä kouluja, eivät ammattiin valmistavia.

 

[Byvajet]

On aika surkuhupaisaa välillä huomata, kuinka oppilaat eivät osaa yhdistellä eri aineiden antamia valmiuksia, ja tämän parantamiseen mielestäni uusi ops hyvin sovellettuna antaa paljon työkaluja.

Yliopistossa taas on surkuhupaisaa huomata, kuinka kyvytöntä jengi on keskustelemaan, koska siltä puuttuu yleissivistys, joka keskustelun mahdollistaisi.

Etenkään peruskoulussa ei tule edes pyrkiä dialogiin. Lukiossa sitä voi jo vähän harjoitella, mutta varsinainen dialogi pitäisi aloittaa vasta sitten, kun aiheista on jo olemassa vahvat perustiedot. Silloin dialogi syventää oppimista ja auttaa ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä.

Minusta on silkkaa fantasiaa luottaa nuorempien oppilaiden omaehtoisuuteen. Yliopiston ryhmätöissä on säännönmukaisesti mukana vapaamatkustajia ja muutenkin ryhmän jäsenistä usein vain yksi tai kaksi ovat sisäisesti motivoituneita oppimaan muiden tehdessä pelkästään kurssisuoritusta. Tuntuu siis jokseenkin absurdilta, kun oletetaan, että lapset ovat uteliaita ja omaehtoisia oppijoita.

Kuinka mahtavat opettajat pystyä valvomaan lasten päissä kehittyvää aineiden välistä dialogia? Tuskin mitenkään. Lapset eivät itse pysty ottamaan vastuuta oppimisesta, eikä opettajilla ole mahdollisuutta seurata oppimisen kehittymistä, saati hallita sitä.

Lopputulos tulee olemaan se, että kaikkein lahjakkaimmat hyötyvät, mutta suurin keskiverrosti suorittava porukka kärsii. Tästä porukasta monet selviäisivät kohtalaisesti koulusta läpi, kun se heille valmiiksi jäsennettäisiin ja opettaja olisi luokan edessä seisova auktoriteetti, mutta kun auktoriteetti tuhotaan ja vastuu ojennetaan haluttomalle keskivertoporukalle, keskivertoporukka lopettaa opiskelun kokonaan tai suhtautuu siihen löysällä otteella.

 

[sampio]

Ihan kiva, että näet tulevaisuuteen. Itse en siihen kykene, enkä aivan noin synkkänä näe mahdollisia lopputulemiakaan.

 

[TosiFani]

...
Lopputulos tulee olemaan se, että kaikkein lahjakkaimmat hyötyvät, mutta suurin keskiverrosti suorittava porukka kärsii. Tästä porukasta monet selviäisivät kohtalaisesti koulusta läpi, kun se heille valmiiksi jäsennettäisiin ja opettaja olisi luokan edessä seisova auktoriteetti, mutta kun auktoriteetti tuhotaan ja vastuu ojennetaan haluttomalle keskivertoporukalle, keskivertoporukka lopettaa opiskelun kokonaan tai suhtautuu siihen löysällä otteella.

Elät sinä synkässä maailmassa.

Sinulla ei selvästikään minkään näköistä käsitystä lasten tai nuorten osaamisesta, uudesta opetussuunnitelmasta puhumattakaan. Ole huoleti, kyllä opettajalla on edelleen roolinsa auktoriteettina ja laiskojen patistelijana.

 

[godspeed]

Peruskoulu ja lukio ovat yleissivistäviä kouluja, eivät ammattiin valmistavia.

Olen käynyt muitakin kouluja kansanopistosta ammattikorkeaan, ja niissä oltiin vielä pahemmin kujalla mitä kannattaa opettaa, jotta käytännössä olisi hyötyä.

 

[TosiFani]

Olen käynyt muitakin kouluja kansanopistosta ammattikorkeaan, ja niissä oltiin vielä pahemmin kujalla mitä kannattaa opettaa, jotta käytännössä olisi hyötyä.

Vaikea tätä sen enempää kommentoida. Nykymaailmassa vaaditaan todistuksia työpaikkaa varten, tuskin kaikki koulut turhia on.

 

[godspeed]

Vaikea tätä sen enempää kommentoida. Nykymaailmassa vaaditaan todistuksia työpaikkaa varten, tuskin kaikki koulut turhia on.

Ei ne turhia ole, koska parhaat ja kiinnostuneet pärjää aina kiistattomasti silloinkin kun ne sietää skeidaa ja ovat käytännöllisesti motivoituneita. Mutta jos ei jaksa luovia läpi paskaa, niin sellaisille tuollaiset koulut ei tarjoa muuta kuin orjatyötä, jossa tuskin koskaan menestyvät. Kuten kaikessa kouluelämässä, vain kaikista motivoituneimmat pärjää ja ne jotka vain ei jaksa "turhaa" paskaa, häviävät aina. Se on elämää, että opettaja voi korkeintaan vähän nostattaa intoa, mutta se ei ohjaa oppilasta käytännössä vaan teoriassa. Tämä on periaatteessa luonnekysymys, kuka jaksaa pärjätä ja kuka ei. Toivottavasti moni jaksaa.

 

[Byvajet]

Ihan kiva, että näet tulevaisuuteen. Itse en siihen kykene, enkä aivan noin synkkänä näe mahdollisia lopputulemiakaan.

Ennustus on helppo tehdä. Oppiminen on mukavaa vain silloin, kun siihen liittyy oma innostus, mutta koska koulussa on opiskeltava myös sellaista, joka ei kiinnosta tuon taivaallista, ei oppimista tule rakentaa sisäisen motivaation varaan. Oppimisessa on tärkeää säilyttää ulkoinen pakko ja säännönmukaisuus.

Armeijan toimintamallikin on tietynlainen vain siksi, että jäykkä säännönmukaisuus ja ehdottomat käskysuhteet ovat paras tapa maksimoida joukon kokonaissuoritus. Sama koskee koulua.

Ylioppilaskokeiden absoluuttiset tulokset tulevat laskemaan jatkossakin niin kuin ne ovat laskeneet tähänkin saakka. Näin tapahtuu siksi, että oppia voi ainoastaan tekemällä kovasti työtä, pänttäämällä ja yrittämällä. Uudet oppimismenetelmät lisäävät yleistä häröilyä, hälinää ja vahvistavat jäsentymättömyyden kokemusta ja heikentävät siten oppimista.

 

[TosiFani]

...Armeijan toimintamallikin on tietynlainen vain siksi, että jäykkä säännönmukaisuus ja ehdottomat käskysuhteet ovat paras tapa maksimoida joukon kokonaissuoritus. Sama koskee koulua...

Ei herran jestas...

Sinä kirjoitat motivaation ja oppimisen käsitteet ihan uusiksi. Pakolla tapahtuu harvoin sellaista oppimista, jossa asiat oikeasti sisäistetään. Kokeeseen oppimista voi tapahtua, mutta mitä hyötyä siitä on?

Armeijan toimintamallin sanelee sen toimintaympäristö, sodassa ei voi kyseenalaistaa käskyjä.

 

[koukku]

Täällä on muitakin luonnontieteiden opettajia, ja olen ilokseni huomannut sen, että uutta opetussuunnitelmaa kohtaan on havaittavissa tervettä kriittisyyttä. Onhan se nyt itsestään selvää, että näissäkin aineissa perusteet ja pohja kaikelle soveltamiselle luodaan opettajajohtoisesti. Eihän tässä nyt hyvänen aika voi ruveta kerrostaloa rakentamaan ilman, että perustukset on rakennettu kunnolla, ja vaikka vielä paalutettukin varmuuden vuoksi. Minun tunneillani pyrin siihen, että mitään asiaa ei opetella ulkoa kirjasta, aluksi käyn opettajajohtoisesti tunnin ns. teoriaosuuden läpi, jonka jälkeen päästän teinit pohtimaan ja laskemaan asioita pareittain tai itsekseen, miten kukin asioita nyt parhaiten oppii ja omaksuu. Mutta koen omaksi velvollisuudekseni sen, että minun aikuisena ja alan suhteen auktoriteettina pitää ensin avata aihe kunnolla, toisin sanoen pukea se mahdollisimman monella tavalla ymmärrettävään muotoon. Itse käytän opetuksessa apuna tietotekniikkaa, ja olen huomannut senkin, että kun asia on esitetty yksinkertaisesti esim. PP-tiedostolla, voin itse vaikka puhua välillä ohi aiheen, mutta oppilaat saavat silti idean selville katsomalla, mitä olen tietokoneella piirrustellut. Ja aina voi testata oppilaita kysymällä heiltä jonkin soveltavan kysymyksen aiheesta. Ettei tule "hauki on kala" -fiilistä opettajallekaan.

Kemistinä uudessa OPS:ssa häiritsee ennen kaikkea kemian riisuttu oppisisältö. Esimerkiksi sidosteoriaa ei tulevaisuudessa vaadita osattavaksi (tai ei voi ainakaan ottaa arvostelun osaksi), ja lisäksi orgaaninen eli hiilen kemia tulee olemaan säälittävä rääpäisy nykyiseen verrattuna. Voin vain kuvitella lukion kemian opettajien ilmeet viiden vuoden kuluttua, kun ensimmäiset uuden OPS:in mukaiset oppilaat tulevat kemian pakolliselle kurssille... Tutkimuslähtöisyys on sitten taas todella hieno lähestymistapa, mutta toimiakseen kunnolla, se vaatii jälleen kerran kunnon pohjatiedot. Ja tutkimuslähtöisyys on kyllä jo edellisessäkin OPS:ssa hyvin huomioitu. Ja oppilaan oppimisen jatkuva arviointi ei sekään nyt mikään uusi juttu ole.

Summa summarum, matematiikassa tulen tulevaisuudessakin pitämään langat teorian opettamisen suhteen käsissäni, matemaattisia tutkimuksia meidän koulussa saa tehdä esim. toiminnallisen matematiikan valinnaiskurssilla, jonka materiaalin olen osittain kerännyt kyselemällä oppilaita kiinnostavia aiheita. Kemiassa ja fysiikassa tulen tulevina vuosina säilyttämään sen laajuuden, että pärjäävät opinnoissaan myös yläasteen jälkeenkin, ihan sama mitä OPS sanoo asiasta.