Millainen on
@sampio oma teoreettinen osaamisesi? Muistathan, että opettajan käytännön työ voi johtaa pahasti harhaan. Keskiverto-opettajan käsitys oppimisen teoreettisesta perustasta on heikko. Mitä enemmän kokemusta, sitä enemmän väärin ymmärtämistä. Opettaja on roolissa, jossa urautuminen on sääntö eikä poikkeus. Mututuntuma on huono väline.
Opettajien asiantuntemuksen puutteesta kertoo se, että jos heitä pyydettäisiin kirjoittamaan edes 20-sivuinen essee lähdeviitteineen eri oppimiskäsitysten ja -teorioiden soveltamisesta käytäntöön hyviä ja huonoja puolia punniten
käytännön tutkimustulosten valossa, niin useimmilta se sujuisi huonosti. Opettaja on käytännön duunari, ei oppimisen asiantuntija. Hän toteuttaa mekaanisesti mallia, joka hänen päähänsä on taottu. Opettaja ja kriittisyys kulkevat harvoin käsi kädessä.
Seuraan Facebookissa mm. näitä ryhmiä:
Kun niihin linkattuja juttuja aikansa lukee, oivaltaa helposti, että asiantuntijoiden käsityksetkin menevät iloisesti ristiin. Koulu-uudistus ei siis taatusti perustu tieteellisesti vertaisarvioituun tietoon, vaan se on uudistus uudistuksen vuoksi.
Yksi opetustyön ongelma on se, että opettajat tuppaavat suhtautumaan kouluun myönteisesti ja ovat usein myös persoonina perussosiaalisia. Siksi heiltä jää ymmärtämättä erilaisten
oppijoiden todellisuus. Minä olen introvertti ja kärsinyt aina koulussa kaikenlaisesta sosiaalisesta toiminnasta. Onneksi sentään yliopisto jousti sen verran, että lääkärin kirjoittama todistus vapautti minut turhanpäiväisestä sosiaalisesta jauhannasta ja sain keskittyä olennaiseen.
Sopii kysyä, sopiiko ylenpalttinen sosiaalinen höyryäminen ja ajatuksellinen poukkoilu oikein kenellekään. Ihminen ei pysty suorittamaan tehtäviä
rinnakkain ja päällekkäin. Norsu pitäisi syödä paloina. Yksi asia pitäisi oppia hyvin ennen kuin sen päälle voi rakentaa uutta ja ennen kuin sen voi yhdistää muihin asioihin. Ulkoluku on myös
luovuuden edellytys.
Oppimistulokset tulevat laskemaan. Tilanteeseen reagoidaan sillä tavalla, että aletaan puhua ohi aiheen. Toisin sanoen ruvetaan satuilemaan, ettei koulun perustarkoitus olekaan oppiminen vaan esimerkiksi sosiaalisten taitojen ja erilaisuuden hyväksymisen oppiminen. Ja sitten ihmetellään, kun vienti ei vedä, koska opiskelunsa aloittavat tusinainsinöörit eivät välttämättä osaa kunnolla edes peruslaskuja. Siitä lähtökohdasta on vaikea rakentaa uutta.